1. OPETUSKOKEILU –RAPORTTI
Harjoittelijat: Pia Suo-Yrjö ja Ville Thomsson
Aihe: Taiteen kultakausi
Kurssi: HI44
Suoritettu: 20.4.2009
1. Opetuskokeilun teoriapohja
Opetuskokeilumme aiheena oli taiteen kultakausi. Tavoitteena oli oppilaskeskeinen kaksoistunti,
jonka aikana oppilaat aluksi toimivat ryhmässä etsien tietoa ja perehtyen omaan aihealueeseensa.
Sen jälkeen jokainen pääsi opettamaan omaa aihettaan muille oppilaille. Tunti eteni normaalista
poiketen niin, että oppilaat lähtivät työskentelemään ilman taustatietoa ja tunnin loppua kohti
varsinainen aihe alkoi hahmottua. Tunti päättyi kokoavaan yhteenvetoon ja oppilaiden kannalta
ahaa-elämykseen siitä, mistä kaikessa oli kysymys.
Lähtökohtana opetuskokeilulle oli ongelmalähtöinen oppimistilanne, joka on tyypillistä
konstruktivistiselle oppimisteorialle. Konstruktivismin perusajatus on se, että jokaisella oppijalla on
oma, sisäinen tieto- ja kokemusjärjestelmänsä, johon hän liittää uudet oppimiskokemuksensa.
Kunkin oppilaan tapa kartuttaa tietoa on yksilöllinen ja niinpä opetusmenetelmään ja – välineisiin
on kiinnitettävä erityistä huomiota.1
Oppilaat työskentelevät ongelmalähtöisessä oppimistilanteessa
ongelman parissa tavalla, joka mahdollistaa kyvyn järkeillä ja soveltaa tietoa ja asettaa sen hetkisen
oppimisen tason huomioon ottavia haasteita. Jokainen oppilas tiivistää ja integroi oppimansa asiat
jo olemassa oleviin tietoihin ja taitoihin. Oppimista ja muistamista tehostetaan soveltamalla
saavutettuja tietoja uudestaan.2
Oppilaskeskeinen työtapa aktivoi oppilaat ottamaan itse vastuuta omasta oppimisestaan, mitä
pidetään tärkeänä nuorten itsekontrollin kehittymisen kannalta. Ryhmätöiden hyödyntäminen
opettajajohtoisen tunnin sijasta antaa oppilaille mahdollisuuden tutustua itsenäisesti tai ryhmän
kanssa uuteen aiheeseen. Jäsentävä ja systemaattinen keskustelu esimerkiksi onnistuu usein
parhaiten, jos oppilaiden annetaan ensin pareittain tai ryhmässä etsiä esitettyyn asiaan sisältyviä
tärkeitä yhteyksiä.3
Oppimisen ollessa kyseessä on lisäksi kiinnitettävä huomiota ympäristöön, jotta
1
Juurikkala 2008, 6.
2
Ryan 1999, 150.
3
Engström1984, 59–61.

2. tarkkaavaisuus ja ajatteleminen voidaan kohdistaa opittavaan asiaan. Tarjolla olevasta
informaatiosta on kyettävä valitsemaan ainekset tiedonmuodostusta varten. On tärkeää rakentaa
oppimisympäristö sellaiseksi, että siinä tulee esille oppisisältöä tukevia, selvästi havaittavia ja
mieleenpainuvia yksityiskohtia.4
Kaikki ongelmalähtöiset tilanteet ovat luovaa toimintaa. Luovan oppimisen kannalta tärkeää on
aluksi oppilaan motivaation herääminen, mikä vaatii opettajalta motivointia. Motivoinnin avulla
oppilas aktivoidaan ja huomio kiinnitetään tavoitteisiin. Välinevalinnoilla ja muulla oppimateriaalin
valinnalla opettaja kannustaa oppilasta havainnointiin. Menetelmiä vaihtamalla oppilaan
mielenkiinto saadaan pidettyä yllä ja motivaatio optimoitua. Vuorovaikutus oppimistilanteessa on
merkittävää ja opettajan ohjaus ja palaute tukee tietojen, taitojen ja asenteiden harjaantumista.
Kertaaminen ja tiedon soveltaminen tukevat opitun muistamista ja opettajan avulla suoritettava
korjaava opetus tukee itsearviointia, joka on edellytys mielekkäälle oppimiskokemukselle.5
2. Opetuskokeilun kulku
2.1 Oppimisympäristö
Luokka oli järjestetty opetuskokeilussa siten, että se tuki Suonperän ajatuksia mukaillen
oppimiskokemusta. Luokan järjestys oli tavanomaisesta poikkeava ja siten toimi jo alussa
motivointina oppilaille ja myös palveli tarkoitustaan mieleenpainuvana tilanteena. Luokassa pulpetit
oli järjestetty suureen ympyrään siten, että samaan ryhmään kuuluvien pulpetit olivat rivissä kiinni
toisissaan ja seuraavaan ryhmään oli pieni väli. Kaikki oppilaat näkivät toisensa helposti. Ryhmiin
jako tapahtui sattumanvaraisesti niin, että ryhmä muodostui henkilöistä, jotka istahtivat vierekkäin
oleviin pulpetteihin. Ryhmiä oli viisi ja kussakin ryhmässä oli tilaa viidelle henkilölle. Kaikki
oppilaat eivät olleet tunneilla läsnä, joten kolmessa ryhmässä oli viisi ihmistä ja kahdessa kolme.
2.2 Materiaalit
4
Suonperä 1993, 62, 66–67.
5
Peltonen 1990, 47–48.

