Karibia Verde

Karibia Verde
Matkapäiväkirja risteilystäni
Karibialta Atlantin yli Kap
Verdelle maaliskuussa 2012

Matti Mattila

Copyright © 2012 Matti Mattila
Kaikki oikeudet pidätetään.

Julkaisija
Matti Mattila
www.mattimattila.fi

Matkajärjestelyt
Kristina Cruises Oy
www.kristinacruises.com

Kustantaja
Annorlunda Mediatuotanto Oy
www.annorlunda.fi

ISBN 978-952-67004-7-2

1. painos, 2012

ISBN 978-1-4461-7521-7
90000

9 781446 175217

2

Sisällysluettelo
Matkaohjelma.........................................................................................................................................................4
Helsingistä Bridgetowniin......................................................................................................................................6
Bridgetown, Barbados..........................................................................................................................................14
Scarborough, Tobago. ......................................................................................................................................... 28
.
St. George’s, Grenada.......................................................................................................................................... 40
Fort-de-France, Martinique................................................................................................................................ 50
St. John’s, Antigua................................................................................................................................................56
Atlantin ylitys...................................................................................................................................................... 66
Mindelo, São Vicente, Kap Verde........................................................................................................................ 92
Santo Antão, Kap Verde.................................................................................................................................... 100
Praia, Santiago, Kap Verde................................................................................................................................. 110
Kap Verdeltä Helsinkiin.....................................................................................................................................122
Kokemuksia risteilyltä........................................................................................................................................124
Pienellä kirjoitettua............................................................................................................................................140

Taustalla moottorivene, Fort-de-France, Martinique

3

Matkaohjelma
Torstai 8.3................................ Helsinki - Bridgetown
Perjantai 9.3............................ Bridgetown, Barbados
Lauantai 10.3.............................Scarborough, Tobago
Sunnuntai 11.3.......................... St. George’s, Grenada
Maanantai 12.3............... Fort-de-France, Martinique
Tiistai 13.3.. ...................................St. John’s, Antigua
.
Keskiviikko 14.3................... Ensimmäinen meripäivä
Torstai 15.3......................................Toinen meripäivä
Perjantai 16.3..................................Kolmas meripäivä
Lauantai 17.3.. ..................................Neljäs meripäivä
.
Sunnuntai 18.3.. ...............................Viides meripäivä
.
Maanantai 19.3...............................Kuudes meripäivä
Tiistai 20.3..............Mindelo, São Vicente, Kap Verde
Keskiviikko 21.3.................... Santo Antão, Kap Verde
Torstai 22.3.......................Praia, Santiago, Kap Verde
Perjantai 23.3.....................................Praia - Helsinki

Taustalla palmu, Cidade Velha, Santiago, Kap Verde
5

Ensimmäinen päivä - torstai 8.3.2012

Ensimmäinen päivä Matkavalmistelut
Haaveilin Karibian matkasta ensimmäisen kerran Valitsin Kristina Cruises -risteilyn useasta syystä.
jo 1980-luvulla. Tuolloin TV-ruutuihin seilasi viikoittain Ensinnäkin minua kiehtoivat tavanomaisista talviloma-
suosittu Lemmenlaiva-televisiosarja, joka kierteli tun- kohteista poikenneet matkakohteet sekä Atlantin ylitys.
netuissa ja kuvauksellisissa turistikohteissa Karibialla. Aiempi kokemukseni varustamon risteilyltä Helsingistä
Myöhemmin Karibian-kuumeeni vain kasvoi, kun suo- Savonlinnaan joitakin vuosia sitten oli ollut hyvin positii-
malaiset telakat toimittivat pitkin 1990- ja 2000-lukuja vinen kokemus ja odotin tältäkin matkalta vastaavaa kor-
lukuisia jättiristeilyaluksia Karibianmerellä liikennöiville keaa laatua.
varustamoille. Muutama vuosi sitten aloin toden teolla Varasin risteilyn sekä retket kohteissa hyvissä ajoin
selailla matkaesitteitä ja vierailin joitakin kertoja matka- kolme kuukautta ennen matkaa. Kristina Cruises -varusta-
toimistojen verkkosivuilla aikomuksenani lähteä Karibian mon risteilyillä on aina erinomaiset retket, jotka ovat kieh-
risteilylle. Tilaisuus ikimuistettavaan matkaan järjestyi tovia ja ennen kaikkea erittäin hyvin organisoituja. Retket
loppusyksyllä vuonna 2011, kun vihdoin varasin pitkään eri päiville oli helppo valita, sillä matkaesitteessä oli hyvät
suunnittelemani Kristina Cruises -varustamon risteilyn ja kattavat kuvaukset ekskursioista. Jokaiselle päivälle oli
talvilomaksi maaliskuussa vuonna 2012. tarjolla vähintään yksi retki ja useimmiten enemmänkin.
Talvilomamatkani suuntautui Itä-Karibialle. Kier- Suosituimmista kierroksista oli mahdollista valita joko
telimme siellä Kristina Katarina -risteilyaluksella viikon aamu- tai iltapäivälähtö. Risteilyn aikana vierailtiin joka
verran vieraillen päivittäin eri saarilla. Matkamme jatkui päivä eri kohteessa ja Itä-Karibian saaristosta kun on kyse,
saarikierroksen jälkeen ainutlaatuisella Atlantin ylityksel- niin tyypillisesti valtiotkin vaihtuivat päivittäin. Kohteista
lä, jonka jälkeen ehdimme kiertää vielä muutamia saaria sai paljon enemmän irti järjestetyillä retkillä kuin omatoi-
Kap Verden -saarivaltiossa. Mikäli päättynyttä risteilyä misesti vaellellen. Kohteisiin saattoi tutustua toki myös
pitäisi näin jälkikäteen kuvata lyhyesti, niin sanoisin, että omatoimisesti, sillä risteilypäivät oli varattu maissa vierai-
matka ylitti kaikki odotukseni. Hemmottelu, ylellisyys, luun ja saarelta toiselle seilailtiin varsinaisesti yöaikaan.
palvelu ja muut ylisanat tuskin riittävät kuvaamaan tätä Laiva saapui joka aamu uuteen satamaan Atlantin ylitystä
kerta kaikkiaan parhaiten onnistunutta matkaani moni- lukuun ottamatta.
kymmenvuotisten matkustelujeni kirjossa. Erinomaisesti
organisoitu risteily ensi askelista Barbadoksella aina vii- Kohteena Karibia
meiseen vilkutukseen Kap Verdellä tekivät lomasta oikean Finnairin lento yli Atlantin oli lähtevä puoli kymme-
luksusmatkan. neltä aamulla Helsinki-Vantaan lentokentältä. Lähtöaika

Taustalla risteilyalus M/S Kristina Katarina, Scarborough, Tobago
7

oli melko inhimillinen, sillä joskus lomalennot lähtevät jo matkustajaa aloitti näin lähes 12 tunnin mittaisen lennon
kukonlaulun aikaan. Laitoin kellon soimaan varttia vail- Helsingistä Barbadoksen pääkaupunkiin Bridgetowniin,
le kuusi, mutta heräsin muutamaa minuuttia aiemmin Itä-Karibian saaristoon.
hieman levottomasti nukutun yön jälkeen. Aamutoimista Pitkältä tuntunut lento sujui loppujen lopuksi joutui-
suoriuduttuani olin valmis kävelemään läheiselle paikal- sasti. Koneessa oli paljon viihdykettä, ja jokaisella mat-
lisliikenteen bussipysäkille, josta lähti lentokenttäbussi ai- kustajalla oli oma näyttöruutu edessä olleen istuimen sel-
kataulun mukaan muutamaa minuuttia yli seitsemän. Aa- känojassa. VOD- eli video on demand -viihdejärjestelmän
mulla oli pikkupakkasta ja mittari näytti seitsemää astetta monitorista sai valita elokuvia, musiikkia ja televisiosar-
nolla alapuolella. Ulkona ei kuitenkaan tuntunut jäätävän joja. Lentotiedot sen sijaan eivät näyttäneet muuta kuin
kylmältä ja bussin odottelu jokusen minuutin ajan katok- maailmankarttaa, joten matkan edistymistä ei voinut seu-
sen alla oli siedettävää. Matka kentälle vei aikaa puolisen rata reaaliajassa. Ruudun alalaidassa juossut informaatio
tuntia. sentään kertoi lennetyn ajan ja jäljellä olleen lentoajan
Lähtöselvitys sujui nopeasti eikä tiskeille ollut juuri- sekä korkeuden ja ulkolämpötilan. Monitorin resistiivinen
kaan jonoja. Kentällä matkustajia opasti Kristina Cruises kosketusnäyttö reagoi hitaasti ja huonosti näppäilyihin.
-opas, mikä oli jälleen erinomainen osoitus varustamon Systeemi oli muutenkin hidas ja saattoi toteuttaa näppäi-
jo kohta täydellisyyttä hipovasta organisoinnista. Tähän lyjä pitkän viiveen jälkeen.
mennessä kaikki matkajärjestelyt olivat olleet huippu- Katsoin ajankulukseni jo kertaalleen näkemäni pi-
luokkaa ja luvassa oli korkealaatuinen risteily. Lentoko- raattielokuvan eli Pirates of the Caribbean, oudoilla ve-
neeseen pääsi sisään varttia vaille yhdeksän, ja portugali- sillä. Sillä sain kulutettua aikaa vain pari tuntia. Söimme
laisen Hifly-lentoyhtiön Finnairille operoima Airbus nousi välillä kevyen lounaan, jonka jälkeen katsoin vielä tukun
ilmaan aikataulussaan puoli kymmeneltä. Kolmisensataa piirrettyjä pätkiä. En raaskinut haaskata viittä euroa viih-

Taustalla Congor Bay -lahti, Barbados

demaksuun, jolla olisi saanut kuulokkeet lainaksi, joten Tästä huolimatta en taida koskaan tottua näihin nousuihin
päädyin vain katselemaan videoita aina silloin tällöin. Käy- ja laskeutumisiin.
tin aikani kuitenkin hyödyllisesti ja luin aiemmin hank-
kimaani Lonely Planetin Karibian matkaopasta. Lennon Kristoffer Kolumbuksen jäljillä
loppupuolella tarjoiltiin vielä kevyt lämmin välipala. Tällä Länsi-Intian eli Karibian saaristo sai erheellisesti In-
lomalennolla reittilennoilla tutut alkoholittomat juomat tiaan viittaavan nimensä maailmankuululta seikkailijalta
olivat maksullisia, mikä ei tietenkään hillinnyt joidenkin ja tutkimusmatkailijalta Kristoffer Kolumbukselta.
matkustajien pohjattomalta tuntunutta janoa. Eurooppa etsi kiivaasti 1400-luvun lopulla nopeampaa ja
Laskeutuminen 12 kilometrin korkeudesta aloitettiin lyhyempää reittiä Intian maustemarkkinoille, ja yksi olet-
puoli tuntia ennen määränpäähän saapumista. Vaikka tamus oli aiemmin itään suuntautuneiden merimatkojen
kone tuli siististi ja rauhallisesti alas yläilmoista, sain taas sijaan kokeilla läntistä reittiä. Kolumbus saapui vuonna
korvani lukkoon, ja oikeanpuoleinen kuuloelin oli pitkään 1492 Bahamasaarille ja oletti löytäneensä läntisen reitin
kuin pumpulilla täytetty. Vähän väliä tärykalvo paukah- ja tulleensa Intiaan. Matkoillaan nykyisin tunnetun Kari-
teli, kun otin oikein kunnon haukotuksen tai nieleskelin bianmeren saarille Kolumbus ehti poiketa Länsi-Afrikan
isommasti. Lopulta korva asettui ja kuulo palasi ennal- tuntumassa sijainneilla Kap Verden saarilla. Juuri Kris-
leen. Kone vaappui ja huojui kuin ensilennoltaan laskeu- toffer Kolumbus yhdisti risteilyni matkakohteita, ja näin
tumaan joutunut sorsanpoika. Laskutelineet koskettivat pääsin seuraamaan kuuluisan merenkävijän jälkiä.
maata, mikä oli minulle taas kerran pieni helpotus. Len- Aikaero Barbadoksella oli kuusi tuntia. Saavuimme
tokoneiden nousut ja laskut jännittävät minua joka kerta Grantley Adamsin kansainväliselle lentokentälle aikatau-
yhtä paljon, vaikka olen lennellyt lukemattomia kertoja lussa ja pääsimme koneesta pian laskeutumisen jälkeen.
vuosikymmenien ajan ja usein monta kertaa vuodessa. Kello oli kolme iltapäivällä, kun pikkubussit odottivat

