Lapset ja nuoret netissä. Lasten ja nuorten netin käyttö ja riskit
1. Lapset netissä.
Lasten ja nuorten netin käyttö ja riskit
PERLA-Studia Generalia 22.10. 2014
Professori Reijo Kupiainen, EDU
Diat: www.slideshare.net/rkupiainen
2. Euroopanlaajuinen tutkimus
Tutkimuksessa haastateltiin 25 142 9–
16-vuotiasta ja yhtä heidän
vanhempaansa 25 Euroopan maassa,
noin 1000 lasta maata kohden.
Haastettelut toteutettiin keväällä ja
kesällä 2010 kasvokkain lapsen kotona.
Tutkimuksesta on julkaistu useita
raportteja.
3. Online reputation
Huge attention to and
anxiety about reputation,
identity, intimacy, privacy,
self-disclosure
We can’t wait 20 years to
see if what young people
do today damages their
life changes in the future
But we can ask what
problems do young people
face now, what skills have
they to cope, and what
could help them further?
4.
5. Miten lapset
käyttävät nettiä?
Käyttö
Missä
Miten
Määrä
Taidot
Jne.
Mitä lapset
tekevät netissä?
Aktiviteetit
Oppiminen
Luominen
Pelaaminen
Ihmisten
tapaaminen
Hengailu
Uusien asioiden
kokeilu
Kiusaaminen
Jne.
Minkälaiset
tekijät vaikuttavat
heidän online-käyttäytymiseensä?
Mahdollisuudet
/Riskit
Positiiviset sisällöt
Käyttäjien
tuottama sisältö
Seksuaalinen
sisältö / viestintä
Kontaktit
vieraiden kanssa
Kiusaaminen
Henkilötietojen
väärinkäyttö
Jne.
Mitä
lapsille
koituu?
Hyödyt /
haitat
Oppiminen
Itsekunnioitus
Sosiaalisuus
Arvot
Pääsy joukkoon /
syrjäytyminen
Coping/”vastustus”
Jokin jää
vaivaamaan/järkyty
s
Hyväksikäyttö
Jne.
Project focus
6. Riskien luokittelu
Sisältö (Content)
Lapsi yleisönä
Kontakti (Contact)
Lapsi osallistujana
Käyttäytyminen
(Conduct)
Lapsi toimijana
Agressiivinen Väkivaltainen sisältö Ahdistelu, stalkkaus Kiusaaminen,
vihamielinen käytös
Seksuaalinen Pornografinen sisältö ‘Grooming’,
seksuaalinen
hyväksikäyttö
Seksuaalinen
ahdistelu, ‘sexting’
Arvot Rasistinen /
vihasisältö
Ideologinen suostuttelu Mahdollisesti
haitallinen käyttäjä-lähtöinen
sisältö
Kaupallinen Markkinointi Henkilötietojen
väärinkäyttö
Pelaaminen,
tekijänoikeuslouk-kaukset
Lihavointi ilmaisee kyselyssä kysyttyjä asioita
7. Internetin käyttö Suomessa
– 86% suomalaisista käyttää nettiä (vuonna 2013: 85%)
– 90% talouksista omistaa tietokoneen
– Melkein 80 prosentilla on kotoa pääsy nettiin
(Suomen virallinen tilasto 2010 ja 2011)
– 97% 9–16-vuotiaista käyttää nettiä
– 58% omassa huoneessa
– 39% käyttää nettiä kotona muttei omassa huoneessa
(EU Kids Online 2010)
– Yksi kolmasosa 0–8-vuotiaista on netissä vähintään kerran viikossa
– Internetin käyttö alkaa 4–5-vuoden iässä kun lapsi käy silloin tällöin netissä
(Pienten lasten mediabarometri 2011)
9. Digitaaliset taidot
5,8
5,4 5,3
5,1 5,0 5,0 5,0 4,9 4,8 4,7 4,7
4,5 4,5 4,4
4,2
3,4 3,3
2,6
4,2
3,4
3,8 3,7
4,6 4,0 4,7 4,7
8
7
6
5
4
3
2
1
0
FI SI NL EE CZ SE NO PT LT AT UK BG FR DK PL ES BE DE IE CY EL HU RO IT TR ALL
10. ‘Mahdollisuuksien tikkaat’
Vieraili chat-huoneissa; käytti tiedostonjakosivustoja; loi
hahmon, virtuaalilemmikin tai avatarin; oli
virtuaalimaailmassa; kirjoitti blogia tms.
