Otavan Opiston etätyön selvitys II 12/2009

1. Etätyö OtavanOpistossa EtäTyönkäytäntö 2010 Hannu Linturi 01.12.2009

3. Sopimus Toki tähän haluaako sopimuksen vai ei liittyy vahvasti se millainen se sopimuksen sisältö tulisi olemaan. Mielestäni olisi hyvä, että etätyössä on selkeät säännökset ja etätyösopimus olisi osa sitä. Mutta on hassua, että työn tekemistä pitää kategorioida kovasti. eTyö on muutakin kuin etätyötä - työ lomittuu kuitenkin kaikkiin elämän osa-alueisiin ja etätyö on aika kankea termi loppujen lopuksi tätä kuvaamaan. Sopimus on ok, mutta jos sopimus tekee etätyön tekemisen käytännöt jäykemmäksi, niin siinä tapauksessa en. En tee etätöitä kovinkaan paljon, max muutama päivä kuukaudessa ja ainakin omalta osaltani homma on toiminut näinkin. Työskentelen kuitenkin suurimman osan ajasta Otavassa. Asiasta sopiminen suullisesti riittää minulle. En keksi mitä erityistä muutosta tämä toisi nykytilanteeseen. En halua ellei tämä ole edellytys työskentelylle siellä missä milloinkin on :-) Olen tähän asti voinut tehdä etäpäiviä joustavasti oman tarpeen mukaan ilman sopimustakin. En ole sopimusta vastaankaan.

6. Ilmoitus! Intraanon ohjeistettu ilmoittamaan. Yleensä en halua omia ilmoituksiani lisämään sähköposti määrää. Intra lienee se virallinen paikka ilmoittaa, mutta Ningin virrassa seuraaminen voisi olla kätevämpää. Samalla tulisi ehkä luettua Ningistä jotain muutakin ajankohtaista. Yleensä useammalla tavalla (tähän pystyi valitsemaan vain yhden). Lähiopettajat -listalle, niille ihmisille yleensä henkkoht ketä uskon sen kiinnostan sekä uusintraan. Niin, ja googlekalenteriin kirjaan sen myös. Tällä hetkellä taitaa henkilöstö lista olla ainut joka lähes 100% varmuudella tavoittaa kaikki Opiston työntekijät. Omalle tiimille ja esimiehelle. Varmaan olisi hyvä sopia myös nettiin tietty poksi johon kaikki ilmoittaisivat: esim. etätyökalenteri, jossa näkyisi satunnaisten etätyöntekijät vaikka päiväkohtaisesti. Merkkaan etäpäivät google-kalenteriin. Lisäksi kerron lähimmille työkavereille erikseen joko s-postilla tai suusanallisesti. Uusintraan laitan viestin, jos muistan. Viestimiseen hyviä välineitä mielestäni on ainakin puhelin, sähköposti sekä pikaviestimet. Eikä millään tavalla ainakaan haittaisi, jos myös kertoilisi elostaan ja olostaan muille esimerkiksi twitterin välityksellä. Tällä sopimuksella ei ole ilmoitusvelvollisuutta. Sopimuksen mukaan riittää, että vastaa opiskelijoiden sähköpostikysymyksiin kahden arkipäivän kuluessa.

8. Joustava etätyö Joskus teen joustaen työtehtäviä myös iltaisin, kun lapset ovat menneet nukkumaan. Mielestäni työaika itsestään on melko vanhanaikainen käsite. Jos ajatellaan että työpaikalla tehdään töitä 7h 15min joka päivä niin mikä on tehdyn työn laatu (ottaen tässäkin huomioon liukuvan työajan). Jos etätyöläisenä haluaa pitää esim. 4h tauon keskellä päivää ja jatkaa illalla duunia toimisi tämä varmasti osassa tapauksista erittäin hyvin (luova työ vaatii luovan mielentilan jne.). Kaikissa tapauksissa liukuvuus ei toimi mikäli työntekijän pitää olla työtehtävistä johtuen tavoitettavissa koko työpäivän ajan. Niin etä-, kuin lähipäivinäkin kirjaisin TaskinManymooniin, kuinka monta tuntia mikin tehtävä vei aikaa. Töiden sujuessa tekisin pidempää päivää ja toisena päivänä lopettaisin työt aiemmin. Työajanseuranta. Vanha kunnon kellokorttiohjelman nettiversio auttaa kummasti hahmottamaan miten on töissä. Samalla muut näkee onko töissä vai vapaalla. Lähtökohta on toimistoaika, mutta kuten muutoinkin, liukumia/joustoja voi käyttää kuten toimistolla ollessakin. Sikäli en, että omakohtaisesti etäpäivä tuntuu luontevammalta kokonaisuutena, eli normaalina työpäivänä joka alkaa ja päättyy ihan kuten työpaikallakin. Riippuu tosin paljon etätehtävän luonteesta. Yleensäkin aika työ- ja vapaa-ajan välillä on hämärtynyt jo vuosia sitten. Enemmänkin minua kiinnostaisi keskustelu siitä miten me mitataan työtä. Aika on surkea mittari.