matkustajia kentällä. Talven kylmyyteen tottuneita suo- jääneet minulle melko tuntemattomiksi. Sainkin nyt tie-
malaisia oli vastassa 27-asteinen trooppinen säätila. Kos- tää, että Barbados on edelleen Ison-Britannian alusmaa,
tean hiostava ilma tuntui välittömästi koneesta ulos astut- vaikkakin nauttii lähes itsenäisyyteen verrattavissa olevaa
tuamme. Järjestelyt olivat suorastaan ruhtinaalliset, sillä aluehallinnollista autonomiaa. Emämaan vaikutus näkyy
poistuimme koneesta suoraan busseihin, jotka veivät mei- katukuvassa vasemmanpuoleisena liikenteenä ja on kor-
dät maahantulo- ja tullimuodollisuuksien ohi laivallemme vin kuultavissa, sillä maan virallinen kieli on englanti, ku-
Kristina Katarinalle. Matkatavarat tulivat parin tunnin kuten monilla muillakin Itä-Karibian saarella Ranskalle kuu-
luttua niin ikään suoraan alukselle ja kannettiin hytteihin. luvaa Martiniqueta lukuun ottamatta.
Tuntien odottelut passintarkastuksineen olivat historiaa ja Laivalla saimme hyttiavaimen. Se oli nykyaikaises-
aikaa säästyi varsinaiseen lomailuun. ti luottokortin kokoinen magneettijuovakortti, joka kävi
Matka kentältä risteilysatamaan kesti noin puolisen maksuvälineenä laivan kaikissa ravintoloissa, kaupassa ja
tuntia. Etäisyyttä satamaan ei tainnut olla kuin parikym- palvelupisteissä. Käteistä rahaa tai muita maksukortteja
mentä kilometriä, mutta puikkelehtiminen Bridgetownin ei tarvinnut käyttää, mikä oli mielestäni loistava käytäntö.
kapeilla kaduilla ja pienessä ruuhkassa vei oman aikansa. Kortti toimi myös henkilökorttina maissa, sillä passimme
Suomenkielinen matkaopas antoi jo matkan aikana rau- jätettiin laivan turvallisiin hoiviin. Kukaan ei siis voinut
taisannoksen käytännöllisistä asioista risteilyllä. Tämäkin edes vahingossakaan kadottaa passiaan. Turvatarkastuk-
lyhyt matka käytettiin hyödyllisesti. Kohdeinformaatio set olivat erittäin tiukat. Jokainen ulos lähtenyt risteilyvie-
oli minulle tarpeen, sillä Karibian pienet saarivaltiot ovat ras kirjattiin hyttikortilla ulos ja kun vieras aikanaan pala-

Taustalla Finnairin lento AY 1279 Helsingistä on laskeutunut Grantley Adamsin lentokentälle Barbadokselle

10

si takaisin alukselle, kirjattiin hänet taas sisään. Laivaan ron matkan edetessä lisää.
sen koommin kuin satamaankaan ei päässyt ilman hytti- Pitkä päivä alkoi olla takana ja vatsa halusi syötävää.
korttia. Sataman portilla kortti esitettiin vartijalle satama- Olin ostanut ruokakupongit matkan varauksen yhteydessä
alueelle pyrittäessä. etukäteen ja sain ne laivaan astuessani muun materiaalin,
Ikkunallinen hyttini sijaitsi neljännellä kannella. Tila- kuten retkilippujen, yhteydessä. Tiesin entuudestaan, että
van tuntuinen hytti oli siisti ja valoisa ja vastasi odotuksia- Kristina Cruises -varustamon noutopöydät ovat herkulli-
ni. Kristina Katarina -laiva oli yllättävän isokokoinen ai- sia ja monipuolisia. Kuulin itse asiassa toisella korvalla jo
nakin sisältä päin tarkasteltuna. Laivan monet ravintolat lentokoneessa, miten jotkut kehuivat varustamon laivojen
palvelivat vieraita etupäässä iltaisin päivällisaikaan, mutta keittiöitä. Puheet eivät olleet tuulesta temmattuja, sillä
herkullista pikkupurtavaa tarjonnut Katarina-kahvila oli Buffet Polaris -ravintolan pöydät notkuivat toinen toistaan
avoinna koko päivän. Laivan monet aktiviteettimahdol- ihanimmista herkuista. Näiden lihapatojen ääreltä ei hevin
lisuudet tyydyttivät varmasti vaativammankin risteily- olisi halunnut poistua pitkään aikaan ja ylensyönnin vaa-
vieraan tarpeet, sillä käytettävissä oli sauna, kuntosali, ra oli todellinen. Illan ohjelmaan kuului vatsantäyteisen
kauneushoitola, parturi ja kampaamo sekä luonnollisesti ruokailun lisäksi kaikille matkustajille pakollinen turvalli-
monipuolinen kauppa neljännellä kannella. Yhdeksännen suusharjoitus. Tilaisuudessa matkustajille esiteltiin laivan
kannen Meridian Club -kirjastosta sai lainata matkaluke- turvallisuussuunnitelma sekä harjoiteltiin pelastusasemil-
miseksi kirjoja ja lehtiä. Salissa esitettiin myös elokuvia ja le kokoontumista. Vauhdikkaan päivän uuvuttamana nu-
järjestettiin muita mielenkiintoisia tapahtumia, joista ker- kahdin hyttini pehmeään punkkaan jo yhdeksän aikoihin.

11

Itä-Karibian risteilykohteet

tiistai 13.3.2012
St. John’s
Antigua

maanantai 12.3.2012
Fort-de-France
Martinique

torstai-perjantai 8.-9.3.2012
Bridgetown
Barbados

sunnuntai 11.3.2012
St. George’s
Grenada

lauantai 10.3.2012
Scarborough
Tobago

12

M/S Kristina Katarina, Bridgetown, Barbados

13

Toinen päivä - perjantai 10.3.2012
Aamu Barbadoksen noin 100 000 asukkaan pääkau- kukoistuksen perusta. Orjuus päättyi virallisesti vuonna
pungissa Bridgetownissa alkoi hieman harmaana mutta 1834.
valoisana. Heräsin kuudelta ja satuin vilkaisemaan hytti-
ni ikkunasta ulos. Horisontista lipui hiljalleen suunnatto- Aamupäiväretki
man kokoinen risteilyalus. Se kiinnittyi laivamme jatkoksi Risteilyhintaan sisältynyt meriaamiainen Buffet Pola-
risteilysataman pitkään laituriin ja sai Kristina Katarinan ris -ravintolan noutopöydästä oli runsas ja maittava sekä
näyttämään rinnallaan lähinnä soutuveneeltä. En lakkaa tietysti täyttävä. Naapuripöydässä joku huudahti: ”On
ihmettelemästä, miten tuollaisia jättiläisiä kyetään raken- tämä juhlaa!” Kyllähän tällä risteilyllä muutaman viikon
tamaan, mutta siinä se seisoi mahtavana ja ylväänä keula saikin kokea rikkaiden ja kuuluisien elämäntyyliä pie-
pystyssä kuin kuninkaallisella ikään. Laivan nimi oli Ven- nimuotoisen luksuksen ja palvelun keskellä. Syödessäni
tura, ja pikaisen laskuni mukaan siinä oli viitisentoista aamiaista alkoi aurinkokin paistaa koko komeudessaan
kantta. Laiva oli järjettömän suuri. Tunnin kuluttua sen noin kahdeksan aikoihin ja luvassa oli kuuma päivä. Päi-
perään ankkuroi Caribbean Princess -risteilyalus. Se oli vän ohjelmaksi olin varannut Barbadoksen helmet -aamu-
samaa kokoluokkaa Venturan kanssa ja siis uskomatto- päiväretken. Pienet retkibussit odottivat laivan vieressä,
man valtava. Aloin jo tuntea itseni ja laivamme kääpiöksi ja ulkona oli 28 astetta lämmintä. Lomamatkani ensim-
näiden titaanien keskellä. mäinen retki alkoi yhdeksältä suunnaten kohti sisämaata.
Ajoimme läpi pienten kylien, joille olivat tyypillisiä kari-
Bridgetown, Barbados bialaiseen kulttuuriin kuuluvat omaperäisen värikkäästi
Vajaan 300 000 asukkaan Barbados on Karibian alu- maalatut talot.
een yksi suosituimmista risteilykohteista. Saarivaltio kuu- Kolmen ja puolen tunnin retkellä tutustuimme kol-
luu saariryhmään, joka on saanut nimekseen Pienet An- meen kohteeseen. Ensimmäinen pysähdys vei retkueem-
tillit. Saaren eurooppalainen historia alkaa vuodesta 1536, me sokeriplantaasille. Sunbury House oli museoksi en-
jolloin portugalilaiset vierailivat alueella. Varsinainen en- tisöity kartanorakennus, jossa saattoi aistia menneiden
simmäinen siirtokunta perustettiin vasta noin sata vuot- aikojen elämää muutaman sadan vuoden takaa. Museo-
ta myöhemmin, kun kapteeni John Powell julisti saaren kierroksen jälkeen saimme rommipunssimaistiaiset karta-
Englannille kuuluvaksi. Barbadoksen pääelinkeinoksi ja norakennuksen taakse pystytetyssä ravintolassa. Rommi
menestyksekkääksi vientituotteeksi muodostui sokeriruo- kuuluu olennaisena osana Karibialle, joten tämä maisti-
ko. Karibian alueen asuttaneet eurooppalaiset tuottivat aiskierros ei suinkaan jäänyt viimeiseksi. Tarjolla oli myös
sokeriplantaaseille halpatyövoimaksi Afrikasta joukoittain alkoholiton vaihtoehto eli hedelmämehu ilman rommia.
orjia, jotka viime kädessä ovat olleet seudun taloudellisen Plantaasin jälkeen jatkoimme matkaa upeiden näköalojen
Taustalla näkymä Carlisle Bay -lahdelle Princess Alice Highway -kadun varrelta, Bridgetown, Barbados
15

siivittämänä kohti pientä kylää. Espanjalaiset Kristoffer sensa jälkeen. Verkkainen ja ehkä vähän huoletonkin elä-
Kolumbuksen johdolla valtasivat aikoinaan 1500-luvun mäntapa leimasi kaikkea. Rakennukset eivät olleet enää
taitteessa Karibian saaria alkuperäisasukkailtaan ja toivat niin teräkunnossa kuin aikoinaan valmistuttuaan, ja osa
saarille samalla eurooppalaista kulttuuria aina uskontoa rakennustyömaista oli jäänyt keskeneräisiksi. Täällä ei kii-
myöten. Katolinen kirkko on yhä kaikkien näiden vuosisa- reiselle länsimaiselle elämäntavalle tutusta stressistä ollut
tojen jälkeen tärkeä osa karibialaista nykyelämää ja kirkon tietoakaan.
läsnäolo näkyy lukemattomina kirkkorakennuksina, joita
on noussut lähes jokaiseen kylään. Kaupunkikierros
Seuraava pysähdyskohteemme oli St. John’sin kivi- Iltapäivän olin varannut omatoimiseen kaupunkikier-
kirkko upealla paikalla kylän korkeimmalla kukkulalla. rokseen. Bridgetownin risteilysatamasta johti kaunis ran-
Kirkon takana olleelta hautausmaalta oli hienot näköalat takatu suoraan kaupungin ydinkeskustaan. Liikennejär-
Barbadoksen vehreään maisemaan ja sieltä sai erinomai- jestelyt satamaterminaalin ja portin välissä olivat hieman
sia valokuvia. Lisää vihreyttä ja ennen kaikkea kukka- erikoiset ja kun huomioi vielä vasemmanpuoleisen liiken-
loistoa oli luvassa saaren keskiosassa sijainneessa Orchid teen, oli satama-alueella syytä kävellä varoen. Porttien ul-
World -orkideapuutarhassa, jossa saimme ihailla satoja kopuolelle päästyään voikin sitten kävellä rauhallista ran-
värikkäitä orkideoita. Sana orkidea juontaa juurensa krei- takatua pitkin ja ihailla upeita merinäköaloja. Kameralle
kan kielen sanasta órkhis, joka sananmukaisesti tarkoittaa oli tällä reitillä käyttöä ja puiden siimeksestä voi rannasta
miehen kiveksiä. Orkideakukan lehtien ulkomuoto nimit- napata useammasta kuvasta koostuvan panoraamaku-
täin muistuttaa erehdyttävästi testikkelejä, joten viherkas- van. Lämpötila ulkona oli noussut 28 asteeseen ja kostea
vi on aikojen alussa nimetty tämän ulkoasullisen seikan ilma tukaloitti entisestään hikistä olotilaa. Yritin tavoitel-
mukaan. Kolmen ja puolien tunnin aamupäiväretkemme la varjoisia kävelyreittejä, mutta sellaisia ei kaupungilla
päättyi saaren läpiajoon takaisin Bridgetowniin. Matkalla juurikaan ollut, koska aurinko paistoi lähes kohtisuoraan
näimme taas Barbadoksen luontoa sekä kyläpahasen toi- ylhäältä. Kävelin rantaa pitkin aina kansallissankarien au-