Pelasi muiden kanssa online; latasi musiikkia tai elokuvia; Jakoi
musiikkia, elokuvia tai valokuia; käytti webbikameraa; kommentoi
nettisivuilla
Vieraili sosiaalisessa mediassa; käytti pikaviestintää; lähetti / vastaanotti
spostia; luki tai katsoi uutisia netissä
Katsoi videoklippejä
Käytti nettiä koulutyöhön;
Pelasi yksin tai tietokonetta vastaan
86%
100%
75%
56%
23%
11. Netin käyttö
Nettiä käytetään paljon,
pääasiassa kotona,
seuraavaksi eniten
koulussa.
Netin käytön top3:
– Koulutyö
– Yksin pelattavat pelit
– Videoiden katselu
Suomessa:
– Yksin pelattavat pelit
– Videoiden katselu
– Koulutyö
12. Sosiaalisen median käyttö
25
27 28 29
9–12-vuotiaista 38 prosentilla on profiili sosiaalisessa
mediassa, 77 prosentilla 13–16-vuotiaista
% 9-12 years % 13-16 years
33 34 35 36 37 38 39
Ei eroja tyttöjen ja poikien välillä, mutta maiden välillä
erityisesti pienempien lasten kohdalla.
41 41
43
46
50 51 52 53
55 56
58 58
65
70
38
82
72
81
63
70
74
82
68
61
78
86
79
92
88
84
81
79
90 91
85 86
81
89
85
87
77
FR DE ES RO EL IT IE BG TR PT BE AT NO UK FI SE HU CZ SI EE CY PL DK LT NL All
13. Selityksiä eroihin 9–10-vuotiailla
Vanhempien valvonta:
– Jos vanhemmat estävät, lapset
eivät käytä
– Ilman vanhempien estämistä
suurin osa käyttää
Ikärajoitukset:
– 53% 9–12-vuotiaista puolalaisista
käyttää Nasza-Klasaa (ei
ikärajoituksia)
– 16% 9–12-vuotiaista
saksalaisista käyttää SchülerVZ
(ikäraja 12v)
Maa:
– 9–12-vuotiaiden Facebookin
käyttö vaihtelee:
Puola: 17%, UK 34%, Kypros,
53%
14. Facebook dominoi
58
2
5
8
13
21 23 26
38
% Facebook % Other SNS
51
58
Facebook 58 Eurooppa
Nasza-Klasa 8 Puola
schülerVZ 7 Saksa
72 73
SNS % käyttäjää missä
76 77
83 83 85 87 87 88
91 93 94 94
98
42
98
95
92
87
79 77 74
62
49
42
28 27
24 23
17 17 15 13 13 12
9 7 6 6
2
100
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
Tuenti 5 Espanja
Hyves 4 Alankomaat
Hi5 2 Romania
All other SNS 16 Various
All SNS 100
ALL PL NL HU DE EE ES RO LT PT IE BE SE AT BG FI NO DK UK TR FR CZ SI EL IT CY
15. Aika Aktiviteetit % Ikä %
tyttöjä
Oppijat 50 + koulutyö 28.5 11.1 50
Nuoret
verkostujat
72 + sosiaalinen media 12.1 12.7 55
Kohtuukäyt-täjät
71
+ koulutyö ja muu sisältöön liittyvä
toiminta
23.5 12.7 48
Tutkimus-matkailijat
118
+ kaikki kommunikaatioon ja
osallistumiseen liittyvä toiminta
10.9 13.5 38
Intensiiviset
pelaajat
180 + pelit 10.9 13.6 37
Edistyneet
verkostujat
108
+ sosiaalinen media ja muu
kommunikaatio
- pelit
14.2 14.1 67
Netin käyttäjätyyppejä: koko
aineisto
20. Riskit ja haitat
Suurimmat riskit netissä
Suomalaisilla:
– Kommunikointi uusien
tuttavuuksien kanssa
(Puolella [49 %] on
aikaisemmin tuntemattomia
nettituttuja)
– Pornografiset sisällöt (37 %
kaiken kaikkiaan, 29 %
netissä)
– Muiden käyttäjien tuottama
sisältö (+11) (esim.
