Karjalan Liitto on vuonna 2010 tuottanut 70-vuotispäivänsä kunniaksi juhla-dvd:n "Karjalaisevakkojen matkassa vuosina 1939-1945". Kuvakertomuksella on haluttu palauttaa nykyihmisten mieliin Karjalan heimon syvän surun ja toiveikkaan ilon sävyttämä matka halki Suomen sotavuosien arjen. Suomalaisista kotinsa kahteen kertaan menettäneet evakot olivat vuosina 1939-1945 raskaimman taakan kantajia, sillä monen taakkaa evakkoarjessa kuormitti usein myös taistelu rintamamiehenä Rokan Antin tavoin, elämä sotainvalidinä, -leskenä, -orpona, tai -lapsena ja jopa siviilisotavankina. Kuvakertomus on rakennettu evakkomatkan erivaiheiden mukaisesti niin, että siinä lomittuvat sekä asiallinen tieto että karjalaisuuteen kiinteästi liittyvä herkkä tunne. Kuvat on valittu Puolustusvoimien Kuvakeskuksen erinomaisesta arkistosta - myös evakkokuvien - ja Museoviraston kuva-arkistosta. Kuvakertomuksen ovat koostaneet dosentti Silvo Hietanen ja FM Anna Rauhala. KARJALAN LIITTO Käpylänkuja 1 00610 HELSINKI puh. (09) 7288 170 toimisto@karjalanliitto.fi www.karjalanliitto.fi www.facebook.com/karjalanliitto

1. Karjalaisevakkojen
matkassa 1939–1945
© 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 1

2. Karjalaisevakkojen matkassa vuosina 1939-1945
Toimittaneet Silvo Hietanen & Anna Rauhala
Graafinen suunnittelu ja toteutus: Heikki Nuutinen & Garidesign
Kuvalähteet: Puolustusvoimien kuvakeskus ja Museovirasto
Copyright © Karjalan Liitto ry
Karjalaisevakkojen matkassa vuosina 1939-1945 –dvd, 2010
ISBN 978-952-5248-23-4 (verkkonäyttely, 2014)
11 sep 2014 © Karjalan Liitto ry.
2

3. Karjalan Liitto on tuottanut 70–vuotispäivänsä kunniaksi juhla-dvd:n ”Karjalaisevakkojen
matkassa vuosina 1939–1945”. Kuvakertomuksella on haluttu palauttaa nykyihmisten
mieliin Karjalan heimon syvän surun ja toiveikkaan ilon sävyttämä matka halki Suomen
sotavuosien arjen. Suomalaisista kotinsa kahteen kertaan menettäneet evakot olivat
vuosina 1939–1945 raskaimman taakan kantajia, sillä monen taakka evakkoarjessa
kuormitti usein myös taistelu rintamamiehenä Rokan Antin tavoin, elämä sotainvalidinä,
-leskenä, -orpona tai –lapsena ja jopa siviilisotavankina.
Kuvakertomus on rakennettu evakkomatkan erivaiheiden mukaisesti niin, että siinä
lomittuvat sekä asiallinen tieto että karjalaisuuteen kiinteästi liittyvä herkkä tunne.
Kuvat on valittu Puolustusvoimien kuvakeskuksen erinomaisesta arkistosta – myös
evakkokuvien – ja Museoviraston kuva-arkistosta. Kuvakertomuksen ovat koostaneet
dosentti Silvo Hietanen ja FM Anna Rauhala.
© 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 3

4. Neuvostoliitto esitti Suomelle neuvottelukutsun Moskovaan
lokakuun alussa1939. Suomi mobilisoi ylimääräisiin harjoituksiin
noin 300 000 miestä - pääasiassa Karjalan kannakselle. Samalla
alkoivat rajaseutujen ja suurten kaupunkien evakuoinnit. Noin
100 000 siviiliä siirtyi pois kotoaan. Heistä suuri osa palasi
marraskuun lopulla juuri ennen puna-armeijan hyökkäystä.
Monille Kannaksen rajakuntien evakoille lokakuun lähtö jäi
kuitenkin lopulliseksi, sillä he eivät päässeet takaisin
kotiseuduilleen jatkosodan vuosinaankaan 1941-1944.
© 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 4

