2. Kaukotulevaisuusargumentteja
1. Katsotaan riittävän kauas jotta intressien vaikutus laimenee
2. Nuuskitaan käännepisteitä ja paradigmamurroksia (laadullinen
ennakointi)
3. Tähyillään ajopuita, liukumia ja valumisia käytäntöihin, joita
kukaan ei kerro haluavansa
4. Etsitään systeemisiä malleja, vuorovaikutuksia, relaatioita ja
vipuvaikutuksia
5. Lietsotaan, laajennetaan ja ylläpidetään argumenttien
markkinoita
6. Käynnistetään dialogeja ja osallistetaan toimijoita
(oppijat, vanhemmat, koulut, kunnat)
7. Metodiksi eDelfoi:
asiantuntijuus, asianosaisuus, argumentoinnin anonyymisyys
ja iteratiivisuus
8. Toimintaperiaatteiksi ”open source”, ”open data” ja ”open
6. Puolesta Vastaan
Kilpailu tulee myös kouluihin, ja tulokset ratkaisevat. Huonot
palveluntuottajat karsiintuvat ja opetuksen ostajat määrittelevät
tavoitteet.
Ei kuulu reaalimaailmaan perusopetuksessa. Pieni koululainen
tarvitsee oman ja pysyvän opettajan, joka voi rauhassa
keskittyä kasvatukseen ja opetukseen vailla "suorituspaineita".
Väittämä on kovin arvolatautunut, mutta idea sisällä ihan hyvä.
Itse en usko 2030 meille kellekään yhteen professioon (esim.
vain ope) tai yhteen malliin – palkkatyö ja yrittäjyys lomittuvat
ja värjäytyvät. Tämä on hyvä tulevaisuudenkuva!
En kannata missään tapauksessa. Ruotsissa on esimerkkejä,
joissa koulujen tuottama voitto menee pääomasijoittajille.
Koululaitoksen pitää olla yhteiskunnan peruspalvelua, ei
yritystoimintaa!
Ostettujen opetuspanosten kohdalla on suuri riski opetuksen
laadun ja toisaalta pysyvien opettaja-oppilaskontaktien
säilymisen kannalta. Toisaalta ostetut opetusjaksot voivat
parhaimmillaan nostaa oppilaiden opiskelumotivaatiota ja
todella rikastuttaa oppimisympäristöä ja tilanteita.
Stor risk för att skolan därefter skulle vara mycket ojämlik och
inte kunna garantera en likvärdig grundutbildning för alla.
Mindre orter skulle lida mest. Finlands befolkning skulle än
mera koncentreras till Nyland och huvudstads-regionen samt
några få andra större orter ! Icke önskvärt - skulle medföra
betydligt större samhälleliga problem.
Argumentaatio
7. ULKOISTETTU OPETUS
”Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat
opetuspanokset keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on
sidottu opetussuoritteisiin, opettajan
osaamiseen, maineeseen ja kykyyn neuvotella
sopimuksensa.”
Selite
Vuonna 2030 kollegiaalisesti opettajainhuoneisiin organisoitunut opettajakunta on
purkautunut, kun mahdollisuudet toimia perinteisiä kansallisia ja kansainvälisiä rajoja -
organisaatio, kieli, luokka, koulu, koulumuoto - ylittäen ovat lisääntyneet. Opettajat tarjoavat
osaamistaan rajojen yli ja kilpailevat keskenään niin hinnalla kuin osaamisen laadulla. Samalla
kuntien taloustilanne ja kustannussäästöt ovat johtaneet siihen, että pysyvien
opettajavakanssien määrä on vähentynyt.