Taustalla Caribbean Princess saapuu Bridgetowniin Barbadokselle

16

kiolle, joka on yksi Bridgetownin nähtävyyksistä. me irrottautui köysistään kahdeksalta illalla ja suuntasi
Ison-Britannian vanha siirtomaaherruus on yhä vah- kohti Tobagoa, jonne saapuisimme seuraavana aamuna.
vasti läsnä kaikkialla. Kansallissankarien aukiollakin sei- Atlantin puoleinen meri alkoi hieman keinuttaa purtilo-
soi englantilaisen amiraali Horatio Nelsonin (1758-1805) amme. Huojuntaan tottumattoman oli syytä pitää kiinni
patsas, joka on synnyttänyt Barbadoksella paljon pole- kaiteista ja reelingeistä, vaikka mistään suuresta vatkauk-
miikkia. Joidenkin mielestä patsas pitäisi poistaa ja kor- sesta ei ollut kyse.
vata toisella, mutta vielä minun käyntini aikana se seisoi Illaksi oli järjestetty paljon ohjelmaa laivalla. Kah-
kunniapaikalla keskellä aukiota. Barbadoksen komeat deksannen kannen Day Spa Mare esitteli toimintaansa ja
parlamenttirakennukset sijaitsivat kadun toisella puolella palveluitaan, kuten kampaamo- ja hierontapalveluita sekä
ja sisältyivät kierrokseeni. Rakennuksessa oli pieni museo, laivan monipuolisesti varustettua kuntosalia. Kohde- ja
jossa sai käydä tutustumassa saaren historiaan ja samal- retki-infossa kerrottiin seuraavan päivän matkakohde To-
la pääsymaksulla voi tehdä kierroksen itse parlamentis- bagossa sekä siellä tehtävät retket. Matkan artistivieraaksi
sa. Kellotornin sävel oli tuttu, sillä siellä soi Lontoon Big oli saapunut komeaääninen Saska Helmikallio, joka viih-
Benistä tuttu melodia tasatunnein, mikä oli jälleen kerran dytti tanssiravintolassa taustaorkesterinsa säestämänä.
muistutus emämaan herruudesta. Ensimmäisen kokonaisen risteilypäivän päätteeksi Nau-
Kiertelin kaupungilla aikani ja piipahdin jopa paikal- tilus Loungeen oli järjestetty kapteenin tervetulotilaisuus.
lisessa tavaratalossa. Katujen varsilla sijainneet kaupat ja Aluksen kapteeni Aku Kaikkonen otti vieraat vastaan salin
rakennukset näyttivät hieman rähjäisiltä eivätkä ne oikein ovella ja kätteli kunkin yksitellen. Juhlavan tilaisuuden
houkutelleet astumaan sisään. Palailin kävelleen satamaan kunniaksi kohotettiin juhlamalja ja tutustuttiin laivan
samaa reittiä kuin olin tullutkin, vaikka joka kadunkul- päällystöön. Pitkä ja värikäs päivä alkoi kääntyä myö-
massa minulle tarjottiin taksia. Vietin iltapäivän Kristina häisehtoon puolelle, ja kumosin itseni lopulta hytin vuo-
Katarinan aurinkokannella ja katselin, kuinka Caribbean teeseen latautumana uutta päivää varten.
Princess lähti satamasta noin viiden aikaan. Oma laivam-

17

Ylhäällä vasemmalta oikealle: steel pan
-rumpujen soittaja Bridgetownin risteily-
terminaalin edustalla. Annoin muusikolle
esityksestä yhden Yhdysvaltain dollarin
setelin, joka oli viidesosa kaikkiaan viiden
dollarin matkakassastani.; suloisen hauska
sammakkoprinssi Orchid World -puutarhas-
sa; suihkulähde National Heroes Square
-aukiolla Bridgetownin keskustassa
Alhaalla vasemmalta oikealle: sokeriruo’on
sadonkorjuuta Barbadoksen maaseudulla;
näkymä käsityökeskukseen Princess Alice
Highway -kadulta; paikallinen rouva on is-
tahtanut lepuuttamaan jalkojaan samaisen
kadun varrella olevalle penkille.
Seuraavalla sivulla ylhäällä vasemmalta oi-
kealle: Sunbury House -plantaasimuseon
päärakennus Barbadoksella; museon taka-
pihalla sijaitseva ravintola
Seuraavalla sivulla alhaalla vasemmalta oi-
kealle: vierailu Orchid World -puutarhassa
Barbadoksella; Sunbury House -plantaasi-
museon aula
Seuraavan sivun taustalla: näkymä hytin
4050 ikkunasta Barbadoksen satamassa,
taustalla Caribbean Princess ja Ventura-
risteilyalukset

19

Ylhäällä vasemmalta oikealle:
Sunbury House -plantaasimuseon
päärakennuksen ruokasali; muse-
on kellarissa sijaitseva talli; mu-
seon vanha jääkaappi 1900-luvun
alusta, valmistaja General Electric;
haineväpalmu (caryota mitis) Or-
chid World -puutarhassa
Keskellä vasemmalta oikealle:
sokeriruo’on sadonkorjuu menos-
sa Barbadoksen maaseudulla; yksi
monista makuuhuoneista Sunbury
House -plantaasimuseon päära-
kennuksen toisessa kerroksessa;
museon vanha haarniska
Alhaalla vasemmalta oikealle: yksi
monista St. John Parish -kirkon
hautausmaan koristeellisista hau-
doista; turisti kuvaamassa orkide-
oita Orchid World -puutarhassa

23

Ylhäällä vasemmalta oikealle: Bar-
badoksen saaren ensimmäinen
sähkökäyttöinen pesukone Sun-
bury House -plantaasimuseossa;
risteilyalus Azamara Journey on
juuri kiinnittymässä Bridgetownin
satamalaituriin; turistit toivotetaan
tervetulleiksi Barbadokselle; tun-
nelmaa retkibussissa juuri ennen
retken alkua, keskellä seisoo selin
retkioppaamme Ulla Ticklén
Keskellä vasemmalta oikealle: ami-
raali Horatio Nelsonin (1758-1805)
patsas Kansallissankarien aukiolla
Bridgetownin keskustassa; Bridge-
townin pienvenesatamaa; risteily-
alus Ventura yövalaistuksessaan
Alhaalla vasemmalta oikealle:
Barbadoksen yksi kahdesta par-
lamenttirakennuksesta; tankkiauto
on tyhjentämässä laivamme sep-
titankkia; rommipunssimaistiaisia
Sunbury House -plantaasimuseon
ravintolassa; näkymä Broad Street
-kadulle Bridgetownin keskustassa

24

Caribbean Princess lähdössä Bridgetownista Barbadoksella

26

Kolmas päivä – lauantai 10.3.2012
Kolmas risteilypäivämme oli tuonut Kristina Katari- tyäni vain muutaman metrin matkan voimakkaan tuulen
nan Tobagoon. Saarikaksikko Trinidad ja Tobago muo- viskomat karpalon kokoiset vesipisarat lensivät vaaka-
dostavat erään suosituimmista turistikohteista Karibialla. suorassa ja kastelivat housunlahkeeni läpimäriksi eivätkä
Monet risteilyalukset poikkeavat 1,3 miljoonan asukkaan kengätkään pysyneet siinä sateessa kovin kuivina. Laiturin
saarilla ja erityisesti Trinidadissa. Saaret lukeutuvat Kris- päässä odotti valtava neliömetrien laajuinen vesilammik-
toffer Kolumbuksen eurooppalaisille löytämiin alueisiin ja ko, jota ei voinut ylittää astumatta suoraan lätäkköön. En
hän myös nimesi saaret espanjalaisittain. Trinidad sai Ko- voinut mitään ja silmäni ummistaen astuin lammikkoon jo
lumbukselta vuonna 1498 alkujaan nimen La Isla de la Tri- valmiiksi märillä kengillä. Samalla sain selville, että lam-
nidad eli Pyhän kolminaisuuden saari. Tobagon nimi puo- mikon syvyys oli useita senttejä. Viimeistään nyt kastuivat
lestaan viittaa tupakkaan, jolla tosin ei ole nykyään paljoa kengät sukkia myöten läpimäriksi.
tekemistä saaren taloudessa, joka on 1600-luvulta pohjau-
tunut sokeriruokoon ja siitä valmistettuun rommiin. Aamupäiväretki
Istuuduin läpimärkänä retkibussimme penkille. Olo
Scarborough, Tobago ei ollut kovin miellyttävä, kun kengissä lilluivat märät su-
Aamu Tobagossa näytti kirkkaalta ja aurinkoiselta. kat ja housunlahkeet olivat liimautuneet kiinni jalkoihin.
Ylempänä vuorenhuipuilla harmaa taivas oli putoamassa Ilma oli onneksi lämmin, joten märät vaatteet eivät saa-
maahan, mutta en murehtinut säätilaa seuratessani ran- neet oloani viluiseksi. Kiertelimme retkellä ympäri Toba-
nalta alustamme kohti saapunutta pientä moottorivenettä. gon pientä saarta ja tutustuimme aluksi Scarborough:n
Veneestä nousi alukselle luotsi, joka ohjasi laivamme sata- maamerkkeihin. Matkamme jatkui Plymouthin suuntaan,
maan. Suuri purkkimme peruutti melkoisen matkan pääs- missä kävimme kuvaamassa kuuluisaa mystistä hautaki-
tä ja kiinnittyi Scarborough:n sataman laituriin aamukah- veä, jolla kerrotaan olevan lukemattomia syntytarinoita.
deksalta. Rankka vesisade alkoi hieman ennen yhdeksää Ekskursion päätteeksi bussimme vei meidät suosittuun
aamulla ja vettä tuli taivaan täydeltä kuin saavista kaata- kulttuurikeskukseen. Siellä saimme rommipunssimaisti-
en. Samalla kuulutettiin, että aamupäivän retki saaren ete- aiset ja upean kolmen vartin mittaisen kansantanssiesi-
läosiin oli valmis lähtöön. Olin varannut Tobagon helmiä tyksen. Varasin ensimmäisten sisääntulijoiden joukossa
& kansanperinnettä -retken ja kymmenien kohtalontove- eturivin paikan ja riisuin jaloista yhä märät kenkäni ja
rien kanssa astuimme ulos kaatosateeseen mennäksemme sukkani. Ripustin sukat kuivumaan tuoli poikkipienalla,
meitä odottaviin busseihin. Onneksi olin varustautunut mutta Karibian trooppisen kosteassa ilmastossa ne eivät
matkaan sadetakilla, jolle tuli nyt käyttöä. Vyötäröön asti kuivuneet edes nimeksikään.
ulottuneesta sadetakista ei juuri ollut apua, sillä kävel-
Taustalla tykki Fort King George -linnoituksen reunalla, Scarborough, Tobago
29

Iltapäiväretki saviliejuista mutapolkua pitkin. Sateen jäljiltä polku olisi
Palasimme laivalle kansantanssiesityksen jälkeen. yhtä savivelliä, joten pelkäsin jo valmiiksi, mitenkä viimei-
Sade oli lakannut eikä laiturin päässä olleesta vesilammi- sen kenkäparini nyt kävisi. Bussimatkalla opas kuitenkin
kosta ollut enää tietoakaan. Seuraavan retken alkuun oli lohdutti iloisella uutisella. Vierailijakeskuksesta sai vuok-
aikaa reilu tunti. Iltapäiväretkeni kohteena oli Argylen ve- rata kumisaappaita. Päästyämme perille kiiruhdin ensim-
siputous Tobagon pohjoisemmassa osassa, hyvän matkan mäisten joukossa sovittamaan kummareita, joiden vuokra
päässä Scarborough:sta. Housuni olivat kuivuneet, mutta oli neljä Yhdysvaltain dollaria pari.
kenkäni olivat vielä märät eikä niiden nopeasta kuivumi- Jätin omat kengät vierailijakeskukseen ja läksin ryh-
sesta ollut toivoakaan. Laiton jalkaani vaihtokengät ja toi- mämme mukana tepasteleman kohti vesiputousta. Maasto
voin, ettei sade uusiutuisi, sillä sitten matkalle varaamani oli kurainen ja lokaa roiskui aina polviin asti saapastelles-
kenkävarasto ehtyisi. Kohdeinfossa tiedettiin kertoa, että sani vetelässä mutavellissä. Argylen vesiputoukset olivat
vesiputouksille olisi käveltävä sademetsän läpi poljettua kuitenkin kaiken vaivan arvoiset. Mahtavat näköalat pal-

Taustalla uhkaava sadealue on saapumassa Tobagoon
30

kitsivat niin märän aamupäivän kuin patikoinnin metsä- väliseen maastoon. Näkymät sieltä olisivat kieltämättä ol-
polulla ja lopulta jännittävien vesiesteiden ylityksen. Kol- leet hienot, mutta jätin moisen urheilusuorituksen väliin.
messa osassa laskeutunut vesiputous oli kuin olisi tullut Retki päättyi iltakuudelta takaisin satamaan. Kristina
paratiisiin. Silloin mietin, miten kaikki kaunis oli usein Katarina nosti taas ankkurinsa ja käänsi keulan tällä ker-
niin vaikeakulkuisten matkojen takana. Ainutkertaiset taa kohti Grenadaa. Ilta laivalla jatkui jälleen seuraavan
valokuvauskohteet avautuivat kaikessa komeudessaan. päivän retki- ja kohdeinfolla, jossa esiteltiin Grenadan
Nämä vesiputoukset olivat ehdottomasti retken arvoiset. saarivaltiota sekä tulevia ekskursioita. Tilaisuuden jälkeen
Viivyimme putouksilla lähes tunnin. Monet käyttivät ti- olinkin jo nälkäinen, sillä päivän retket olivat kuluttaneet
laisuuden hyväkseen ja pulahtivat kristallinkirkkaaseen voimia enkä ollut ehtinyt syödä kunnolla retkien välissä.
vesialtaaseen, joka muodostui putouksen alle. Uhkaroh- Buffet Polaris saikin taas tutun vieraan, kun istahdin pöy-
keimmat saattoivat omalla vastuullaan kokeilla kiipeily- tään ja juomatilauksen jälkeen aloin mättää ruokaa lauta-
taitojaan ja kavuta rinnettä pitkin ylemmäksi putouksien selle ja siitä suuhun.

