SlideShare une entreprise Scribd logo
1  sur  17
Télécharger pour lire hors ligne
Avoin lähdekoodi oikeusministeriössä



     Open Source - Mitä se on ja miten sitä hyödynnetään?
           IPR University Center, Helsingin yliopisto
                      Helsinki 9.11.2011




                                                        Martti Karjalainen, FT
Esityksen sisältö
• Avoin lähdekoodi ja lisenssit
• Sisäisen käytön juridiset riskit
• Avoimen lähdekoodin ohjelmien
  käyttö oikeusministeriössä
• Esimerkki: OpenOffice.org oikeusministeriössä
   – käyttöönotto
   – tutkimustuloksia käyttöönotosta




                                                  2
Avoin lähdekoodi

  • Avoin lähdekoodi: käyttäjällä on oikeus (*)
        –   käyttää ohjelmaa mihin tarkoitukseen hyvänsä
        –   kopioida ja levittää ohjelmaa
        –   luoda ohjelmasta muunnelmia ja levittää niitä
        –   saada ohjelman lähdekoodi ja hyödyntää sitä
        –   yhdistää ja levittää ohjelmaa toisten ohjelmien kanssa

  • Lisenssit kuvaavat tarkasti tapauskohtaiset käyttöoikeudet



(*) Lisätietodot ks. Open Source Initiative (OSI) http://www.opensource.org
                                                                              3
Avoimen lähdekoodin lisenssit
   ●   OSI:n hyväksymiä avoimen lähdekoodin lisenssejä yli 60 (*)
           ●   Täyttävät avoimen lähdekoodin määritelmän ehdot
   ●   Tarttuva lisenssi (”Linux”)
           ●   Lisenssiehto tarttuu muunnelmiin, lähdekoodi on julkaistava
           ●   GNU General Public License (GPL), European Union Public License (EUPL)
   ●   Vastavuoroisuuslisenssi (”OpenOffice.org”, ”LibreOffice”)
           ●   Voi esim. linkittää ohjelmakirjastoksi ilman lisenssin tarttumista
           ●   Lesser GPL (LGPL), Eclipse Public License (EPL)
   ●   Salliva lisenssi (”Apache”, ”Apache OpenOffice.org”)
           ●   Sallii käytännössä lähdekoodin rajoittamattoman kaupallisen käytön
           ●   Ei vaadi muunnelman lähdekoodin julkaisemista
           ●   Apache, MIT, BSD


(*) Lisätietodot ks. Open Source Initiative (OSI) http://opensource.org/licenses
                                                                                        4
Lisenssien vertailua

Lisenssi    Tyyppi            Vapaa Muunnelmat          Yhdistelmät
                              jakelu
MIT, BSD    Salliva           Kyllä  Ei rajoituksia     Ei rajoituksia
Apache      Salliva           Kyllä   Apache-nimeä      Apache-nimeä
                                      ei saa käyttää    ei saa käyttää
                                      markkinoinnissa   markkinoinnissa
LGPL        Vastavuoroinen    Kyllä   GPL tai LGPL      Ei rajoituksia
GPL         Tarttuva          Kyllä   GPL               Vain GPL
Kaupallinen Tarkimmin rajaava Ei      Ei sallittu       Rajoitettu




                                                                          5
Sisäinen käyttö ja juridiset riskit
• Avoimen lähdekoodin lisenssiehdot sallivat yleisesti ohjelmistojen sisäisen
  käytön. Esimerkiksi GPL-lisensioitua ohjelmistoa voi vapaasti ajaa,
  muokata ja käyttää organisaation sisällä.
    – Avoimen lähdekoodin ohjelmiston käyttö verkon yli tarjottuun palveluun on
      myös sisäistä käyttöä.
    – Kun ohjelmiston lähde- tai binäärikoodi annetaan kolmannen haltuun, käyttö ei
      ole enää sisäistä. Tällöin lisenssiehtojen velvollisuudet tulevat voimaan.
• Avoimen lähdekoodin lisenssit eivät myönnä takuuta ohjelman
  toimivuudelle, suojaa kolmannen osapuolen immateriaalioikeuksien
  loukkauksille eikä oikeutta vahingonkorvauksiin.
    – Myös kaupallisten yksinoikeusohjelmien lisenssit myöntävät hyvin rajoitetut
      oikeudet, jos lainkaan. Valmisohjelmistojen lisenssit (shrink-wrap) ovat erittäin
      rajoittuneita.
• Sisäisessä käytössä ohjelmiston ylläpito ja tukipalvelujen saatavuus ovat
  usein keskeisempiä kuin juridiset riskit.

