Sosiaalisen median koulutus, 2.-3.4.2012, Parkano

1. Mediakasvatus & OPS,
koulu mediakasvattajana
Mikko Horila

2. Mediakasvatus ja OPS
 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa
(Opetushallitus 2004) ei mainita mediakasvatusta sinällään,
mutta median käyttö mainitaan kyllä osana
viestintäkasvatusta.
 Erityisesti mediakasvatus keskittyy äidinkielen ja kuvataiteen
osa-alueisiin, mutta sitä löytyy ylemmillä luokilla myös
musiikista, terveystiedosta, elämänkatsomustiedosta ja
yhteiskuntaopista. Viestintätekniikan hallinta ja viestinnän
keinot ovat erityisasemassa.

3. Mediakasvatuksen tavoitteena on:
 että oppilas oppii toimimaan mediassa turvallisesti ja
asianmukaisesti: Oppilas osaa lukea ja tulkita erilaisia
mediatekstejä ja kuvia ja tuottaa niitä myös itse.
 oppilas kykenee ilmaisemaan itseään ja toimimaan
vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa.
 oppilas hallitsee tieto- ja viestintävälineiden käytön ja
kykenee hankkimaan tietoa eri mediakanavia hyödyntäen.
Median monilaatuisuuden takia oppilaan on myös
ymmärrettävä tiedon sisältö ja luonne erottaakseen
luotettavan ja olennaisen tiedon kaiken muun keskeltä.
 oppilas pystyy näin lukemaan ja katselemaan omalle
ikätasolle suunnattua mediasisältöä. Mediaa käytetään
opetuksen välineenä sekä kohteena. (Opetushallitus 2004.)

4. Mediakasvatus eri kouluvuosina
 Kahtena ensimmäisenä vuotena pyritään oppilaalle
rakentamaan riittävä medialukutaito omalle ikäkaudelle
soveltuvien tekstien ja median ymmärtämiseen. Oppilas
tutustutetaan erilaisiin kulttuureihin elokuvien ja muun
median avulla, ja samalla median keinoin tuotettuun fiktioon.
Näin oppilaalle kehittyy käsitys todellisuuden ja fiktion
eroista. (Opetushallitus 2004, 52.)
 Seuraavina vuosina median merkitystä mielikuvien tuottajana
ja manipuloijana nostetaan esille lisää. Televisio-ohjelmia,
elokuvia, mainoksia ja sarjakuvia, jopa tietokonepelejä
tarkastellaan kriittisesti, ja tutuksi tulevat myös erilaiset
taiteet, kirjallisuus, kertomukset ja kansanperinteet.
(Opetushallitus 2004, 56; 151; 237–238.)

5. Mediakasvatus eri kouluvuosina
 Neljännen vuoden päätteeksi oppilaan tulisi osata hakea
ohjatusti tietoa eri lähteistä, arvioida ja perustella omaa
mediankäyttöään ja tehdä tähän liittyen omia valintoja. Hän
ymmärtää toden ja fiktion erot ja osaa havainnoida ja
arvioida niitä. Hän on tutustunut kuvakerronnan perusteisiin
ja osaa näitä käyttäen ilmaista itseään. Lukuvuosina 1-6
tutuiksi tulevat niin sähköiset tietolähteet, sosiaaliset
verkostot kuin julkiset palvelutkin. Mediaa osataan käyttää
tavoitteellisesti tiedonhankintaan sekä viihteeseen.
(Opetushallitus 2004, 151; 237–238.)

6. Mediakasvatus eri kouluvuosina
 Ylemmillä luokilla ilmaisun keinoihin tekstein ja kuvallisin
metodein syvennytään tarkemmin. Kuvataiteessa painotetaan
kuvallista ilmaisua ja viestintää, tähän liittyen myös
kuvantulkintaa, kuvantekotapoja ja mediateknologina
hallintaa. Välineet ja materiaalit tulevat tutuiksi, ja niitä
opitaan käyttämään. Kuvia ja mediaa analysoidaan ja
tulkitaan kriittisesti pohtien niiden etiikkaa, käyttötarkoitusta
ja tekijää. (Opetushallitus 2004, 238–239.)