5. Ensimmäiset evakot YH:n varjossa
© 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 5

6. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 6

7. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 7

8. Neuvostoliiton hyökkäys 30. marraskuussa 1939 maalla, ilmassa
ja merellä salamasodan opein muutti YH:n ajan evakuoinnit
harjoittelusta kylmäksi todellisuudeksi. Rajaseutujen ja kaupun-kien
evakkoja ei vieläkään eroteltu toisistaan. Yli 300 000
suomalaista eli talvisodan kuukaudet yhteisine ongelmineen
tilapäismajoituksessa.
© 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 8

9. Harjoituksesta talvisodan sotapakolaisiksi
© 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 9

10. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 10

11. Moskovan rauha 13. maaliskuuta 1940 päästi suurten kaupunkien
pommituksia paossa olleet evakot takaisin koteihinsa, mutta
rauhansopimuksessa luovutettujen alueiden tilapäisistä sota-pakolaisista
tuli pysyvää siirtoväkeä. Yli 400 000 kodittomaksi
jääneelle ihmiselle oli järjestettävä uusi koti ja turvattava heille
taloudellinen tulevaisuus. Sodan päättyessä vielä noin 100 000
henkeä asui uuden rajan väärällä puolella. Ensimmäinen tehtävä
oli evakuoida heidät ja mahdollisimman suuri osa heidän omai-suudestaan.
Ihmisten siirto onnistui hyvin annetussa 10 vuoro-kauden
määräajassa. Sen sijaan irtaimistoa jäi varsin runsaasti
uusien isäntien haltuun. Uuden rajan yli ajettua karjaa jouduttiin
teurastamaan talven ankeissa olosuhteissa; tosin usein myös
pakasteeksi ja hyötykäyttöön.
© 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 11

12. Sotapakolaisista pysyväksi siirtoväeksi
© 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 12

13. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 13

14. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 14

15. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 15

16. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 16

17. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 17

18. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 18

19. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 19

20. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 20

21. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 21

22. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 22

23. Laatokan–Karjalan ja Kainuun rajakylien siviiliväestöä ei riittävän
ajoissa evakuoitu ennen Neuvostoliiton hyökkäystä, vaan he jäivät
venäläisten vangeiksi. Suojärven Hyrsylän kylän siviiliväestö pääsi
palaamaan vankileiriltä toukokuussa 1940 Helsinkiin.
© 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 23

24. Kuva 16
© 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 24

25. Karjalaisen siirtoväen enemmistö – 220 000 henkeä – oli
maatalousväestöä. Heidän asuttamiseksi säädettiin kesäkuussa
1940 pika-asutuslaki, joka perustui välittömästi talvisodan jälkeen
professori T.M. Kivimäen laatimaan suunnitelmaan. Omaksi
etujärjestökseen huhtikuussa Karjalan Liiton perustanut siirtoväki
oli pääpiirteissään tyytyväinen Kivimäen suunnitelmaan. Lain
suunnittelussa ja toimeenpanossa karjalaiset olivat tärkeillä
avainpaikoilla. Siirtoväen maansaanti lykkääntyi Kivimäen
optimistisista lupauksista huolimatta luonnollisista syistä eli
talvesta johtuen. Kesällä 1941 suurin osa maataloussiirtoväestä
olisi kuitenkin saanut oman tilan. Jatkosota kesällä 1941 johti
lain toimeenpanon raukeamiseen, kun evakot alkoivat odottaa
paluuta Karjalaan.
© 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 25

26. Kuva 17 Karjalan Liiton
perustamisvaiheista
© 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 26

27. Alkukesällä 1941 evakuoitiin lähes 100 000 uuden itärajan
asukasta turvaan sodanuhan alta. Vaikka tämä evakkomatka vei
monet rajan ihmiset syvälle sisämaahan, jäi heidän vierailunsa
lännessä lyhyeksi, sillä Suomen armeijan salamasodan vauhdilla
kesällä edennyt hyökkäys yli vanhan rajan takasi pikaisen paluun
kotiseuduille.
© 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 27

