Palmenian Comma -kurssilaiset miettivät organisaatioiden eri tapoja resurssoida some ja näiden tapojen hyviä ja huonoja puolia.

1. Miten valitaan organisaatiolle somestrategia?
-Johanna Janhonen / Piilotettu aarre

2. Organisaatiolla on 5
*)
tapaa suhtautua someen
Ei välitetä siitä, Ei päästetä
miten työntekijät työntekijöitä
ovat somessa someen
Vain Kootaan
markkinointi somen
somessa erikoisjoukko
Kaikki someen Tavoista valitaan se,
hallitusti ja joka sopii parhaiten
tavoitteellisesti omiin tavoitteisiin!
*) kuvan mallit on alunperin esitelty Digitaalinen jalanjälki -kirjassa.

3. Helsingin yliopiston Palmenia-yksikön kouluttaa viestinnän ammattilaisia
Comma-kursseilla. Syksyllä 2012 Comma7-kurssilaiset miettivät
ryhmätyössä somen eri resurssointitapojen hyviä ja huonoja puolia.

4. 1. tapaa ei ole varsinaisesti valittu, organisaatio
ei vain kiinnitä huomiota siihen, miten sen työntekijät
ovat sosiaalisessa mediassa eikä tue heitä.

5. 2. tavassa organisaatio on päättänyt estää
työntekijöidensä somen käytön työajalla.

6. Hyviä puolia:
●
voidaan keskittyä työhön
(korkea työn tuottavuus)
●
ei levitellä (ainakaan työajalla) työhön
liittyviä salaisuuksia

7. Huonoja puolia:
●
ei olla verkostoissa mukana vaikuttamassa
(vaikka ehkä pitäisikin)
●
ei opita somen käyttöä (ei kannusteta oppimaan
uutta viestintäkulttuuria, josta olisi hyötyä sitten, kun
organisaatio haluaakin alkaa someilla)
●
uudet työntekijät eivät ehkä viihdy työpaikalla, jossa
eivät saa käyttää niitä työkaluja, joihin ovat tottuneet
(vaikuttaa työnantajamielikuvaan)

8. Organisaatiossa pitää ohjeistaa:
●
miksi tähän on päädytty (perustella asia
henkilöstölle)
●
kielletään omien laitteiden
käyttö työajalla

9. Tapa sopii niille organisaatiolle:
●
jotka eivät itse ole, eivätkä haluakaan olla
somessa (esim. kriittiset toimialat,
bussikuskit, sairaanhoitajat, raksamiehet,
maansiirtokoneen käyttäjät eli työt, joissa
on konkreettista fyysistä tekemistä )
●
joilla on niin kova brändi, ettei tarvitse
(Apple)
”Onko some vain tietotyöläisten haaste ja maailma?”

10. "Organisaatiossa on viestintäosaajia
juuri siitä syystä, että he huolehtivat
viestinnästä, myös somessa."
3. tavassa viestintä- (tai markkinointi)osasto
vastaa yksin organisaation somenäkyvyydestä.

11. Hyviä puolia:
●
viestintä pysyy hanskassa, se on yhden-
mukaista ja viestit ovat ymmärrettäviä
●
viestintä tukee yrityksen linja
●
tapa ei rasita muita asiantuntijoita
●
riskien ja kriisien hallinta onnistuu
paremmin

12. Tämä tapa sopii organisaatioille:
●
joilla on paljon yhteiskunnallisesti
tulenarkaa tietoa (esim. armeija,
lastensuojelu)
●
kun viestinnän ammattilaisuudella on
merkitystä (esim. viestintäalalla)
●
pörssiyhtiöille
●
erikoistilanteissa
(esim. YT, kriisitilanne)

13. Organisaatiossa pitää ohjeistaa:
●
miten saadaan markkinointiin tieto
●
some-strategia: yhteiset pelisäännöt,
linjaukset, julkaisuaikataulut, miten nopeasti
vastataan, käytetäänkö vastaamiseen omia
profiileja vai yrityksen yhteistä
●
kuva- ja tekstioikeudet (viestinnän pitää
tietää, miten erilaisia yrityksen tuottamia
materiaaleja saa käyttää somessa)