7. Tavoite peruskoulun päätteeksi!
”Peruskoulun päätteeksi oppilaan tulisi pystyä toimimaan
omatoimisesti ja monipuolisesti median parissa,
hyödyntämään tietoteknisiä laitteita ja viestimiä.”
Päättöarvioinnin hyvän osaamisen kriteereiden (Opetushallitus
2004; 69–70; 219; 229; 239–240.) mukaisesti oppilaan tulisi
hallita melkoinen määrä erilaisia mediataitoja:

8. Peruskoulun jälkeen oppilaan tulisi:
 kyetä tulkitsemaan kriittisesti median välittämiä tietoja, tilastoja
ja graafisia esityksiä,
 ymmärtää, että tekstillä on jokin tarkoitus ja lähettäjä, jolla on
ratkaiseva merkitys tekstin kielelliselle ulkoasulle, muodolle ja
sisällölle,
 lukea ja ymmärtää erilaisia tekstejä, myös mediatekstejä, sekä
käyttää toimivia lukustrategioita,
 tunnistaa tavallisia fiktiivisiä tekstilajeja sekä erityylisiä fakta- ja
mediatekstejä, erityisesti uutisia, mainoksia ja erilaisia artikkeleita
sekä kykenee suhtautumaan niihin analyyttisesti ja kriittisesti,
 osata käyttää kirjastoa, hakuteoksia ja tietokantoja sekä fiktiivisiä
tekstejä, asiatekstejä ja suullisesti välitettyä tietoa lähteinään,

9. Peruskoulun jälkeen oppilaan tulisi:
 osata poimia oleellinen tieto eri lähteistä ja pohtia lähteiden
luotettavuutta,
 pystyä tuottamaan tekstinsä sekä käsin että
tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään
työskentelyssään tietotekniikkaa ja eri viestintävälineitä
 ymmärtää pääpiirteissään asia- ja mediatekstien asiasisältö,
 kyetä havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä, taiteesta,
mediasta tai muilta elämän alueilta ja kyetä perustelemaan ero
eettisesti kehittyneemmän ja kehittymättömämmän arvion välillä,
 osata ilmaista itseään kuvallisin keinoin,
 osata käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja kuvataiteen ja
kuvallisen median keskeisiä materiaaleja ja työskentelytekniikoita,

10. Peruskoulun jälkeen oppilaan tulisi:
 osata tarkastella ja tulkita taiteen ja viestinnän kuvia
 osata hyödyntää taiteilijavierailuja, näyttely- tai museokäyntejä ja
internetin kulttuuripalveluja,
 osata kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita:
valokuvausta tai videokuvausta ja digitaalista kuvan käsittelyä ja
graafista suunnittelua,
 osata analysoida mediaesitysten sisältöjä, rakennetta ja visuaalista
toteutusta,
 osata ohjatusti käyttää taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon- ja
rakennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja
tietoverkkoa tietojen ja elämysten lähteinä.

11. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytöstä
suunnitelma
 Liikenne- ja viestintäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö
sekä Opetushallitus ovat linjanneet tieto- ja viestintätekniikan
(TVT) käyttöä kouluopetuksessa. Kansallinen tieto- ja
viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma julkistettiin
Arjen tietoyhteiskunta -hankkeen seminaarissa 1.12.2010
 Linjaukset ja toimenpiteet koskevat koko
peruskoulutusjärjestelmää kuten koulun toimintakulttuuria,
opettajankoulutusta, tekniikkaa ja yhteyksiä, opetustiloja sekä
oppimateriaaleja. Kolmivuotisen hankkeen loppuraportissa
esitellään konkreettisia toimenpiteitä, jotka perustuvat 20
hankkeessa mukana olleen koulun kokemuksiin sekä
aiheeseen liittyvän tutkimushankkeen tuloksiin.

12. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytöstä
suunnitelma
 Keskeiseksi kysymykseksi suunnitelmassa nousee opettajien
valmius käyttää opetuskäyttöön tehtyjä tieto- ja
viestintätekniikkaan pohjautuvia palveluja. Toisen tärkeän
kokonaisuuden muodostavat opettajien ja oppilaiden
käytössä oleva laitetekniikka sekä tietoliikenneyhteydet.
Suunnitelmassa käsitellään yhteyksiä ja laitteita, pedagogisia
malleja, oppimateriaaleja, koulun toimintakulttuurin
kehittämistä sekä koulujen ja yritysten kumppanuutta.
 Suunnitelmassa on myös arvioitu, mitä ehdotusten
toteuttaminen valtakunnallisesti tulisi maksamaan.
Toimenpiteiden laajentaminen koko suomalaiseen
perusopetukseen maksaisi vuosina 2011-2015 yhteensä 397
miljoonaa euroa. Tästä laitteiden osuus olisi 182 miljoonaa ja
palvelujen 112 miljoonaa euroa.

13. Poimintoja suunnitelmasta
 Verkkoon perustetaan kansallinen opetuksen tietopalvelu,
joka sisältää mm. verkkopohjaiset alustavaihtoehdot ja
oppimisympäristöt, työvälineet, opetussuunnitelmat ja linkit
materiaalipankkeihin.
 Oppilaille varmistetaan riittävät valmiudet toimia verkossa.
Tiedon jakamisesta siirrytään ideoiden yhteiseen
tuottamiseen ja tiedon yhdistämiseen. Otetaan käyttöön tätä
tukevia sovelluksia ja välineitä.
 Sähköiset oppimateriaalit kootaan yhden hakupalvelun
saavutettaville. Tämä väylä olisi edu.fi, joka olisi sekä
opettajien että oppilaiden käytössä. Sähköisten
oppimateriaalien arvonlisäveron tulisi olla sama kuin
painettujen materiaalien.

14. Poimintoja suunnitelmasta
 Ajanmukaistetaan tietoverkot. Koulujen opetustilat varustetaan
valokuituyhteyksillä valtion, opetuksen järjestäjien ja yritysten
yhteistyönä. Opettajien ja opetustilojen tieto- ja
viestintätekniselle varustukselle asetetaan tavoitetaso.
 Opettajankoulutuslaitosten tutkintovaatimukset
ajanmukaistetaan mediakasvatuksen ja TVT:n käytön osalta.
Opettajien täydennyskoulutukseen lisätään TVT:n opetuskäyttöä
ja verkostoyhteistyön osaamista kehittäviä teemoja.
 Opettajien välistä yhteistyötä lisätään ja sisällytetään TVT:n
opetuskäyttö osaksi paikallisia suunnitelmia.
 Kehitetään koulujen verkostoyhteistyötä. Luodaan eettiset
pelisäännöt sekä koulujen keskinäiseen että koulun ja yritysten
väliseen verkostoyhteistyöhön.

15. OPH & mediakasvatus
 Oppimisympäristöhankkeet
 http://www.oph.fi/oppimisymparistohankkeet_2010
 http://www.oph.fi/oppimisymparistohankkeet_2009
 http://www.oph.fi/oppimisymparistohankkeet_2008
 Mediakasvatusta yhteistyössä kodin ja koulun kanssa
 http://edu.fi/yleissivistava_koulutus/aihekokonaisuudet/osallistuva
_kansalaisuus_ja_yrittajyys/aktiivinen_kansalaisuus/kuukausiteema
t/marraskuu_lapset_nuoret_ja_perhe/mediakasvatusta_yhteistyoss
a_kodin_ja_koulun_ka