31

Ylhäällä vasemmalta oikealle: kukko pöyhii
sulkiaan Fort King George -linnoituksen pi-
halla; M/S Kristina Katarina on saapumassa
Scarborough’n satamaan Tobagoon; aamu-
päivällä yllättänyt kaatosade sulki golfker-
hon terassin
Alhaalla vasemmalta oikealle: satamatyön-
tekijät ovat valmiina kiinnittämään risteilya-
luksemme laituriin Scarborough’ssa Toba-
gossa; golfkerhon kärryt odottavat pelaajia;
näkymä Scarborough’n satamaan Fort King
George -linnoituksen pihalta. Taustalla nä-
kyy M/S Kristina Katarina kiinnittyneenä lai-
turiin.

33

Vasemmalta oikealle: näkymä polulta mat-
kalla Argylen vesiputouksille. Aamupäivän
rankkasade oli muuttanut polun kuraiseksi
savivelliksi. Vuokrasin vierailijakeskuksesta
kumisaappaat neljällä Yhdysvaltain dolla-
rilla, jotka olivatkin viimeiset matkakassani
taalat.; Argylen vesiputoukset Tobagossa
Seuraavalla sivulla: Argylen vesiputoukset
Tobagossa

35

Ylhäällä vasemmalta oikealle: laivan pe-
rämies, kapteeni Aku Kaikkonen ja luotsi
ovat ohjaamassa M/S Kristina Katarinaa
Scarborough’n satamaan Tobagossa; Mys-
tery Tombstone eli nuoren Betty Stivensin
mystinen hautakivi Plymouthissa; iltapäivän
retkivieraat ovat saapuneet Argylen vesipu-
tousten vierailijakeskukseen.
Alhaalla vasemmalta oikealle: Tobagon kult-
tuurikeskuksen työntekijät ovat kattaneet
pöydän rommipunssimaistiaisilla ja odotta-
vat retkivieraita; paikallinen folklore-ryhmä
esittää tansseja Tobagon kulttuurikeskuk-
sessa; bamburuokoja Argylen vesiputouk-
sille johtavan polun varrella

39

Neljäs päivä – sunnuntai 11.3.2012
Heräsin hieman viiden jälkeen aamulla unentäytei- aatoksiin iltapäiväretkensä suhteen. Pian bussien lähei-
sen yön jälkeen. Laiva keinahteli tasaisesti saapuessaan syydessä parveili kymmenkunta retkeilijää, jotka olisivat
Grenadan saarivaltion rannikolle. Nousin ylös ja aamutoi- halunneet minun tavoin vaihtaa lähtöaikaa. Organisoin
mien jälkeen kapusin seitsemännelle kannelle ihailemaan nopeasti pienen jonon, sillä olin tullut paikalle ensimmäi-
Karibian auringon nousua. Kello oli vähän yli kuusi, kun senä, enkä halunnut menettää vuoroani. Risteilyemäntä
ensimmäiset säteet kajastivat paksun ja harmaan pilviver- oli erittäin ystävällinen, kun järjesti neljälle halukkaalle
hon läpi. Piskuinen Grenadan saari näkyi horisontissa ja paikat bussissa, johon oli kuin olikin jäänyt juuri sopivas-
taivaalta maahan asti ulottunut sadeverho ei luvannut kui- ti neljä vapaata istuinta. Pääsimme matkaan, ja lämmin
vaa päivää. Laivamme lähestyi hiljakseen pääkaupunkia, trooppinen sää alkoi pian helliä retkeämme.
St. George’s:ia, jonka risteilysataman laituriin kiinnityim-
me aamutuimaan. Grenada on yksi niistä lukuisista Kris- Aamupäiväretki
toffer Kolumbuksen eurooppalaisille löytämistä saarista Tropiikkia ja mausteita -retki suuntasi pitkin saaren
Länsi-Intiassa. Nimensä tämä 100 000 asukkaan saarival- läntistä rantatietä kohti Gouyaven kalastajakylää. Jos-
tio on saanut Espanjan eteläosassa sijaitsevan Granadan sakin vaiheessa käännyimme sisämaahan päin ja pysäh-
kaupungin mukaan kunnianosoituksena Kolumbuksen dyimme historialliselle Dougaldston Estate -maustetilal-
matkan rahoittajina ja tulevien rikkauksien omistajina le. Oppaamme esittelivät ja maistattivat siellä trooppisia
toimineille espanjalaisille monarkeille. Saarelta ei kuiten- kasveja, kuten kaakaopapuja ja Grenadan kansalliskasvia
kaan löytynyt kultaa taikka hopeaa eikä juuri muitakaan muskottipähkinää. Rakennus oli säilytetty alkuperäises-
rikkauksia, joten Kolumbus ei koskaan astunut maihin sä kunnossaan, ja siellä saattoi aistia menneiden aikojen
vaan jatkoi kiireisenä löytöretkeilijänä eteenpäin. tunnelmaa. Retkemme jatkui syvemmälle sisämaahan
ja ohitimme lukuisia banaaniviljelmiä ja kuvauksellisia
St. George’s, Grenada maisemia. Pieni retkibussimme kipusi lähes 600 metrin
Sää oli kirkastunut, mutta puolipilvisen aamupäivän korkeuteen Grand Etang -luonnonpuiston keskelle. Rom-
ennustettiin muuttuvan sateiseksi iltapäiväksi. Varaama- mipunssimaistiaisten jälkeen ihailimme valtavaa kraat-
ni retki oli pahaksi onnekseni juuri iltapäivällä, joten tie- terijärveä, jolle oli valokuvaukselliset näkymät puiston
dustelin henkilökunnalta, josko olisin voinut vaihtaa sen vierailijakeskuksen pihalta. Harvinaiset kaksi pientä mo-
aamupäiväretkeksi. Aamupäivän retki oli loppuunmyyty. namarakattia tulivat vielä viihdyttämään turisteja, joten
Sain kuitenkin vinkin, että retkibussien läheisyyteen kan- vierailu luonnonpuistossa oli kaikin puolin onnistunut.
nattaisi mennä norkoilemaan, sillä melko usein busseis- Seuraavaksi pikkuruinen bussimme kaarsi Annanda-
sa on sittenkin tilaa. En ollut ainoa, joka oli tullut toisiin le-vesiputoukselle. Idyllinen ja valokuvauksellisen kaunis
Taustalla Ivan-hurrikaanin vuonna 2004 raunioittama St. Andrew’n presbyteerisen kirkon torni, St. George’s, Grenada
41

vesiputous oli turistien suosima kohde. Muista turisti- Kaupat olivat suurimmaksi osaksi kiinni. Kapeat, mutta
kohteista tutut kaupustelijat ja katusoittajat tervehtivät paikoitellen erittäin jyrkät kadut ammottivat tyhjyyttään.
meitä jo parkkipaikalla. Musikanttien valokuvaaminen Monet kaupungin rakennukset olivat kärsineet vuoden
oli sallittua, kunhan muisti antaa linssille poseraaneelle 2004 luonnonkatastrofista, kun hurrikaani Ivan oli tehnyt
taiteilijalle joka kuvasta dollarin. Itse putoukselle oli kä- tuhojaan saarella. Osa rakennuksista oli edelleen korjaa-
velymatkaa muutamia satoja metrejä päällystettyä polkua matta ja ilman kattoa säiden armoilla. Jossakin kajahteli
pitkin. Näkymät perillä olivat kuin joltakin paratiisisaarel- taas Lontoon Big Benistä tuttu kellotornin melodia, mikä
ta ja kameroiden tauoton rapina kuului metrien päähän. muistutti Grenadan historiasta ja entisestä isäntämaasta
Luonnonkaunis Annandalen-vesiputous olisi kelvannut Isosta-Britanniasta.
minkä tahansa taideteoksen taustaksi. Käyntiämme tässä Kierreltyäni aikani kaupungin autioita katuja kään-
kuvauskohteessa voi sanoa pyrähdykseksi, sillä valokuvaa- nyin takaisin satamaan. Terminaalin edessä univormuun
miseen oli varattu aikaa noin viisitoista minuuttia. Kohde pukeutunut tyylikäs vanhempi mies huusi minulle: ”Tak-
oli sen verran suosittu, että käyntejä olikin hyvä hieman si!” Kiittelin ystävällisesti tarjouksesta, mutta kerroin
porrastaa, että jokainen halukas olisi saanut elämänsä va- olevani menossa jo takaisin laivalle. Jäimme kuitenkin
lokuvan. Piipahduksen jälkeen matkamme jatkui takaisin kadunvarteen hetkeksi rupattelemaan ja vaihtamaan aja-
kohti lähtöpistettä, mutta sitä ennen poikkesimme noin tuksia Grenadan virallisella kielellä englannilla. Paikal-
kymmeneksi minuutiksi valokuvaamaan Frederickin his- linen väestö tuntui olevan kovin ystävällistä ja varmasti
toriallista linnoitusta ja sen pihamaalta avautuvia upeita he itsekin tiesivät, että risteilylaivojen turistit tuovat vau-
näkymiä yli kaupungin. rautta saarelle, joten matkailijoita oli syytä kohdella vie-
Aamupäivän retkemme Grenadassa oli mielestäni pa- raanvaraisesti. Päivä Grenadassa oli lopulta poutainen ja
ras tähän mennessä. Kaikki ekskursiot olivat olleet erittäin onneksi puolipilvinen, mikä piti lämpötilan siedettävällä
hyviä, ammattimaisesti ja erinomaisesti organisoituja eikä noin 27 asteen tasolla.
yhdellekään retkelle ollut moitteen sijaa. Vaikka tämänpäi- Ilta laivalla kului värikkään ohjelman parissa. Retki-
väinen ekskursio oli puolisen tuntia myöhässä, ehdimme ja kohdeinfossa piipahdimme jo etukäteen tutustumassa
mainiosti takaisin laivalle ja vapaa-aikaakin jäi itse järjes- seuraavan päivän kohteeseemme Fort-de-Francen kau-
tämälleni kaupunkikierrokselle. Neljään tuntiin oli saatu punkiin Martiniquen saarella. Illan ratkiriemukas ohjelma
mahtumaan paljon ohjelmaa ja valokuvauspysähdyksiä oli sisälsi hauskan muotishown. Laivan henkilökunta esitteli
runsaasti. Sääennusteen lupaamaa sadetta ei tullut iltapäi- KC-muotia ja rentoja loma-asukokonaisuuksia pilke sil-
vällä emmekä kastuneet matkan aikana. mäkulmassa. Nautilus Loungeen oli kokoontunut melkein
koko risteilyvierasjoukko seuraamaan catwalkilla astelevia
Kaupunkikierros muotimalleja. Laivamme jätti Grenadan taakseen iltaseit-
Retken jälkeen tein omatoimisen kierroksen St. semältä ja suuntasi kohti seuraavaa satamaa Martiniquel-
George’s:in keskustassa. Sunnuntai oli tässä katolisessa la.
maassa pyhäpäivä aivan kuten muuallakin länsimaissa.