                                                                                          6
Avointa lähdekoodia oikeusministeriössä
Ohjelma(t)                Käyttötarkoitus                        Lisenssi
Linux (Red Hat)           Palvelinkäyttöjärjestelmä                GPL

MySQL                     Tietokantapalveluohjelmisto              GPL

GlassFish                 Java-sovelluspalvelin, palveluväylä    GPL, CDDL

Liferay Portal            Verkkoportaali                           LGPL

Eclipse                   Ohjelmakehitysympäristö                  EPL

GNU Compiler Collection   Ohjelmointikielten kääntäjät             GPL

Subversion, Ant, Maven,   Ohjelmakehityksen aputyökalut           Apache
Xalan, Xerces, Log4J
JasperReports             Ohjelmakehityksen raportointityökalu     LGPL

OpenOffice.org            Asiakirjojen tuottaminen                 LGPL

                                                                             7
OpenOffice.org (OOo) -käyttöönotto
oikeusministeriössä
•   Esiselvitys 2005
•   Koekäyttö 2005-2006
•   Käyttöönotto ja käyttö 2007-2010
•   Väitöskirjatutkimus käyttöönotosta 2010
         Karjalainen Martti (2010), Large-scale migration to an open source office
         suite: An innovation adoption study in Finland.




                                                                                     8
OpenOffice.org (*)                                  (*)
                                                    Suomi
                                                            http://www.openoffice.org
                                                            http://fi.openoffice.org

• Avoimen lähdekoodin toimisto-ohjelmisto
   – OpenOffice.org versio 1 (2002), versio 2 (2005), versio 3 (2008)
   – Jakeluita: OpenOffice.org (veloitukseton), StarOffice (Sun), Symphony (IBM),
     Go-oo (Novell), RedOffice (Redflag Chinese), Oracle Open Ofifce (Oracle)
   – Kehittäjät: StarDivision (~1985), Sun (1999), OpenOffice.org -yhteisö (2000-)
   – The Document Foundation -yhteisö 2010 ja sen LibreOffice-jakelut 2011
• Ohjelmakomponentit
   – Writer (tekstinkäsittely), Calc (taulukkolaskenta), Impress (diaesitykset),
     Base (tietokanta), Draw (piirrokset), Math (matemaattiset kaavat)
• Käyttöympäristöt
   – Käyttöjärjestelmäalustoina mm. Windows, Linux (useita), Mac, Solaris
   – Noin 100 eri tasoista kieliversiota (käyttöliittymä, oikoluku, tavutus)
• Monipuolinen tiedostomuotojen tuki
   – Oletuksena ISO-standardoitu OpenDocument (ODF) ISO/IEC 26300 (2006)
   – PDF-tuki, myös arkistointikäytön PDF/A eli ISO 19005-1:2005
   – Yhteentoimivuus Microsoft Officen tiedostomuotoihin                                9
OpenOffice.org -käyttöönotto aikajanalla
 2003      2004       2005          2006     2007       2008       2009       2010


                                      Kustannusseurannan päivitykset 6/2010
                                         Käyttömittaukset 3/2009
                         OpenOffice.org 3 -versiopäivitys 2/2009
                                     Sovellusintegraatiot 1/2009
                                              Käyttöönottoprojekti 1/2007
                                              – koulutukset, asiakirjakonversiot
                                           Käyttöönottopäätös 12/2006
                                     OpenOffice.org 2 -asennukset 3/2006
                               OpenOffice.org -koekäyttö 12/2005
             Esitutkimus 2/2004
     OpenOffice.org -testi 6/2003
  Kouluttautuminen 3/2003
 Ongelman tunnistaminen ja ratkaisujen haku 2/2003
                                                                                     10
OOo-käyttöönoton tutkimustuloksia 1/3
   1.   Onko avoimen lähdekoodin toimisto-ohjelmistoon siirtyminen
        toteutettavissa suuressa organisaatiossa?

        Tutkitun käytännön esimerkin perusteella: kyllä

   2.   Onko avoimen lähdekoodin toimisto-ohjelmisto käyttökelpoinen
        vaihtoehto puhtaasti kaupalliselle ohjelmistolle?

        Tutkitun käytännön esimerkin perusteella: kyllä

   3.   Voidaanko avoimella lähdekoodilla tavoitellut edut, kuten
        kustannussäästöt, saavuttaa?

        Tutkitussa käytännön esimerkissä kustannussäästöt ovat
        merkittävät. Siirtyminen standardoituun tiedostomuotoon tuli
        avoimessa lähdekoodissa mahdolliseksi ja toteutettiin.