10. Etätyösisällöistä sopiminen Olen sopinut sen verran, että missä rajoissa etätyö määräni on. Sopimuksessa on määritelty pääasiallinen työ (nettilukiolaisten kurssisuoritusten arviointi ja ryhmäkurssit). Muista töistä sovitaan erikseen (esim. keskustelualeen hoitaminen). Suunnitelmallisuus on aina hyvästä. Tämä sama kysymys on myös kysyttävä lähityössäkin eli onko työn sisällöstä työpaikalla sovittava, mielestäni on samaan tapaan jotta suunnitelmallisuus säilyy. Siis mitään etätyösopimusta ei ole. Mutta yhteiset pelisäännöt olisi hyvä olla. Minun näkökulmasta tilanne ei ole ollut ongelmallinen. Samat työtehtävät voidaan hoitaa joko toimistolla tai kotitoimistolla. Voin sopia, mutta työtehtävät vaihtelevat kovin. Etänä voin teknisesti tehdä kaikkea muuta, paitsi luokkaopetusta ja kokouksissa istumista - senkin joskunSkypellä tai ConnectProlla. Laajemmin ajateltuna varmaan voisi olla hyvä juttu, että asiat sujuvat tasaveroisesti kaikkien kohdalla. Esimies ei ymmärrä. Esimieheni tietää yleensä jos olen etänä ja homma perustuu keskinäiseen luottamukseen. Tällä hetkellä teen etätyötä perhesyistä vain standardipäivän päälle ja matkapäivinä.

12. Etätyöväitteet Etätyö ei lisää työn määrää, joten sillä ei ole vaikutusta normaaliin työaikaan (jos se ylittyy, se ylittyy myös lähityönä). Etänä EI VOI hoitaa lasta. Jossakin määrin voi tehdä etätöitä samalla kun lapsi on kotona. Tämä on tietysti oman harkinnan varaista ja voi olla, että työpäivä venyy. Mielestäni vähintäänkin kerran kuussa etätyöntekijän pitäisi opistolla käydä - mielellään kerran viikossa. Jos työntekijä tekee töitä etänä, pitää ainakin alle kouluikäisten lasten olla päivähoidossa. Etätyö -sanan voisi korvata opistotyöllä. Ainakin omalla kohdallani se on hämärtänyt työ-ja vapaa-ajan kauan sitten. Etätyö on siinä asiassa vain yksi muoto. Toisinaan ahdistaa, että olet käytettävissä aina, lomilla, yöllä, viikonloppuisin ja päivisin, mutta tuon kanssa on sinut, varsinkin kun toisaalta voi päättää itsenäisesti omista töistään. Etätyö ON usein tehokkaampaa kuin alituiseen keskeytyvä tekeminen Opistolla. Olisi hienoa, jos olisi sellaisia "etäpoteroita" myös niille, joiden kotona etätyö ei päivisin onnistu. Etätyötä enemmän kaipaisin joustavaa työaikaa, joka ei tarkoita sitä että töitä tehdään aina, vaan että päivän voi rytmittää haluamallaan tavalla. Tämä siis tarkoittaa sitä, että kokonaistyöajassa työpäivä voikin yhtä hyvin olla 14-22 kuin 8-16 sitä kenenkään suuremmin kummastelematta ja että tämän käytännön tiedotukselle olisi myös toimiva kanava.

