Avoin lähdekoodi verkkopalvelukehityksen kiihdyttäjänä, 2011-01-19. Turku.

1. Avoin lähdekoodi oman verkkopalvelukehityksen kiihdyttäjänä Esimerkkinä Drupal ja kaupungit Esitys pidetty Turussa 19.1.2011. Konsultti Perttu Tolvanen, Sininen Meteoriitti / Vierityspalkki.fi

2. Sisältö Edelläkävijyys verkossa Realiteetteja julkaisujärjestelmistä Web-kehityksen kiihdyttimet 2010-luvulla Mitä avoin lähdekoodi mahdollistaa ja mitä se vaatii asiakkaalta? Verkkokehitys vuonna 2013 Turussa Drupalin avulla.

3. Edelläkävijyys verkossa on rohkeutta kokeilla ja kykyä ottaa käyttöön

4. Edelläkävijyys syntyy… Kuuntelemalla asiakkaita. Rohkeasti kokeilemalla uusia tapoja. Mittaamalla ja keräämällä palautetta kokeiluista. Oppimalla kokeiluista ja myös jakamalla näitä oppeja muille.

5. Edelläkävijyys on arvokasta… kovassa kilpailutilanteessa… kun asiakkaina on paljon erilaisia, vaativia kohderyhmiä (esim. kaupungin asukkaat) … markkinoilla jotka liikkuvat nopeasti ja ovat jatkuvassa muutoksessa (esim. Internet).

6. YLE on ollut Drupal-pioneeri Suomessa

7. Mediatalot ovat vahvimpia ”Drupal-heränneitä”

8. Mediatalot ovat vahvimpia ”Drupal-heränneitä”

9. Realismin palasia…

10. Realiteetti #1: Avoin lähdekoodi ei ole hopealuoti parempaan maailmaan.

11. Avoin lähdekoodi vs. suljettu Avoimen vahvuudet Asiakas voi itse tehdä enemmän. Asiakkaalla on usein enemmän valinnanvaraa kumppaneissa. Monella järjestelmällä on laaja ekosysteemi ympärillään. Ei lisenssikustannuksia. Suljetun vahvuudet Selkeä tukitaho ja ylläpitovastuu. Joku pitää tuotteesta huolta vuodesta toiseen. Kehityksessä kuunnellaan asiakkaita. Ylläpitokustannukset ennustettavia. Lisätietoa: http://bit.ly/avoinkoodi

12. Avoin lähdekoodi vs. suljettu Avoimen riskit Lisätietoa: http://bit.ly/avoinkoodi Moni kumppani on ”hit-and-run” tyyppinen firma. Tuotteen suosio ja kehitys voi laskea nopeasti. Kehitys ohjautuu suosion ja käyttäjäkunnan mukaan. Räätälöinti voi estää päivitykset ja ylläpito voi olla hyvin kallista lopulta. Suljetun riskit Riippuvuus yhdestä/muutamasta tahosta. Ekosysteemi yleensä suppeampi kuin avoimissa tuotteissa. Kehityksessä viimeisen sanan sanoo tuotteen omistaja. Ylläpito- ym. kustannuksissa usein vähän neuvotteluvaraa.

15. Realiteetti #2: Verkkopalvelut koostuvat palasista – ja harva organisaatio tarvitsee kovin erityisiä palasia.

16. Verkkopalvelu Moderni verkkopalvelu palasina, v. 2011

17. Verkkopalvelu Moderni verkkopalvelu palasina, v. 2013 ç ç ‹ç‹ç‹ ‹ç‹ç‹

20. Realiteetti #3: Vahva tuote ja helppo räätälöitävyys EI ole yhdistettävissä.

21. Esim. YLE Areena, ei Drupalin päällä

22. Markkinakenttä Suomessa 2011 räätälöity alusta tuote palvelu

23. Kuopio.fi, toteutettu LifeRay:lla

24. Fiskars, toteutettu EzPublishilla

25. Yhteenveto realiteeteista Avoimuus, avoin data ja avoin lähdekoodi eivät ole samoja asioita. Avoin lähdekoodi mahdollistaa, mutta ei vielä tarjoa ”suoraan paketista” ihmeitä. Web-kehitys on mennyt paljon ”palasten yhdistelemiseksi”. Tässä pelissä avoin koodi pärjää! Markkina on pirstaleinen ja alkuvaiheessa – etenkin avoimen lähdekoodin puolella. Kaupunkien pitäisi järjestäytyä?

26. Extrat, esimerkkejä ja kertaus

27. Verkkokehityksen kiihdyttimet

28. Kiihdytin #1: Julkaisujärjestelmät joilla on ekosysteemi.

29. Esim. blogialustaWordpress ”12, 712” lisäosaa. Ilmaiseksi.

30. Valmiita moduuleita ja toimintopalasia.

31. Valmiita moduuleita ja toimintopalasia. Esim. Drupal: ”7239” lisäosaa. Ilmaiseksi.

32. Esimerkkejä ekosysteemipalasista Upotukset muista palveluista (esim. kuvat, videot ym.) Yleisten sisältöjen käsittelytoiminnot (esim. kuvakarusellit) Sisällön julkaisun ja hallinnan tehostamistoiminnot (erilaiset muokkaustyökalut, kuvien käsittelytoiminnot, hakukoneoptimointimoduulit, analytiikkamoduulit) Integraatiopalikat tunnettuihin järjestelmiin (esim. TUPAS) ”Oman ekosysteemin” kiihdyttäminen (esim. kriisitilannetoiminnot, kirjastohaku, lomaketoiminnot, kaupungin yhteinen hakutoiminto)

33. Kiihdytin #2: Kolmannen osapuolen työkalut.

34. Facebook, YouTube, Vimeo

35. Esim. SuomiTV ja Brightcove-NettiTV

36. Yhteenveto: Avoin lähdekoodi vaatii asiakkaalta Vahvan verkkotiimin, joka osaa ja haluaa kokeilla. Uskallusta kokeilla, arvioida ja vaihtaa kokemuksia muiden kanssa. Avoin lähdekoodi tarjoaa Nopeutta ottaa uusia toimintoja käyttöön. Kustannustehokkuutta kehitykseen. Omatoimista hallittavuutta. Bonus: Mahdollisuus jakaa kokemuksia ja hyötyä muiden kokemuksista.