                                                                       11
OOo-käyttöönoton tutkimustuloksia 1/3
Kustannustarkastelu oikeusministeriössä 2006-2011

                              Lotus      Microsoft OpenOffice.org
                          SmartSuite         Office

   Lisenssihankinnat       668 300 €    2 517 000 €     211 000 €

   Ohjelmiston ylläpito    737 000 €    3 545 000 €     737 000 €

   Koulutus ja tuki        200 000 €     370 000 €      580 000 €

   Järjestelmäkehitys,     105 000 €     355 000 €      535 000 €
   konversiot ja
   sovellusintegraatiot

   Kustannukset           1 710 300 €   6 787 000 €    2 063 000 €
   yhteensä 2006-2011

                                                                     12
OOo-käyttöönoton tutkimustuloksia 2/3

  4.   Mitkä tekijät tukevat tai estävät siirtymistä avoimen lähdekoodin
       toimisto-ohjelmistoon?

       ● organisaation johdon tuki
       ● avoimen lähdekoodin omaksumiskyky

       ● organisaation sisäinen muutosagentti

       ● laaja osallistuminen muutoshankkeeseen

       ● riippuvuus avainhenkilöistä

       ● mahdollisuudet ohjelmiston tapauskohtaiseen sovittamiseen

       ● vähäinen tai vähittäinen muutostarve (vs. tarve jyrkkiin muutoksiin)

       ● mahdollisuudet vaiheittaiseen siirtymiseen

       ● tekninen kehitys (kuten tiedostomuotojen tuen kehittyminen)




                                                                                13
OOo-käyttöönoton tutkimustuloksia 3/3
 5.   Mitä käytännön ohjeita voidaan antaa organisaatioille niiden
      harkitessa siirtymistä avoimen lähdekoodin toimisto-ohjelmistoon?

      ● organisaation johdon tuen varmistaminen
      ● esitutkimus- ja koekäyttövaiheet valmistelevina toimenpiteinä

      ● kustannusten vertailuongelmat, tapauskohtaisen arvioinnin tarve

      ● avoimen lähdekoodin osaamisen kasvattaminen (kouluttautuminen,


        kokeilut rajoitetussa ympäristössä, käyttäjäkoulutus)
      ● laaja osallistuminen muutoshankkeeseen

      ● lisäosien tarjoamat mahdollisuudet ohjelmiston sovittamiseen

      ● mahdollisuus rinnakkaiskäyttöön kaupallisen ohjelmiston ohella

      ● standardoidun ODF-tiedostomuodon käyttömahdollisuus

      ● asiakirjojen mallipohjien laatiminen aidosti ODF-muotoon

      ● mahdollisuus vaiheittaiseen siirtymiseen




                                                                          14
Avoimen lähdekoodin käyttöönottomalli
 • Esitutkimus (”business case”)
    – Selvitä, mihin ongelmaan haetaan ratkaisua
    – Selvitä ongelma-alueen nykytilanne ja sidokset organisaatiossa
    – Selvitä vaihtoehtoiset ratkaisut
    – Arvioi vaihtoehtojen kustannukset                                  Varmista
    – Analysoi vaihtoehtojen vahvuudet ja heikkoudet                      johdon
    – Esitä suositusvaihtoehto ja jatkotoimet organisaation johdolle        tuki!
 • Koekäyttö rajoitetussa ympäristössä
    – Esitutkimuksen tulosten testaus ja paikkansapitävyyden arviointi
    – Lähdekoodin saatavuus ja lisenssiehdot antavat edellytykset koekäytölle
    – Koekäyttö antaa mahdollisuuden kasvattaa omaa osaamista
 • Käyttöönotto
    – Projektiorganisaatiossa toteutettu ohjelmiston käyttöönotto

                                                                                    15
Lisätietoja
 • Open Source Initiative (avoimen lähdekoodin määritelmä ja hyväksytyt
   lisenssit)
   http://www.opensource.org
 • SourceForge (avoimen lähdekoodin projektien hakemisto)
   http://www.sourceforge.net/
 • JHS 169. Avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttö julkisessa hallinnossa.
   Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta (JUHTA), 23.2.2009
   http://www.jhs-suositukset.fi/web/guest/jhs/recommendations/169
 • Karjalainen Martti, Large-scale migration to an open source office suite: An
   innovation adoption study in Finland. Tietojenkäsittelyopin väitöskirja,
   Tampereen yliopisto, tietojenkäsittelytieteiden laitos, A-2010-4, 15.10.2010
   http://acta.uta.fi/teos.php?id=11357