14. Kokousosallistuminen Etätyöntekijän on osallistuttava aina kaikkiin tarvittaviin palavereihin/kokouksiin ja tätä pitää tukea tekniikan avulla. Mielestäni etä/lähi työntekijöiden kesken ei voi olla tässä asiassa eroavaisuuksia jottei etätyön arvo vääristyisi. Etätyöläinen on helposti vähän ulkopuolinen, jos ei ole paikalla tavalla tai toisella tilanteissa, joissa jaetaan informaatioita asioista. Meillä on käytössä laaja valikoima työkaluja ja kanavia - etänä olo ei ole este yhteisiin tapahtumiin osallistumiselle. Kaikkiin niihin mihin lähityöntekijöiden. Miksi tässä olisi eroa? Jos on jostakin syystä jokin pakottava päällekkäisbuukkaus, silloin ei, mutta samat säännöt molemmille Tosin en ole aivan varma, mihin minulla tällä sopimuksella on oikeus osallistua. Löytyykö jostain tietoa, miten noihin voisi osallistua? Onko etäosallistuminen jo nykyään mahdollista? Olen missannutjotain ... mikä toi kuukausifoorumi on? Opettajankokoukset. Jos etätyöläinen ei osallistu näihin, ei hän saa informaatiota talon tapahtumista. Jotkut etätyöläiset ovat valitelleet ulkopuoliseksi jääntiä, joten osallistumisella ei jää ulos.

16. Ning-osallistuminen Nuo kolme viimeistä oman suuntautumisen mukaan eli niihin joissa työskentelee. muita voi seurata. Nyt toimitaan verkossa! Etätyöntekijällä on oltava valmiudet verkossa työskentelyyn joten häneltä pitää vaatia osallistuminen samoihin interaktiivisiin ympäristöihin kuin lähityön tekijältäkin. Mitä työpaikalla, sitä myös etänä, jos mahdollisuus on tarjolla. Pajatoiminta ei yleisesti kosketa välttämättä kaikkia, joten en pitäisi verkkoympäristöihin osallistumistakaan välttämättömänä. Oman ajan ja kiinnostuksen puitteissa mielestäni pitäisi osallistua kaikkeen. Heittää ideoita, toiveita ja kasvattaa alulla olevia nuppuja. Samat säännöt molemmille. Eri asia sitten kuinka paljon noita ylipäänsä käytetään. Kanavilla kasvaa yhteenkuuluvuus ja osallisuus. Goon-line ja tee asioita yhdessä - etäisyys syntyy muusta kuin fyysisestä välimatkasta. Tuo on minimi. Oman kehittymisen kannalta kaikki pajan koulutustarjonta tulisi hyödyntää talon sisällä

18. Mihin lähinä mukaan? Työpajat aina, jos omat tehtävät vaativat tai aika antaa myötä. Tiedottamisessa on myös oma selonottovelvoite kaikilla; jos ei etsi tietoa aktiivisesti, ei voi sanoa ettei ole kerrottu. Tietäminen perustuu myös aktiivisuuteen. Kehittämispäivät ovat lähes itsestään selvyys. Etätyö ei lähitulevaisuudessa tule korvaamaan kasvotusten hoidettuja tilanteita. Työpajoihin osallistuminen menee tarpeen ja kysynnän mukaan, onko tarvetta osallistua paikan päällä pajaan jos sen voi hoitaa etänä? Opiston juhlat ovat tällä hetkellä vapaa ehtoisia lähityöntekijöillekkin, en näe mitään järkeä pakotteissa etätyöntekijöitä kohtaan. Kaikkeen muuhun paitsi juhliin ja ruokailuihin/kahville/aamupalalle/tupakalle voi osallistua myös etänä. Ne mitkä ovat pakollisia lähi-ihmisille, ovat pakollisia myös etä-ihmisille. Kehittämispäivien yksi tarkoitus on kai lujittaa työyhteisöä. Etätyöläisten olisi hyvä olla mukana etteivät he ole aivan ulkopuolisia. Juhlat on varmaan vapaaehtoisia, noin ylipäänsä? Etä / lähitapaamien esim. kahden kuukauden välein.

