Nettilukio Oppimisen tulevasisuuden tekijänä

1. NETTIKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN
Ajan ja OPH:n tilaus (Hannu)
Nettilukion opiskelijaprofiilit (Taru et co)
Nettilukion määrät ja suoritukset (Taru et co)
Nettilukion palvelut: tutorointi, ryhmäkurssi ja ilmiöpohjainen
Nettilukion tehokkuuden parantaminen
Nettilukion innovaatioiden kehittäminen
Nettilukion toiminnan pullonkaulat
Nettilukion resurssien lisääminen ja kohdentaminen
Kehittämisohjelma, aikataulu ja päätökset
Samma på Nettiperuskoulu
keskiviikkona 31. maaliskuuta 2010

2. PEDAGOGINEN PILVI 2030
Aine-
jako
Ryhmä-
oppi
Meta-
taidot
Slow
learning
keskiviikkona 31. maaliskuuta 2010

3. AINEJAKOISUUS 2030
todennäköinen
Peruskoulun "lukujärjestys" jakautuu suhteellisen tasan
ainepainotteisen (väline- ja harjoitusaineet) ja toimintapainotteisen
(ilmiöt, projektit, teemat) opetusohjelman välillä.
toivottava
keskiviikkona 31. maaliskuuta 2010

4. METATAIDOT 2030
todennäköinen
Arviointi ja oppilaan saama palaute kohdistuu ensisijaisesti
oppimisen meta- ja syvätaitoihin ja tapahtuu enimmäkseen
oppilaan ja opettajan välisessä dialogissa.
toivottava
keskiviikkona 31. maaliskuuta 2010

5. RYHMÄOPPIMINEN 2030
todennäköinen
Luokkien tai luokattoman mallin asemesta oppilaista
muodostetaan pysyviä 6-8 hengen ryhmiä, jotka oppivat
yhdessä.
toivottava
keskiviikkona 31. maaliskuuta 2010

6. SLOW LEARNING 2030
todennäköinen
Kaikista kouluista löytyy hitaan oppimisen tiloja, joissa ei ole
tietokoneita, ei verkkoyhteyttä eikä muutakaan teknologiaa
lukuunottamatta ehkä liitutaulua, kyniä ja paperia sekä lehtiä ja kirjoja.
toivottava
keskiviikkona 31. maaliskuuta 2010

7. ORGANISATORINEN PILVI 2030
Yleissivistävät
näytöt
Toiminta-
keskus
Ympäristön
kehittäjä
Opetus-
tiimit
keskiviikkona 31. maaliskuuta 2010

8. UUSI YLEISSIVISTYS 2030 Oppimis-
ympäristöt
ja itse-
Relevantti oppiminen
tieto
Sosiaalinen
media
Opettajat
sivistysagentteja
keskiviikkona 31. maaliskuuta 2010

9. RELEVANTTI TIETO
Vuoden 2030 koulussa dynaaminen ja staattinen
tieto on erotettu käsitteellisesti toisistaan.
Ensinmainittu on tietoa ilmiön tai oppiaineen
keskeisistä käsitteistä ja niiden keskinäisistä
suhteista. Jälkimmäisessä on kyse tiedettävistä
tapahtumista ja asioista kuten siitä, että Luang
Prabang on kaupunki Mekong-joen rannalla
Pohjois-Laosissa. Opetuksen ja opettajan
ensisijaisena tehtävänä on huolehtia dynaamisen
tiedon välittymisestä ja prosesseista, joiden
avulla staattinen tieto tarttuu ja karttuu
omaksuttuun dynaamiseen käsite- ja
tietokarttaan.
!
keskiviikkona 31. maaliskuuta 2010

10. SOSIAALINEN MEDIA
Sosiaalinen media on vuoteen 2030 mennessä
mullistanut tapamme tuottaa ja jakaa tietoa.
Koulussa se on merkinnyt sitä, että mm.
"yhteistoimintakyky, ryhmädynaamiset taidot yms.
kehittyvät samalla, kun koulu toteuttaa
primaaritehtäväänsä tietojen ja taitojen opettajana".
!
keskiviikkona 31. maaliskuuta 2010

11. OPPIMISYMPÄRISTÖT ITSEOPPIMINEN
Vuoden 2030 peruskoulussa opetellaan ja opitaan
kyky organisoida -- valita ja toteuttaa -- omaa
oppimista sekä myöhemmän koulutuksen että työ- ja
kansalaistoiminnan resurssiksi. Rikastuvat fyysiset
ja virtuaaliset oppimisympäristöt mahdollistavat
erilaiset oppimisen polut ja tavat, joiden
itseohjautuvasta käyttötaidosta tulee yksi sivistyksen
avaintaidoista.
!
keskiviikkona 31. maaliskuuta 2010

12. OPETTAJA SIVISTYSAGENTIKSI
Vuonna 2030 peruskoulun opettaja(kunta) on
yhteiskunnan tärkein sivistysagentti, joka
moniammatillisen yhteistyön johtajana sekä
formaalin ja informaalin oppimisen
sillanrakentajana ohjaa oppilaita riittävään
yleissivistykseen, joka on elinikäisen oppimisen
tiedollinen ja asenteellinen perusta.
!
keskiviikkona 31. maaliskuuta 2010

13. OPETTAJA SIVISTYSAGENTIKSI
Vuonna 2030 peruskoulun opettaja(kunta) on
yhteiskunnan tärkein sivistysagentti, joka
moniammatillisen yhteistyön johtajana sekä
formaalin ja informaalin oppimisen
sillanrakentajana ohjaa oppilaita riittävään
yleissivistykseen, joka on elinikäisen
oppimisen tiedollinen ja asenteellinen perusta.
!
keskiviikkona 31. maaliskuuta 2010

14. TOIMINTAKESKUS
Vuonna 2030 koulut ovat avoimia oppimis- ja
tapahtumakeskuksia, joissa on yhdistetty eri
todennäköinen koulumuotojen, kirjastojen, liikunta- ja
kulttuurielämän palveluita. Oppimis- ja
tapahtumakeskuksina koulut pääsevät integroimaan
formaalia ja informaalia koulutusta ja oppimista
toisiinsa.
toivottava
keskiviikkona 31. maaliskuuta 2010

15. YLEISSIVISTYKSEN NÄYTÖT
todennäköinen
Yleissivistävään koulutukseen on kehitetty oma
näyttö(tutkinto)järjestelmä.
toivottava
keskiviikkona 31. maaliskuuta 2010

16. KEHITTÄMISKESKUS
todennäköinen
Koulut ottavat mutta myös saavat tehtäviä
ylläpitäjältään tutkia, selvittää tai valmistella
toiminta-alueensa palveluja (ympäristö, liikenne,
terveys, kirjasto, harrastus) osana koulun oppimis-
ja opetustehtävää.
toivottava
keskiviikkona 31. maaliskuuta 2010

17. OPETTAJATIIMIT
Vuonna 2030 kunkin (perusopetuksen) vuosiluokan
todennäköinen vastuuopettajalla on käytössään riittävä
opetusresurssi, jonka avulla hän voi tiimiyttää
opetusta toisten opettajien, koulun ulkopuolisten
asiantuntijoiden ja vapaaehtoisten avustajien
esimerkiksi vanhempien avulla.
toivottava
keskiviikkona 31. maaliskuuta 2010