Pasi Moisio (THL): Hallitusohjelman vaikutukset haavoittuvassa asemassa oleviin
•
0 likes•686 views
Pasi Moisio (THL): Hallitusohjelman vaikutukset haavoittuvassa asemassa oleviin. Esitys seminaarissa "Sosiaaliset oikeudet ja säästötoimet" 10.11.2015. Kela, Helsinki.
Recommended
Recommended
More Related Content
Viewers also liked
Viewers also liked (20)
Similar to Pasi Moisio (THL): Hallitusohjelman vaikutukset haavoittuvassa asemassa oleviin
Similar to Pasi Moisio (THL): Hallitusohjelman vaikutukset haavoittuvassa asemassa oleviin (20)
More from Kelan tutkimus / Research at Kela
More from Kelan tutkimus / Research at Kela (20)
Pasi Moisio (THL): Hallitusohjelman vaikutukset haavoittuvassa asemassa oleviin
- 1. Hallitusohjelman vaikutukset haavoittuvassa asemassa oleviin Pasi Moisio Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö Järjestelmät -osasto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaaliset oikeudet ja säästötoimet 10.11.2015 Kelan auditorio, Helsinki
- 2. Ratkaisujen Suomi • HO on rakenteeltaan ja sisällöltään kaksijakoinen: Ohjelmaosio painottaa uudistumista ja luottamusta, HO liitteissä ja RAPO uudistuksissa esitetään mittavia julkisten menojen ja tehtävien karsimisia. • Kilpailukyvyn ja työllisyyden parantaminen sekä julkisen talouden tasapainottaminen keskeisimmät tavoitteet. • Edellisiin hallitusohjelmiin verrattuna ohjelma on – konkreettinen ja fokusoitu, – siinä esitetään julkisten menojen ja tehtävien vähentämistä ja – rakenteellisia uudistuksia työmarkkinoille. • Julkisen sektorin uudistamisen keinot RAPO:n lisäksi hallinnon ja palvelujen digitalisaatio, sääntelyn purkamista ja kokeilukulttuurin juurruttamista.
- 3. Sopeutustoimien kohdistuminen • Eri arvioiden mukaan kohdistuvat epäsuhtaisesti etuuksien varassa oleviin pienituloisiin ja haavoittuvimmassa asemassa oleviin sekä sukupuolten näkökulmasta epätasa-arvoisesti. • Etuuksiin ja verotukseen ehdotettujen muutosten voidaan arvioida lisäävän tuloeroja ja suhteellista köyhyyttä. • Tosin pienipalkkaisten tulot kasvavat ansiotulovähennyksen korotuksen ym. ansiosta kautta.
- 4. Isoin sopeutustoimi: indeksijäädytys • Vuonna 2016 indeksijäädytyksellä on varsin vähäinen vaikutus etuuksien ostovoimaan matalan inflaation vuoksi. • Vuoteen 2019 mennessä indeksikorotusten jäädyttäminen 0,4 prosenttiin leikkaa oletetulla inflaatiokehityksellä etuuksien reaalista tasoa arviolta 4 prosenttiyksikköä. • Perusturvaetuuksien saajista enemmistö on naisia, joten etuuksiin ja indekseihin tehtävät leikkaukset kohdistuvat voimakkaammin naisiin miehiin verrattuna.
- 5. Normitalkoiden vaikutukset • Kuntien norminpurkutalkoiden riskinä on, että keskeisiä velvoitteita puretaan ennen kuin on kehitetty keinoja ohjata, mitata ja valvoa palvelutoiminnan tuloksia. • Normien purkaminen (säästöjen kohdentumisen lisäksi) erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin on ongelmallista perusoikeuksien toteutumisen näkökulmasta. • Julkisten palvelujen ja hallinnon digitalisaatiolla ei vaikuteta yhteiskunnan kaikkein huono-osaisimpien asemaan, vaan siihen tarvitaan muita sosiaali- ja terveyspolitiikan toimia.
- 6. Isoja sosiaalipoliittisia suunnanmuutoksia • Hyvinvointivaltion kasvun rajat niin menojen kuin sääntelyn osalta – kehykset ja normien purku • Perhepolitiikan suunnanmuutos mm. subjektiivinen päivähoito-oikeuden rajaus. • Sosiaaliturvan indeksisuojan murtaminen. • Perusturvan kuihtuminen toimeentulotuen Kela-siirron ja perusosan indeksisuojan myötä. • Verotuksen painopisteen siirtäminen haittaveroihin, jota tosin ei toteutettu. • Suositusperusteisesta ohjauksesta luopuminen ja siirtyminen “asiakkaan saaman palvelutuloksen valvontaan”.
- 7. Kiitos!