3. Jokaiselle ryhmälle jaettiin kaksi monistetta, jossa oli värikuvat kultakauden taideteoksista tai
vaihtoehtoisesti tekstinäyte. Mukana olevat teokset olivat seuraavat: Edelfeltin maalaus Leikkiviä
poikia rannalla, Gallen-Kallelan Kullervon kirous, Schjerfbeckin Toipilas, Saarisen rakennuksista
Joensuun kaupunginmuseo (paikallishistoria) ja Canthin Työmiehen vaimo. Kuvien ja
tekstinäytteiden kohdalle oli merkitty ainoastaan ryhmän numero ja teoksen nimi. Sen lisäksi
oppilaat saivat tehtävämonisteen, jossa oli varattu tila kaikkien viiden ryhmän aiheiden käsittelyyn
(katso liite 2). Jokaiselle ryhmän jäsenelle oli kirjaimella A-E yksilöity kappale. Monisteeseen
koottiin tunnin edetessä kaikista aiheista pääkohdat. Luokassa oli atk-vaunu, josta jokainen ryhmä
sai taustatiedon keräämistä varten omat tietokoneet. Tunnin loputtua oli opettajajohtoinen
yhteenveto ja PowerPointilla kirjoitettuna tärkeimmät asiat kultakaudesta yleensä. Nämä tiedot
oppilaat kirjoittivat vihkoonsa.
2.3 Tunnin rakenne
Oppitunti alkoi, kun oppilaat olivat asettuneet ryhmiinsä pulpettirinkiin. Poissaolevien oppilaiden
takia valmis ryhmäjako ei toteutunut, vaan pulpetteja jäi tyhjäksi. Jouduimme siirtämään muutamaa
oppilasta ryhmien tasapainottamiseksi. Aluksi oppilaille selitettiin tunnin tulevaa kulkua lyhyesti ja
annettiin ohjeistus ensimmäiseen tehtävään (liite 1). Mitään taustatietoa ei opettajajohtoisesti käyty,
sillä tunnin tarkoituksena oli pieni ”salapoliisityö”, eli oppilaat saivat itse selvittää mistä tunnilla oli
kysymys. Aluksi oppilaat tutustuivat ryhmänsä kesken muutaman minuutin ajan ensimmäiseen
monisteeseen eli kuviin/testinäytteeseen. Heidän tuli pohtia monisteessa kuvattua asiaa, mitä siinä
oli, millainen tunnelma vallitsi ja millaisia ajatuksia se heissä herätti. Tarkoituksena oli motivoida
oppilaat aiheeseen ja saada heidät tutustumaan kunnolla teokseen ja pohtimaan sen tarkoitusta.
Tällä välin jaoimme ryhmiin kaksi tietokonetta ryhmää kohden.
Seuraavaksi oppilaat saivat selvittää ryhmässä internetiä hyödyntäen oman teoksensa tekijän ja
tekovuoden. Sen jälkeen he selvittivät tehtävämonisteen kysymysten perusteella taiteilijan
tärkeimpiä elämänvaiheita uran kannalta sekä pohtivat sitä, mistä taiteilija on saanut vaikutteita
teoksiinsa ja mitä niillä on haluttu sanoa. Tiedot koottiin monisteeseen. Oppilaille korostettiin
tehtävänannossa sitä, että he kokoavat monisteeseen ainoastaan pääasiat, mutta opiskelevat silti
muutakin asiasta, sillä he pääsevät opettamaan itse oppimansa asiat muille ryhmille.
Tehtävämonisteen kysymysten oli tarkoitus saada oppilaat poimimaan tärkeimpiä asioita laajasta
tietomäärästä ja löytämään sen perusteella punainen lanka ryhmien välisestä yhteydestä
myöhemmässä opetustilanteessa.

