Kehitys- ja oppimispsykologia Lonkaluento110913final

www.helsinki.fi/yliopisto
Opettajan identiteettiä rakentamassa
Oppimispsykologian perusteita
saatte materiaalit luennon jälkeen, kun katsomme mihin
ehdimme! Slideshare.com voi etsiä nimelläni
-
Professori Kirsti Lonka
OKL, Kasvatuspsykologian tutkimusryhmä
Helsingin yliopisto
Twitter: #kopsy @kirstilonka
10.09.13
Prof. Kirsti Lonka, OKL, Kehitys- ja
oppimispsykologian 1. luento 1

68104 Kehitys- ja oppimispsykologia
(2 op): Kurssin aikataulu
• Ti 10.9. 12.15-15.45 Porthania I /KL
• Pe 13.9. 12.15-15.45 Porthania I /KL
• Ti 17.9. 12.15.-15.45 Porthania I /SW
• To 19.9. 10.15-11.45 Porthania I /KL
• Kurssin lopputentti (ei ilmoittautumista):
• Ti 15.10. 14.00 – 16.00 Porthania I /SV, SW, KL
Lisäksi ryhmät (1 op) = koko kurssi 3 op
10.09.13

Kurssikirjallisuus ja tenttiminen
Kurssikirjana kaikille: Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L.
(2004 tai uudempi) Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri
oppimisen sytyttäjinä. WSOY (Huom. punainen kirja! Ei
keltainen) Aloita vasta luvusta 2!
Tenttiin ei tarvitse ilmoittautua, siellä voi tenttiä luennot ja/tai kirjan.
Tentistä ja pienryhmistä vastaa yliopistonlehtori Sirpa Vahtera.
sirpa.vahtera@helsinki.fi
OKL:n laitostenteissä voi tenttiä myöhemmin, niihin pitää
ilmoittautua! PÄIVÄT: 10.12., 11.2., 15.4., 10.6. 2013
10.09.13

• Ohjeistus annetaan pienryhmissä!
• Ryhmän suoritus (1 op) : 1 sivun tiivistelmä oppimispäiväkirjasta
oman opettajuuden näkökulmasta (ryhmän ope tarkastaa viikon
sisällä ryhmän loppumisesta). Voit jättää viimeisellä ryhmäkerralla.
• Kurssin tentti (2 op) koostuu kahdesta sivusta
1)Kirja: tentissä annettavat tapaukset 2-3 kpl. Mistä tässä on kyse?
Perusteltava lyhyesti kirjan pohjalta.
2)Luennot: Tarkastele motivaation, tunteiden, vuorovaikutuksen
ja oppimisen yhteyksiä oman oppiaineesi näkökulmasta.
Tiivistä. Voit tuoda vastauksen tenttiin halutessasi printattuna.
ARVIOINNISTA
10.09.13

Kehitys- ja oppimispsykologian
pienryhmät (68121, 1 op)
• Näihin on ilmoittauduttu erikseen
• Yliopistonlehtori Sirpa Vahtera vastaa pienryhmistä ja
korvaavuuksista
• Aiheet: persoonallisuus työvälineenä, oppiminen ja
vuorovaikutustaidot, itsearviointi ja itsesäätely
• Pienryhmien tarkoituksena on auttaa soveltamaan ja syventämään
opittua vertaisten kanssa
10.09.13

• Kasvatustieteen perusopinnot korvaavat kurssin –
ryhmä korvataan, jos on aineopinnot – psykologian
perus-aineopinnot kannattaa dokumentoida ja kertoa
Sirpalle, joka toimittaa tiedon eteenpäin
• Luennot hyödyllistä kuunnella joka tapauksessa,
paljon ajankohtaista!
• sirpa.vahtera@helsinki.fi vastaa keskitetysti
korvaavuuksista, jotta kaikki saavat saman kohtelun
KORVAAVUUKSISTA
10.09.13