                                                                             16
Keskustelu?




              17

Contenu connexe

Similaire à Avoin lähdekoodi oikeusministeriössä

Avoimen lähdekoodin ratkaisut palvelujen kehittämisessä (2012-05-29)
Avoimen lähdekoodin ratkaisut palvelujen kehittämisessä (2012-05-29)Avoimen lähdekoodin ratkaisut palvelujen kehittämisessä (2012-05-29)
Avoimen lähdekoodin ratkaisut palvelujen kehittämisessä (2012-05-29)Otto Kekäläinen
 
Seravo-salaatti: OpenDocument - miksi sitä pitäisi käyttää ja miten se liitty...
Seravo-salaatti: OpenDocument - miksi sitä pitäisi käyttää ja miten se liitty...Seravo-salaatti: OpenDocument - miksi sitä pitäisi käyttää ja miten se liitty...
Seravo-salaatti: OpenDocument - miksi sitä pitäisi käyttää ja miten se liitty...Otto Kekäläinen
 
Avoimet innovaatiot tietoyhteiskunnan eteenpäin vievänä voimana
Avoimet innovaatiot tietoyhteiskunnan eteenpäin vievänä voimanaAvoimet innovaatiot tietoyhteiskunnan eteenpäin vievänä voimana
Avoimet innovaatiot tietoyhteiskunnan eteenpäin vievänä voimanaOtto Kekäläinen
 
Fmi avoin lahdekoodi
Fmi avoin lahdekoodiFmi avoin lahdekoodi
Fmi avoin lahdekoodiMikko Rauhala
 
Pitääkö avoimesta lähdekoodista maksaa sytyke 2012
Pitääkö avoimesta lähdekoodista maksaa   sytyke 2012Pitääkö avoimesta lähdekoodista maksaa   sytyke 2012
Pitääkö avoimesta lähdekoodista maksaa sytyke 2012Ambientia
 
Johdatus oliopohjaiseen ajatteluun
Johdatus oliopohjaiseen ajatteluunJohdatus oliopohjaiseen ajatteluun
Johdatus oliopohjaiseen ajatteluunPasi Kellokoski
 
Avointen ohjelmien päivä 2013 - Software Freedom Day 2013
Avointen ohjelmien päivä 2013 - Software Freedom Day 2013Avointen ohjelmien päivä 2013 - Software Freedom Day 2013
Avointen ohjelmien päivä 2013 - Software Freedom Day 2013Otto Kekäläinen
 
Parhaat VALO-projektikäytännöt (Meego Summit 2011)
Parhaat VALO-projektikäytännöt (Meego Summit 2011)Parhaat VALO-projektikäytännöt (Meego Summit 2011)
Parhaat VALO-projektikäytännöt (Meego Summit 2011)Otto Kekäläinen
 
Julkinen Data Business mallit
Julkinen Data Business mallitJulkinen Data Business mallit
Julkinen Data Business mallitFloApps
 
Business models Julkinen data
Business models Julkinen dataBusiness models Julkinen data
Business models Julkinen dataFloApps
 
Datajalostamo-seminaari 5.6.2014: Sovelluskehittäjät ja data – kehittäjäyhtei...
Datajalostamo-seminaari 5.6.2014: Sovelluskehittäjät ja data – kehittäjäyhtei...Datajalostamo-seminaari 5.6.2014: Sovelluskehittäjät ja data – kehittäjäyhtei...
Datajalostamo-seminaari 5.6.2014: Sovelluskehittäjät ja data – kehittäjäyhtei...Digitalmikkeli
 
2016-09-23-KaPA ja avoin lähdekoodi
2016-09-23-KaPA ja avoin lähdekoodi2016-09-23-KaPA ja avoin lähdekoodi
2016-09-23-KaPA ja avoin lähdekoodiPetteri Kivimäki
 
Avoin ohjelmistokehitys -esitys 12.10.2016
Avoin ohjelmistokehitys -esitys 12.10.2016Avoin ohjelmistokehitys -esitys 12.10.2016
Avoin ohjelmistokehitys -esitys 12.10.2016DigitalHelsinki
 
Web-pohjaisten projektinhallintaohjelmien vertailua
Web-pohjaisten projektinhallintaohjelmien vertailuaWeb-pohjaisten projektinhallintaohjelmien vertailua
Web-pohjaisten projektinhallintaohjelmien vertailuaHarto Pönkä
 