4. Kun tehtävämonisteet oli saatu tehtyä ja jokainen oli opiskellut oman asiansa, aloitimme toisten
ryhmien opettamisen. Luokka oli järjestetty ympyrän muotoon, jotta siirtyminen paikasta toiseen
olisi luontevaa ja vaivatonta. Ryhmään jaetuissa monisteissa oli kirjaimet a:sta e:hen ja ne oli jaettu
oppilaille satunnaisesti. A-paperin omaavat oppilaat kustakin ryhmästä olivat
”asiantuntijalähettejä”, jotka kiersivät myötäpäivään ryhmästä toiseen opettamassa oman ryhmänsä
asian muille. Jokaisessa ryhmässä hänelle opetettiin taas kohderyhmän asia. Ensimmäiselle lähetille
ryhmän asian kertoi oppilas, jonka monisteessa oli kirjain B, seuraavalle C ja niin edelleen. Tällä
menetelmällä varmistettiin se, ettei kukaan jää ryhmässä ”vapaamatkustajaksi”, vaan kaikilla on
oma roolinsa. Oppilaat kokosivat toistensa opetuksesta tärkeimmät asiat tehtävämonisteeseen.
Kun lähetit olivat käyneet kaikki ryhmät läpi, oli opettajajohtoisen yhteenvedon aika. Kyselimme
olivatko oppilaat löytäneet toistensa aiheista yhdistäviä tekijöitä. Heille paljastettiin, että aiheena on
taiteen kultakausi ja siitä kirjoitettiin tärkeimpiä asioita vihkoon. Aivan lopuksi tutustuimme
muutamiin uusiin kyseisen kauden taideteoksiin.
2.4 Kokeilun onnistuneisuus
Oppilaat olivat ymmällään tunnin alussa, sillä luokka oli järjestetty uudenlaiseksi palvelemaan
paremmin tulevaa opetusta. He pystyivät kuitenkin nopeasti päättelemään mistä oli kysymys ja
hakeutuivat istumapaikoille selvästi kavereidensa läheisyyteen. Opetuskokeilun tavoitteisiin ei
kuulunut ryhmien jäsenien määrääminen opettajan toimesta vaan he saivat päättää ryhmän jäsenet
itse. Ainoa rajoitus oli maksimioppilasmäärä (5) ryhmää kohden. Ryhmän muodostaminen onnistui
luontevasti ja se tuki myös oppilaiden omaa motivaatiota tehtävää kohtaan
Opetusvaiheen ohjeistus oli joidenkin oppilaiden mielestä monimutkainen, mutta luokkahuoneen
järjestäminen auttoi heitä ymmärtämään, miten kyseisessä vaiheessa tulisi edetä. Kun ensimmäiset
opetustuokiot oli pidetty, oli kaikille jo selvää, miten jatkossa tultaisiin etenemään. Jatkon ennalta
arvaaminen aiheutti myös yhden soraäänen erään ”asiantuntijalähetin” toimesta, sillä hän koki
tilanteen aluksi epäreiluksi ja häntä kuormittavaksi. Hän kuitenkin suostui jatkamaan esitetyllä
tavalla.
Opettaminen tapahtui mielestämme hyvin. Oppilaat ottivat tehtävän selvästi tosissaan, mikä johti
eräissä tapauksissa ajallisesti venyviin opetustuokioihin. Mukana oli myös ryhmä, joka ei ollut

5. paneutunut yhtä laajalti aiheeseensa selvitysvaiheessa, jolloin heidän tuotoksensa oli selvästi
lyhyempi, kuin muilla. Tämä johti siihen, että he olivat aina ensimmäisinä valmiita ja joutuivat
odottelemaan muita ennen seuraavaa vaihtoa.
Tunnille asetettu ”salapoliisityön” rooli onnistui, sillä yhteenvedossa ilmeni, ettei kaikki oppilaat
olleet vielä ymmärtäneet asioiden liittymistä toisiinsa ja olevan samalla myös osa suurempaa
kokonaisuutta, taiteen kultakautta. Yhteenvedon avulla varmistettiin, että tämä yhteys välittyi
kaikille läsnäolijoille ja he kokivatkin eräänlaisen ahaa-elämyksen tunnin lopussa.
Oppilailta kerätyn palautteen perusteella voimme todeta opetuskokeilun olleen mieluinen myös
suurimalle osalle oppilaista. He kokivat opetusmetodin hyväksi tavaksi oppia. Itse opettamisen
avulla oppilas saa mahdollisuuden toteuttaa itseään ja antaa vaihtoehdon perinteiselle
opettajajohtoiselle opetukselle, jossa oppilaat kuuntelevat ainoastaan opettajaa. Toisaalta
palautteista kävi myös ilmi eräänlainen turhautuminen opetusharjoittelijoiden järjestämiä
erikoistunteja kohtaan ja niiden tuntuvan oppilaista ”kikkailulta”. Oppilaista voi hyvin aistia
väsymystä eri opetuskokeiluja kohtaan varsinkin näin keväällä. Opetuskokeilun tärkeimpänä
tavoitteenamme olikin opetettavan asian mieleen painuvuus. Tätä tukivat valittu opetusmuoto ja
ennalta tehdyt järjestelyt luokassa.
Kirjallisuus:
Engström, Yrjö 1984. Perustietoa opetuksesta. Valtion painatuskeskus, Helsinki.
Juurikkala, Juha 2008. Ilon pedagogiikka. Tutkiva opettaja 1/2008, Jyväskylä.
Peltonen, Matti 1990. Koulutusoppi. Otava, Keuruu.
Ryan, Greg 1999. Miten varmistaa, että opiskelijoiden tietopohjasta tulee riittävän hyvin jäsentynyt.
Teoksessa Ongelmalähtöinen oppiminen. Uusi tapa opettaa. Boud, David ja Feletti, Grahame
(toim.), Terra Cognita, Helsinki.
Suonperä, Matti 1993. Opettamiskäsitys. Oppijakeskeisen opettamiskäsityksen perusaineksia.
Educons Oy, Hämeenlinna.
Liite 1
Tuntisuunnitelma (opetuskokeilu) 20.4.2009 klo 14–16