Taustalla risteilyalus Astor, St.George’s, Grenada
43

Doulgaldston Estate -maustetilan
työntekijä; Grenadan kansalliskas-
vi muskottipähkinä halkaistuna
Alhaalla vasemmalta oikealle: mo-
namarakatti Grand Etang -kansal-
lispuistossa; satamaluotsi lähestyy
M/S Kristina Katarina -risteilyalusta
St. George’sin satamassa
Vieressä vasemmalla: Annandalen
vesiputous Grenadassa

45

Ylhäällä vasemmalta oikeal-
le: näkymä Market Hill -kadul-
le St. George’sin keskustassa;
vuonna 1894 valmistuneen
Sendall-tunnelin suuaukko;
Ivan-hurrikaanin vuonna 2004
raunioittama St. George’sin
seurakunnan kirkko ilman kat-
toa; kapteeni Aku Kaikkonen,
perämies ja paikallinen luotsi
ohjaamassa M/S Kristina Kata-
rina -alusta Grenadan risteily-
satamaan.
Keskellä vasemmalta oikeal-
le: Suomen lippu liehuu M/S
Kristina Katarinan lipputangos-
sa saavuttaessa Grenadaan;
viereisen Astor-risteilyaluksen
matkustajia palaamassa lai-
valle; suloinen monamarakatti
viihdyttää turisteja Grand Etang
-kansallispuistossa
vanha ränsistynyt talo Gren-
ville Street -kadun varrella;
näkymä Gore Street -kadulle;
näkymä Market Hill -kadulle
St. George’sin keskustassa;
Doulgaldston Estate -maustetila
Grenadassa

Taustalla M/S Kristina Katarina on saapumassa St. George’sin satamaan Grenadalla

Viides päivä – maanantai 12.3.2012
Viidennen lomapäivän aamu sarasti harmaana. Mi- mistä tahansa eurooppalaisesta isohkosta kaupungista.
nulle oli tullut jo tavaksi herätä aamulla kuuden-seitsemän Muista saarista poiketen Martiniquella oli manner-Euroo-
aikaan ja kavuta kannelle tutkailemaan, mitä aamu oli tuo- pasta tuttu oikeanpuoleinen liikenne ja valuuttana eurot.
nut tullessaan. Karibian aamut olivat valmiiksi lämpimät
eikä päivälämpötila juuri koskaan pudonnut alle 20 asteen Kokopäiväretki
näin kuivana aikakautena. Kannella siis tarkeni mainiosti Koko päivän kestäväksi ajoitettu Martiniquen saari-
ja kun laivamme oli lähestymässä kohdettaan, eivät tuu- kierros oli erinomainen retki läpi tärkeimpien nähtävyyk-
letkaan haitanneet ulkoilua. Aiemmilla pysähdyksillä tutut sien. Aamuyhdeksältä alkanut ja neljään asti iltapäivään
luotsin vierailut jatkuivat myös Martiniquen saarelle saa- kestänyt kierros tehtiin mukavasti isoilla, uudenaikaisilla
puessamme. Seurasin taas, miten pieni luotsivene kurva- ilmastoiduilla busseilla, joissa oli hyvät istuimet ja isot ik-
si kylkeemme ja miten luotsi nousi risteilyaluksellemme kunat yllättävien valokuvien ottamiseksi. Suuntasimme
vauhdissa. Olimme saapumassa risteilymatkamme neljän- aluksi saaren itälaidalle paikalliseen St. James -rommi-
nelle saarelle Karibialla. tislaamoon, jonka museokierroksen päätteeksi saimme
maistella tislaamon omia rommeja. Matkalla Le Morne
Fort-de-France, Martinique Rougen kylään bussimme pysähteli tämän tästä maala-
Itä-Karibian kierroksemme pistäytyi 400 000 asuk- uksellisten maisemien valokuvaamiseksi. Ihastuttavan
kaan Martiniquen saarella. Saavuimme samalla Euroopan kauniit luonnonmaisemat, suunnaton vehreys ja laajat
maaperälle ja siis Euroopan unionin rajojen sisälle. Uni- näkymät korkeilta rinteiltä saivat toisinaan haukkomaan
onin kansalaisina meillä oli saarella kaikki samat oikeu- henkeä. Räpsin valokuvia olan takaa ja ikuistin luonnon-
det kuin kotimaasta katsottuna, sillä Martinique on osa näytelmää videoille. Näkymät olivat kerta kaikkiaan unoh-
Ranskaa. Tarkalleen ottaen saari on Ranskan merenta- tumattoman kauniit.
kainen departementti eli entisaikojen siirtomaa. Maantie- Söimme tuhdin retkilounaan Le Bambou -ravintolas-
teellisesti saari on osa Ranskan Antilleja. Saaren virallinen sa. Kahden tunnin lounastauon aikana paikallinen muu-
kieli on tietysti ranska ja pääkaupunki on Pariisi kaukana sikko viihdytti ryhmäämme ikivihreillä sävelillä. Ruokai-
emämaassa Atlantin toisella puolen. Martiniquella elel- lun jälkeen jatkoimme saaren entiseen pääkaupunkiin
lään kuitenkin autonomiantapaisissa oloissa ja Karibialle St. Pierreen, joka tuhoutui tyystin vuonna 1902 läheisen
tyypillisen kulttuurin parissa. Saaren suurin kaupunki ja Mt. Pelée -tulivuoren purkauksessa. Kaikki kaupungin 30
myös paikallinen pääkaupunki, noin 100 000 asukkaan 000 asukasta menehtyivät tuhoisassa katastrofissa ja vain
Fort-de-France osoittautui hyvin mannermaiseksi ja äkki- muutaman kerrotaan selviytyneen tästä maanpäällisestä
seltään olisi monipolvisine liikennejärjestelyineen käynyt infernosta. Kiertelimme tuhopaikoilla, joita oli säästetty
Taustalla yksityiskohta rataksista muodostetusta installaatiosta Saint James -rommitislaamon museon seinällä, Sainte Marie, Martinique
51

ja museoitu muistuttamaan reilun sadan vuoden takaisesta onnettomuu-
desta. Paluumatkamme satamaan kurvaili saaren länsipuolen rannikkoa
pitkin. Mutkaisten vuoristoteiden rinteet ja katveet tarjosivat jälleen pal-
jon hyviä kuvauskohteita, joita pysähdyimme aika ajoin ikuistamaan. Pit-
kä mutta antoisa päiväretki päättyi takaisin matkustajasatamaan, josta
olisi voinut vielä tehdä pienen kierroksen kaupungilla. Jätin omatoimi-
sen kaupunkivierailun tällä erää väliin, sillä pitihän jotain jättää seuraa-
valle visiitille.
Alkuillasta tietokirjailija Pekka Hako aloitti luentosarjan Nautilus
Loungessa. Ensimmäisen luennon aiheena oli Karibian alueen musiikki,
jonka tyylinäytteinä saimme kuulla calypso-musiikkia. Luento oli huolel-
lisesti valmisteltu ja hyvin laadukas. Musiikkinäytteistä ja kaikesta muus-
ta materiaalista päätellen kirjailija Hako oli tehnyt paljon taustatyötä ja
tunsi hyvin aiheen. Luennon päätteeksi risteilyvieraille esiteltiin seuraa-
van päivän retkikohteet kuten aiempinakin iltoina. Kohdeinfot antoivat
hyödyllistä taustatietoa seuraavan päivän kohteista sekä käytännöllisiä
vihjeitä ja ohjeita retkien varalle. Iltaohjelman jälkeen löysin itseni taas
noutopöydän ääreltä. En yksinkertaisesti voinut vastustaa Kristina Kata-
rinan herkullista buffettia ja sen runsasta tarjontaa.

Ylhäällä vasemmalta oikealle: paikallinen muusikko viihdyttää lounasvie-
raita Le Bambou -ravintolassa Morne-Rougessa; Atlantin valtameri (ui-
minen kielletty), Sainte-Marie; satamatyöntekijät ovat kiinnittämässä M/S
Kristina Katarina -risteilyalusta Fort-de-Francen satamassa Martiniquella.
Keskellä vasemmalta oikealle: kaariholvi vuoden 1902 tulivuorenpurka-
uksesta kertovassa ulkoilmamuseossa, Saint-Pierre; tyylitelty vesihana
samassa museossa; kanuuna, Saint-Pierre; muistomerkki tulivuorenpur-
kauksen uhreille ulkoilmamuseossa, Saint-Pierre
Alhaalla vasemmalta oikealle: alkusalaatti Le Bambou -ravintolassa Mor-
ne-Rougessa; virkistäytymistä laivan altaassa; Saint James -rommitislaa-
mon baari, Sainte-Marie, Martinique

53

Ylhäällä vasemmalta oikealle: Saint James
-rommitislaamon museorakennus, Sainte-
Marie, Martinique; paikallinen matkamuisto-
myyjätär kojussaan, Saint-Pierre; roskalava
laiturilla M/S Kristina Katarinan vieressä,
Fort-de-France
Alhaalla vasemmalta oikealle: banaaniplan-
taasin työntekijän päivä on päättynyt ja hän
odottaa kyytiä kotiin tienristeyksessä; näky-
mä laivan kannelta Fort-de-Francen sata-
maan ja kaupunkiin Martiniquella myöhem-
min iltapäivällä

54

Kuudes päivä – tiistai 13.3.2012
Risteilykierroksemme Itä-Karibian saaristossa päättyi puolella. Olin varannut aamupäivän omatoimiseen kau-
pienelle Antiguan saarelle. Saavuimme kahden saaren, An- punkikierrokseen, jollaiset olivat edellisillä saarilla jää-
tiguan ja Barbudan, muodostamalle saarivaltiolle aamu- neet hieman vähemmälle huomiolle järjestettyjen retkien
tuimaan. Antigua on osa brittiläistä kansanyhteisöä, ja sen vuoksi. Iltapäiväksi ohjelmassani oli puolipäiväretki saa-
päämies – tai oikeammin -nainen – on Ison-Britannian rella kello kahdelta alkaen, mutta siihen oli vielä runsaasti
kruunupää Elisabeth II kaukana emämaassaan Lontoos- aikaa. Läksin kiertelemään St. John’s:in kaduilla, joiden
sa. Kuningatarta ja kansainyhteisön etua tässä autonomi- varsilla tönötti muilta saarilta tutunnäköisiä toinen toistaa
sessa ja käytännöllisesti katsoen lähes itsenäisissä oloissa rähjäisempiä rakennuksia. Osa taloista oli kuin hurrikaa-
elävässä saarivaltakunnassa edustaa kenraalikuvernööri. nin jäljiltä, mutta monet olivat myös hyvässä kunnossa ja
Antigua ja Barbuda koostuu kahdesta pääsaaresta, joilla lähes uusia. Erityisesti kauppaliikkeet ja turistien suosi-
asuu yhteensä 82 000 asukasta, jotka pääasiallisesti ovat mat ostoskeskukset olivat viihtyisiä pienine kauppoineen
1600-luvun lopulta alkaen tuotujen afrikkalaisten orjien ja kojuineen. Sataman välittömästä läheisyydestä löytyivät
jälkeläisiä. Saaret asutettiin tuhansia vuosia sitten, mut- kaikki ostos- ja ajanviettomahdollisuudet sekä muut pal-
ta vasta eurooppalaisten löytöretket Länsi-Intian saaris- velut.
toon tekivät niistä maailmanpoliittisesti ja taloudellisesti Poimin kaupungin kartan turisti-informaatiokojus-
mielenkiintoisia. Antigua ja Barbuda lukeutuvat jälleen ta ja lähdin kävelemään suoraan eteenpäin ylös pitkin
kerran genovalaisen seikkailijan, Kristoffer Kolumbuksen Redcliffe Street -katua. Vastaani tuli Independece Street,
alun perin isäntämaalleen Espanjalle huudattamiin alue- joka poikkikatuna pakotti minut kääntymään takaisin
valtauksiin, jotka ovat sitten Kolumbuksen ensivierailun, sataman suuntaan. Vaihdoin toiselle itä-länsisuunnassa
vuoden 1493 jälkeen vaihtaneet omistajia lukuisia kertoja kulkeneelle kadulle ja kohdistin katseeni kauempana siin-
ja päätyen lopulta osaksi brittiläistä kansanyhteisöä. Saa- täneisiin kaksoistorneihin, jotka kuuluivat vuonna 1845
ren historia on yhtä värikäs kuin sen karibialaiseen kult- valmistuneelle St. Johnin katedraalille. Kirkkorakennus
tuuriin ominaispiirteinä kuuluvat kirkkaat värisävyt. oli tällä erää suljettu yleisöltä restauroinnin takia, ja tyy-
dyinkin kiertelemään hetken aikaa kirkkomaalla ja raken-
St. John’s, Antigua nuksen ympäristössä. Aurinko paahtoi yhä kuumemmin
Aurinko paistoi muutaman puolipilvisen päivän jäl- ja tropiikista tutut yllättävät sadepisarat kastelivat muu-
keen melkein pilvettömältä taivaalta jo aamulla kuumas- tamia pistemäisiä jälkiä paitaani. Mistään varsinaisesta
ti ja polttavasti. Laivamme ankkuroitui pääkaupungin St. vesisateesta ei ollut kyse, sillä muutaman minuutin ajan
John’s:in risteilijäsatamaan, jossa seisoi aiemmin saa- ropsahdelleet harvat pisarat saivat tuskin kadun kastu-
punut tanskalainen Braemar-risteilyalus laiturin toisella maan. Taivaalla näkyi harvoja tummia pilviä, jotka kuiten-
Taustalla pollari, St. John’s, Antigua
57

