1. Suullisen kielitaidon arviointi –
vähän taustaa
Sauli Takala
30.11.2013
Luksus- seminaari

3. SUULLISEN KIELITAIDON KOKEEN TYÖRYHMÄN (SUKO) RAPORTTI
Kouluhallitus asetti 1.11.1988, raportti luovutettiin 31.8.1989
Tavoite: selvittää ylioppi­lastutkinnon yhteydessä pidettävän vieraiden
kielten suullisen tuottamisen kokeen järjestämisen muotoja ja tehdä
ehdotus tällaisen kokeen järjestämisestä sekä siihen liittyvistä
toimenpiteistä.
Kokoonpano: Puheenjohtaja: ylitarkastaja Kalevi Pohjala. Jäsenet: ylitarkasta-ja Erik Geber,
vt. ylitarkastaja Sakari Kaila (sihteeri), vs ylitarkastaja Auli Luukkonen , vs. toimistopäällikkö
Pirkko Ruotsalainen, dosentti Sauli Takala, lehtori Sirkka Talari Suomen kieltenopettajien
liitto Sukol ry:stä. Ylioppilastut-kintolautakunnan nimeämiä työryhmän jäseniä olivat:
professori Valde Mikkonen Helsingin yliopistosta (15.3.1989 asti) sekä hän jälkeensä
ylitarkastaja Antti‑Jukka Oksanen kouluhallituksesta, korkeakoulunlehtori Sirkka ‑Liisa Ojanen
Helsingin kauppakorkeakoulusta, lääninkouluttaja Rauni Paakkunainen Helsingin II normaalikoulusta, yliopistonlehtori Kai A. Saanila Helsingin yliopistosta (30.1.1989 asti) sekä hänen
jälkeensä tutkija Kaija Kärkkäinen Kasvatustieteiden tutkimuslaitokses-ta.
Työryhmä kuuli seuraavia asiantuntijoita: opintoasiainsihteeri Aune Blümchen Opettajien
Ammattijärjestö OAJ ry:stä, ylitarkastaja Riitta Lampola ammattikasvatus-hallitus , lehtori
Marja Saarinen, ylitarkastaja Marjatta Santala, sekä Oberstudienrat Jens Stephan
Goethe‑Institutista.
Opetuskokeiluja käynnistyi muutamisssa lukioissa ja harjoittelukouluisssa.

4. 1993

5. Ladon ja Valetten testauskirjoissa (1960-luvulla) esitel-tiin myös
suullisen kielitaidon testi-tyyppejä. Useat näistä olivat ns. discrete
point -koetyyppejä, joissa kussakin osiossa mitataan kielen kapeaa
osasta. Tällainen testaustapa vaikutti kuitenkin lupaavalta, koska
sen toteuttaminen ja jopa arvostelu kouluissa tuntui mandol-liselta.
Niinpä vuoden 1969 keväällä kokeiluperuskouluissa pidettiinkin
suullisen kielitaidon kokeet luokillla 4 ja 6.
Tätä kokeilua ehdittiin raportoida vasta parikymmentä vuotta
myöhemmin.

6. Ensimmäisessä osassa oli erillisiin kuviin liittyviä englanninkielisiä kysymyksiä (15 tehtävää). Oppilaan tuli tauon aikana vastata kysy-mykseen
englan-niksi. Opettaja arvioi oppilaan vastauk-set välittömasti erikseen
kieliopillisten rakenteiden ja sanaston osalta merkitse-mällä rastin
valmiiksi laadittuun vas-tauslomakkeeseen. Valittavana oli kol-me
saraketta: oikein - väärin - vaillinai-nen vastaus. Arvostelun
helpottamisek-si lomakkeella esitettiin muutama hy-väksyttävä vastaus.
Toisessa osassa oppilas kuuli nau-halta lyhyitä englanninkielisiä kysymyksia, johin hänen tuli vastata omin pän ilman kuvan apua. Tällaisia
tehta-via oli kymmenen. Arviointi oli sama kuin ensimmaisessa osassa.
Kolmannessa osassa mitattiin op-pilaan aantamistaitoa. Oppilas kuuli
nauhalta viisi lausetta, jotka hanen tuli toistaa mandollisimman tar-kasti.
Kus-sakin lauseessa oh alleviivattu 3-6 San-netta, joiden ääntä-misen
taso arvioitiin kolmiportaisella asteikolla: 1, 1/2, 0. Ääntämisen sujuvuus
arvioitiin erik-seen samalla asteikolla.
(Ks seuraavia dioja)

7.
4 1k
6 1k
Tilastoll. merkitsev.
ka.
ka,
Osa I:
.
Rakenteet 957 3.51
(maks. 15)
Sanasto 10.2 3.34
1
(maks. 15)
8.81 4.07
10.02 3.35
Osa II:
Rakenteet 5.55 1.98
(maks. 10)
. Sanasto 5.97 2.09
(maks. 10)
Osa III:
.Ääntämin 5.39 2.11
(maks. 15)
. Sujuvuus 5.30 2.38
(maks. 15)
5.23 2.03
t= 1.79
p= .074*
t= -0.44
p= .659 ns
6.05 2.17
5.26 2.20
5.53 2.43
t= 2.19
p= .029"
t= 0.61
p= .500 ns
t= 0.66
p= .509 ns
t= -1.06
p= .291 ns

8. Englannin puhumisen koe : VI lk
1969
Osa 1
Tässä kokeessa kuulet nauhalta kysymyksiä englannin
kielellä. Tehtävävihkossasi on kutakin lausetta kohti yksi
kuva. Kuuntele tarkasti nauhalta tuleva kysymys, katso
vastaavaa kuvaa ja vastaa kysymykseen englanniksi
kuvan perusteella. Vastaa kokonaisilla lauseilla, mutta
voit vastata lyhyemminkin, jos et osaa vastata
käyttamällä täydellisiä lauseita. Vastausaikaa on
kysymysten välillä 20 sekuntia, joten mieti vastauksesi
nopeasti ja vastaa viivyttelemättä. Puhu selvästi ja
huolellisesti ääntäen.

13. Useita tutkimuksia ja opinnäytteitä:
Väitöskirjoja: Maija Saleva, Raili Hildén, Riku Mäkelä...
•FSI- taitotasoskaala (Foreign Service Institute) – vaikutusvaltainen varhainen
malli
•ACTFL – OPI- koulutus (Oral Proficiency Interview)
•SUKOLin seminaarit 1970-luvulla
•Suomalaisen Yhteiskoulun kokeilut (1974-1976 )- SYK oli silloin Valtion
kokeilukoulu – korkea arvioitsijayksimielisyys
•Ola Berggrenin uraauurtavat kokeilut (Lappeenrannan kielikeskus) - 1970luvulla
•Kielikeskusten suullisen kielitaidon opetus ja testaaminen –laaja koulutus:
kielikeskusopettajat lienevät kokeimpia suullisen kielitaidon testaajia Suomessa
•Yleiset kielitutkinnot -suullinen koe mukana alusta alkaen
•Inkerinsuomalaisten paluumuuttajien kielikoe (IPAKI) – tietokonepohjainen
(myös suullinen koe)
•OPEKO-kokeilu (vrt Eeva Tuokon esitys)
•Opetusministeriön työryhmän esitys (2006)

14. Loppupäätelmä
•Paljon kokemusta suullisen kielitaidon
arvioinnista
•Melko paljon tutkittua tietoa
•Siis, hyvä pohja jatkotoimenpiteille
•Mutta: tarvitaan kehitystyötä ja kokeilua ja
koulutusta

15. 2006