matskussa käsitellään inhmillistä ammattitaitoa erotettuna esim. tuotannollisesta ammattitaidosta

1. Ihminen, työ ja ammattitaito Ammatin ja ammattitaidon tarkastelu ja kehittäminen kytkeytyy työhön ja ihmiseen sekä niiden kautta yhteis- kunnallisiin ja maapalloisiin tapahtu- miin. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että ihminen tekee työtä tyydyttääkseen tarpeitaan ja toteuttaakseen itseänsä. Tarpeitten näkökulmasta katsottuna ihminen tekee työtä saadakseen rahaa ja voidakseen olla tekemisissä toisten ihmisten kanssa – sosiaalisuus ja yh- teisöllisyys. Taloudelliset ja sosiaaliset tarpeet ovat aikojen kuluessa yhteiskunnal- listuneet. Yhteiskunnallinen, valtiol- linen ja maapalloinen inhimillinen olemassaolo edellyttää ja vaatii työ- tä ja työntekoa enemmän kuin yksi- löt sinänsä. Työtä siis tarvitaan sekä yksilöiden tarpeiden tyydyttämiseen että yh- teiskuntien ja nykyaikana erityisesti markkinavoimien tarpeiden tyydyt- tämiseen. Yksilö tarvitsee työtä saa- dakseen rahaa ja toisten ihmisten yhteisön ja yhteiskunta tarvitsee työ- tä voidakseen olla olemassa. Ammattien ja ammattitaidon näkö- kulmasta tarkasteltuna työ on mää- rittänyt niitä ensisijaisesti yhteiskun- nallisten tarpeitten, ei niinkään yksi- löllisten tarpeitten suunnasta. Toi- sin sanoen se, että tarvitsen rahaa ja vuorovaikutusta toisten ihmisten kanssa, ei juurikaan ole määrittänyt ammatti- ja ammattitaitovaatimuk- sia, vaan se, millaisiin yhteiskunnal- lisiin tarpeisiin työtä on tarvittu. Mieti punaisella kirjoitettuja kysymyksiä itseksesi, opiske- lijoittesi ja näytön suorittajien kanssa. Miten ammattitaitovaatimuk- sesi on määritelty?

8. Työn ja ammatin erilaiset perinteet ja käytän- nöt saavat usein aikaan kohtaamattomuutta työtilanteissa, ja sen myötä erilaisia tunteita. Usein puhutaan kovista (miesten) ja pehmeistä (naisten) töistä ja ammateista. Esimerkiksi niihin sitoutuneet perinteet ja käytännöt synnyttävät erilaisia tunnesisältöjä ja –virittymisiä. Ihmisten yhteisöillä, erityisesti työyhteisöisöillä – niissähän vietämme ison ajan elämästämme – on suuri vaikutus tunteitten syntymiseen ja muotou- tumiseen. Esimerkiksi työyhteisön johtamis- ja työskentelytavat sekä –rakenteet vaikuttavat pal- jon työyhteisön kautta syntyviin tunnemuodostei- siin. Yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ilmiöt ja tapah- tumat ovat viides tunteiden synty-ympäristö. ” Länsimaisuus” ja ”itämaisuus” tuottavat erilaisia kulttuurisia tunteita. ”Työttömyys” ja ”yrittäjyyden suosiminen” saavat aikaan erilaisia yhteiskunnalli- sia tunteita. Mainitut viisi tunnelähdettä vaikuttavat samanai- kaisesti. Mistä mikäkin tunne on saanut alkunsa on aina selvitettävä todellisissa tilanteissa. Tuntei- den alkuperän tiedostaminen onkin inhimillisen ammattitaidon yksi perusta. Tunteiden alkuperäjäsennys voidaan kiteyttää seu- raavaksi kuvaksi. Kuvio 4. Tunteiden alkuperä