6. Pia Suo-Yrjö ja Ville Thomsson HI44: Taiteen kultakausi
Pulpetit ovat järjestetty ennen tunnin alkua ryhmittäin ympyrän muotoon (viisi ryhmää)
Aloitus: esittäytyminen ja rauhoittaminen 2 min
Toimintaohjeet 3 min
Teoksiin tutustuminen 5 min
- 2 monistetta/ryhmä
- Monisteessa kuva tai näyte teoksesta ja sen nimi
- Oppilaat tutkivat hetken ilman apuvälineitä
Tietokoneiden ja vastauspaperien jakaminen (harjoittelijat jakavat tutkimisen aikana)
- 2 tietokonetta/ryhmä
- Vastauspapereissa merkinnät A, B, C, D, E, (F), jotka
merkitsevät oppilaiden eri rooleja tulevassa opetustilanteessa
- A-E monisteet/ryhmä
Ryhmätyöskentelyä 20 min
- harjoittelijat kiertävät neuvomassa ryhmiä
- oppilaat kirjoittavat oman aiheensa vastaukset vastauspapereihinsa
- oppilaat valmistautuvat opettamaan ryhmänsä aiheen muille
Opetusvaihe 50 min
Vaihe 1.
- Oppilas jonka vastauspaperissa lukee A, on ”asiantuntijalähetti”
- Ko. oppilas siirtyy myötäpäivään seuraavaan ryhmään, jossa
opettaa oman ryhmän asian muille ryhmäläisille uutena
- opetettavat kirjoittavat opetuksesta saamansa vastaukset omiin
vastauspapereihinsa
Vaihe 2.
- Opetettavina olleet oppilaat opettavat vuorostaan ”lähetille” oman aiheensa
- Opettajana toimii aina eri henkilö lähetin vaihtuessa
Yhteenveto (10 min)
Liite 2

7. Ryhmä 1 ATaiteilijan nimi, teoksen nimi ja miltä vuodelta teos on peräisin?
________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
Merkittävimmät taiteilijan uraan vaikuttaneet tekijät (perhetausta, opiskelu, jne.)?
________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
Mistä teos on saanut vaikutteensa ja mitä teoksella halutaan sanoa?
________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
Ryhmä 2
Taiteilijan nimi, teoksen nimi ja miltä vuodelta teos on peräisin?
________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
Merkittävimmät taiteilijan uraan vaikuttaneet tekijät (perhetausta, opiskelu, jne.)?
________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
Mistä teos on saanut vaikutteensa ja mitä teoksella halutaan sanoa?
________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
Ryhmä 3
Taiteilijan nimi, teoksen nimi ja miltä vuodelta teos on peräisin?
________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________

8. Merkittävimmät taiteilijan uraan vaikuttaneet tekijät (perhetausta, opiskelu, jne.)?
________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
Mistä teos on saanut vaikutteensa ja mitä teoksella halutaan sanoa?
________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
Ryhmä 4
Taiteilijan nimi, teoksen nimi ja miltä vuodelta teos on peräisin?
________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
Merkittävimmät taiteilijan uraan vaikuttaneet tekijät (perhetausta, opiskelu, jne.)?
________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
Mistä teos on saanut vaikutteensa ja mitä teoksella halutaan sanoa?
________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
Ryhmä 5
Taiteilijan nimi, teoksen nimi ja miltä vuodelta teos on peräisin?
________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
Merkittävimmät taiteilijan uraan vaikuttaneet tekijät (perhetausta, opiskelu, jne.)?
________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
Mistä teos on saanut vaikutteensa ja miten ne ilmenevät käytännössä?
________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________