Soveltava ja tapauspohjainen tentti
• ”Pekka on juuri lämmittämässä vauvalle mikrossa ruokaa. Samalla
hän miettii tekeillä olevaa artikkeliaan. Pekan puhelin soi. Siellä
päätoimittaja kyselee, onko juttu jo valmis. Huomenna on lisäksi
kokous, johon pitäisi mennä. Päätoimittaja antaa
sähköpostiosoitteen, johon tekstin voi lähettää. Pekka yrittää painaa
sen mieleensä. Mikroaaltouuni kilahtaa, ja Pekka kokeilee, onko
ruoka tarpeeksi lämmintä. Samassa vauva alkaa itkeä - hänellä on
nälkä. Pekka sulkee puhelimen. Hetken kuluttua hän huomaa, että
osoite on täysin kadonnut mielestä. Hän ei myöskään muista mennä
seuraavana päivänä kokoukseen. Päätoimittaja on ihmeissään:
yleensä Pekka on tarkka mies - mikä hänen muistissaan on nykyään
vikana?”
• Miten selittäisit Pekan muistiongelmat luennoilla ja kirjasta
oppimasi perusteella? Keskity mielestäsi tärkeimpiin:
________________________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________________________
Huom. Tapaukset eivät välttämättä lainkaan tule suoraan kirjasta
________________________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________________________
10.09.13 7
oppimispsykologian 1. luento

• esittäydy parille lähellä olevalle henkilölle
• kerro hieman itsestäsi ja miksi olet kurssilla
• vaihtakaa yhteystietoja
• miettikää tavoitteitanne ja toiveitanne
• jos tulee kysymyksiä, selvittäkää ensin toisiltanne ja
sitten vasta kääntykää henkilökunnan puoleen
• Tämä asia kannattaa tuoda esiin myös omille
oppilaille luokassa…
Katso ympärillesi. Täällä on
paljon ihmisiä!
10.09.13

MIETTIKÄÄ TÄMÄN KURSSIN
TEEMOJA: Mihin tarvitset psykologiaa?
- Ihmisten kohtaamisessa ja ymmärtämisessä
- Ymmärtää oppimisen mekanismeja - Miten edistää oppimista?
- Ymmärtää omaa toimintaansa sekä omia rajojaan sekä pystyy jopa
kehittymään ja muuttaa tiettyjä heikkouksia vahvuuksiksi
- Jos ymmärtää lapsen kehitysvaiheita, niin tietää mitä voi odottaa
- Saa työkaluja kohdella erilaisia oppilaita, vanhempia ja kollegoja
- Temperamenttipiirteet – miten ilmenevät luokassa
10.09.13

MIKSI IHMISET USEIN VAIKUTTAVAT
”PASSIIVISILTA”?
- Ihmisillä on usein passiivinen rooli,
ehkä opettaja luennoi heidät
hengiltä – “ops-hölkkä”
- Ihmiset eivät kehtaa kysyä ja
jakaa ajatuksiaan
- Oikeassa olemisen kulttuuri
- Aktiivinen ihminen ei jaksa kovin
kauan tällaista olotilaa vaipumatta
apatiaan
• Bulimia-oppimisen ongelma
OLISINPA JOSSAIN
TOISAALLA,
KIRSTILLÄ ON LIIKAA
MATERIAALIA 
10

• Suurin osa luokkahuoneen puheesta (70 %) on edelleen
ns. IRF-muodossa (Initiation-response-follow up = aloite-
vastaus-seuranta; Wells, 1993)
• Aloite: Opettajan kysymys pyrkii älyllisesti aktivoimaan ja
haastamaan
• Vastaus: Oppilas vastaa, tarkoituksena että hän
kehittelee selityksiä, jotka tukevat oppimista
• Seuranta: Opettaja antaa palautetta. Tämä vaikuttaa
oppimiseen erityisen paljon. Aivan liian harvoin se
kuitenkaan tukee oppimista!
LUOKKAHUONEDIALOGI
Prof Tina Seidel (2013) keynote
1110.09.13

• Sisältötieto (Content knowledge) – tietoa sisällöstä,
ei vielä auta paljoa oppilasta. Kuitenkin liittyy
seuraavaan:
• Pedagoginen sisältötieto (Pedagogical content
knowledge) - tieto on muokattu siten, että oppilas
pystyy sen ymmärtämään – tämä tärkeä oppimisen
edellytys (Shulman, 1986)
• Pedagoginen tieto (Pedagogical knowledge) – tietoa
oppimisesta ja miten sitä tuetaan – tällainen tieto
edistää oppilaiden onnistumista! (Kunter, 2013)
TIEDON ERI LAJEJA
(Kleickmann, Kunter, Voss & Baumert, 2013)
10.09.13

