Selvitys palvelusetelin käytöstä kuntoutuksen ja apuvälineiden hankinnassa.

1. Palveluseteli kuntoutuksen ja apuvälineiden hankinnassa Helena Liira Johtava ylilääkäri Kirkkonummen kunta

2. Kuntoutuksen ja apuvälineiden alueella on lisääntyvää palvelutarvetta kun väestö vanhenee Alalla on yrittäjyyttä, tosin sitä kaivataan edelleen lisää laajentamaan palvelutarjontaa Selvityksen tavoitteena oli etsiä mahdollisuuksia palvelusetelin käytölle Selvitys perustuu avainhenkilöiden haastatteluihin, eri näkemysten kuulemiseen ja käytännön toimijoiden ideoiden kokoamiseen Selvityksen taustaa

3. Palvelusetelin avulla voidaan lisätä joustavuutta ja asiakaslähtöisyyttä kuntoutuspalveluiden hankinnassa Kuntoutuksen ja apuvälineiden alueelta löytyy esimerkkejä, joissa kunnat voivat helposti kokeilla palvelusetelin käyttöä Kunnalle palveluseteli antaa mahdollisuuden luoda kilpailua ja markkinoita ja siten hallita kustannuskehitystä Keskeinen sanoma

4. Kuntoutuksella tarkoitetaan WHO:n määritelmää (1994) mukaillen toimintaa, jonka tarkoitus on auttaa vajaakuntoista henkilöä mahdollisimman itsenäiseen elämään. Lääkinnällisellä kuntoutuksella pyritään parantamaan ja ylläpitämään kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä Määritelmiä

5. Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia apuvälineitä ovat lääkinnällisin perustein todetun toimintavajavuuden korjaamiseen tarkoitetut välineet. Tavoitteellinen kuntoutus perustuu kirjalliseen kuntoutussuunnitelmaan. …jatkoa määritelmiin

6. Hoito Kuntoutus Hoidosta kuntoutukseen Haitan tai vamman aste Aika

7. Lainsäädännön tavoitteena on sellainen kuntoutuksen työnjako ja yhteistyö, jossa kuntoutuja saa palvelut oikeudenmukaisesti, joustavasti ja tasavertaisesti Kunnan tehtävänä on järjestää lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kuntoutuksen tarve kunnassa edellyttää Kuntoutuksen lainsäädäntö

8. Kuntoutuksen hankintaprosessi Kuntoutuksen tarve loppuu Kuntoutuksen tarve Asiakas Seuranta ja arvio Kuntoutussuunnitelma Kunnan kuntoutus-palvelut Julkisesti tuotettu palvelu Yhteenveto annetusta palvelusta ja arvio kuntoutujan tilanteesta ja jatkotoimenpiteet Palvelun-tuottaja Ostopalvelu, Maksusitoumus tai palveluseteli

9. Vahvin näyttö alaselän pitkittyneen kivun kuntoutus lonkkamurtumapotilaiden geriatrinen kuntoutus aivohalvauspotilaiden akuutti kuntoutus äkillisesti toimintakykynsä menettäneiden vanhusten sairaalakuntoutus Käypä hoito-suositukset ottavat kantaa näyttöön kuntoutuksen vaikuttavuudesta Resursseja tulisi suunnata vaikuttavuusnäytön mukaan Milloin kuntoutus on vaikuttavaa

10. Lisää kuntoutuksen asiakaskeskeisyyttä, asiakkaan oikeuksia ja tiedonsaantia Antaa valmiuden reagoida nopeasti ja joustavasti kuntoutustarpeiden muutoksiin Voi lisätä palveluiden tarjontaa Vähentää palveluiden kilpailutuksiin liittyvää hallinnollista työtä kunnissa, jos kaikki hyväksymiskriteerit täyttävät palveluntarjoajat hyväksytään mukaan järjestelmään Palvelusetelin mahdollisuudet kuntoutuksen hankinnoissa

11. Kun vamma estää kuntoutujaa arvioimasta palvelun laatua Kun palvelua on niukasti tarjolla Kun palvelun ostaminen vaatii tiivistä moniammatillista yhteistyötä, seurantaa ja tavoitteen uudelleen määrittelyä kuntoutuksen aikana Milloin palveluseteli ei sovi kuntoutuksen hankintaan