Sovellusvirtualisointi - Mitä missä milloin 2015
Sovellusvirtualisointi - Mitä missä milloin 2015Sovellusvirtualisointi - Mitä missä milloin 2015
Sovellusvirtualisointi - Mitä missä milloin 2015Teemu Tiainen
 
Store App -kehityksen aloittaminen
Store App -kehityksen aloittaminenStore App -kehityksen aloittaminen
Store App -kehityksen aloittaminenSovelto
 

Similaire à Avoin lähdekoodi oikeusministeriössä (20)

LibreOffice
LibreOfficeLibreOffice
LibreOffice
 
Avoimen lähdekoodin ratkaisut palvelujen kehittämisessä (2012-05-29)
Avoimen lähdekoodin ratkaisut palvelujen kehittämisessä (2012-05-29)Avoimen lähdekoodin ratkaisut palvelujen kehittämisessä (2012-05-29)
Avoimen lähdekoodin ratkaisut palvelujen kehittämisessä (2012-05-29)
 
Seravo-salaatti: OpenDocument - miksi sitä pitäisi käyttää ja miten se liitty...
Seravo-salaatti: OpenDocument - miksi sitä pitäisi käyttää ja miten se liitty...Seravo-salaatti: OpenDocument - miksi sitä pitäisi käyttää ja miten se liitty...
Seravo-salaatti: OpenDocument - miksi sitä pitäisi käyttää ja miten se liitty...
 
Avoimet innovaatiot tietoyhteiskunnan eteenpäin vievänä voimana
Avoimet innovaatiot tietoyhteiskunnan eteenpäin vievänä voimanaAvoimet innovaatiot tietoyhteiskunnan eteenpäin vievänä voimana
Avoimet innovaatiot tietoyhteiskunnan eteenpäin vievänä voimana
 
Fmi avoin lahdekoodi
Fmi avoin lahdekoodiFmi avoin lahdekoodi
Fmi avoin lahdekoodi
 
Pitääkö avoimesta lähdekoodista maksaa sytyke 2012
Pitääkö avoimesta lähdekoodista maksaa   sytyke 2012Pitääkö avoimesta lähdekoodista maksaa   sytyke 2012
Pitääkö avoimesta lähdekoodista maksaa sytyke 2012
 
FLOSS Manuals
FLOSS ManualsFLOSS Manuals
FLOSS Manuals
 
Johdatus oliopohjaiseen ajatteluun
Johdatus oliopohjaiseen ajatteluunJohdatus oliopohjaiseen ajatteluun
Johdatus oliopohjaiseen ajatteluun
 
Avointen ohjelmien päivä 2013 - Software Freedom Day 2013
Avointen ohjelmien päivä 2013 - Software Freedom Day 2013Avointen ohjelmien päivä 2013 - Software Freedom Day 2013
Avointen ohjelmien päivä 2013 - Software Freedom Day 2013
 
Ubuntu tutuksi
Ubuntu tutuksiUbuntu tutuksi
Ubuntu tutuksi
 
Parhaat VALO-projektikäytännöt (Meego Summit 2011)
Parhaat VALO-projektikäytännöt (Meego Summit 2011)Parhaat VALO-projektikäytännöt (Meego Summit 2011)
Parhaat VALO-projektikäytännöt (Meego Summit 2011)
 
Julkinen Data Business mallit
Julkinen Data Business mallitJulkinen Data Business mallit
Julkinen Data Business mallit
 
Business models Julkinen data
Business models Julkinen dataBusiness models Julkinen data
Business models Julkinen data
 
Datajalostamo-seminaari 5.6.2014: Sovelluskehittäjät ja data – kehittäjäyhtei...
Datajalostamo-seminaari 5.6.2014: Sovelluskehittäjät ja data – kehittäjäyhtei...Datajalostamo-seminaari 5.6.2014: Sovelluskehittäjät ja data – kehittäjäyhtei...
Datajalostamo-seminaari 5.6.2014: Sovelluskehittäjät ja data – kehittäjäyhtei...
 