Tulevaisuusteesi (Delfoi-tekniikka)
Oppimisen tulevaisuus 2030 –barometrinpääsivuilta http://www.edelphi.fi/fi/groups/ot ja http://www.edelphi.fi/fi/groups/barometri (haastajabarometri) löytyvättuoreimmattiedot. KansikuvassaiPadiasormeileeDima, kaksivuotiaspoikaPietarista, jonkaäitiä ja isääeitiedetämuutakuinäidintautien (HIV ja hepatiitit) kautta. Jos hyvinkäyDimasiirtyyeläkkeelletöistään – joitavoimme vain arvailla – vuoden 2080 paikkeillasiis 50 vuottabarometripaaluntuollapuolen.
Miksibarometriatarvitaan ja miten sitä voikäyttää.
Argumentiteliperusteluterilaisilletulevaisuuksille on Delfoinpääsaalis. Tavoitteena on saadaasiantuntijat ja asianosaisetargumentoimaan ja kommentoimaan, jotta “iskemäsiirtymät” perustuisivatrationaaliseenajatteluun ja vuorovaikutteisestimuodostettuunymmärrykseensiitä, mikä on hyvästä. Erilaisiaargumenttityyppejä: ideologinen, instituutionaalinen (traditio), kokemusperäinen, systeeminen (vaikutuspremissi), paradigmaattinen (muutos), …
Kukin väite esitellään ja käsitellään samalla kaavalla. Ensin kuvataan tulevaisuusteesi selitteineen samassa muodossa kuin sitä on kysytty. Toiseksi tulokset esitetään graafisessa muodossa sekä todennäköisenä ja toivottavana tulevaisuutena. Määrällistä kuvausta seuraa laadullisena aineistona panelistien kommentteja teesin puolesta ja vastaan. Ennen teesin sanallista yhteenvetoa näytetään ristiintaulukoitu grafiikka, joka visualisoi vastaukset nelikenttään, jossa toisena akselina on todennäköinen ja toisena toivottava tulevaisuus. Oikealla ylhäällä ovat vastaukset, joissa tulevaa kehitysnäkymää pidetään sekä todennäköisenä ja toivottavana, vasemmalla alhaalla vastaavasti päinvastoin.
Kukin väite esitellään ja käsitellään raportissa samalla kaavalla. Ensin kuvataan tulevaisuusteesi selitteineen samassa muodossa kuin sitä on kysytty. Toiseksi tulokset esitetään graafisessa muodossa sekä todennäköisenä ja toivottavana tulevaisuutena. Määrällistä kuvausta seuraa laadullisena aineistona panelistien kommentteja teesin puolesta ja vastaan. Ennen teesin sanallista yhteenvetoa näytetään ristiintaulukoitu grafiikka, joka visualisoi vastaukset nelikenttään, jossa toisena akselina on todennäköinen ja toisena toivottava tulevaisuus. Oikealla ylhäällä ovat vastaukset, joissa tulevaa kehitysnäkymää pidetään sekä todennäköisenä ja toivottavana, vasemmalla alhaalla vastaavasti päinvastoin. Väiteanalyysin lopuksi kukin väite sijoitetaan johonkin seuraavista kolmesta teesikategoriasta:Näkemykset ja argumentit tulevasta kehityksestä polarisoituvat oppimisen kannalta keskeisessä asiassa kiistakysymykseksi. Käsitykset tulevasta kehityksestä jakautuvat moniksi tulevaisuuspoluiksi, jotka on mahdollista ja tarpeen ottaa keskusteltavaksiTulevaisuusteesistä ollaan suhteellisen yhtä mieltä. Kehityskysymys nousee siitä, milloin ja millä tavalla muutos tapahtuu.Väitteiden luokitus voi muuttua barometrin seurannan aikana. Suuri yksimielisyys kaukaisesta asiantilasta saattaa lähetessään kuumentua kiistakysymykseksi tai vaatia keskustelua toteutettavan vaihtoehdon muodoista.Teoreettinen kehityskulku on kuitenkin se, että kiistakysymysvaihe eli vastakkainasettelu käynnistää kehityksen, jonka seurauksena paradigma muuttuu tai löydetään kolmas tie, jossa ei ole kyse kummastakaan alkuperäisestä vastakohdasta. Useimmiten vastakkainasettelu jatkuessaan johtaa kommentointiin, argumentointiin ja keskusteluun, jossa näkökulmat moninaistuvat ja rikastuvat. Sosiaalisissa muutoksissa on kulttuurisia hitausvoimia, jotka johtuvat vanhojen intressien, osaamisten ja instituutioiden asemien puolustamisesta. Hitausvoimia voi pitää myös hyödyllisinä voimina, joiden tehtävä on säilyttää traditiosta se, mikä on aikaa kestävää. Vähitellen evolutionaarinen muutospaine näkyy myös mielipiteiden konsensuksena, joka on ensin mahdollista saavuttaa jostain riittävän kaukana olevasta tulevaisuudentilasta.Kiistakysymykset kuten kaikki tulevaisuuskysymykset syntyvät tässä hetkessä ja tilassa, mutta niiden käsittely ja ratkaiseminen on paljon helpompaa tulevaisuudessa kuin nykyisyydessä saati historiassa.