20. Välttämättömät työkalut? Noista työkaluista olisi hyvä sopia, mitä milläkin tehdään, koska ihan kaikkien jatkuva seuraaminen ei ihan aina onnistu. syynä on esim. aika ja raha. Ningeistäpitäisi seurata niitä joissa työskentelee. Jos jokin on arvotettu välttämättömäksi, on työnantaja velvoitettu antamaan koulutuksen, johon työntekijän on mahdollista osallistua. Etätyöntekijä ei eroa lähityöntekijästä. Etätyöläiset eivät ole yhtenevä ryhmä, joka tekisi talon ulkopuolella samaa työtä. Työkalujen hallinnan tulee tukea omaa työtä. Tilanteesta riippuen jonkin sortin pikaviestin on myös paitsi kohtalaisen välttämätön, myös äärimmäisen näppärä. Google Talkin voisi lisätä virallisiin ohjelmiin ... Nexus-ympäristö voi olla hankala käyttää, jos ei ole teknisesti orientoitunut. Muut luetelluista työkaluista ovat niin yleisesti käytettyjä, että niiden osaaminen on mielestäni on tarpeen. Tiedottaminen virallisilla sivuilla olisi hyvä olla tiedottajan hommaa, muuten alkaa olla liikaa kokkeja. Tärkeitä taitoja ovat varmasti kaikki. Itsellä tuo skype ei ole vielä aivan hallinnassa. Tietysti jos vaaditaan näiden käytön hallinta niin varmaan koulutus/ohjaus tulisi myös järjestää. Nämä tulisi osata myös muutenkin.

22. Sosiaalisen median työkalut? Delicious, Twitter ja Flickr eivät ehkä ole välttämättömiä, mutta suotavia yhteisen rakentamisen ja tuottamisen työkaluja kuitenkin. Hyödyllisiä ne ovat joka tapauksessa. WP:stä taitaa kyllä riittää perusteet. Lisäksi jokin synkroninen ympäristö kuten Connect. Ainut jota osaan käyttää on ning. Näissäkin olisi hyvä sopia, mitä käytetään ja mihin tarkoitukseen. Vähän hallitsemattomasti rönsyilee nämä uudet työkalut. Varmaan on paljon tarpeellista ja hyödyllistä, mutta ei kaikille. Osa henkilöstöstä on pätkätyösuhteessa (etä), jotkut tekevät jonkin verran etäpäiviä esim. arviointeja. Miten etätyöntekijä määritellään? Ei ole ihan tarkkaa kuvaa mitä kaikki nuo tarkoittavat. Monet ovat varmasti hyödyllisiä ja tarpeellisiakin, mutta toisaalta pitäisi myös kysyä, kuinka paljon työaikaa on käytettävissä kaikenlaiseen viestintään sosiaalisen median työkaluja käyttäen. Toisaalta on myös niin, että mikä yhdelle on näppärä työkalu, se ei ole sitä toiselle. Ohjelman jolla nuo voi mykistää ... Hei eikös yksi tarkoitus ollut tehostaa työntekoa ... Noilla saadaan työnteko tehottomaksi, kun seuraillaan mitä muut tekee ;) Vaaditaanko sosiaalisuutta? Jos et ole sosiaalinen niin aiheuttaako tämä vain ylimääräistä stressiä etätyöntekijälle joka haluaisi työskennellä etänä epäsosiaalisuuden vuoksi.

24. Liikunta ja kulttuuri Mikkelin kaupunki tarjoaa myös Otavan henkilökunnalle jo nyt liikuntasetelin (7 €), jonka voi käyttää eri tarkoituksiin. (esim. kuntosalikorttiin). Olisikin hauskaa, että saataisiin vetämään vaikkapa joku fysio-opiskelija tms. kerran pari viikossa taukojumppa opistolla, ja siihen voisi osallistua myös CP:n kautta! Hyvää fyysistä (ja psyykkistä) kuntoa ei voi tukea liikaa! Taukojumppaa meille juu! Mitä talolle maksaa se, että työntekijät saavat esim. kaupungin palveluista alennusta? Suhteessa siihen, mitä lähi-ihmisiinkin käytetään liikunta- ja kulttuurirahaa, etäihmisille voi käyttää. Tosin näissä on hienosäätämisen varaa lähityöntekijäidenkin kohdalla. Lähityöläiset eivät (kai) saa liikuntaseteleitä? Voisiko Marssixin suorittaa muutenkin kuin tiettynä aikana, tiettyä reittiä? Tarvitaanko kulttuuriseteliä? Henkilökohtaiset jonkkapallot saattaisivat edesauttaa taukojumppaamista ... Mitä ovat liikunta- ja kulttuurisetelit, kaupungin alennuksiako? Entä taukojumpat? Tasa-arvo yritettävä pitää mukana.

