Diat perustuslakivaliokunnalle esitettäväksi 18.4.2013

1. Enontekiön kunnan kanta ILO-169
yleissopimuksen ratifiointiin
- OIKEUDET MAAHAN JA VETEEN
- ILO-169 YLEISSOPIMUKSEN RATIFIOINTI
- ALKUPERÄISKANSAN MÄÄRITTELY
- ELÄMÄ SAAMELAISALUEELLA
Kunnanjohtaja Mikko Kärnä
P. 040 143 89 41

2. Oikeudet maahan ja veteen (1)
 Ovat kansallisoikeudellisia ja historiallisia
kysymyksiä
 ILO-169 yleissopimuksen ratifioinnilla ei voida
muodostaa uusia oikeuksia jo olemassaolevien
oikeuksien päälle tai niiden sijaan
 Saamelaiskäräjillä ja siten saamelaisilla on jo
nykyisellään suurempi sananvalta maankäytön
suunnittelussa saamelaisalueella kuin muilla
väestöryhmillä

3. Oikeudet maahan ja veteen (2)
 Saamelaiset ja suomalaiset asuttavat samaa aluetta
 Elinkeinoja harjoitetaan samoista oikeudellisista
lähtökohdista
 Historialliset sukulaisuussuhteet
 Kulttuuri- ja kielierot eivät tee toista ryhmää toista
ryhmää arvokkaammaksi
 Alueella kolme väestöryhmää:
 Suomalaiset
 Statuksettomat saamelaiset (lappalaiset)
 Saamelaiset

4. Oikeudet maahan ja veteen (3)
 Statuksettomien saamelaisten oikeudet?
 Lapin vanhimpaan asutukseen kuuluvat ihmiset rajattuina
saamelaismääritelmän ulkopuolelle kieliperusteisuuden nojalla?
 KHO:n helmikuussa tekemä ratkaisu => itseidentifikaatio, ei
niinkään kieli
 Kieliperusteen täyttävät (poro)saamelaissuvut tulleet Suomeen
pääosin vajaa 200 vuotta sitten Norjan kautta
 Paikallisväestö sekoittunut => ei todennettavia ”rodullisia” eroja
 ”Kaksoisrangaistus” => sulautumisen myötä menetettiin kieli, nyt
oikeudet maahan ja veteen?
 Onko yksikään väestöryhmä sellainen maata omistamaton
heimoasteella yhteiskunnan ulkopuolella elävä ryhmä, joiden
oikeuksien turvaamiseksi ILO-169 yleissopimus on luotu?

5. ILO-169 yleissopimuksen ratifiointi (1)
 Sopimus sisältää kannatettavia elementtejä
 Saamelaisten kielelliset ja kulttuuriset oikeudet on
turvattava
 Valtion ja kunnan tehtävänä on taata kaikille
kuntalaisille yhtäläiset oikeudet elää, olla ja
harjoittaa elinkeinojaan kunnan alueella
 Demokratian loukkaamattomuus esim. kunnan
kaavoitusharkinta
 Yhdelle väestöryhmälle osoitettu hallinta- tai
omistusoikeus valtion maa- ja vesialueisiin
aiheuttaisi vakavia ristiriitoja

6. ILO-169 yleissopimuksen ratifiointi (2)
 Liittyy myös toiseen kansainvälisoikeudelliseen
sopimukseen eli ns. biodiversiteettisopimukseen ja
sen artiklaan 8j
 Alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen
perinteinen tietämys
 Paikallisia yhteisöjä ei ole määritelty, artikla
koskettaa Suomessa vain lain tarkoittamia
saamelaisia
 Selvitettävä seikka?

7. ILO-169 yleissopimuksen ratifiointi (3)
 Toimenpide-ehdotukset:
 Riippumattoman työryhmän laatima olosuhdeanalyysi
saamelaisalueen ja nykyisten lain tarkoittamien saamelaisten
olosuhteista.
 Missä määrin tai missä laajuudessa
poronhoidosta, metsästyksestä, kalastuksesta tai muista asioista
laadittu nykylainsäädäntö estää tai rajoittaa saamelaisia
harjoittamasta kulttuuriinsa kuuluvia elinkeinoja vai onko tällaisia
rajoitteita lainkaan?
 Mitä ovat saamelaisalueen BDS:n artiklassa 8j mainitut paikalliset
yhteisöt?
 Mikä on lapinkylien väestöstä polveutuvien, kielensä sulautumisen
johdosta menettäneiden, ihmisten oikeusasema ja mikä on
saamelaisalueen kuntien oikeusasema?

8. ILO-169 yleissopimuksen ratifiointi (4)
 Toimenpide-ehdotukset:
 Millä tavoin saamelaismääritelmää tai sen tulkitsemista tulisi
tarkastaa nykyisestä ja pitäisikö valtion erikseen tunnustaa
lapinkylien väestöstä polveutuvien ihmisten erityinen
oikeusasema alueella?
 Mikä on saamelaisalueen maantieteellinen ulottuvuus?

9. ILO-169 yleissopimuksen ratifiointi (5)
 Ratifioinnista on tehtävä päätös => suuntaan tai toiseen
 Ihmiset voivat henkisesti pahoin, väestöryhmien väliset
ristiriidat
 Poronhoitoa vaadittu osoitettavaksi yksinomaan
nykyisille lain tarkoittamille saamelaisille
 Sopimusta ei tule ratifioida, mikäli olosuhdeanalyysi ei
osoita, että saamelaisten osallistumis- ja
vaikuttamismahdollisuudet saamelaisalueella sijaitsevien
valtion maa- ja vesialueiden käyttöön sekä niihin
liittyviin päätöksentekoprosesseihin ovat selkeästi
huonommat kuin muulla väestölle

10. ILO-169 yleissopimuksen ratifiointi (6)
 Yksiselitteisesti: Sopimus ei sovellu Suomen
olosuhteisiin ja Suomen oikeusjärjestykseen
 Tasavallan presidentin kanta
 Jos sopimus kuitenkin on ratifioitava, tulee Suomen
valtion ehdottomasti tunnustaa lapinkylien väestöstä
polveutuvien ihmisten (statuksettomat
saamelaiset, lappalaiset) oikeusasema.

11. Alkuperäiskansan määrittely
 Lain saamelaiskäräjistä uudistamisen yhteydessä
saamelaiskäräjät esitti omana kantanaan, että
alkuperäiskansa tulisi määritellä kielen perusteella
 Liittyy KHO:n tulkintaan saamelaismääritelmästä
 Puhtaasti kielellinen peruste on kestämätön
 Itseidentifikaatio !!!
 Jo nykyisellään absurdeja tilanteita: suomalainen on
Norjassa saamelainen, muttei Suomessa?

12. Elämä Saamelaisalueella (1)
 Toimintatapamallit => aito monietnisyys vai yhden
ryhmän ylivalta?
 Kaikki syrjimättömästi vai syrjien yhdessä?
 Saamen kielen ja kulttuurin säilyttäminen
elinvoimaisena !!!
 Onko kielen ja kulttuurin elinvoimalla yhteyttä erityisiin
maa- ja vesioikeuksiin? Mistä on kyse?
 Kunnallinen itsehallinto, kaavoitusvalta
 ILO-169 yleissopimus ja Pohjoismainen
saamelaissopimus
 Missä mennään saamelaissopimuksen suhteen?

13. Kiitos mielenkiinnosta!
 Kysymyksiä?