28. Väliaikainen evakuointi pois hyökkäyksen jaloista
© 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 28

29. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 29

30. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 30

31. Sotatoimet Neuvostoliiton ja Suomen välillä alkoivat 25.6 1941 ja
Karjalan Armeija aloitti hyökkäyksensä 10.7. Laatokan–Karjalassa.
Syyskuun alkuun mennessä suomalaiset olivat vallannet takaisin
koko Moskovan rauhassa luovutetun alueen Suomenlahden ulappa-saaria
lukuun ottamatta.
© 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 31

32. Hyvitys Karjalassa
© 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 32

33. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 33

34. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 34

35. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 35

36. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 36

37. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 37

38. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 38

39. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 39

40. Kesän 1941 sotamenestyksen siivittämänä siirtoväki alkoi
odotella syksyllä 1941 pikaista paluuta takaisin Karjalaan.
Evakoiden optimistisista odotuksista huolimatta
paluumahdollisuudet olivat syksyllä heikot, sillä suurin osa
Moskovan rauhassa luovutettua aluetta oli raunioina kolme kertaa
ylipyyhkineiden taisteluiden jäljiltä. Syksyn 1941 aikana vain noin
70 000 työkuntoisinta evakkoa sai luvan palata siivoamaan ja
suorittamaan kiireisimpiä korjaustehtäviä. Tasavallan presidentti
Risto Rytin julistuksella luovutetut alueet liitettiin takaisin
valtakuntaan 6.12.1941.
© 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 40

41. Syksyn 1941 tarkoin varjeltu kotiinpaluu
© 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 41

42. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 42

43. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 43

44. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 44

45. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 45

46. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 46

47. Siirtoväen joukkopaluun aikaa oli kevät ja alkukesä 1942.
Koko talven kestäneen malttamattoman odotuksen jälkeen
maataloussiirtoväen pääosa voitiin päästää takaisin jälleen-rakentamaan
tuhoutuneita kotejaan. Karjalaisen maatalous-siirtoväen
panosta tarvittiin kipeästi helpottamaan kevään 1942
nälkäkriisiä, joka oli sotavuosien pahin. Vuoden 1942 lopussa asui
Karjalassa jo yli 250 000 entistä evakkoa. Kaikkiaan Karjalaan
palasi ennen kesää 1944 lähes 300 000 henkeä. Paluuluvuissa
eivät ole mukana rintamalla olleet karjalaismiehet.
© 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 47

48. Kevään 1942 joukkopaluu
© 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 48

49. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 49

50. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 50

51. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 51

52. Karjalan jälleenrakentamisen painopiste oli paluun vuosina
1941-1944 maaseudulla ja maataloudessa. Syksystä 1941 lähtien
Karjalan kesannolla olleet pellot odottivat kyntäjäänsä ja
kylväjäänsä. Paras ahertaja vainioille oli karjalainen maamies,
joka eli pika-asutuslain raukeamisen jälkeen turhauttavassa
epävarmuudessa. Vetreimmät miehet vei mukanaan sota Rokan
Antin tavoin, niinpä kotien ja maatalouden jälleenrakennusurakka
jäi suurimmaksi osaksi kotijoukoille – naisille, lapsille ja vanhoille
miehille. Maatalouden jälleenrakentamista johtivat Maatalous-seurojen
Keskusliiton johtamat paikalliset maanviljelysseurat.
Jo kesällä 1943 Karjalan maatalous oli omavarainen päätuot-teina
peruna ja vilja. Ennen sotaa kukoistaneen karjatalouden
elvyttämiseen paluun vuodet olivat liian lyhyet.
© 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 52

53. Karjalan pellot odottavat kyntäjäänsä ja kylväjäänsä
© 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 53

54. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 54

55. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 55

56. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 56

57. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 57

58. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 58

59. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 59

60. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 60

61. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 61

62. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 62

63. Karjalaan palanneen siirtoväen asuntotilanne oli kesällä 1942
erittäin heikko. Ilman uusia asuntoja osa palaajista olisi joutunut
muuttamaan takaisin sisä-Suomeen talveksi 1942-1943.
Aseveliliiton, Suurtalkoiden ja sotatoimiyhtymien yhteistyön
tuloksena valmistui vuoden 1942 aikana Kannaksen Ryhmän
miesten talkootyönä yli 800 hirsikehikkoa. Monista uusien talojen
tupaantuliaisista tuli arvovieraiden läsnäolollaan kunnioittamia
juhlia.
© 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 63

