2. Yksilö
• Siis sinä, henkilö, verkkopersoona, (yleensä ihminen)
• Levittää tietoa lähiympäristöönsä (yhteisöihin)
• Kuuluu yleensä useampaan yhteisöön
4. Verkosto
• Muodostuu yksilöiden tai
yhteisöiden
yhteydenpidosta
• Yksilön rooli on tärkein
• Yhteydenpito voi olla myös
automaattista
tietojenvaihtoa
5. Yhteisö
• Koostuu yksilöistä
saman asian ympärillä
• Tällaisia asioita ovat
esimerkiksi työpaikka,
kaveripiiri, harrastus,
mielipide, tms…
6. Yhteisöpalvelu
• On verkkoon perustettu viestintäkanava,
kokoontumispaikka
• Perustuu johonkin välineeseen, chatti, blogi, foorumi,
peli,…
• Mahdollistaa yksilöiden yhteenkuuluvuuden tunteen ja
mikä tärkeintä TASAVERTAISEN MAHDOLLISUUDEN
KERTOA ASIAANSA
7. Mitä on sosiaalinen media?
• Sisällöt, • sovelluksia, jotka perustuvat joko
• Yhteisö(t) kokonaan käyttäjien tuottamaan
• Tukevat teknologiat. sisältöön tai joissa käyttäjien
tuottamalla sisällöllä ja käyttäjien
toiminnalla on merkittävä rooli
sovelluksen tai sisällön arvon
lisääjänä.
• sisältöä voi tuottaa jo olemassa
oleva yhteisö, tai yhteisö voi
muodostua yksilöistä, jotka
tuottavat sisältöä samaan
palveluun.
• käyttäjinä voi olla myös yksilöitä,
jotka eivät kuulu yhteisöön, ja
vain hyödyntävät sosiaalista
mediaa.
8. Miten ”yleisö” tukee syntyvää
palvelua/sisältöä?
Alku
Laadukas
sisältö
julkaistaan
Kasvava
joukko Sisältöä
käyttäjiä tutkii muokataan ja
palvelun linkitetään
sisältöä
Palvelu saa
Sisältöpalvelu
näkyvyyttä
saa tilaajia
hakukoneissa
Palvelu saa Sisältöpalvelua
lisää PR-tukea tukeva yhteisö
yhteisöltä kasvaa
10. Miksi se on niin suosittua?
• Idea piilee sen työkalujen ja
menetelmien keveydessä.
• Sovellukset ovat
helppokäyttöisiä ja tarjoavat
mahdollisuuden vaivattomasti
ilmaista itseään ja jakaa
tuotoksensa muiden kanssa.
• Tuloksena on miljoonia
helposti löydettävissä olevia
tekstejä, tilapäivityksiä,
blogeja, ääniä, valokuvia ja
videoita.
11. Verkkoidentiteetti
Verkkoidentiteetti on
henkilökohtainen minäsi
sosiaalisessa mediassa:
• Nimimerkkisi (nickname) ja oma
nimesi
• Profiilikuvasi
• Oma esittelysivusi ja
• Käytössäsi olevat verkkopalvelut
• Verkkoidentiteettiä kannattaa
varjella hyvin, koska se voidaan
varastaa. Verkolla on pitkä muisti, ja
jos verkkoidentiteettisi varastetaan
sitä käytetään tuottamaan haittaa
sinulle tai organisaatiollesi, ei tämä
materiaali välttämättä koskaan
katoa Internetistä.
12. Verkkoidentiteetti
• Verkossakin sinulla voi olla
erilaisia rooleja:
• Työidentiteetillä tarkoitetaan
sitä, että SoMe -palvelussa
esiintyjän profiilista käy ilmi,
että esiintyjä viestii TSL:n
nimissä.
• Työidentiteetin ei tarvitse olla
henkilö, vaan se voi olla
myös ryhmä tai vastaava.
• Toki voi esiintyä myös
henkilökohtaisella
identiteetillään
13. Sähköposti
• Kaiken perusta
• Tarvitset tiliä jokaisessa
palvelussa
• Tili on oltava luettavissa
verkon yli (webmail)
14. Google
• Googlen sähköpostitunnukset Palveluja:
(Google-tili) mahdollistavat jo • AppEngine
itsessään monien • Android
yhteisöpalveluiden käytön • Blogger
• Google tilin ympärille voit • Kalenteri
koota oman yhteisösi • Yhteystiedot
• Google palvelut on myös • Dokumentit
paljon muuta henkilökohtaista • Ryhmät
• Gmail
• Health
• Page Creator
• Picasa-verkkoalbumit
• YouTube
• Google+
15. Tehtävä
• Tilin luominen ja Google palveluihin tutustuminen
• Gmail
• Kalenterit
• Docs
• Picasa-kuvapalvelu
• Google+
16. Tekstin tuottaminen yhdessä Google
Docs -palvelussa
• Voit tuoda ja siirtää palveluun omalta koneelta valmiita tiedostoja
• Palvelussa olevan asiakirjan voi jakaa muiden käyttöön kutsumalla sen
jakajiksi muita henkilöitä sähköpostin avulla. Esim. ryhmätöitä tehdessä
voi muut jäsenet kutsua tekemään samaa asiakirjaa ja näin ryhmätyö
sujuu joutuisammin.