26. Työterveys Työnantaja ostaa etäläisen palvelut joko kunnalliselta terveyskeskukselta tai yksityiseltä lääkäriasemalta. Työterveyspalveluista voisi työnantaja tehdä sopimuksen etäläisen kotipaikkakunnalla tai helpompi tapa olisi maksaa työterveyskäynti maksettua laskua vastaan. Vakuutusturvahan on sama kaikilla työntekijöillä riippumatta siitä, missä ja miten työtä tekee; eli lakisääteinen tapaturmavakuutus työaikana ja työmatkoilla. On työntekijän oma valinta tehdä etätyötä, joten jos haluaa työterveyspalveluja, käy Mikkelin työterveydessä. Ergonomiakonsultaatiota pitäisi tarjota työpaikan työoloihin, etäpisteen työergonomiasta vastaa etätyöntekijä itse, ja vähentää kulut verotuksessa. Jokaisella pitää olla lisäksi yksityinen tapaturmavakuutus. Voi olla vaikea järjestää, mutta olisihan se mukava jos työterveyspalvelut olisivat käytettävissä myös etätyöpaikkakunnalla joko kotikunnan tai yksityisen sektorin palveluna. Tasa-arvo yritettävä pitää mukana. Kuitenkin Mikkelin työterveyspalvelut eivät kuuluu Helsingistä käsin työtä tekeville. Tuo työturvallisuus, -suojelu ja vakuutusturva ovatkin vallan kiinnostavia kysymyksiä.

28. Laitteet ja välineet Palveluiden pitäisi kuulua niin etä- kuin lähityöntekijöillekin. Tässä kai halutaan rajata suorituspalkkaiset pois? Tämä on hankala kysymys. Perusajatukseltaan voisi lähteä siitä että samat työkalut ja välineet pitäisi olla etätyöntekijän käytössä mutta kenen maksamina. Itse hankitut työvälineet voi vähentää verotuksessa jolloin etätyöntekijä voisi hankkia atk-tuen avustuksella omat työvälineet (tässä tapauksessa itse hankitut työvälineet eivät tietenkään olisi enää opiston omaisuutta joka saattaisi aiheuttaa ylläpidollisia ongelmia). Tietokone, ohjelmistot, matkapuhelin ja nettiyhteys ovat ehdottoman tärkeitä. Kone ja sen sisältävät ohjelmistot pitäisi kuulua päätoimiselle etätyöntekijälle. ATK-tuki koneen ja opiston ohjelmistojen osalta. Ja työläisen pitäisi tulla se tuki hakemaan Otavasta - ei niin, että ATK-tuki ramppaa pitkin maita ja mantuja. Työajanseuranta palvelu. Lähinnä sen vuoksi että työaika ja vapaa-aika erottuvat paremmin toisistaan. WebbikameraConnectProta varten. Lisäksi voisi olla hyvä miettiä päätoimisten etätyöntekijöiden lisäksi kuuluisivatko jotkin näistä myös osa-aikaisesti etätyötä tekeville, esim. mikki/kuuloke/nettikamera? Tähän ruksailin nyt sellaisia, jotka mielestäni tulisi kuulua ainakin kokoaikaiselle etätyöntekijälle. Puhelimen tarve riippuu varmaan jonkin verran työnkuvasta.

29. Muita tukikommentteja Tuen on hyvä olla samanlainen kuin lähityöntekijöilläkin, mutta joskus tuntuu tulevan kärpäsestä härkänen eikä osata ajatella maalaisjärjellä. Ei ohjeistamalla ketään saada liikkumaan, vaan tekijän päässä pitää naksahtaa liikuntavaihteelle. Työnohjausta, tarvittaessa sijaisten palkkaamista. Kontrolli ja läpinäkyvyys nousevat tärkeäksi, mutta niin että se on etätyöntekijän vastuulla; On työntekijän tehtävä tehdä etätyöstään kannattavaa ja tuoda sitä esille, ei ole realistista että työnantajasuunnalta aletaan kysellä erikseen raportteja. Sosiaalinen yhteyshenkilö jolle voi puhella kun kaikki menee hyvin tai huonosti. Tämä voisi hoitaa etäläisten asioita lähellä. Oikeastaan minä luulen että meidän pitäisi miettiä syvemin työn luonnetta Otavan Opistossa. Se koskee niin etä- kuin lähityöläisiäkin. Itse pitää olla aktiivinen ottamaan selvää niin kuin luomaan systeemejä. Tiukat roolit eivät toimi meillä. Se toimii että pistetään toimimaan :-) Tulostimen käyttö on tällä hetkellä oman tulostimen varassa, myös kuulokkeet ovat omat. Etätyöntekijä ei saa ääntään kuuluviin laiteasioissa, vaikka olisi pyytänyt mm. kuulokkeita jo vuosi sitten. Taannoisen puhelimentoimintakyselyn tuloksia on odoteltu myös, että saisiko niitä ohjeita puhelimen monipuolisempaan käyttöön vai miksi tehdään kyselyitä, jos ei niiden tiimoilta tapahdu toimintaa. Vai eikö ATK-tuki kuulu etäläisille? Tukea muilta siihen, ettei jää yksin.