kin lipuivat nopeasti ohi ja kuumottava paahteisuus pääsi tavara kauppaan ennen kuin iltapäiväretkeni alkoi. Ryntä-
jälleen valloilleen. sin ulos. Onneksi St. John’s:in kaupunki oli pieni, ja löysin
Olo alkoi tuntua hikiseltä. Poikkesin erääseen isoh- hetken harhailun ja muutaman ylimääräisen korttelikier-
koon sekatavarakauppaan ostamaan miesten toilettivettä, roksen jälkeen kaupan, josta olin toilettituoksun ostanut.
jota voisin suihkutella raikkaamman olon saavuttamisek- Huono onneni jatkui. Kauppa oli suljettu lyhyen sies-
si. Ulkoilman lämpötila oli 28 astetta ja keskipäivän aurin- tan ajaksi, mutta onneksi se oli juuri päättymässä. Pääoven
ko nousi yhä korkeammalle. Päätin palata laivan ihanan eteen oli kerääntynyt työntekijöitä, ja omistaja oli parhail-
ilmastoituun suojaan ja otin heti hyttiin päästyäni vilvoit- laan avaamassa ovea. Pääsin sisään oikeastaan saman tien
tavan suihkun, jonka päätteeksi suunnittelin suihkauttaa ja kerroin kassalla murheeni. Näytin rikkoutunutta pulloa
vasta ostamaani parfyymiä. Pahvipakkaus oli hyvin pa- ja hetken ihmettelyn jälkeen sain uuden pullon. Myyjä ha-
kattu muovikääreeseen, mutta kun avasin pakkauksen ja lusi varmistaa, että se oli ehjä ja avasi pakkauksen. Näim-
nostin tuoksuvesipulloa ulos laatikosta, sain käteeni vain me molemmat jo kaukaa, että tuotteessa oli jotain vikaa,
pullon yläosan. Oudon esineen nähtyäni ajatuksissani vä- sillä muovikääreen sisäpuoli oli kostea. Tämä toinenkin
lähti salamannopeasti erilaisia mielikuvia. Oliko pullote pullo oli rikki ja vain puolillaan hajuvettä. Kolmas ja sa-
kaksiosainen? Tarkempi tarkastelu osoitti kuitenkin, että malla viimeinen pullo oli ehjä, ja sain sen sitten matkaa-
koko lasinen purtilo oli särkynyt kahtia eikä hajuvedestä ni. Kiittelin ystävällistä myyjää ja lähdin takaisin laivalle.
ollut jäljellä kuin haalea tuoksu. Harmittelin tapahtunut- Koko vaihtotoimenpiteeseen ei lopulta mennyt kuin alle
ta, sillä minulla oli vain tunti aikaa palauttaa rikkinäinen puoli tuntia, ja ehdin mainiosti retkelle.

Taustalla steel pan -rumpuja soittava kokoonpano, St. John’s, Antigua

58

Iltapäiväretki sa neljässä tunnissa hyvän läpileikkauksen Antiguan tär-
Iltapäiväretkemme käynnistyi kahden aikaan ja bus- keimmistä nähtävyyksistä ja oli erinomainen kierros suo-
siletkamme suuntasi ensi töikseen saaren sydämeen. situssa lomakohteessa.
Trooppinen maaseutu otti meidät vastaan ja esitteli kii- Karibian kierroksemme alkoi olla lopuillaan. Laivalla
reetöntä elämää rauhallisissa pikkukylissä, joiden raiteil- valmistauduttiin ensimmäiseen teemaillalliseen. Risteily-
la autot olivat perin harvinaisia. Kuvaukselliset näköalat hintaan sisältynyt päivällinen tarjoiltiin Buffet Polaris -ra-
avautuivat jälleen kameroidemme linssien vangittaviksi vintolassa, jossa oli tarjolla Itä-Karibian makuja tuttuun
kavuttuamme Dow’s Hill -kukkulan laelle. Entisen puo- Kristina Katarinan herkulliseen tapaan. Ilta jatkui karne-
lustuslinnoituksen pihalle oli pystytetty Antiguan histo- vaalihenkisellä pukeutumisjuhlalla. Risteilyvieraat pukeu-
riasta kertova vierailijakeskus, jossa katsoimme lyhyen tuivat naamiaisasuihin, ja jotkut olivat nähneet paljon vai-
multimediaesityksen. Esitys oli suomenkielinen, mikä hie- vaa tilaisuutta varten valmistamalla oman naamiaispuvun
man kummastutti, sillä olimmehan matkojen päässä koti- ja jopa harjoittelemalla rooliaan. Hauska ilta huipentui
maasta. Puhujat tosin eivät olleet puheäänensä perusteella naamiaiskilpailuun, johon oli osallistunut kymmenkunta
aitoja suomalaisia. Matkamme jatkui pian kohti englanti- risteilyvierasta. Kilpailun voitti eräänlainen ennakkosuo-
laista satamaa ja sen historialliselle Nelson’s Dockyard sikki ”Uuno Turhapuro”, joka kieltämättä esitti roolinsa
eli Nelsonin telakalle. Perillä hienossa satamassa saattoi erinomaisesti. Ilta oli päättymässä, ja laivamme oli jo hy-
aistia palan mennyttä maailmaa ja historiaa kierrellessään vää vauhtia matkalla avomerelle Atlantille. Kuuden päivän
vanhojen ja osin museoitujen telakka-alueen rakennusten valtamerenylitys oli alkanut.
välissä. Ihmeellinen Antigua -puolipäiväretki antoi vajaas-

59

Oikealla näkymä Long Street -ka-
dulle, St. John’s, Antigua
Taustalla satamaluotsin vene, St.
John’s, Antigua

60

Ylhäällä vasemmalta oikealle: Anti-
guan ja Barbudan museorakennus,
St. John’s; huvipursia Englantilai-
sessa satamassa; satama-alueen
portinvartija istahti puhelinkoppiin
poseeraamaan kameralleni; jä-
tetankkiautot tyhjentämässä M/S
Kristina Katarina -aluksen septi-
tankkeja.
Keskellä vasemmalta oikealle:
joukko risteilyvieraita on kokoontu-
nut satamalaiturille ja lähdössä aa-
mupäiväretkelle; purjeveneitä Eng-
lantilaisessa satamassa; vesiposti
Dockyard Drive -kadun varrella niin
ikään Englantilaisessa satamassa
Dockyard Drive -katu Englanti-
laisessa satamassa; vartijan talo
Shirley Heights -kukkulan laella;
purettu tai keskeneräinen laituri St.
John’sin satamassa; nykyään jo
harvinaisia puhelinkoppeja on yhä
käytössä Antigualla.

63

Näkymä Englantilaiseen satamaan Shirley Heights -kukkulalta Antigualla

64

Seitsemäs päivä – keskiviikko 14.3.2012
Jätimme Antiguan pikkuisen saaren ja vilkkaan St. seilaavat tällaiset Atlantin ylityksen tapaiset pitkät ja lä-
John’s:in kaupungin taaksemme eilen illalla. Yön aikana hestulkoon viivasuorat merimatkat autopilotilla eli au-
ylitimme aikavyöhykkeen matkallamme itään Kap Ver- tomaattiohjauksella, joka nytkin piti laivan oikeassa, 86
den saaria kohti. Kelloja siirrettiin tunnilla eteenpäin, ja asteen kurssissa vain muutaman piirun toleranssilla. Toki
aikaeromme oli nyt viisi tuntia jäljessä kotimaan aikaan laivasta ruorikin löytyi, mutta sitä käytettiin vain perintei-
verrattuna. Tänään oli vuorossa ensimmäinen varsinainen seen käsiohjaukseen esimerkiksi satamissa. Laitteita, nap-
täysi meripäivä, joita oli edessä tämän lisäksi vielä viisi. puloita ja mittareita komentosillalla riitti ja niiden kanssa
Suunnattoman Atlantin valtameren ylitys ei ole risteilya- olisi saanut aikaa vierähtämään tunteja.
luksella mikään tuntien juttu lentokoneiden tapaan, vaan Laivan monipuolinen ohjelmatarjonta lähti käyntiin
aidosta merimatkasta pääsi nyt nauttimaan lähes viikon ja maalauskurssimme ensimmäinen luento alkoi. Kurssin
ajan. Laivalla ei suinkaan tarvinnut olla toimettomana lä- opettajana toimi Lasse Kempas, maamme yksi taitavim-
hes 4 000 kilometrin matkan aikana. Ohjelmaa oli varat- mista taidemaalareista. Nämä huipputason luennoitsija-
tu erittäin runsaasti ja moneen makuun tanssitunneista, vieraat olivat taas osoitus varustamon tinkimättömästä
asiapitoisiin luentoihin ja siinä välissä esitettiin elokuvia, laadusta ja tavoitteesta viihdyttää risteilyvieraitaan mah-
ohjattiin aamujumppaa ja saatiin musiikkiesityksiä maini- dollisimman korkeatasoisesti. Kempas oli rauhallinen ja
ota maalauskurssia unohtamatta. Mielenkiintoinen Kari- asiantunteva opettaja, ja jopa minä, jolla toisinaan tuntuu
bian alueen kulttuurista kertova luentosarja alkoi voodoon olevan peukalo keskellä kämmentä, sain sutattua valkoisen
kiehtovalla maailmalla. Asiantuntevat luennoijat Pekka paperin enemmän tai vähemmän epämääräisillä töherryk-
Hako ja Ira Multaharju esittelivät havainnollisen kuva- sillä. Ensimmäinen kahvikuppitutkielmani ei tosin oikein
materiaalin kera meille länsimaisille tavallisille turisteille onnistunut, ja se muistuttikin enemmän silinterihattua.
usein vieraaksi jäänyttä ja Hollywoodin kliseiseksi irvoit- Tavoitteenani ei suinkaan ollut tulla taidemaalariksi täl-
tamaa voodoo-uskontokulttuuria. lä reissulla vaan viihtyä mukavassa amatööritaiteilijoiden
seurassa ja kuunnella ammattilaisen luentoa maalaushar-
Ensimmäinen meripäivä joitusten lomassa.
Laivan komentosilta oli avoinna risteilyväelle myö- Syötyäni muutaman päivän rajoittamattomasta nou-
häisestä aamupäivästä iltapäivän loppuun asti. Normaa- topöydästä vatsa alkoi olla toista mieltä mässäilyn määräs-
listi matkustajilta piilossa pysyvä aluksen hermokeskus tä. Aiempina aamuina olin herännyt kurnivaan nälkään,
avautui kaikille uteliaille. Kapteeni Aku Kaikkonen muun mutta tämänaamuinen herätys teki poikkeuksen. Olin
päällystön kanssa esitteli ylpeänä Kristina Katarinan oh- hämmästyksekseni valmiiksi kylläinen, enkä olisi jaksanut
jausjärjestelmiä ja navigointilaitteita. Nykyaikaiset laivat juoda edes kahvikupposta. Kömmin kuitenkin aamupa-
Taustalla yksityiskohta orjuutta kuvaavasta patsaasta valtion vakuutusyhtiön pääkonttorin edustalla, St. John’s, Antigua
67

lalle, jonka jätin poikkeuksellisen kevyeksi. Jaksoin hyvin Taustalla M/S Kristina Katarina matkaa Atlantin valtamerellä keula
koko päivän sen enempää nälkiintymättä ilta kuuteen, kohti itää Kap Verdelle. Tarkka sijainti kuvaa otettaessa oli 17 astetta
pohjoista leveyttä ja 52 astetta läntistä pituutta.
jolloin Polaris-buffetravintolassa alkoi äyriäisherkkujen
tarjoilu. En ole suuremmin äyriäisten ystävä eikä nälkä-
kään vielä ollut huutava, joten suuntasin katseeni laivan
muihin ruokailuvaihtoehtoihin. Jossakin vaiheessa vatsa
alkaa tuntua päivittäin täydeltä eikä buffet tule kuuloon-
kaan. Silloin kannattaa kokeilla laivan muita monipuolisia
ravintoloita, kuten ravintola Verandaa, johon istuuduin
ensimmäisen kerran tällä matkalla.
Verandan ruokalista näytti houkuttelevalta alkaen
ruokaisista alkupaloista ja jatkuen meheviin pääruokiin
ja päätyen lopulta vastustamattomiin jälkiruokiin. Ravin-
tolassa oli hyvin tilaa, joten valitsin pöydän ikkunan vie-
restä. Tilasin alkupalaksi pienen katkarapukeiton, joka
maistui tomaattisen maukkaalta ja oli samalla lupaus yhtä
maukkaasta jatkosta. Tilaamani pitsa Pollo kannettiin
pöytään. Pitsa oli isompi kuin olin kuvitellut, ja minulla oli
täysi työ saada lautanen tyhjäksi. Täyttävät annokset eivät
valitettavasti jättäneet tilaa jälkiruualle, ja niinpä vapautin
pöytäni seuraaville ruokailijoille, jotka olivat muodosta-
neet pienoisen jonon ravintolan edustalle. Veranda näytti
olleen suosittu ravintola, vaikka se ei koollaan vetänyt ver-
toja noutopöydän asiakaspaikoille. Ruokailun päätteeksi
menin hyttiini, sillä vilkas päivä oli kuluttanut voimiani.
Päädyin nukkumaan varhain.