• Useat ihmiset voivat katsella ja tehdä muutoksia asiakirjaan
samanaikaisesti. Tiedostoja voi siis käsitellä yksin, ryhmässä tai julkisesti
kaikkien ihmisten kanssa.
• Voit vertailla dokumentin eri versioita keskenään, tai katsella dokumentin
muutoshistoriaa.
• Valmiit tiedostot voi tallentaa omalle tietokoneelle esim. DOC-, XLS-,
CSV-, PDF-, RTF- tai HTML-muodossa. Docs-tallennusominaisuus
tallentaa auki olevaa tiedostoa automaattisesti tietyn väliajoin
• Valmiit tiedostot voi myös julkaista jolloin kaikki verkossa olevat näkevät
ne ja voivat muokata niitä.
• Palvelussa on reaaliaikainen keskustelumahdollisuus niiden ryhmän
jäsenten kesken, jotka ovat samaan aikaan kirjautuneena sinne.
17. Yhteinen Google-kalenteri
• toimii nettipohjaisesti ja soveltuu erityisen hyvin
toimistojen tai alueiden rajat ylittävään yhteistyöhön,
kun toimiston/luokan oma kalenteriohjelma ei ole
kaikkien käytössä.
• Googlen kalenteriin voi luoda erillisiä teema- tai
työryhmäkohtaisia kalentereita, joiden näkyvyyttä ja
päivitysoikeutta on helppo säädellä. Google-kalenteri
on myös helppo upottaa muun verkkomateriaalin
osaksi.
18. Sisältöpalvelut
• Sisällön luomiseen ja julkaisemiseen tarkoitettuja
välineitä ovat mm. blogit, wikit ja podcastit.
• Blogit ovat usein henkilökohtaisten ja persoonallisten
sisältöjen julkaisualustoja, joiden viestejä voi
kommentoida ja tilata. Niille on tyypillistä ajankohtaisuus
ja spontaanius. Googlen maksuttoman blogipalvelun
nimi on Blogger, ja blogien osoitteen tunnuksena on
blogspot.com.
• Wikit tarjoavat välineen yhteisöllisesti tuotettujen
sisältöjen julkaisemiseen ja jakeluun. Googledocs.
• Podcastit ovat verkossa julkaistavia audio- tai
videotiedostoja, joita käyttäjät voivat tilata ja ladata esim.
omalle soittimelleen.
20. Verkkoarkistot
• Sisällön jakelupalvelut painottavat enemmän itse
sisällön jakelua kuin yhteisön toiminnan tukemista.
• Saadakseen täyden hyödyn palvelusta käyttäjän
tulee rekisteröityä palveluun ja useimmiten kertoa
itsestään profiilisivulla.
• Yleensä sisällönjakelu palvelut keskittyvät tietyn
tyyppisen sisällön jakeluun kuten esim. Flickr -
valokuvien jakeluun ja YouTube videoiden jakeluun.
• Sisällönjakelupalvelut tarjoavat käyttäjille tyypillisesti
mahdollisuuden sisällön luomiseen, jakamiseen ja
arviointiin
21. Tehtävä
• Google –tilillä Youtubeen
• Videon lataus omalle koneelle:
• www.lataayoutube.com
• Ukkossade.mov
• Slideshare
22. Viestintävälineet
• Sosiaaliset verkostoitumispalvelut keskittyvät
verkostoitumisen ja yhteisön toiminnan tukemiseen.
Palvelussa olevat käyttäjien profiilitiedot ovat julkisia tai
puolijulkisia. Profiilitietojen ohella palvelussa yleensä
esitetään listaus henkilöistä, joihin käyttäjä on
yhteydessä kuten esim. Facebookissa.
• Pikaviestimet esim. Skype ja Messenger ovat luotuja
nopeaan viestintään tai läsnäolotilan helppoon
seurantaan.
24. Mitä verkossa tapahtuu?
Mitä pitäisi tapahtua?
• Facebookilla on tällä hetkellä
yli miljoona täysi-ikäistä
suomalaista käyttäjää, 2/3
suomalaisista
yhteisöistä/yrityksistä ei
kuitenkaan hyödynnä sitä
lainkaan.
• Harvalla yhteisöllä/yrityksellä
on oma Facebook-sivu,
vaikka sen tekeminen
maksaa vain tekemisen
vaivan.
