Lastensuojelun jälkihuollon haasteet ja mahdollisuudet, Kai Laitinen, EHJÄ ry.
•
1 j'aime•997 vues
Luentorunko Turun Lastenhuoltotyöntekijät ry:n Jälkihuoltoseminaarissa 22.11.2013.
Recommandé
Recommandé
Contenu connexe
Tendances
Tendances (8)
En vedette
En vedette (9)
Similaire à Lastensuojelun jälkihuollon haasteet ja mahdollisuudet, Kai Laitinen, EHJÄ ry.
Similaire à Lastensuojelun jälkihuollon haasteet ja mahdollisuudet, Kai Laitinen, EHJÄ ry. (20)
Lastensuojelun jälkihuollon haasteet ja mahdollisuudet, Kai Laitinen, EHJÄ ry.
- 1. Lastensuojelun jälkihuollon haasteet ja mahdollisuudet Kai Laitinen toiminnanjohtaja, sosiaalipsykologi Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry 22.11.2013 Turku
- 2. Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry • perustettu vuonna 1983 • jäsenjärjestöt Auta Lasta ry, Barnavårdsföreningen i Finland rf, Lausteen perhekuntoutuskeskus ry, Nuorten Tukikodit ry, Nuorten Ystävät ry, Pelastakaa Lapset ry SOS- Lapsikylä ry • liittofunktio: tuoda jäsenjärjestöjen ihmisiä yhteen kehittämään lastensuojelutyötä • lastensuojelun jälkihuolto ja ammatillinen tukihenkilötoiminta, ls. vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sekä nuorten maahanmuuttajien tukitoiminta • useita projekteja • toimistot: Helsinki, Järvenpää, Raisio, Vaasa ja Kokkola
- 3. Ajelehtimisesta sitoutumiseen – projekti vuosina 2003-2006 • toteutettiin Vantaalla erityisen haastavien nuorten tukemiseksi • tiiviin tuen toimintamalli jälkihuoltoon • mitoitus: yksi työntekijä/ kolme nuorta • hyväksyttiin ensimmäisenä jälkihuoltomallina THL:n (Stakesin) Finsoc:n Hyviin käytäntöihin
- 4. Jälkihuoltoseminaarit 2005• keväisin kaksipäiväinen seminaari, jossa noin 45-60 ammattilaista eri puolilta maata • yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa • sisältöjen kehittämistyötä, verkostoitumista ja vertaistukea Jälkihuoltotyöryhmä (2004-), joka kokoontuu neljästä viiteen kertaa vuodessa • keskeinen tehtävä Jälkihuoltoseminaarin suunnittelu ja järjestäminen
- 5. Sijaishuollon suhde jälkihuoltoon • panostus jälkihuoltoon ei ole missään suhteessa sijaishuollon resursointiin • sijaishuollon kokonaisprosessi on epätasapainossa resursoinnin suhteen (epälooginen ja epä-älykäs vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden näkökulmasta) • tuen intensiteetti (mm. jakamaton aika) laitoshuolto/ jälkihuolto
- 6. Haasteena • lain heikko velvoite muuhun kuin perusasioihin (asuminen, toimeentulo ja koulutus) • nuoret, joilla tiiviin tuen tarve • osalle nuorista ei riitä edes tiivis tuki • eettinen ja moraalinen kysymys • tulisiko Suomessa olla laitosmaisia jälkihuoltoyksiköitä? • Toimiva lastensuojelu selvitysryhmän (STM) loppuraportti, mm. alle 25-v. jälkihuolto-oikeus
- 7. Kuntien asettamat haasteet • kilpailutusten toteutustapa • lyhyet sopimukset • sopimukset, jotka kattavat vain asunnon hankintaan käytettävän ajan • monet kunnat hoitavat nuorelle tuen järjestämisen kuitenkin paremmin kuin laki edellyttää
- 8. Jälkihuollollisen sosiaaliohjauksen järjestäminen • kunta, järjestö, järjestön omistama yritys, yksityinen yritys, ulkomaalaisessa omistuksessa oleva yritys • nuoren tulee saada tarvitsemansa tuki laadukkaana, riittävässä määrin sekä mielellään kustannustehokkaasti • Jouko Marttinen: ”Lastensuojelun nuorilla on oikeus samaan elintasoon kuin kenellä tahansa muulla nuorella tai mielellään vähän parempaan”
- 9. Tuen mallit (sosiaaliohjaus) • toimistotyölähtöinen tuki, jossa tapaamiset painottuvat toimistolle ja niitä on esimerkiksi kerran kuukaudessa • kenttätyön malli, jossa tapaamisten määrä keskeisenä kriteerinä ja vahvuuksina joustavuus sekä reagointikyky • kenttätyön malli, joka toimii tuntiperusteisesti ja jossa vahvuutena tehokkuus sekä systemaattisuus • laitoslähtöinen malli, jossa tuki on aina saatavilla, mutta kontrolliulottuvuus