vihaviestit, Pro anorexia -
sivustot jne.) (23 %)
Suurimmat haitat netissä:
– Pornografia (on vaivannut 6
% kaikista, 20 % kuvia
nähneistä)
– Kiusaaminen (5 % on
kokenut kiusaamista netissä
(10 % kasvokkain) ja
neljännes heistä on ollut
melko tai erittäin järkyttynyt,
36 % ei lankaan järkyttynyt)
– Seksuaaliset viestit (on
vaivannut 2 % kaikista, 10 %
viestejä saaneista)
21. Kiusaaminen, suomalaiset
18% ilmoitti kokeneensa kiusaamista viimeisen voden
aikana kaiken kaikkiaan (online/offline)
Ketkä? Nuoremmat pojat ja vanhemmat tytöt: 17% - 9–12
-vuotiaat pojat, 12% - tytöt, 16% - 13–16 -vuotiaat pojat,
18% - tytöt
Miten? 9% - kasvokkain, 4% - internetissä, 1%
kännykällä
0 % 5 % 10 % 15 % 20 %
Girls 13-16
Girls 9-12
Boys 13-16
Boys 9-12
22. Yhteisöpalvelujen profiili,
Suomalaiset
41% lapsista pitää yhteisöpalvelun
profiilia yksityisenä, niin että vain
kaverit näkevät
Osoitteita ja puhelinnumeroita ei
jaeta netissä
Nuoremmat ilmoittavat väärän iän:
Lähes puolella (46 %) 9–12-
vuotiaista on profiili sosiaalisessa
mediassa
28% on profiili useammassa
palvelussa
% profiilissa 9–12 -vuotiaat 13–16 -vuotiaat Kaikki
tytöt pojat tytöt pojat
Julkinen profiili 24 25 24 34 27
Yksityinen profiili 44 55 42 32 41
Osittain
yksityinen:
verkosto tai
kaverien kaverit
näkevät
25 15 31 32 28
Kasvokuva 51 55 84 67 69
Osoite 6 9 2 7 5
Puhelinnumero 0 7 2 7 4
Väärä ikä 33 35 5 5 14
Koulun nimi 6 14 23 33 22
26. Vanhempien valvonta
Aktiivinen valvonta (active mediation)
– Vanhemmat läsnä, keskustelu
Rajoittava valvonta (restrictive mediation)
– Vanhemmat asettavat rajoja
Monitorointi
– Vanhemmat tarkastavat missä ja milloin lapsi netissä liikkuu
Tekninen valvonta (Technical mediation)
– Käytetään suodattimia yms.
28. Aktiivinen toiminta lapsen kanssa
Vanhemmat kertovat olevansa aktiivisia
puuttumaan lastensa netin käyttöön.
Ero lasten ja vanhempien vastausten
välillä on huomattava
% vanhemmista sanoo 9–12 -vuotiaat 13–16 -vuotiaat Kaikki Lapset
tytöt pojat tytöt pojat
Puhuvansa netin
käytöstä
95 92 85 89 90 68
Pysyvänsä lähettyvillä
kun lapsi on netissä
71 71 49 49 60 51
Rohkaisevansa
oppimaan ja tutkimaan
asioita netissä itse
61 60 62 66 62 39
Istuvansa lapsen
vierellä kun tämä on
netissä
54 65 45 43 52 42
Tekevänsä asioita
yhdessä lapsen kanssa
netissä
61 57 49 51 55 48
29. Vähäinen riski Korkea riski
Vähäi-nen
haitta
Keskin-kertai-nen
haitta
Runsas
haitta
Kohtuukäyttäjät
Kohtuulliset taidot,
kohtuullinen nettivalvonta
Oppijat
Vähäiset taidot,
vahva valvonta
Tutkimusmatkailijat
Hyvät taidot,
Vähäinen nettivalvonta
Intensiiviset pelaajat
Hyvät taidot,
vähäinen valvonta
Verkostujat
Kohtuulliset taidot,
kohtuullinen valvonta
Edistyneet verkostujat
Hyvät taidot,
kohtuullinen valvonta
Käyttäjätyypit
riskien ja haittojen mukaan
32. Media and infromation literacy policies in Europe
http://ppemi.ens-cachan.fr/lib/exe/fetch.php/colloque140528/presentation_unesco_session_6.pdf
33. Yhteenvetoa
Suuret riskit, pienet haitat:
– ongelmatapaukset Suomessa niin vähäisiä, ettei tilastollisia päätelmiä
voi tehdä aineiston perusteella.
Netti pääasiassa ”kaverivetoinen” (friendship-driven
sociability)
Suomalaisilla hyvät digitaaliset taidot mutta netin käyttö
yksipuolisempaa
Julkisen ja yksityisen rajat muutoksessa:
– Itsen julkinen esittäminen (vrt. Videoblogit, ”selfie-kulttuuri”)
– Jakamisen ja avoimuuden kulttuuri (Participatory culture), elämän
jakaminen netissä
34. 10 myyttiä lasten netin käytöstä
1. Diginatiivit tietävät kaiken
2. Kaikki luovat nettisisältöjä
3. Alle 13-vuotiaat eivät käytä sosiaalista mediaa
4. Kaikki katsoo pornoa netissä: 1/7 on nähnyt seksuaalisia kuvia netissä
5. Kiusaajat ovat pahiksia: suurin osa kiusaajista kokee tulleensa kiusatuksi
6. Nettitutut ovat vieraita
7. Offline-riskit ovat yhteydessä nettiriskeihin
8. Tietokoneen vieminen olohuoneeseen auttaa: lapset menevät nettiin muualla
9. Digitaalisten taitojen opettaminen estää nettiriskit: mitä enemmän taitoja,
sitä enemmän riskejä: käyttö – taidot – mahdollisuudet – riskit
10. Lapset hallitsevat turvaohjelmat
- Käytöstä riskien kautta ongelmiin. Usein median käyttötukimuksessa tarkastellaan vain eroja internetin, television ja muiden mediaoiden käyttöjen välillä, mutta ei esimerkiksi internetin käytön sisältöjä ja riskejä. Lisäksi ei kysytä lasten kokemusta, joka on tässä tutkimuksessa lähtökohtana: kuinka lapset ovat kokeneet internetin sisältöjä ja millaista hyötyä tai haittaa netistä on ollut, mitkä sisällöt ja asiat ovat heitä vaivanneet ja kuinka paljon, sekä miten he ovat ongelmista selvinneet.
