"Open source in the Finnish Ministry of Justice". Presentation in the Open Source and licensing seminar organized by the IPR University Center on 9 November 2011 in Helsinki. Presentation is in Finnish.
1. Avoin lähdekoodi oikeusministeriössä
Open Source - Mitä se on ja miten sitä hyödynnetään?
IPR University Center, Helsingin yliopisto
Helsinki 9.11.2011
Martti Karjalainen, FT
2. Esityksen sisältö
• Avoin lähdekoodi ja lisenssit
• Sisäisen käytön juridiset riskit
• Avoimen lähdekoodin ohjelmien
käyttö oikeusministeriössä
• Esimerkki: OpenOffice.org oikeusministeriössä
– käyttöönotto
– tutkimustuloksia käyttöönotosta
2
3. Avoin lähdekoodi
• Avoin lähdekoodi: käyttäjällä on oikeus (*)
– käyttää ohjelmaa mihin tarkoitukseen hyvänsä
– kopioida ja levittää ohjelmaa
– luoda ohjelmasta muunnelmia ja levittää niitä
– saada ohjelman lähdekoodi ja hyödyntää sitä
– yhdistää ja levittää ohjelmaa toisten ohjelmien kanssa
• Lisenssit kuvaavat tarkasti tapauskohtaiset käyttöoikeudet
(*) Lisätietodot ks. Open Source Initiative (OSI) http://www.opensource.org
3
4. Avoimen lähdekoodin lisenssit
● OSI:n hyväksymiä avoimen lähdekoodin lisenssejä yli 60 (*)
● Täyttävät avoimen lähdekoodin määritelmän ehdot
● Tarttuva lisenssi (”Linux”)
● Lisenssiehto tarttuu muunnelmiin, lähdekoodi on julkaistava
● GNU General Public License (GPL), European Union Public License (EUPL)
● Vastavuoroisuuslisenssi (”OpenOffice.org”, ”LibreOffice”)
● Voi esim. linkittää ohjelmakirjastoksi ilman lisenssin tarttumista
● Lesser GPL (LGPL), Eclipse Public License (EPL)
● Salliva lisenssi (”Apache”, ”Apache OpenOffice.org”)
● Sallii käytännössä lähdekoodin rajoittamattoman kaupallisen käytön
● Ei vaadi muunnelman lähdekoodin julkaisemista
● Apache, MIT, BSD
(*) Lisätietodot ks. Open Source Initiative (OSI) http://opensource.org/licenses
4
5. Lisenssien vertailua
Lisenssi Tyyppi Vapaa Muunnelmat Yhdistelmät
jakelu
MIT, BSD Salliva Kyllä Ei rajoituksia Ei rajoituksia
Apache Salliva Kyllä Apache-nimeä Apache-nimeä
ei saa käyttää ei saa käyttää
markkinoinnissa markkinoinnissa
LGPL Vastavuoroinen Kyllä GPL tai LGPL Ei rajoituksia
GPL Tarttuva Kyllä GPL Vain GPL
Kaupallinen Tarkimmin rajaava Ei Ei sallittu Rajoitettu
5
6. Sisäinen käyttö ja juridiset riskit
• Avoimen lähdekoodin lisenssiehdot sallivat yleisesti ohjelmistojen sisäisen
käytön. Esimerkiksi GPL-lisensioitua ohjelmistoa voi vapaasti ajaa,
muokata ja käyttää organisaation sisällä.
– Avoimen lähdekoodin ohjelmiston käyttö verkon yli tarjottuun palveluun on
myös sisäistä käyttöä.
– Kun ohjelmiston lähde- tai binäärikoodi annetaan kolmannen haltuun, käyttö ei
ole enää sisäistä. Tällöin lisenssiehtojen velvollisuudet tulevat voimaan.
• Avoimen lähdekoodin lisenssit eivät myönnä takuuta ohjelman
toimivuudelle, suojaa kolmannen osapuolen immateriaalioikeuksien
loukkauksille eikä oikeutta vahingonkorvauksiin.
– Myös kaupallisten yksinoikeusohjelmien lisenssit myöntävät hyvin rajoitetut
oikeudet, jos lainkaan. Valmisohjelmistojen lisenssit (shrink-wrap) ovat erittäin
rajoittuneita.
• Sisäisessä käytössä ohjelmiston ylläpito ja tukipalvelujen saatavuus ovat
usein keskeisempiä kuin juridiset riskit.
6
8. OpenOffice.org (OOo) -käyttöönotto
oikeusministeriössä
• Esiselvitys 2005
• Koekäyttö 2005-2006
• Käyttöönotto ja käyttö 2007-2010
• Väitöskirjatutkimus käyttöönotosta 2010
Karjalainen Martti (2010), Large-scale migration to an open source office
suite: An innovation adoption study in Finland.