12. Kuntoutuksen markkina on Suomessa n. 1,5 miljardia euroa Terveydenhuollon osuus kuntoutuksen kokonaiskustannuksista on n. 20 % Apuvälineiden vuotuinen markkina on 65 m€ Etenkin väestön ikääntymiseen liittyvien palveluiden ja apuvälineiden kysyntä kasvaa Kuntoutuksen alalla toimii yksityisiä yrittäjiä; tarvetta olisi useammalle Laitoskuntoutuksen resurssia vapautuu, kun sotaveteraanisukupolvi väistyy Palveluntuottajat ja markkinat

14. Riittävät markkinat ja asiakassuhteiden pysyvyys

15. Hyvä palvelun saatavuus

16. Palvelun hinnan kohtuullisuus

18. Hyvä palvelun saatavuus

19. Palveluiden tuottamisesta niiden järjestämiseen

21. Vaikeavammaisten asiakkaiden toimintakyvyn ylläpitämisessä tarvitaan usein pitkäkestoista toimintakykyä ylläpitävää kuntoutusta. Tämä toiminta voi olla osittain tai kokonaan Kelan tai vakuutusyhtiöiden vastuulla; usein kuitenkin myös kunta osallistuu fysioterapian järjestämiseen. Kyseessä on samantyyppisenä toistuva palvelu, jota tarvitaan paljon ja jota annetaan usein asiakkaan kotona. Asiakkaan valinnanmahdollisuuksilla on erityistä painoarvoa; samoin mahdollisuuksilla liittää palveluun täydennyksiä oman valinnan mukaan omalla kustannuksella. Pitkäaikainen toimintakykyä ylläpitävä fysioterapia

22. Kotona asumista tukeva fysio- tai toimintaterapia Väestön ikääntyessä kotona asumisen tukeminen tulee yhä tärkeämmäksi. Kotona asumista voidaan tukea erilaisilla fysio- ja toimintaterapiajaksoilla, jotka voidaan määritellä tavoitteesta lähtien. Myös lyhyet laitoskuntoutusjaksot, joihin sisältyy lääkityksen arvio ja kuntoutussuunnitelman tarkistaminen, voivat tehostaa kotona asumista.

23. Erityisterapiat (neuropsykologinen, puhe-, fysio- ja toimintaterapia) aivohalvauksen tai aivovamman jälkeen Aivohalvauksen ja aivovamman jälkeiset terapiat voivat estää toimintakyvyn menetystä ja pysyvään laitoshoitoon joutumista. Palvelusetelillä voidaan järjestää yhtenäistä hoitoketjua tukevaa palvelua, joka voidaan käynnistää laitoshoidossa ja jatkaa potilaan kotona.

24. Kuntoutuskonsultaatiot Kuntoutus on tavoitteellista, useimmiten moniammatillista toimintaa. Palveluseteli voi toimia tällaisten konsultaatioiden järjestämisessä erikoissairaanhoidon lähetemenettelyä tehokkaammin. Konsultaatiot voivat sisältää erikoislääkärin arvion tai moniammatillista osaamista vaativan selvityksen. Parhaimmillaan osaava kuntoutuskonsultaatio avaa reittejä toimintakyvyn tukemiseen lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen avulla.

25. Apuvälinehankinnan prosessi Apuvälineen tarve loppuu Apuvälineen tarve Asiakas Seuranta ja arvio Apuvälinetarpeen arvio Kunnan kuntoutus-palvelut Julkisesti tuotettu palvelu, sovitus, käytön opetus, huolto Käytön seuranta ,palaute ja jatkotoimenpiteet Ostopalvelu: maksusitoumus tai palveluseteli, sovitus, käytön opetus, huoltosopimus Palvelun-tuottaja

26. Näön- ja kuulonhuollon apuvälineet Kosmeettiset ja muut yksilölliset apuvälineet kuten peruukit, tukipohjalliset ja rintaproteesit Kotona selviytymistä tukevat apuvälineet Raajaproteesit Esimerkkejä palvelusetelillä hankittavaksi sopivista apuvälineistä