2016-09-23-KaPA ja avoin lähdekoodi
2016-09-23-KaPA ja avoin lähdekoodi2016-09-23-KaPA ja avoin lähdekoodi
2016-09-23-KaPA ja avoin lähdekoodi
 
Avoin ohjelmistokehitys -esitys 12.10.2016
Avoin ohjelmistokehitys -esitys 12.10.2016Avoin ohjelmistokehitys -esitys 12.10.2016
Avoin ohjelmistokehitys -esitys 12.10.2016
 
Web-pohjaisten projektinhallintaohjelmien vertailua
Web-pohjaisten projektinhallintaohjelmien vertailuaWeb-pohjaisten projektinhallintaohjelmien vertailua
Web-pohjaisten projektinhallintaohjelmien vertailua
 
Sovellusvirtualisointi - Mitä missä milloin 2015
Sovellusvirtualisointi - Mitä missä milloin 2015Sovellusvirtualisointi - Mitä missä milloin 2015
Sovellusvirtualisointi - Mitä missä milloin 2015
 
Store App -kehityksen aloittaminen
Store App -kehityksen aloittaminenStore App -kehityksen aloittaminen
Store App -kehityksen aloittaminen
 
Avoimen tuotteen hallinta
Avoimen tuotteen hallintaAvoimen tuotteen hallinta
Avoimen tuotteen hallinta
 