• Sekä wikit että blogit ovat
sekä yhteisöissä että
yrityksissä liki tuntemattomia.
27. Omat tavoitteet tärkeitä toimintatavan
valinnassa
• SoMea ei kannata lähestyä
välineiden, vaan oman
toiminnan tavoitteiden ehdoilla
• Välineitä valittaessa on
harkittava tarkkaan tarjolla
olevista monista vaihtoehdoista
sopivat.
• Ulkoisten palveluntarjoajien
tuottamien välineiden kohdalla
ovat nopeatkin muutokset
välineen käytettävyydessä,
turvallisuudessa,
käyttöehdoissa ja muissa
olennaisissa ominaisuuksissa
hyvin mahdollisia.
28. Ammatillinen profiili
• Esimerkiksi Facebook-
profiilillasi annat samalla myös
työyhteisölle kasvot
• Jouko Muurilla on
Facebookissa kahdessa
profiilissa yhteensä n. 300
”kaveria”, niin ystäviä,
yhteistyökumppaneita,
asiakkaita kuin kilpailijoitakin.
• ”Työprofiilissani annan Jouko
Muurina TSL:lle yhdet kasvot
ja jaan siellä myös työhön
liittyvää tietoa, esimerkiksi
hyviä linkkejä.”
29. Työprofiili
• Työprofiili on työväline, jota käytettäessä on noudatettava
työnantajan ohjeita ja määräyksiä.
• Työprofiilissa käyttäjätilin tiedot on päivitettävä siten, että
niistä ilmenee koko nimesi, työtehtäväsi sekä edustamasi
organisaatio.
• Muista, että yksityishenkilöinäkin työntekijä voidaan
kuitenkin yhdistää työrooliinsa, työyhteisöönsä ja
työnantajaansa. Oma mielipide ei ole sama asia kuin
edustamasi organisaation mielipide. Esimerkiksi
työasioita käsitteleviin blogeihin on siis syytä liittää
jonkinasteinen vastuunrajaus. Esim. ”Sivustolla esitetyt
mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta
”oma organisaatiosi” kantaa.”
30. Työ- ja siviiliasiat samassa profiilissa?
• Kun samalla käyttäjäprofiililla
hoidetaan sekä henkilökohtaista,
että työhön liittyvää viestintää
tulee usein ongelmaksi se kuinka
nämä asiat voidaan eriyttää
toisistaan.
• Facebook tarjoaa kuitenkin
vaihtoehtoja siihen, mitkä viestit
näkyvät ja kenelle
• Jos käytät Facebookin
siviiliprofiilia työtehtävien
hoitamiseen, käytä ryhmiä ja
sivustoja työasioiden hoitoon.
Varmistu myös aina
henkilötietojen ja
organisaatiotietojen
oikeellisuudesta.
31. Työn tehostuminen
• Nopea viestiminen suurelle joukolle (tavoitettavuus?)
• Madaltunut vuorovaikutuskynnys, parempi vuorovaikutus ->
verkostoituminen
• Kollegoiden välinen osaamisen jakaminen, hyvien käytäntöjen
jakaminen
• Henkilöstön yhteisöllisyyden kokemuksen lisäys hajautetussa
työssä
• Hiljaisen tiedon dokumentointi esim. wikien kautta
• Yhteistyön helpottuminen, hierarkiat madaltuvat ja osallistuminen
lisääntyy
• Ajan- ja kustannusten säästöt
• Toiminnan läpinäkyvyys ja palautteen saaminen
• Innovatiivisuuden edistäminen
32. Käyttö voi aiheuttaa ongelmia
• SoMen luonteesta johtuen siihen liittyy aina tietosuojariskejä
• Käyttäjän on ymmärrettävä käyttämänsä SoMe -palvelun toimintaa
riittävän hyvin, jotta hän ei aiheuta toiminnallaan vahinkoa
itselleen ja työyhteisölleen.
• Jokainen on vastuussa perustamistaan ryhmistä ja vastaavista
palveluista ja velvoitettu valvomaan niiden sisällön
asianmukaisuutta.
• Perustajan ja ylläpitäjän vastuuseen kuuluu myös ryhmän tai
vastaavan poistaminen verkosta sen käytön loputtua
33. Tietoturva ja tietosuoja ovat etusijalla
• Pidä käyttämiesi tietokoneiden tietoturva ajan tasalla ja
muista, että sosiaalisen median palveluihin ei kannata
kirjautua samoilla tunnuksilla kuin esimerkiksi
työpaikan verkkoon tai kotikoneelle.
• Asiakkaiden tietosuojan piiriin kuuluvista tai muista
salassa pidettävistä asioista ei saa kertoa
sosiaalisessa mediassa . Esimerkiksi oppilastietoja,
arviointeja sekä luottamuksellisten keskustelujen
sisältöjä ei voida käsitellä sosiaalisessa mediassa.