14. Johdolle tapa perustellaan näin:
●
some ei vie muiden
(erityisesti johdon) työaikaa
●
maineenhallinta on hyvissä käsissä:
brändi säilyy ehjänä ja kiinnostavana

15. Huonoja puolia:
●
Viestintä on liian markkinointipainotteista ja
stailattua, sillä siitä puuttuu
– muiden työntekijöiden substanssiosaaminen
– elämänmakuisuus ja rosoisuus
●
viestinnän volyymi on pienempi kun viestintä
harvojen käsissä eikä organisaatioon synny
niin helposti yhteisöllisyyttä

16. ”Tapa on mukava erikoisjoukkoihin kuuluville, sillä
organisaatio on tunnustanut heidän erityisosaamisensa
ja antanut luvan (käskyn) käyttää sitä, joukko on
luultavasti hyvin motivoitunutta.”
4. tavassa organisaatio on nimennyt erikoisjoukon,
joka puhuu organisaatiosta somessa.

17. Verrataanpa tätä tapaa nyt
kolmeen muuhun strategiaan

18. vs
Some on yksi kanava muiden
joukossa, eikä sitä kannata
kokonaan kieltää

19. vs
Koulutettu Viestinnässä
ydinporukka voi ei ole kaikkea sitä
tuottaa suoraan substanssitietoa,
oikeanlaista jota halutaan viestiä
materiaalia kanaviin,
mistä syntyy säästöjä

20. vs
Kun some on rajatun joukon
hallussa, siihen on budjetoitu
työaikaa ja pysytään paremmin
tavoitteissa.
Kun joku ydinjoukosta lähtee,
menetetään paljon osaamista
ja tietoa.

21. Tapa sopii niille organisaatioille:
●
jotka haluavat siirtyä tapaan 5, mutta
haluavat pilotoida tapaa ensin
pienemmällä joukolla
Johdolle tapa myydään siten, että sillä on
parhaat edellytykset päästä haluttuihin
tavoitteisiin.

22. Organisaatiossa pitää ohjeistaa:
●
mihin keskitytään, mitä tavoitellaan
●
mitä muille kerrotaan, miksi juuri tämä
porukka on valittu ja miten porukan
ulkopuolelle jääneet voivat osallistua

23. 5. tavassa organisaatio toivottaa
tervetulleiksi kaikki työntekijät,
jotka haluavat edustaa sitä somessa.

24. Tavan hyvät puolet:
●
organisaation asiantuntijatieto leviää, kun
on paljon päivittäjiä (mahdollisuus laajaan
näkyvyyteen)
●
avointa viestintää
Huonot puolet:
●
maineriski on isompi
kuin muissa tavoissa

25. Johdolle tämä tapa myydään näin:
●
viestinnän aktiivisuus ja näkyvyys
paranee
– tavoitetaan laaja joukko (myös eri
ikäryhmistä) eli saadaan paljon
aktiivisia asiakaskontakteja
– organisaation oma viesti tulee esille
laajalla rintamalla
– vuorovaikutus kasvaa

26. Organisaatiossa pitää ohjeistaa:
●
somea koskevat samat säännöt kuin
muutakin mediaviestintää
●
kuinka paljon someen saa käyttää työaikaa
(etenkin jos asiat liittyvät työasioihin)
●
tietoturva: mikä tieto on julkista
●
mihin osallistutaan: oman ammattiryhmän
keskustelut?
●
tekijänoikeusasiat

27. Tapa sopii organisaatiolle, jotka
●
ovat täynnä asiantuntijoita
●
harrastavat avointa viestintää
●
ovat nuorekkaita ja aikaansa seuraavat
●
joiden kohderyhmä on myös nuorekasta ja
aikaansa seuraavaa (ja somessa)
”Tapa sopii täydentäväksi
viestintäkanavaksi muiden
joukkoon.”

28. Millä saarella organisaationne nyt asuu?
Haluatteko muuttaa?

29. Piilotettu aarre auttaa organisaatioita
strategian valinnassa ja jalkauttamisessa.
http://piilotettuaarre.fi