• Oppiminen ja kehittyminen eivät tapahdu pelkästään
mukavuusalueella, vaan niihin kuuluu paljon
epävarmuuden ja epäonnistumisen sietoa
• Älyllinen investointi = mitä enemmän panostat, sitä
enemmän saat opinnoista irti (oppiminen vs.
suoriutuminen?)
• Tunnehinta = hinta, joka pitää maksaa siitä, että joutuu
jatkuvasti sietämään omaa keskeneräisyyttään
• Kuinka paljon oppilaamme saavat maksaa tunnehintaa?
• Pystyvätkö he todella oppimaan vai yrittävätkö vain
selvitä?
Tunnehinta – miksi mieluummin
treenaamme lihaksia kuin aivoja?
10.09.13

SISÄISET MALLIT
• Ihmisen muisti ei toimi kuin
kopiokone, vaan hän rakentaa
sisäisiä malleja
• Nämä ohjaavat havaintoja ja
muistia
• Muistot eivät ole kopioita
todellisuudesta, vaan painottavat
meille tärkeitä asioita
• Tunteet ja asenteet vaikuttavat
oppimiseen!
Ihminen ei usko, mitä näkee.
Hän näkee, mitä uskoo!
14

MITÄ ON ITSEREFLEKTIO?
• Omien sisäisten mallien
arvioiminen
• Palautteen antaminen ja
vastaanottaminen (muut
toimivat peilinä)
• Etäisyyden otto omaan
itseen
• Omien toimintatapojen
jatkuva kriittinen arviointi
15

• Miten esität asian? Voisi puhua itsestään, mitä itse ehkä voisi tehdä
• Mistä erottaa, haluaako oikeasti saada palautetta, miten juuri tälle
ihmiselle puhutaan? Luottamusta, ilmapiiriä
• Kysyy nykyisiä toimintatapoja, mikä tuntuisi toimivan, auttaa
arvioimaan itseään, keskustelevaa, vastavuoroista, kuuntelevaa
• Ymmärtäväinen, vaikkei samaa mieltä
• Sanoisi ensin jotain positiivista, varovaisesti siirtyisi
epämukavuusalueelle.., kannustava
• Rakentavaa, jotain mihin voi oikeasti vaikuttaa, ei mitään ”totuuksia”
tai ominaisuuksia tai pyytää asettumaan toisen asemaan
• Aito, sanoa mitä oikeasti tarkoittaa
Millainen palaute auttaisi
kehittymään? Millaista voisi
ottaa vastaan?
16

• ”Ihan kiva”, ”olet lahjakas”, ”olet huono” – tämä ei ole palautetta!
• Ilmapiiri on turvallinen, ei ruokita kilpailua
• ”Virheet” nähdään oppimisen mahdollisuuksina
• Kuunnellaan tai luetaan mitä toinen sanoo - ei oleteta tai leimata
• Palaute ei kohdistu henkilöön, vaan asiaan
• Aloitetaan vahvuuksista, koska ne ovat ihan yhtä totta kuin
mahdolliset heikkoudet
• Kritiikki informatiivista, kehittävää, mielellään kysymysten
muodossa (Miksi ajattelit näin? Miten lukija ymmärtää tämän
kohdan kirjoituksestasi s. 14?)
• Katsotaan aina tulevaisuuteen, mietitään parannusehdotuksia
MILLAINEN PALAUTE AUTTAA
MAKSAMAAN TUNNEHINTAA?
10.09.13

• Tämä jätettiin kullekin mietittäväksi.
HARJOITUS
Mieti tilannetta, jossa jouduit todella muuttamaan omia
sisäisiä mallejasi. Ehkä maksamaan tunnehintaa. Mitä siihen
liittyi?
1810.09.13