34. Uhkia
• Verkkorikolliset käyttävät hyväkseen sosiaalisen median palveluita
ja etenkin yhteisöpalveluita, koska niissä ainakin vielä toistaiseksi
vallitsee tietynlainen luottamus kanssakäyttäjiin.
• Käyttäjän täytyy aina muistaa, että ei ole mitään takeita siitä, että
SoMe -palvelu on turvallinen. Myös ns. turvallisia ja laillisia sivuja
voidaan valjastaa haittaohjelmien yms. levittämiseen.
• Usein palvelujen käyttöehdoissa määritellään, että palvelun
käyttäjä käyttää palvelua täysin omalla vastuullaan. Palvelu ei siis
ota vastuuta siitä, jos käyttäjä saa palvelun kautta haittaohjelman
koneelleen. Palveluun rekisteröityvän oletetaan lukevan
käyttöehdot ja tekevän tämän perusteella "sopimuksen", joka sitoo
molempia osapuolia.
35. Riskejä vähennät kun
• Tutustut aina huolellisesti uusien sosiaalisen median
palveluiden toimintaan, käyttöehtoihin ja
yksityisyysasetuksiin
• Harjoittelet käyttöä "harmittomalla" aineistolla
• Muistat että SoMe on sekä henkilökohtainen että julkinen
viestintäympäristö
• Voit esiintyä nimimerkillä tai oikealla nimelläsi
• Verkossa voi olla vaikeaa edustaa vain itseään
• Viestintään sosiaalisessa mediassa tulee suhtautua kuten
mihin tahansa viestintään
• Sosiaalisen median erityispiirre on tiedon pysyvyys, kerran
sanottua ei voi enää poistaa
36. Jotta verkosto toimisi halutulla tavalla
• Verkoston jäsenten on tunnettava olevansa osa toimintaa.
• Yleisöosallisuuden onnistuminen edellytys on niiden
ihmisten löytäminen, jotka pystyvät luomaan yhteisten
tavoitteiden mukaisia tuloksia.
• Ideoiden on menestyäkseen oltava tavallisuudesta
poikkeavia.
• Osallistujien keskinäinen tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja
luottamus kyettävä ylläpitämään. Näiden yhteisöllisyyttä
luovien ja säilyttävien arvojen ylläpitäminen onnistuu
säännöillä, joiden tulee olla kaikkien hyväksymiä.
37. Sosiaalisen median hyvät käytännöt
• Ole aktiivinen, avoin ja kohtelias. Myös verkossa on syytä noudattaa
hyviä tapoja. Kuuntele ja pyri ymmärtämään muita. Kirjoita rehdisti omalla
nimelläsi ja seiso sanojesi takana.
• Kun saat negatiivista palautetta , mieti ensin palautteen luonnetta.
Mikäli kyseessä on perusteltu moite, käännä tilanne asiakaspalveluksi ja
pyri vastaamaan ilmenneisiin puutteisiin. Jos viesti on perustelematon,
jätä se huomiotta.
• Ole tarkka ja kirjoita vain varman tiedon pohjalta. On paljon
helpompaa perustella näkökantaa, kun omat tiedot perustuvat
jäljitettävissä olevaan faktatietoon.
• Ajattele ensin mitä aiot julkaista, sillä kaikki verkossa julkaistu voi
nopeasti levitä laajempaan julkisuuteen. Älä julkaise verkossa sellaista,
mihin et halua törmätä tulevaisuudessa tai sen julkaiseminen rikkoo
tietosuojaa tai tekijänoikeuksia. Jos huomaat tehneesi virheen, pyri
korjaamaan se itse ensimmäisenä.
38. Sosiaalisen median hyvät käytännöt
• Huolehdi omasta yksityisyydestäsi. Pidä huoli omasta
tunnuksestasi äläkä anna sitä muiden käyttöön.
• Huolehdi myös muiden yksityisyydestä. Kysy aina lupa
esimerkiksi toisen henkilön kuvan julkaisuun.
• Opi muilta ja jaa oppimaasi. Perehdy jo julkaistuihin sisältöihin
verkossa ja huomioi ne työssäsi. Muista viitata verkostoilta
saamiisi ideoihin ja apuun sopivan tilaisuuden tullen.
• Pyri tuottamaan lisäarvoa osallistumisellasi sosiaaliseen
mediaan.
• Ole realistinen. SoMe on laaja ja monitahoinen työväline.
Kenenkään ei kannata pyrkiä ottamaan kaikkien sen tarjoamia
työvälineitä käyttöönsä vaan on osattava keskittyä oman
toiminnan kannalta olennaisiin työvälineisiin ja työtapoihin.