8
9. OpenOffice.org (*) (*)
Suomi
http://www.openoffice.org
http://fi.openoffice.org
• Avoimen lähdekoodin toimisto-ohjelmisto
– OpenOffice.org versio 1 (2002), versio 2 (2005), versio 3 (2008)
– Jakeluita: OpenOffice.org (veloitukseton), StarOffice (Sun), Symphony (IBM),
Go-oo (Novell), RedOffice (Redflag Chinese), Oracle Open Ofifce (Oracle)
– Kehittäjät: StarDivision (~1985), Sun (1999), OpenOffice.org -yhteisö (2000-)
– The Document Foundation -yhteisö 2010 ja sen LibreOffice-jakelut 2011
• Ohjelmakomponentit
– Writer (tekstinkäsittely), Calc (taulukkolaskenta), Impress (diaesitykset),
Base (tietokanta), Draw (piirrokset), Math (matemaattiset kaavat)
• Käyttöympäristöt
– Käyttöjärjestelmäalustoina mm. Windows, Linux (useita), Mac, Solaris
– Noin 100 eri tasoista kieliversiota (käyttöliittymä, oikoluku, tavutus)
• Monipuolinen tiedostomuotojen tuki
– Oletuksena ISO-standardoitu OpenDocument (ODF) ISO/IEC 26300 (2006)
– PDF-tuki, myös arkistointikäytön PDF/A eli ISO 19005-1:2005
– Yhteentoimivuus Microsoft Officen tiedostomuotoihin 9
11. OOo-käyttöönoton tutkimustuloksia 1/3
1. Onko avoimen lähdekoodin toimisto-ohjelmistoon siirtyminen
toteutettavissa suuressa organisaatiossa?
Tutkitun käytännön esimerkin perusteella: kyllä
2. Onko avoimen lähdekoodin toimisto-ohjelmisto käyttökelpoinen
vaihtoehto puhtaasti kaupalliselle ohjelmistolle?
Tutkitun käytännön esimerkin perusteella: kyllä
3. Voidaanko avoimella lähdekoodilla tavoitellut edut, kuten
kustannussäästöt, saavuttaa?
Tutkitussa käytännön esimerkissä kustannussäästöt ovat
merkittävät. Siirtyminen standardoituun tiedostomuotoon tuli
avoimessa lähdekoodissa mahdolliseksi ja toteutettiin.
11
13. OOo-käyttöönoton tutkimustuloksia 2/3
4. Mitkä tekijät tukevat tai estävät siirtymistä avoimen lähdekoodin
toimisto-ohjelmistoon?
● organisaation johdon tuki
● avoimen lähdekoodin omaksumiskyky
● organisaation sisäinen muutosagentti
● laaja osallistuminen muutoshankkeeseen
● riippuvuus avainhenkilöistä
● mahdollisuudet ohjelmiston tapauskohtaiseen sovittamiseen
● vähäinen tai vähittäinen muutostarve (vs. tarve jyrkkiin muutoksiin)
● mahdollisuudet vaiheittaiseen siirtymiseen
● tekninen kehitys (kuten tiedostomuotojen tuen kehittyminen)
13
14. OOo-käyttöönoton tutkimustuloksia 3/3
5. Mitä käytännön ohjeita voidaan antaa organisaatioille niiden
harkitessa siirtymistä avoimen lähdekoodin toimisto-ohjelmistoon?
● organisaation johdon tuen varmistaminen
● esitutkimus- ja koekäyttövaiheet valmistelevina toimenpiteinä
● kustannusten vertailuongelmat, tapauskohtaisen arvioinnin tarve
● avoimen lähdekoodin osaamisen kasvattaminen (kouluttautuminen,
kokeilut rajoitetussa ympäristössä, käyttäjäkoulutus)
● laaja osallistuminen muutoshankkeeseen
● lisäosien tarjoamat mahdollisuudet ohjelmiston sovittamiseen
● mahdollisuus rinnakkaiskäyttöön kaupallisen ohjelmiston ohella
● standardoidun ODF-tiedostomuodon käyttömahdollisuus
● asiakirjojen mallipohjien laatiminen aidosti ODF-muotoon
● mahdollisuus vaiheittaiseen siirtymiseen
14
15. Avoimen lähdekoodin käyttöönottomalli
• Esitutkimus (”business case”)
– Selvitä, mihin ongelmaan haetaan ratkaisua
– Selvitä ongelma-alueen nykytilanne ja sidokset organisaatiossa
– Selvitä vaihtoehtoiset ratkaisut
– Arvioi vaihtoehtojen kustannukset Varmista
– Analysoi vaihtoehtojen vahvuudet ja heikkoudet johdon
– Esitä suositusvaihtoehto ja jatkotoimet organisaation johdolle tuki!
• Koekäyttö rajoitetussa ympäristössä
– Esitutkimuksen tulosten testaus ja paikkansapitävyyden arviointi
– Lähdekoodin saatavuus ja lisenssiehdot antavat edellytykset koekäytölle
– Koekäyttö antaa mahdollisuuden kasvattaa omaa osaamista
• Käyttöönotto
– Projektiorganisaatiossa toteutettu ohjelmiston käyttöönotto
15
16. Lisätietoja
• Open Source Initiative (avoimen lähdekoodin määritelmä ja hyväksytyt
lisenssit)
http://www.opensource.org
• SourceForge (avoimen lähdekoodin projektien hakemisto)
http://www.sourceforge.net/
• JHS 169. Avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttö julkisessa hallinnossa.
Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta (JUHTA), 23.2.2009
http://www.jhs-suositukset.fi/web/guest/jhs/recommendations/169
• Karjalainen Martti, Large-scale migration to an open source office suite: An
innovation adoption study in Finland. Tietojenkäsittelyopin väitöskirja,
Tampereen yliopisto, tietojenkäsittelytieteiden laitos, A-2010-4, 15.10.2010
http://acta.uta.fi/teos.php?id=11357
16