64. Taloja asevelihengessä
© 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 64

65. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 65

66. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 66

67. Alunperin väliaikaiseksi uskottu sotilashallinto jäi voimaan
vuosien
1941-1944 ajaksi; tosin merkittävä osa sen tehtävistä siirtyi
vähitellen siviiliviranomaisille. Kunnallisvaltuustot alkoivat toimia
vuodesta 1943 alkaen. Kaupunkien jälleenrakentamiseen ei voitu
tarttua samalla tarmolla kuin maaseudun tuotantokuntoon
saamiseen. Kaupunkien piti odotella vuoroaan voitollisen sodan
jälkeiseen aikaan. Jälleenrakentamisen jarruna olivat materiaali-ja
työvoimapula. Suurin osa rakentamisen perusmateriaaleista
käytettiin linnoitustöihin ensin Itä-Karjalassa ja keväästä 1944
lähtien Kannaksella. Viipurin asukasluku vuosina 1941-1944 oli
vain 40 prosenttia vuoden 1938 luvusta.
© 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 67

68. Kaupunkien odotettava vuoroaan
voitollisen sodan jälkeen
© 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 68

69. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 69

70. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 70

71. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 71

72. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 72

73. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 73

74. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 74

75. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 75

76. Karjalan puoliviralliseen juhlaperinteeseen syntyi vuodesta 1942
lähtien uusia vakavahenkisiä tapahtumia. Takaisinvaltauksen
vuosipäivää alettiin juhlia näyttävästi. Myös kaatuneiden muisto-päivä
toukokuun kolmantena sunnuntaina herkisti entiset evakot
sankarihautojen äärille.
© 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 76

77. Vakavailmeiset uudet juhlat
© 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 77

78. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 78

79. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 79

80. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 80

81. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 81

82. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 82

83. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 83

84. Suurin osa Karjalan kirkoista tuhoutui tai vaurioitui pahasti
talvisodassa tai jatkosodan alussa. Jälleenrakentamis-mahdollisuudet
olivat hyvin rajalliset materiaali- ja työvoima-pulassa.
Karjalan kirkkojen jälleenrakentamiseksi julistettiin
kuitenkin suunnittelukilpailu, jonka tulokset ovat hautautuneet
arkistojen kätköihin. Myös ortodoksinen kirkko järjesti oman
keräyksen temppelien ja tsasounien jälleenrakentamisen
rahoittamiseksi. Suuren huomion kohteena olivat Kurkijoen
korjatun kirkon vihkiäiset talvella 1944 ja kenraali Aaro Pajarin
rintamamiesten talkoilla rakentaman sotakirkon avajaiset
Kivennavalla.
© 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 84

85. Ensimmäiset kirkot nousevat raunioille
© 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 85

86. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 86

87. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 87

88. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 88

89. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 89

90. Eniten sotalapsia Ruotsiin lähti Viipurin läänin evakkoperheistä.
Yli puolet noin 70 000 sotalapsesta oli kotoisin joko Karjalasta
tai Uudeltamaalta. Lähtö Ruotsiin painottui puutteen ja nälän
kevääseen 1942 ja pommitusten talveen 1944. Kesän 1944
ensimmäiset evakot Karjalasta olivat vappuna Ruotsiin Viipurista
lähteneet 500 lasta.
© 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 90