11. Tunnetietoisuus Tunnetietoisuus tarkoittaa sitä, että pystyy tunnistamaan ja erottamaan toisistaan erilai- sia tunteita. Tunteiden tiedostaminen alkaa omien tunteiden havaitsemisesta ja ymmär- tämisestä. Sen jälkeen tiedostaminen ete- nee omien ja toisten tunteiden erottami- seen toisistaan: ”tämä ärsyyntyminen ei ole- kaan minun tuskastuneisuuttani, vaan työto- verini, jonka tunne on tarttunut minuun”. Kehittynyttä tunnetietoisuutta on se, että al- kaa havaita yhteisöllisiä ja kulttuurisia tun- teita, joiden alkuperä ei ole yksittäisissä ih- misissä, vaan yhteisöllisissä ja kulttuurisissa tapahtumissa. Yhteisölliset ja kulttuuriset tunteet tarttuvat yksilöihin, mutta ne eivät ole heidän yksilöllisiä tunteitaan. Yhteisöl- linen tunne voi olla esimerkiksi levoton hyppelehtivyys, joka tulee usein vastaan ala- asteiden opettajain huoneissa. Se ei ole opet- tajien tunne, vaan ala-asteikäisten lasten tunnehahmo, joka on liimautunut myös opet- tajien keskinäiseen kanssakäymiseen. Esi- merkki kulttuurisesta tunteesta on vuoden 1998 kevään poliisisurmien suru. Lukuisat ihmiset liittyivät yleiseen surun tunnelmaan, ja monet pystyivät myös käymään yhteisen surun kautta läpi omia surujaan. Tunnetietoisuuden kehittämisen ensi askel on emotionaalinen suostuminen omien tun- teittensa tutkailuun. Varsinainen kehittämi- nen tapahtuu itsekseen kokemuksiaan ja tuntemuksiaan tuumailemalla, - kahden kesken läheisen ihmisen tai ammat- ti-ihmisen kanssa, - ryhmässä, joko vapaamuotoisesti tai ohja- tusti, - tavoitteellisessa yhteisössä yhteisön toi- mintakysymysten tarkastelun rinnalla ja läpi (esim. yhteisötyönohjaus). Mitä tunteita tunnistat omassa käyttäytymisessäsi? Erotatko omat, toisten, yhtei- sön ja kulttuuriset tunteet toi- sistaan?

12. Tunnetietoisuudelle on ominaista prosessuaali- suus. Tunteitten tajuaminen on tavallaan koko ajan liikkeessä ja muutoksessa. Tunnetietoi- suus ei ole määritelmätietoisuutta. Tunnetietoisuudessa tietoisuus viittaa ajatte- luun: sanat ja käsitteet ovat antaneet tunteille tartuntapintaa, niistä saa otetta. Tunteet itse myös vaikuttavat ajatusten muotoutumiseen ja myös ihmisten tekoihin. Myös näiden puo- lien tajuaminen on tunnetietoisuutta.

35. Inhimillisten työ- ja ammattikvali- fikaatioiden arviointi Inhimillisen ammattitaidon arviointi sisältyy inhimillistä ammattitaitoa tuottaviin proses- seihin ja menetelmiin. Niitä on käsitelty edelli- sissä luvuissa. Inhimillisen ammattitaidon arvioinnin ydin on itsearvioinnissa. Sitä voidaan toteuttaa henki- lökohtaisesti itsearviointilomakkeiden avulla sekä ryhmässä siten, että itsearviointeja tarkas- tellaan yhdessä. Niin henkilökohtaiset kuin ryhmässä toteutetut itsearvioinnit antavat parhaan ”hyödyn”, kun niitä suoritetaan eri ajankohtina ja verrataan ta- pahtunutta muutosta. Siitä saadaan aineksia ja virikkeitä inhimillisen ammattitaidon kehittämi- selle. Arvioi inhimillisessä ammat- titaidossasi tapahtunutta muu- tosta. Kerro havainnoistasi ys- tävällesi, työtovereillesi ja ota ne esille jossakin ryhmässä!

36. Kirjallisuutta Tunteiden tiedostaminen, opetushallitus/Pekka Ihanainen, 1995 Emotionaalis-moraalinen ammattitaito, 1996, www.ihanova.fi/raportit.htm Ihmisenä ammatissa, emotionaalisuuden ja moraalin yhteys ammattitaidossa, opetushallitus/ Aino Rikkinen, 1996 Emotionaalis-moraalisen ammattitaidon arviointi, opetushallitus/Pekka Ihanainen, 1998 Ihmisen ymmärtäminen, Kari E. Turunen, 1990 Tunneäly, Daniel Goleman, 1997 Halut, arvot ja valta, Kari E. Turunen, 1997 Minä ja minuus. Draamapedagogiikan lähtökoh- tia ja sovelluksia ammatillisessa opettajakoulu- tuksessa, Jyväskylän ammatillinen opettajakor- keakoulu/Salme Hänninen, 1996 Toiminnalliset menetelmät terapiassa ja koulu- tuksessa, Blatner, 1997 Tässä suhteessa. Erilaisuus, yhteys ja yhteistyö - NLP vuorovaikutuskirja, Toivonen ja Kiviaho, 1998