Avoin lähdekoodi oikeusministeriössä

  • 1. Avoin lähdekoodi oikeusministeriössä Open Source - Mitä se on ja miten sitä hyödynnetään? IPR University Center, Helsingin yliopisto Helsinki 9.11.2011 Martti Karjalainen, FT
  • 2. Esityksen sisältö • Avoin lähdekoodi ja lisenssit • Sisäisen käytön juridiset riskit • Avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttö oikeusministeriössä • Esimerkki: OpenOffice.org oikeusministeriössä – käyttöönotto – tutkimustuloksia käyttöönotosta 2
  • 3. Avoin lähdekoodi • Avoin lähdekoodi: käyttäjällä on oikeus (*) – käyttää ohjelmaa mihin tarkoitukseen hyvänsä – kopioida ja levittää ohjelmaa – luoda ohjelmasta muunnelmia ja levittää niitä – saada ohjelman lähdekoodi ja hyödyntää sitä – yhdistää ja levittää ohjelmaa toisten ohjelmien kanssa • Lisenssit kuvaavat tarkasti tapauskohtaiset käyttöoikeudet (*) Lisätietodot ks. Open Source Initiative (OSI) http://www.opensource.org 3
  • 4. Avoimen lähdekoodin lisenssit ● OSI:n hyväksymiä avoimen lähdekoodin lisenssejä yli 60 (*) ● Täyttävät avoimen lähdekoodin määritelmän ehdot ● Tarttuva lisenssi (”Linux”) ● Lisenssiehto tarttuu muunnelmiin, lähdekoodi on julkaistava ● GNU General Public License (GPL), European Union Public License (EUPL) ● Vastavuoroisuuslisenssi (”OpenOffice.org”, ”LibreOffice”) ● Voi esim. linkittää ohjelmakirjastoksi ilman lisenssin tarttumista ● Lesser GPL (LGPL), Eclipse Public License (EPL) ● Salliva lisenssi (”Apache”, ”Apache OpenOffice.org”) ● Sallii käytännössä lähdekoodin rajoittamattoman kaupallisen käytön ● Ei vaadi muunnelman lähdekoodin julkaisemista ● Apache, MIT, BSD (*) Lisätietodot ks. Open Source Initiative (OSI) http://opensource.org/licenses 4
  • 5. Lisenssien vertailua Lisenssi Tyyppi Vapaa Muunnelmat Yhdistelmät jakelu MIT, BSD Salliva Kyllä Ei rajoituksia Ei rajoituksia Apache Salliva Kyllä Apache-nimeä Apache-nimeä ei saa käyttää ei saa käyttää markkinoinnissa markkinoinnissa LGPL Vastavuoroinen Kyllä GPL tai LGPL Ei rajoituksia GPL Tarttuva Kyllä GPL Vain GPL Kaupallinen Tarkimmin rajaava Ei Ei sallittu Rajoitettu 5
  • 6. Sisäinen käyttö ja juridiset riskit • Avoimen lähdekoodin lisenssiehdot sallivat yleisesti ohjelmistojen sisäisen käytön. Esimerkiksi GPL-lisensioitua ohjelmistoa voi vapaasti ajaa, muokata ja käyttää organisaation sisällä. – Avoimen lähdekoodin ohjelmiston käyttö verkon yli tarjottuun palveluun on myös sisäistä käyttöä. – Kun ohjelmiston lähde- tai binäärikoodi annetaan kolmannen haltuun, käyttö ei ole enää sisäistä. Tällöin lisenssiehtojen velvollisuudet tulevat voimaan. • Avoimen lähdekoodin lisenssit eivät myönnä takuuta ohjelman toimivuudelle, suojaa kolmannen osapuolen immateriaalioikeuksien loukkauksille eikä oikeutta vahingonkorvauksiin. – Myös kaupallisten yksinoikeusohjelmien lisenssit myöntävät hyvin rajoitetut oikeudet, jos lainkaan. Valmisohjelmistojen lisenssit (shrink-wrap) ovat erittäin rajoittuneita. • Sisäisessä käytössä ohjelmiston ylläpito ja tukipalvelujen saatavuus ovat usein keskeisempiä kuin juridiset riskit. 6
  • 7. Avointa lähdekoodia oikeusministeriössä Ohjelma(t) Käyttötarkoitus Lisenssi Linux (Red Hat) Palvelinkäyttöjärjestelmä GPL MySQL Tietokantapalveluohjelmisto GPL GlassFish Java-sovelluspalvelin, palveluväylä GPL, CDDL Liferay Portal Verkkoportaali LGPL Eclipse Ohjelmakehitysympäristö EPL GNU Compiler Collection Ohjelmointikielten kääntäjät GPL Subversion, Ant, Maven, Ohjelmakehityksen aputyökalut Apache Xalan, Xerces, Log4J JasperReports Ohjelmakehityksen raportointityökalu LGPL OpenOffice.org Asiakirjojen tuottaminen LGPL 7
  • 8. OpenOffice.org (OOo) -käyttöönotto oikeusministeriössä • Esiselvitys 2005 • Koekäyttö 2005-2006 • Käyttöönotto ja käyttö 2007-2010 • Väitöskirjatutkimus käyttöönotosta 2010 Karjalainen Martti (2010), Large-scale migration to an open source office suite: An innovation adoption study in Finland. 8
  • 9. OpenOffice.org (*) (*) Suomi http://www.openoffice.org http://fi.openoffice.org • Avoimen lähdekoodin toimisto-ohjelmisto – OpenOffice.org versio 1 (2002), versio 2 (2005), versio 3 (2008) – Jakeluita: OpenOffice.org (veloitukseton), StarOffice (Sun), Symphony (IBM), Go-oo (Novell), RedOffice (Redflag Chinese), Oracle Open Ofifce (Oracle) – Kehittäjät: StarDivision (~1985), Sun (1999), OpenOffice.org -yhteisö (2000-) – The Document Foundation -yhteisö 2010 ja sen LibreOffice-jakelut 2011 • Ohjelmakomponentit – Writer (tekstinkäsittely), Calc (taulukkolaskenta), Impress (diaesitykset), Base (tietokanta), Draw (piirrokset), Math (matemaattiset kaavat) • Käyttöympäristöt – Käyttöjärjestelmäalustoina mm. Windows, Linux (useita), Mac, Solaris – Noin 100 eri tasoista kieliversiota (käyttöliittymä, oikoluku, tavutus) • Monipuolinen tiedostomuotojen tuki – Oletuksena ISO-standardoitu OpenDocument (ODF) ISO/IEC 26300 (2006) – PDF-tuki, myös arkistointikäytön PDF/A eli ISO 19005-1:2005 – Yhteentoimivuus Microsoft Officen tiedostomuotoihin 9