27. Näön- ja kuulonhuollon apuvälineet Lääkinnällisenä kuntoutuksena korvataan alle 8-vuotiaille silmälasit toiminnallisen heikkonäköisyyden ja karsastuksen hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Piilolinssit korvataan sarveiskalvopoikkeaman tai muun lääketieteellisen perusteen vuoksi. Näitä palveluita kunnat ovat yleisesti jo hankkineet maksusitoumusten avulla. Myös silmäproteesit ja kuulonhuollon apuvälineet sopivat palvelusetelillä hankittaviksi.

28. Kosmeettiset ja muut yksilölliset apuvälineet Syöpäpotilaille korvataan apuvälineinä peruukkeja ja rintasyöpäpotilaille rintaproteeseja. Asiakkaan valinnan mahdollisuus on tärkeää näissä yksilöllisissä apuvälineissä. Palveluseteli voi sopia myös erilaisiin tukikenkiin ja -pohjallisiin, jotka ovat yksilöllisiä, kuluvia ja joita ei voida kierrättää muille käyttäjille.

29. Kotona selviytymistä tukevat apuvälineet Monet kotona selviytymistä tukevat apuvälineet soveltuvat palvelusetelillä hankittaviksi. Laajentuvilla markkinoilla on mahdollisuuksia verkkokauppaan ja uudenlaisiin palvelukokonaisuuksiin esimerkiksi liikkumisen apuvälineiden kuten rollaattorien, hygienia-apuvälineiden ja tukitankojen hankinnassa. Kotona-asumiseen liittyvät laitteet, sähkösängyt, nostamisen ja siirtämisen apuvälineet voivat soveltua palvelusetelillä hankittaviksi ja vuokraus on käypä hankinnan menettely. Pienten apuvälineiden hankinnassa nykyistä menettelyä voidaan uudistaa antamalla palvelusetelin apuvälinearvion perusteella tiettyyn kokonaisuuteen, esimerkiksi keittiöapuvälineisiin seuraavan kahden vuoden ajalle.

30. Raajaproteesit Palveluseteli voidaan antaa myös tiettyyn toiminnalliseen tavoitteeseen, esimerkiksi hyvään kävelykykyyn tähtäävään kuntoutusketjuun. Palveluun sisältyy suunnitelma, proteesi ja kuntoutus, esim. kävelykoulu. Proteesi voidaan hankkia myös vuokraamalla, jolloin maksetaan vain apuvälineen käytöstä.

31. Kunnan tulee hyväksyä palveluntuottajat, joilta palvelua voidaan hankkia palvelusetelillä. Kuntoutumisen onnistumisen kannalta keskeistä on toteutumisen seuranta. Suunnitelmaa tulee muuttaa, jos kuntoutus ei tuota toivottua tulosta. Kuntoutuksen hankinta palvelusetelin avulla vaatii hyvää yhteistyötä tilaajan, tuottajan ja asiakkaan välillä. Kunnan asettamat vaatimukset

33. Huolehtii potilaslain mukaisesta vastuuvakuutuksesta

34. Antaa palautteen asiakkaalle ja palvelusetelin maksajalle

35. Antaa tiedot palvelusetelin myöntämistä varten

36. Valitsee palveluntuottajan hyväksytyistä tarjoajista

38. Arvioi palvelutarpeen ja vastaa kuntoutussuunnitelmasta

39. Antaa asiakkaalle tietoa palvelusetelin käytöstä

41. Palveluseteli avaa kunnille uusia mahdollisuuksia kuntoutuksen palveluiden järjestämiseen Kustannusten hallinta tulee kilpailun kehittymisen kautta Yksilöllisten ja kosmeettisten apuvälineiden hankinta on kunnille helpoin tapa kokeilla palvelusetelin käyttöä Huomio kannattaa kohdistaa kuntoutukseen, jolla voidaan edistää ikääntyvän väestön kotona selviytymistä Palveluseteli voi edistää alan uusia innovaatioita Yhteenveto