- 10. Jälkihuoltonuorista • heterogeeninen ryhmä yksilöitä, joita yhdistää sijaishuoltotausta sekä taustalla olleet vaikeudet esim. vanhempien tilanne • nuoret tarvitsevat erilaisia palveluja niin kestoltaan kuin intensiteetiltään • määrä ei ole ratkaisu vaan ajoituksen, määrän ja laadun keskinäinen suhde • integraatiota ja vertaisuutta • erityisyyden välttäminen, normikohtelu
- 11. Nuorten potentiaalin näkeminen ja sen sanoittaminen heille • miten näemme lastensuojelun nuoret ja miten muut heidät näkevät? • miten ja mitä puhumme lastensuojelun nuorista tai heidän vanhemmistaan • tunnistammeko kaiken sen potentiaalin, joka nuoriimme sisältyy • osaammeko sanoittaa sen heille
- 12. Optimaalinen ja riittävä tuki • nuoria voi tukea liian paljon tai liian vähän (esim. kaikki eivät hyödy tiiviistä tuesta) • nuoria voi tukea ”väärään” aikaan (esim. työn rajaaminen) • nuoria voi tukea ”väärällä” tavalla (esim. puolesta tekeminen tai puolesta tekemisestä kieltäytyminen) • keskeistä ammatillisuus
- 13. Huomioita jälkihuollosta • • • • tavoitteiden asettaminen millaista tukea, mitä nuori tarvitsee… kenen ehdoilla jälkihuoltoa toteutetaan? taipuuko järjestelmä nuoren tarpeeseen saada tukea? • näkökulma: järjestelmälähtöisestä mallista nuorilähtöiseen malliin • yksi mittari: saako nuori tukea esimerkiksi ”virka-ajan” ulkopuolella?
- 14. Huomioita 2 • loppupelissä kunnat ostavat nuorille luotettavan, kannustavan ja nuoreen sitoutuneen aikuisen aikaa (A. Kananoja) • nuoren perustehtävä on itsenäistyminen, aikuisen keskeinen tehtävä on olla olemassa, olla tarvittaessa käytettävissä ja toimia keskustelukumppanina, kuuntelijana ja kannustajana
- 15. Huomioita 3 • keskeisintä on ihmissuhteen luominen • yhteinen tekeminen ja yhteiset kokemukset tärkeässä roolissa • työntekijöiden rooli transferenssiprosesseissa • siirtyminen tarvittaessa työntekijän mukavuusalueen ulkopuolelle
- 16. Huomioita 4 • pahoinvoinnin ehkäisy ja hyvinvoinnin edistäminen ovat eri prosesseja (M. Rimpelä) • olemassa oleva kulttuuri: tehdään mitä laki edellyttää, mutta ei välttämättä sitä mikä olisi parasta nuorelle (Kananoja)
- 17. Kasvatus ja tukityö 1 • • • • yhteyden rakentamisen merkitys kasvattaja rehellisenä peilinä aikuisen malli kasvattajan keskeiset haasteet
- 18. Kasvatus ja tukityö 2 • kasvatus ja nuorten tukeminen ei ole ensisijaisesti tekninen prosessi, jollaisena sitä usein arvioidaan (onnistumisiin perustuva tai suoriteperusteinen) • tukisuhde on yhteinen matka, jonka arvo perustuu nuoren ja aikuisen väliseen vuorovaikutukseen ja mahdollisesti muodostuvaan ”kiintymyssuhteeseen” • vuorovaikutussuhteessa voi tapahtua todellista kasvamista kohti vastuullista aikuisuutta • tukisuhteessa tulee olla myös toissijaisia, teknisiä, onnistumisiin perustuvia tavoitteita • ko. priorisointi on tärkeä, koska muuten tukityön luonne voi alkaa vääristyä
- 19. Tukea itsenäistymiseen – projekti vuosina 2012-2015 • pääkaupunkiseudulla toteutettava hanke, jossa rekrytoidaan, koulutetaan ja tuetaan tukihenkilöitä lastensuojelulaitoksissa asuville 16-17-vuotiaille nuorille • huolella valikoituja ja hyvin koulutettuja tukihenkilöitä, joiden tukisuhde nuoreen tulee ajoittumaan laitosvaiheen ja jälkihuollon nivelkohtaan, kriittiseen siirtymävaiheeseen
- 20. Luottamuksesta • luottamuksen kohteella tulee olla hyvät aikeet (empatia, myönteinen tahtotila auttaa) • luottamuksen kohteen pitää tietää ja osata (riittävä kompetenssi) • luottamuksen kohteella tulee olla halu hoitaa asioita (asenne ja kyky tarttua asioihin)
- 21. Kiitoksia! www.ehja.fi Kadonnutta vanhempaa etsimässä -seminaari Raision kaupungintalolla tiistaina 3.12.2013 klo 13-15.45 Ilmoittautumiset: petra.kohonen@ehja.fi 045-1329321