68

Atlantin valtameren ylitys

tiistai 13.3.2012 tiistai 20.3.2012
St. John’s Mindelo
Antigua São Vicente
Kap Verde

keskiviikko-maanantai 14.-19.3.2012
Atlantin ylitys

69

M/S Kristina Katarinan peräkansi
ja taustalla Atlantin valtameri län-
teen päin nähtynä; kapteeni Aku
Kaikkonen isännöi iltaohjelmaa
yhdessä henkilökuntansa kanssa,
vasemmalta oikealle: risteilyemän-
tä Hanneke Helminen, retkioppaat
Antero Pehkonen alias merten val-
tias Neptunus ja Ulla Ticklén alias
merenneito Meia; laivan komen-
tosillan hallinta- ja ohjauslaitteita;
maalauskurssilaiset ovat yhdek-
sännellä kannella opettelemassa
merimaiseman piirtämistä
Keskellä vasemmalta oikealle: ko-
mentosillan kytkinpaneeli; aluksen
arvokilpi kertoo, että laiva on raken-
nettu Szczecin telakalla Puolassa
vuonna 1982; maalauskurssin op-
pilas maalaamassa taideteostaan
Alhaalla vasemmalta oikealle: abo-
riginaali viihdyttää markkinayleisöä
soittamalla didgeridoo-puhallinsoi-
tinta merimarkkinoilla; merten valti-
as Neptunus; laivan altaan kaidetta
lakataan meripäivien aikana; ristei-
lyvieraita merimarkkinoilla

70

Kahdeksas päivä – torstai 15.3.2012
Heräsin hyvin nukutun yön jälkeen seitsemältä. En- ja erityisesti kasvojen ikuistaminen kaksiulotteiseksi ku-
simmäinen täysi meripäivä oli takana ja se oli ollut kaikkea vaksi, kolmiulotteisesta nyt puhumattakaan, on haasteel-
muuta kuin toimeton. Vaikka merellä ei retkiä järjestetä- linen tehtävä ainakin meille amatööreille, jotka emme ole
kään, oli laivalle järjestetty runsaasti ohjelmaa. Ohjelma- taiteilijoita. Mittasuhteiden pitää olla realistiset, jos aiko-
tarjonta oli itse asiassa niin monipuolinen, että sieltä löy- muksena on toteuttaa aidonnäköinen projektio mallista.
tyi varmasti jokaiselle jotain eikä maihin pääsyä tarvinnut Ihmiskuvasta näkyvät helposti ammattilaisen ja harraste-
odottaa peukaloita pyöritellen. Kävin syömässä kevyen aa- lijan erot. Luokan eteen asteli upea Ira Multaharju mallik-
miaisen, sillä olin yhä melko kylläinen eilisen valtavan pit- semme, ja saimme ikuistaa kauniiseen asuun sonnustau-
san jäljiltä. Kello kävi kohti yhdeksää. Kymmeneltä alkoi tuneen kaunottaren. Piirtelin sekä kokovartalokuvaa että
taas Pekka Hakon luento, joka tällä kertaa käsitteli jännit- lähikuvaa kasvoista, mutta vain muutaman tunnin opas-
tävää Atlantiksen arvoitusta. Nautilus Lounge oli melkein tuksen jälkeenkään tuotoksesta oli vaikeaa saada mallinsa
viimeiseen istumapaikkaan asti varattu. Risteilyvieraat näköistä. Sain työni valmiiksi juuri sopivasti kello viideltä,
olivat löytäneet nämä mielenkiintoiset luennot omikseen jolloin alkoi päällystön kyselytunti Katarina-kahvilassa.
ja tuskin kukaan halusi jättää yhtäkään niistä välistä. Kristina Katarina -laivan päällikkö Aku Kaikkonen
asteli satapäisen risteilyvierasjoukon eteen vastaamaan
Toinen meripäivä kiperiin kysymyksiin. Yleisö esitti asiallisia ja toisinaan
Keskipäivän olin varannut ihanaan joutenoloon. Lo- perin asiantuntevia kysymyksiä, joihin kapteenilla ei ollut
malla pitää olla myös toimettomia jaksoja, jotta kotiin vaikeuksia vastata. Osa kysymyksistä oli hänelle entuudes-
palattuaan tuntee levänneensä. Valitsin juuri erityisesti taan tuttuja ja niitä kaiketi esitettiin aina uudestaan ja uu-
tämän lähdön, koska se sisälsi lähes viikon mittaisen me- destaan risteilyvieraiden vaihduttua. Yksi suosituimmista
rimatkan, jonka aikana sain viettää lomaa kaukana kaikis- toivomuksista oli saada kuulutus, kun laivan läheisyydessä
ta kommunikointivälineistä, puhelimista, sähköposteista, näkyy valas. Tällaista toivomusta on vaikeaa toteuttaa, sil-
netistä ja muista ulkopuolisista virikkeistä. Tähän men- lä valas näkyy pinnalla vain muutaman sekunnin ja kuulu-
nessä valintani tuntui osuneen nappiin. Istuskelin pitkät tuksen järjestäminen siinä ajassa on mahdotonta eivätkä
tovit laivan ulkokannella varjoisassa paikassa katsellen ihmiset ehdi siirtyä katselupaikoille niin nopeasti. Saim-
ohi lipunutta äärettömältä näyttänyttä valtamerta. Kovin mekin neuvoksi seurata tiiviisti taivaanrantaa ja yrittää
pitkälle horisonttiin ei voinut nähdä, sillä Maan kaarevuus itse bongata näitä merten jättiläisiä. Kapteenin vastaukset
kadotti näkyvyyden taivaanrannan taakse. huokuivat varmuutta ja asiantuntemusta, ja tämän myös
Kahden aikaan iltapäivällä jatkui maalauskurssimme. risteilyvieraat varmasti aistivat ja kokivat laivan olevan
Luennon aiheena oli ihmisen piirtäminen. Ihmisvartalon varmassa ja turvallisessa ohjauksessa.
Taustalla grogipulloja tislaamon takapihalla, Santo Antão, Kap Verde
73

Vilkkaan päivän päätteeksi istahdin ties monennen-
ko kerran Buffet Polariksen pöydän ääreen päivälliselle.
Noutopöytä oli jälleen katettu runsailla antimilla, joiden
jälkeen kukaan ei voinut väittää jääneensä nälkäiseksi.
Meridian Clubissa olivat alkaneet elokuvaillat. Eilen val-
kokankaalla esitettiin hauska komediaelokuva Mamma
Mia. Leffaillat jatkuivat tänään ja alkuillasta alkoi ikivih-
reä elokuva Tuulen viemää. Lähes nelituntinen eepos kesti
puolille öin, ja jätinkin leffan väliin, sillä sikeät unet odot-
tivat taas hytin pehmeässä vuoteessa ja uni olikin tarpeen
seuraavan päivän aktiviteetteihin.

74

Taustalla aurinko sarastaa saavuttaessa Antiqualle kuuden aikaan aamulla
75

Yhdeksäs päivä – perjantai 16.3.2012
Ensimmäiset meripäivät olivat taittuneet hämmästyt- yhden ohjeen: eläimen tai kasvin piti olla sellainen, jota
tävän nopeasti. Puuhaa ja askaretta oli riittänyt aamusta kukaan ei ole koskaan ennen nähnyt. Mielikuvituksellem-
iltaan eikä aika päässyt pitkästyttämään. Risteilylaivamme me oli siis tilaa ja värien käyttö oli enemmän kuin sallittua.
Kristina Katarina oli puksuttanut melkein 1 300 kilometriä Toisessa harjoituksessa kokeilimme kubismin luomista.
ja edessä oli vielä reilut 2 600 kilometriä. Aikaisemmista Siinä vaiheessa ajatukseni harhailivat enkä oikein jaksa-
aamuista poiketen heräsin puoli yhdeksältä aamulla. Myö- nut keskittyä, sillä olin ehkä hieman väsynyt päiväunien
häinen herätys johtui tietysti kellojen siirrosta eteenpäin. jäätyä väliin ja nälkäkin vei ajatuksiani muualle. Jätin ku-
Tänään aurinko oli noussut eilistä aikaisemmin, sillä laiva bismiharjoituksen väliin ja menin hyttiin lepäämään. Päi-
oli jälleen ylittänyt aikavyöhykkeen yöllä. Aloimme vähi- vän aikana oli ollut kaikenlaista ohjelmaa ja pieni lepo oli
tellen kuroa umpeen alun perin kuuden tunnin aikaeroa paikallaan.
kotimaan suhteen eikä sitä ollut jäljellä enää kuin neljä Iltapäivän ohjelmassa oli kotimainen elokuva Tähdet
tuntia. Päivän säätila merellä oli aurinkoinen eikä taivaalla kertovat, komisario Palmu. Vanha kunnon suomalainen
näkynyt kuin ajoittain valkoisia kumpupilviä. Sääennuste seikkailuleffa oli kerännyt pienen joukon vannoutuneita
lupaili päivän ylimmäksi lämpötilaksi 27 astetta eikä yö- ihailijoita seuraamaan Mika Waltarin (1908-1979) tari-
kään tulisi viluttamaan, sillä ennusteen mukaan yöllä olisi nan pohjalta vuonna 1962 filmattua elokuvaa. Kolman-
23 lämpöastetta. Miellyttävä lämpötila pysyttelikin pari- nen meripäivän iltana olimme puolivälissä Atlanttia. Illan
kymmenen asteen paremmalla puolella läpi päivän. Ke- teemana oli 60-luku. Järjestyksessään toinen teemailta
vyen aamiaisen jälkeen kiertelin laivan kannella nauttien jatkui päivällisen jälkeen 60-luvun tunnelmassa ja Nau-
24-asteisesta aamusta merellä. tilus-tanssiravintolassa soi teeman mukainen musiikki.
Edellisen teemaillan tapaan ruokailu juomineen Buffet
Kolmas meripäivä Polaris -ravintolan noutopöydästä sisältyi matkan hin-
Kymmeneltä jatkuivat Pekka Hakon luennot mielen- taan. Tarjoilu oli taas Kristina Cruises -varustamolle tut-
kiintoisista aiheista. Tänään aiheena oli Meri taiteilijoiden tuun tapaan runsas ja maittava sekä tietysti myös täyttävä.
innoittajana. Iltapäivällä puolestaan jatkui maalauskurs- Tapahtumarikas päivä kääntyi edellisten päivien tapaan
simme mainion Lasse Kempaksen johdolla. Päivän ai- lopulta myöhäisillaksi ja oli aika mennä nukkumaan. Rai-
heena oli Karibian taide, joka värienkäyttönsä ja mielen- kas meri-ilma ja kuntoilu laivan portaikossa antoivat hyvät
kiintoisine tyyleineen erosi klassisesta realismista antaen unenlahjat eikä nukahtamista tarvinnut odottaa pitkään.
alueen taiteelle sen helposti tunnistettavan ominaispiir- Jostakin kaukaa konehuoneesta kantautui tasainen hyrinä
teensä. Maalausharjoituksessa piirsimme kuvitteellisen ja laivan rauhallinen keinahtelu silloin tällöin suorastaan
tropiikin eläimen tai vaihtoehtoisesti kasvin. Saimme vain tuudittivat uneen.
Taustalla reikä seinässä, M/S Kristina Katarina, Atlantin valtameri
77

Vasemmalla: ”Uuno Turha-
puro” osallistui laivan karne-
vaalihenkisen pukeutumis-
juhlan naamiaiskilpailuun.
Keskellä ylhäältä alas: jokeri
naamiaispuvussaan; naami-
aiskilpailun voittajakolmikko,
keskellä voittaja ”Uuno Tur-
hapuro” ja vasemmalla ”Kot-
kan Ruusu”
Taustalla Atlantin aaltoja hy-
tin 4050 ikkunasta nähtynä