30. Epäviralliset kohtaamiset Sähköpostit ja puhelut lähimmille työkavereille. Meseä en halua käyttää, muuten tuntuisi, että siinä on roikuttava ihan koko ajan. Joskus voi käydä livekaffella, jos samassa kaupungissa asuu useampi etätyöntekijä. Mese, skypetms; sellaiset välineet jotka istuvat luontevasti lähi-ihmisten arkeenkin; ei voi mielestäni odottaa että lähi-ihmisen pitää niiden sälähommien lisäksi, joita muutenkin täällä on enemmän kuin etänä vielä hoitaa se, että etäihminen pysyy kivasti informaaleissa tilanteissa mukana. Työpäiväkirja-tyylinen bloggaus tai sisällöntuotantoympäristö johon voi upottaa twitterin tms.. Siten lähityöntekijät voivat tutustua etätyöntekijän päivään, läpinäkyvyys kasvaa ja ne informaaleissa tilanteissa käytävät keskustelut laajenevat nettiin kommenttejen kautta. Vaikkapa puhelinsoitot silloin tällöin työkavereille tai Skypekahvitauot! Ei mikään, aidosti. Hyvin haastava kysymys. Osittain korvaava olisi tehokas sosiaalisen median käyttö. Silloin se vaatisi koko työyhteisön sosiaalistamista. Ningeistä voisi löytyä joku vastaus. Eniten kuitenkin komppaisin sen suuntaan, että kun tulee opistolle ja palavereihin, tankkaa itsensä kahvitilaisuuksilla paikan päällä ja jättää aikaa tapaamisille. Sähköpostilla on kiva lähestyä kollegaa ihan vapaamuotoisissakin asioissa (jos haluaa). Kohtaamisille verkossa sosiaalisen median kanavilla tai vaikka SecondLifessa.

31. Etäpaikkakuntatehtävät? Ehdottomasti kannatettava idea, mutta voisi ainakin osittain ja aluksi perustua vapaaehtoisuuteen. Jos tämä toimenkuva sen mahdollistaa niin tämähän on suorastaan järkevää. Mikäli kyseessä on ohjelmoija niin tämä on todella typerää. Kuitenkin etätyöntekijää on aina kuultava näissä tilanteissa koska niin kuullaan lähityöntekijääkin. Kunhan ei laajenneta taas työnkuvaa tehtäviin, joita hänelle ei kuulu. Tuskin markkinointihommaan kannattaa laittaa webbisuunnittelijaa. Etänä kun ollaan, niin on aika luontevaa näkyä verkossa. Avoimessa verkossa toimiminen on lähes luonnostaan myös verkostoitumista. Toki paikkakunnalla olevien yhteistyökumppaneiden kanssa tapaamiset ja uusien kontaktien luominen on luontevaa. Noin äkkiseltään kuulostaa, että tuossa voisi saada hyviä synergiaetuja. Hiukka sekava kysymys... :-) Jos ymmärrän oikein tämän, minusta tällaisiin tehtäviin osallistuminen on etätyöntekijölle itsestäänselvyys. No sehän on loistavaa - verkostoitumista omalla alueella, jonka parhaiten tuntee! Hiilijalanjälki pienenee myös hieman, kun se joka on lähellä osallistuu. Tietysti sillä reunaehdolla, että kyseiset aiheet kuuluvat jollain tasolla osaamisalueeseen. Jos se on strategisesti tarpeellista.