Jakaumatvoipelkistäänelikentäksikahdenmuuttujakriteerinsuhteen. Kiinnostavaa ontietysti “iskemä” ja senhajaantumakoordinaatistoon. Aikasarjatarkastelussa “iskemäkuvio” lähteeliikkeelle.
Perusopetuksenteesipilvi. Opetussuunnitelmakehittäjille tie on aukiainejakoisenkoulunkehittämiseen, “opettajainhuoneen” uudelleenorganisoimiseensekäkoulunnostamiseenkylänkeskelle! Painittavaa on edelleensiitä, mitenopettajatkoulutetaan, mitenryhmäoppimistaedistetään ja mitenaikaansaadaaoppimistuloksia vai ovatko ne itseasiassaprosesseja?
Ensimmäisenmittarinteesipilvi. Opetussuunnitelmakehittäjille tie on aukiainejakoisenkoulunkehittämiseen, “opettajainhuoneen” uudelleenorganisoimiseensekäkoulunnostamiseenkylänkeskelle! Painittavaa on edelleensiitä, mitenopettajatkoulutettaan, mitenryhmäoppimistaedistetään ja mitenaikaansaadaaoppimistuloksia vai ovatko ne itseasiassaprosessaja?
Koulu instituutionarauhoittiitsensäpois “pahastamaailmasta” ylisatavuottasitten. Nyt se tekeepaluutasinne. Syitä on monia. Vähimmineivaikuta se, että oppimisen tosipelikenttä on ollutsielläaina. Koulun ja luokanovi on raottunutverkkoon ja verkostoihinkutenkaikissamuissakininstituutioissa. Oppimisympäristöt rikastuvat ja somettuvat. Oppiasaamuillakintavoillakuinopettajaaseuraten. Opettajanrooli ja asenne on murroksessa. Kalanmaksaöljyltämaistuuvielävirtuaalimaailmallisuus ja uhkakollegiaaliselleopettajuudelle.
Lukion opetussuunnitelmanperusteidenuudistaminenodottaavuoroaanvielänykyisenhallituksenaikana. Kun perusopetustyönsuunnittelupääseetäyteenvauhtiinvaltioneuvostoantaneekehystoimeksiantonsa. Lukion uudistamistarpeestaollaanlaajaltiyhtämieltä, Arviointineuvosto ja OKM:n asettamakehittämisryhmäovatsanoneetsamansuuntaisetsanansa. Muutosvalmiusnäkyy myös barometripaneelistonnäkemyksissä. Sekäopettajuudenuudistumiseen että monipuolistuvanarvioinnintoteutumiseenuskotaanleveästi. Enemmänpohdintaa ja tuntemuksiaherättäävalinnaisuus ja tavat, joillayleissivistystätulevaisuudessaaikaansaadaan. Huolilukioverkonkattavuudesta ja luonteestakäyilmipanelistienkommenteista.