79

Kymmenes päivä – lauantai 17.3.2012
Merimatkamme yli Atlantin oli päässyt jo puolenvälin ilmastointi näillä helteillä tekee matkanteosta miellyttä-
paremmalle puolelle. Seuraava kohteemme Kap Verden vää.
saarivaltio oli nyt piirun verran lähempänä kuin vuoro- Iltapäivä alkoi taas maalauskurssin luennolla. Tänään
kausi aiemmin. Matkaa oli toki vielä jäljellä kaksi koko- perehdyimme maisemamaalaukseen ja saimme itsekin
naista meripäivää tämän päivän lisäksi. Kilometreissä kokeilla tätä vaativaa suoritusta. Maisemien maalaaminen
matkaa oli ajettu 1 800 ja jäljellä oli vielä 2 100 kilometriä. vaatii harjaantuneisuutta siinä missä ihmisen piirtäminen-
Atlantti on ollut suhteellisen tyyni eivätkä suorastaan ole- kin. Oikeastaan taiteen tekeminen kaikissa muodoissa on
mattomat mainingit ole haitanneet matkantekoa. Aamun tottumattomalle ja osaamattomalle vaikeaa. Töherryksiä
ja illan lämpötilat merellä olivat pysytelleet yhä leppeässä syntyy helposti, mutta niitä ei voi kutsua taiteeksi. Harjoit-
24 asteessa ja päivällä lämpöasteita kerääntyi tyypillises- telimme erilaisia tekniikoita, joita maisemamaalauksessa
ti 27 astetta. Vilkaisin aamulla ilmoitustaululle kiinnitet- tarvitaan. Olin aloittanut taideteokseni työstämisen maa-
tyä merisääennustetta, jossa oli myös ennuste aallokon nantaista taidenäyttelyämme varten ja sain sen valmiiksi
voimakkuudesta reitillämme. Tasainen merenkäynti oli oppituntimme aikana. Näyttelyyn tarvittiin kaksi työtä jo-
merkitty vaaleansinisellä kun taas voimakkaat aallot tum- kaiselta kurssilaiselta, joten aloitin vielä toisen työn, joka
mansinisellä värillä. Afrikan rannikon läheisyydessä väri- tyylillisesti ja teemallisesti jatkoi ensimmäisen jäljillä.
tys muuttui uhkaavan tummaksi, joten loppumatka ei tä- Päivällisen nautin jo toistamiseen ravintola Veran-
män ennusteen mukaan olisi yhtä tasaista menoa kuin nyt dassa. Ravintolan sopivan kokoiset annokset eivät jättä-
päättyneinä päivinä. neet samanlaista ähkyn tuntua kuin mättö noutopöydästä
noukkien. Buffet Polariksen ruuat olivat tosin vastusta-
Neljäs meripäivä mattomia, mutta päätin pysyä kohtuudessa ainakin muu-
Toistaiseksi laivalla ei ole ollut tekemisen puutetta taman päivän. Herkullinen chorizon-maustekeitto sai
vaan kyse on tainnut olla paremminkin ajanpuutteesta. luvan aloittaa päivälliseni. Pääruuaksi tilasin kanapastaa
Ohjelmatarjonta on ollut hyvin monipuolista niin, että ja jälkiruuaksi vielä taivaallisen ihanaa sitruuna-juusto-
muutaman kerran olen joutunut valitsemaan usean oh- kakkua. Vatsantäyteisen illan pyhitin vihdoinkin löhöilyl-
jelman välillä. Kymmeneltä alkoi jo tavaksi muodostunut le, vaikka illaksi oli jälleen tarjolla monenlaista ohjelmaa.
luento, jossa tänään alustettiin tulevaa kohdettamme Kap Viikonpäivät olivat menettäneet merkityksensä Atlantilla,
Verdellä. Luennon päätteeksi otin päiväunet, jotka viime enkä kiinnittänyt niihin huomiota. Jos joku olisi kysynyt,
aikoina ovat jääneet muutamia kertoja väliin. Puolen päi- mikä viikonpäivä tänään on, olisin joutunut hetken mietti-
vän aikaan istuskelin aurinkokannen varjossa, sillä laivan mään vastausta. En miettinyt nytkään ajan kulua vaan jäin
tehokas ilmastointi tuntui hieman viileältä. Toisaalta hyvä odottamaan huomista ja toiseksi viimeistä meripäivää.
Taustalla venttiili, M/S Kristina Katarina, Praia, Santiago, Kap Verde
81

Risteilyvieraat lekottelevat M/S Kristina Katarinan aurinkokannella keskellä Atlantin valtamerta

82

Yhdestoista päivä – sunnuntai 18.3.2012
Tuhdisti nukuttu yö vaihtui aamuksi. Heräsin jo vii- Maalauskurssin viimeinen luento alkoi edellispäivi-
den aikaan mentyäni nukkumaan poikkeuksellisen var- en tapaan kahdelta iltapäivällä. Tällä kertaa mestarillinen
hain yhdeksältä. Aikaerolla ja kellonsiirroilla lienee oma opettajamme Lasse Kempas avasi meille merimaiseman
osuutensa perin kummallisiin nukkumaanmenoaikoihin maalauksen saloja. Kokoonnuimme ulkokannelle tarkas-
ja herätyksiin. Katselin aamiaisella ikkunasta merelle. telemaan aavaa Atlantin valtamerta muutaman päivän
Ihailin päivittäin meren selkää ja osin kummastelin outoa kurssin aikana harjaantuneella taiteellisella silmällämme
autiutta. Missään ei näkynyt lintuja tai muuta elämää. Päi- ja sitten toistimme näkemämme paperille. Parinkymme-
vällispöydässä joku kertoi nähneensä valasparven, mutta nen oppilaan kurssi ryhtyi lopuksi viimeistelemään par-
lentokalat lienevät olleet yleisimmät bongattavat näillä haimpia töitään seuraavan päivän taidenäyttelyn avajaisia
kulmilla. Meren ylitys oli sujunut tähän asti hyvin eikä jän- varten. Olin kurssipäivien aikana piirtänyt kolmesta va-
nityselokuvista tuttuja metrien korkuisia vaahtopäitä ollut lokuvasta sarjakuvamaisia kuvia, jotka tosin onnistuivat
näköpiirissä. Atlantti oli, kuten jo aiemmin totesin, tyyni mielestäni enemmän tai vähemmän tyydyttävästi. Kehys-
ja tasainen ja matkantekomme myös sen mukaista. tin kaikki kolme työtäni passe par tout:itten eli paspiksien
alle, jolloin sain tyylikkäät teokset näyttelyä varten. Tai-
Viides meripäivä denäyttely pystytettiin laivan viidennelle eli infokannelle
Toiseksi viimeinen meripäivämme tyynen ja aution keskeiselle aukiolle viiden aikaan iltapäivällä, jossa se oli
Atlantin valtameren keskellä alkoi. Merimatkaamme oli valmiina seuraavan päivän tulevia suuria avajaisia varten.
jäljellä enää noin 1 400 kilometriä eli jotakuinkin kol- Buffetravintola Polariksessa oli grilliruokien teema.
mannes ja saapuisimme suunnitelmien mukaan Mindelon Herkulliset grilliruuat täyttivät vatsan nopeasti, mut-
kaupunkiin São Vicenten saarelle Kap Verdellä tiistaina. ta maltoin jälleen syödä kohtuudella. Päivä oli taas ollut
Olin syönyt kevyen päivällisen edellisiltana ja vatsa naukui puuhakas ja työntäyteinen. Maalauskurssin töiden piirtä-
nyt murkinaa. Siistiydyin jo rutiiniksi tulleen kaavan mu- minen ja viimeistely olivat vaatineet useita tunteja meri-
kaan ja kapusin aamiaiselle. Herkulliset salaatit, juustot, päivien aikana. Nyt oli aika vihdoin levähtää. Loppuillasta
makkarat ja pikkulämpimät houkuttelivat mutustelemaan tunsin, miten makeat unet alkoivat houkutella unten mail-
vatsan täyteen. Aamiaisen jälkeen istuskelin hetken omis- le ja niinpä kääriydyin hyttini ihanan pehmeän ja lämpöi-
sa oloissani ja siirryin Nautilus Loungeen, jossa alkoi kym- sen peiton alle odottamaan uutta alkavaa viikkoa.
meneltä Kap Verde -kohdeinfon toinen ja jälkimmäinen
osa. Olin herännyt ehkä liian aikaisin, sillä hieman ennen
puoltapäivää aloin olla päiväunien tarpeessa. Pujahdin
hyttiin lepäämään ja otin piristävät tunnin päiväunet.
Taustalla merimiessolmu, M/S Kristina Katarina, St. John’s, Antigua
85

Ylhäällä vasemmalta oikealle: M/S
Kristina Katarinan keula Atlantin
valtamerellä kohti Länsi-Afrikan
rannikolla sijaitsevaa Kap Verden
saarivaltiota; aluksen ruori ko-
mentosillalla käsinohjausta varten;
aluksen navigointijärjestelmää
Alhaalla vasemmalta oikealle: lai-
van takakansi ja Atlantin valtame-
ren pintaan piirtynyt vana jättäen
taakseen Länsi-Intian saariston ja
Karibian; pelastusvenettä huolle-
taan meripäivien aikana.

87

Kahdestoista päivä – maanantai 19.3.2012
Viimeinen täysi meripäivä Atlantilla alkoi aurinkoi- Viimeinen meripäivä Atlantilla oli täynnä ohjelmaa.
sessa ja edelleen tyynessä säässä. Olimme matkanneet Iltapäivällä alkoivat merimarkkinat Nautilus Loungessa,
reilusti yli 3 000 kilometriä meriteitse eikä jäljellä ollut jossa miehistö myi laivan kaupan tyhjäksi. Tarjolla oli vii-
enää kuin noin 800 kilometriä. Yön aikana ylitimme jo nejä, kosmetiikkaa ja paljon muuta mielenkiintoista sekä
kolmannen kerran aikavyöhykkeen, ja kelloja siirrettiin tyylikkäitä Kristina Cruises -brändin vaatteita. Hauskasti
taas tunnilla eteenpäin. Kuuden tunnin aikaero Itä-Ka- pukeutuneet miehistön jäsenet viihdyttivät yleisöä, joka
ribialta oli kutistunut puoleen. Heräsin entiseen tapaan, sai ostosten lomassa osallistua muun muassa laukkakisoi-
mutta aikavyöhykkeen ylityksestä johtuen kelloni näytti jo hin. Viimeinen teemaillallinen enteili jonkin aikakauden
puoli yhdeksää. Aamiaisen jälkeen Pekka Hako luennoil- päättymistä. Laivan kaikki risteilyvieraat olivat keräänty-
le meille Kap Verden musiikista, ja saimme kuulla tukun neet Buffet Polariksesta ja A la carte Aurorasta muutet-
tyylinäytteitä, joiden joukossa oli maailmanmaineeseen tuun suureen ravintolasaliin, jossa tarjoiltiin kolmen lajin
noussut kapverdeläinen laulajatar Cesária Évora (1941- juhlapäivällinen asiaankuuluvine viineineen. Tunnelma
2011). Musiikkipitoisen luennon perään jatkui seuraavan oli korkealla.
päivä retki- ja kohdeinfo, jossa esiteltiin tulevat retket Kap Risteilyn ehkä odotetuin ohjelmanumero alkoi puoli
Verdellä. kymmeneltä illalla. Hetki sitten ruokailemassa ollut ristei-
lyväki oli nyt ahtautunut Nautilus Loungeen, jossa käyn-
Kuudes meripäivä nistyi viihteellinen Atlantin ylityksestä todistavien kunnia-
Puolilta päivin eli tasan kello kaksitoista oli maalaus- kirjojen jako. Aluksen päällikkö, kapteeni Aku Kaikkonen
kurssimme taidenäyttelyn avajaiset. Tilaisuus keräsi koko viihdytti yleisöä hauskoilla sanaleikeillä ja vitseillä. Hänen
infoaulan täyteen taiteen ystäviä ihailemaan kättemme seurakseen saapuivat merten valtias Neptunus ja viehät-
työn tuloksia. Juhlapuheen piti, kukapas muu kuin maa- tävä merenneito Meia, jotka jakoivat yleisölle diplomit ai-
lauskurssin vetäjä, taidemaalari Lasse Kempas. Maljojen nutlaatuisesta Atlantin ylityksestä. Samaan aikaan taide-
kilistelyn yhteydessä yleisöä viihdyttivät vierailevat pia- kurssille osallistuneet saivat todistuksen maalauskurssista
nistit, jotka soittivat tunnelmallista musiikkia avajaisten itsensä kuvataiteilija Lasse Kempaksen ojentamana. Väri-
taustalla. Nuorin pianonsoittaja oli 11-vuotias Mikael Ja- käs ilta jatkui puolille öin ja vielä ennen nukkumaanme-
lovenko, joka sai raikuvat suosionosoitukset innokkaalta noa taidekurssilaiset kokoontuivat infokannelle yhteiseen
yleisöltä. Avajaistilaisuus kesti vajaan tunnin ja sen aikana luokkakuvaan muistoksi unohtumattomasta kokemukses-
yleisö otti valokuvia maalauskurssilaisista töidensä äärel- ta Kristina Katarina -risteilylaivalla.
lä. Vauhdikkaan aamupäivän jälkeen oli iltapäiväkahvin
aika, ja vapaa-aikaa ennen illan ohjelmaa.
Taustalla eräs M/S Kristina Katarinan venttiilin kahva, Atlantin valtameri
89

Ylhäällä vasemmalta oikealle: taidekurssi-
laiset ohjaajansa, taidemaalari Lasse Kem-
paksen kanssa yhteisessä luokkakuvassa;
merirosvo merimarkkinoilla
Alhaalla vasemmalta oikealle: taidekurssin
taidenäyttelyn avajaiset merellä maanantai-
na 19.3., kuraattorina keskellä taidemaalari
Lasse Kempas; pelastusvenettä huolletaan
meripäivien aikana

91

Karibia Verde

Recommandé

Recommandé

Contenu connexe

En vedette

En vedette (20)

Karibia Verde