Motivaation lajeja
• Sisäinen motivaatio: toiminta sinänsä on palkitsevaa
• Ulkoinen motivaatio: tarvitaan ulkoisia palkkioita ja
rangaistuksia
• Suoritusmotivaatio: suoriutuminen sinänsä motivoi!
• Välttämisorientaatio: yritetään suojella itseä
• Ego-orientaatio: ihminen keskittyy siihen, mitä muut
hänestä ajattelevat
• Tehtäväorientaatio: fokusoi tehtävään
• NÄISTÄ LISÄÄ MYÖHEMMIN!
10.09.13

MITÄ OVAT KÄYTÄNTÖYHTEISÖT?
(Wenger, 1998; Hakkarainen, Lonka ja Lipponen, 2004)
• Oppiminen ei ole vain tiedon hankintaa, vaan
myös osallistumista kulttuuriin ja kasvamista
sen jäseneksi
• Osaaminen hajautuu ihmisten välille
• Käytäntöjä on vaikea muuttaa, koska ne ovat
osa laajempaa toimintakulttuuria
• Kun yksi ihminen muuttuu, koko sosiaalinen
yhteisö järjestyy uudestaan
• Samassa koululuokassa voi olla useita
erilaisia alakulttuureja kuten ”mallioppilaat”
ja ”kapinalliset”
• Opiskelijoiden käytäntöyhteisöt?
20

MIKÄ ON OMA
KÄYTÄNTÖYHTEISÖSI?
• Kuka on roolimallisi?
• Ketä ihailet?
• Kehen samastut?
• Millainen rooli sinulla on yhteisössä?
• Kenen kanssa koet yhteisiä arvoja?
• Millainen on opettajan identiteetti?
10.09.13

• POHTIKAA TÄTÄ ESIM. PIENRYHMÄSSÄ
• OTTAKAA SELVÄÄ, MITÄ TARKOITTAA ITSESÄÄTELY (self-
regulation) Tutkiva oppiminen –teoksesta
• Miten opettaja itse säätelee omaa oppimistaan? Miten hän näkee
oppimisen? Miten hän voi auttaa muiden oppimista?
• Mitä voitte oppia toistenne strategioista?
Sinun on opittava suuri määrä tekstiä ja aikaa
on rajoitetusti. Miten toimit?
Olenko menossa tenttiin vai opettamaan?
2210.09.13

MARTON & SÄLJÖ:
KLASSISET TUTKIMUKSET
LAAJOJEN TEKSTIEN
OPPIMINEN
PINTAOPPIMINEN
Jos yrität pelkästään muistaa,
unohdat nopeammin
SYVÄOPPIMINEN
Jos yrität ymmärtää, muistat
paremmin – myös
yksityiskohdat!
Marton ja Säljö (1976) antoivat
opiskelijoille tekstejä ja katsoivat, mitä
he niistä oppivat
23

OPISKELUSTRATEGIOITA
(Lonka ym, 1994)
• KEHITTELYSTRATEGIAT: omin sanoin
kirjoittaminen, selittäminen, keskustelut,
käsitekartat (mind maps), systemaattinen tekstin
jäsentäminen, tiivistelmät
• KERTAUSSTRATEGIAT: mekaaninen
alleviivaus, kopiointi, toistaminen, kertaaminen
• KEHITTELYSTRATEGIAT OVAT
YHTEYDESSÄ ONGELMANRATKAISUUN JA
SOVELLUKSEEN. KERTAUSSTRATEGIAT
TUOTTAVAT TEKSTISIDONNAISTA
MUISTAMISTA
10.09.13

OPPIMISEN TASOT
 Tiedon lisääntyminen
 Muistaminen, toistaminen
 Sovellus
 Ymmärrys
 Asian näkeminen uudessa valossa
 Muuttuminen ihmisenä, identiteetin kehittyminen
 Ihmisten välisten sosiaalisten verkostojen
muuttuminen, erilaiset kontekstit ja identiteetit
 Uuden tiedon ja uusien käytäntöjen luominen
10.09.13

Kehitys- ja oppimispsykologia Lonkaluento110913final

Recommandé

Recommandé

Contenu connexe

Tendances

Tendances (20)

Similaire à Kehitys- ja oppimispsykologia Lonkaluento110913final

Similaire à Kehitys- ja oppimispsykologia Lonkaluento110913final (20)

Kehitys- ja oppimispsykologia Lonkaluento110913final