91. Kesän 1944 ensimmäiset pienet karjalaisevakot
© 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 91

92. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 92

93. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 93

94. Vuoden 1944 evakuoinnit Karjalasta painottuvat kesä-heinäkuun
pikaevakuointiin länteen vyöryvän rintaman alta ja välirauhan-sopimukseen
jälkeiseen syyskuun evakuointiin. Syyskuussa
evakuoitiin myös tyhjennettävän Porkkalan vuokra-alueen väestö
omaisuuksineen ja Lapin asukkaat pois sodan jaloista. Kesä-evakuointi
dramaattisissa olosuhteissa sujui väestön osalta
lopultakin hyvin pienin tappioin, sen sijaan pääosa rajakuntien
väestön omaisuudesta jäi evakuoimatta. Evakkojen kiireisintä
alkumatkaa helpotti oma kulkuneuvo – hevonen kärryineen.
Myös pilviset säät suojasivat Karjalan maanteillä vaeltavia
matkaajia punahävittäjien hyökkäyksiltä. Karjan laiduntaminen
evakkotaipaleen pientareilla turvasi välttämättömän ravinnon
pitkällä marssilla länteen.
© 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 94

95. Jäähyväiset kukkiville syreeneille
© 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 95

96. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 96

97. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 97

98. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 98

99. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 99

100. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 100

101. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 101

102. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 102

103. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 103

104. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 104

105. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 105

106. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 106

107. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 107

108. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 108

109. Neuvostoilmavoimien hyökkäykset sotilas- ja evakkojunia
vastaan jäivät yllättävän vähäiseksi. Suomen armeijan pääosa
Itä-Karjalasta pystyttiin siirtämään tästä syystä Kannaksen
torjuntataisteluihin pienin tappioin. Murhenäytelmäksi evakko-matka
muuttui Simolan ja Elisenvaaran asemien pommituksissa
kesäkuussa 1944. Elisenvaaran risteysasemalla kuoli lähes
140 pääasiassa Räisälän evakkoa.
© 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 109

110. Evakkomatkan murhenäytelmät
© 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 110

111. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 111

112. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 112

113. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 113

114. Syyskuun 1944 evakuointi tapahtui välirauhansopimuksen tiukasti
määrittelemässä marssijärjestyksessä. Joukoilla oli päivittäinen
aikataulu vetäytymisessä uudelleen vahvistetun Moskovan
rauhan rajan taakse. Se määräsi myös siviiliväestön evakuoinnin
nopeuden. Ihmisten siirtyminen pois luovutettavalta alueelta ei
ollut ongelma. Yksityisomaisuuden siirrolle aikataulu oli kireä.
Vaikeinta oli kuitenkin nälässä kärvistelevässä maassa saada
Karjalassa kypsyvä sato siirretyksi yli rajan. Sadonkorjuuseen
lähtenyt talkooväki teki ”toisen paluun” Karjalaan.
© 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 114

115. Paluuta ei enää ole. Syksyn 1944 loppuevakuointi
© 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 115

116. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 116

117. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 117

118. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 118

119. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 119

120. © 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 120

121. Elämä jatkuu
© 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 121

122. Pääosa vuosina 1941-1944 takaisin Karjalaan palanneista oli
maatalousväestöä. Kaupunkilaissiirtoväen sijoittuminen ja
sopeutuminen uusiin oloihin oli monen kohdalla alkanut jo
jatkosodan aikana uuden työ- ja asuinpaikan myötä. Sen sijaan
maataloussiirtoväen asuttaminen vaati uutta radikaalia
asutuslakia. Maanhankintalaki siirtoväen ja rintamamiesten
asuttamiseksi säädettiin huhtikuussa 1945. Esinäytöksenä sille
oli ollut vuonna 1940 säädetty pika-asutuslaki. Siirtoväelle
muodostettiin kaikkiaan lähes 40 000 uutta erilaista viljelmää.
Tässä luvussa eivät ole kuitenkaan mukana rintamamiehinä maata
saaneet karjalaisevakot. Sodanjälkeisen asutustoiminnan
johtajana toimi ylijohtaja Veikko Vennamo.
© 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 122

123. Kuva 98 MV
5019:12
© 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 123

124. Kuva 99 MV
44729:690
© 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 124

125. Kuva 98 MV
4473:174
© 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 125

126. Kuvavalinta ja suunnittelu: Silvo Hietanen ja Anna Rauhala
Graafinen suunnittelu: Heikki Nuutinen & Kari Vähäsarja
Kuvalähteet: Puolustusvoimien kuvakeskus ja museovirasto
Kustantaja: Karjalan Liitto ry.
© 11. syys 2014 Karjalan Liitto ry. 126