  • 10. OpenOffice.org -käyttöönotto aikajanalla 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kustannusseurannan päivitykset 6/2010 Käyttömittaukset 3/2009 OpenOffice.org 3 -versiopäivitys 2/2009 Sovellusintegraatiot 1/2009 Käyttöönottoprojekti 1/2007 – koulutukset, asiakirjakonversiot Käyttöönottopäätös 12/2006 OpenOffice.org 2 -asennukset 3/2006 OpenOffice.org -koekäyttö 12/2005 Esitutkimus 2/2004 OpenOffice.org -testi 6/2003 Kouluttautuminen 3/2003 Ongelman tunnistaminen ja ratkaisujen haku 2/2003 10
  • 11. OOo-käyttöönoton tutkimustuloksia 1/3 1. Onko avoimen lähdekoodin toimisto-ohjelmistoon siirtyminen toteutettavissa suuressa organisaatiossa? Tutkitun käytännön esimerkin perusteella: kyllä 2. Onko avoimen lähdekoodin toimisto-ohjelmisto käyttökelpoinen vaihtoehto puhtaasti kaupalliselle ohjelmistolle? Tutkitun käytännön esimerkin perusteella: kyllä 3. Voidaanko avoimella lähdekoodilla tavoitellut edut, kuten kustannussäästöt, saavuttaa? Tutkitussa käytännön esimerkissä kustannussäästöt ovat merkittävät. Siirtyminen standardoituun tiedostomuotoon tuli avoimessa lähdekoodissa mahdolliseksi ja toteutettiin. 11
  • 12. OOo-käyttöönoton tutkimustuloksia 1/3 Kustannustarkastelu oikeusministeriössä 2006-2011 Lotus Microsoft OpenOffice.org SmartSuite Office Lisenssihankinnat 668 300 € 2 517 000 € 211 000 € Ohjelmiston ylläpito 737 000 € 3 545 000 € 737 000 € Koulutus ja tuki 200 000 € 370 000 € 580 000 € Järjestelmäkehitys, 105 000 € 355 000 € 535 000 € konversiot ja sovellusintegraatiot Kustannukset 1 710 300 € 6 787 000 € 2 063 000 € yhteensä 2006-2011 12
  • 13. OOo-käyttöönoton tutkimustuloksia 2/3 4. Mitkä tekijät tukevat tai estävät siirtymistä avoimen lähdekoodin toimisto-ohjelmistoon? ● organisaation johdon tuki ● avoimen lähdekoodin omaksumiskyky ● organisaation sisäinen muutosagentti ● laaja osallistuminen muutoshankkeeseen ● riippuvuus avainhenkilöistä ● mahdollisuudet ohjelmiston tapauskohtaiseen sovittamiseen ● vähäinen tai vähittäinen muutostarve (vs. tarve jyrkkiin muutoksiin) ● mahdollisuudet vaiheittaiseen siirtymiseen ● tekninen kehitys (kuten tiedostomuotojen tuen kehittyminen) 13
  • 14. OOo-käyttöönoton tutkimustuloksia 3/3 5. Mitä käytännön ohjeita voidaan antaa organisaatioille niiden harkitessa siirtymistä avoimen lähdekoodin toimisto-ohjelmistoon? ● organisaation johdon tuen varmistaminen ● esitutkimus- ja koekäyttövaiheet valmistelevina toimenpiteinä ● kustannusten vertailuongelmat, tapauskohtaisen arvioinnin tarve ● avoimen lähdekoodin osaamisen kasvattaminen (kouluttautuminen, kokeilut rajoitetussa ympäristössä, käyttäjäkoulutus) ● laaja osallistuminen muutoshankkeeseen ● lisäosien tarjoamat mahdollisuudet ohjelmiston sovittamiseen ● mahdollisuus rinnakkaiskäyttöön kaupallisen ohjelmiston ohella ● standardoidun ODF-tiedostomuodon käyttömahdollisuus ● asiakirjojen mallipohjien laatiminen aidosti ODF-muotoon ● mahdollisuus vaiheittaiseen siirtymiseen 14
  • 15. Avoimen lähdekoodin käyttöönottomalli • Esitutkimus (”business case”) – Selvitä, mihin ongelmaan haetaan ratkaisua – Selvitä ongelma-alueen nykytilanne ja sidokset organisaatiossa – Selvitä vaihtoehtoiset ratkaisut – Arvioi vaihtoehtojen kustannukset Varmista – Analysoi vaihtoehtojen vahvuudet ja heikkoudet johdon – Esitä suositusvaihtoehto ja jatkotoimet organisaation johdolle tuki! • Koekäyttö rajoitetussa ympäristössä – Esitutkimuksen tulosten testaus ja paikkansapitävyyden arviointi – Lähdekoodin saatavuus ja lisenssiehdot antavat edellytykset koekäytölle – Koekäyttö antaa mahdollisuuden kasvattaa omaa osaamista • Käyttöönotto – Projektiorganisaatiossa toteutettu ohjelmiston käyttöönotto 15
  • 16. Lisätietoja • Open Source Initiative (avoimen lähdekoodin määritelmä ja hyväksytyt lisenssit) http://www.opensource.org • SourceForge (avoimen lähdekoodin projektien hakemisto) http://www.sourceforge.net/ • JHS 169. Avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttö julkisessa hallinnossa. Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta (JUHTA), 23.2.2009 http://www.jhs-suositukset.fi/web/guest/jhs/recommendations/169 • Karjalainen Martti, Large-scale migration to an open source office suite: An innovation adoption study in Finland. Tietojenkäsittelyopin väitöskirja, Tampereen yliopisto, tietojenkäsittelytieteiden laitos, A-2010-4, 15.10.2010 http://acta.uta.fi/teos.php?id=11357 16