-nettiväkivaltaa ei olla tarkasteltu, eikä myöskään kaupallisia haittoja. Vaikka henkilötietojen väärinkäyttö on tässä kohtaa, kyselyssä ei ole kysytty kuka on tietoja väärin käyttänyt.
Suomen osalta tuloksia digitaalisista taidoista julkaistaan ensi viikolla helmikuun 17. päivä Tampereen yliopiston Journalismin tutkimusyksikön Helsingin sanomain säätiön rahoittamassa pitkittäistutkimuksen toisessa osassa, Naamatusten verkossa.
Koulutyö ja Suomi
Skenaario 1: Turkissa ja muissa suurissa maissa internetin käyttö keskittyy kouluun. Turkissa 60% lapsista on käyttänyt nettiä koulussa, kotona 33% omassa huoneessa, 16% muualla kotona, Suomessa 83% koulussa, omassa huoneessa 58%, muualla kotona 39%, Lapissa (92,3) 10 prosenttiyksikköä enemmän on käyttänyt koulussa kuin Etelä-Suomessa (83,6%).
- Skenaario 2: SITES-raportista tiedetään, että Suomi sijoittuu koulujen tietotekniikan käytössä eurooppalaiseen keskikastiin. Arjen tietoyhteiskunnan kansallisen tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön suunnitelma tuo esille, että sitoutuneisuus ja pitkäjänteisyys on ollut Suomessa heikkoa ja koulut eriarvoisia. Vähäinen netin käyttö koulussa heijastuu kotikäyttöön. Perjantaina julkaistaan Jyväskylän yliopistossa Opetusteknologian hyödyntämisestä koulun arjessa.
- Skenaario 3: Vanhemmat rajoittavat Suomessa paljon netin käyttöä: nettiä käytetään vain tärkeimpään, pelaamiseen jne.
Social networking has become one of the most popular activities online. According this survey 23% had more than one profile.
Suomen osalta EU Kids Online –tutkimuksessa on paljon hyviä merkkejä mutta myöskin huolenaiheita. Netin käyttö on runsasta ja se lisää riskejä, erityisesti pornografisen tai alastonkuvia sisältävän aineiston näkeminen on yleistä ja noin 10 prosenttiyksikkö yleisempää kuin Euroopassa yleensä. Lisäksi suomalaisten netin käyttö näyttää olevan yksipuolisempaa kuin muissa maissa. Suomalaiset osaavat kuitenkin digitaalisia taitoja ja eivät koe korkeista riskeistä huolimatta nettiä ongelmana.
- Pelastakaa lapset ry julkaisi vastikään tutkimuksen Tutut tuntemattomat.
Yli 80 %:lla kyselyyn vastanneella 12–17 –vuotiaalla lapsella on sosiaalisen median palveluissa nettikavereita, joita ei ole koskaan tavannut tosielämässä. Ero EU Kids –tutkimukseen selittynee iällä, kyselymenetelmässä ja kyselyn kohteilla, netin käyttäjät / sosiaalisen median käyttäjät. Kuinka monella salissa olioista on ennestään tuntemattomia nettituttuja?
Huumorintaju, keskinäinen ymmärrys ja yhteiset kiinnostuksen kohteet ylläpitävät netissä toisensa tavanneiden tuttavuussuhdetta. Nettitutustumisen myönteisinä puolina nuoret nimesivät muun muassa samanhenkisten ihmisten helpomman tavoitettavuuden ja anonyymiyden tuoman rohkeuden tehdä tuttavuutta: kynnys on matalampi aloittaa keskustelu, kun ei tarvitse ensimmäiseksi kasvotusten keskustella. Nettikaveruutta ylläpitäviä tekijöitä ovat nuorten mukaan yhteiset mielenkiinnonkohteet, keskinäinen ymmärrys, samankaltainen huumorintaju sekä kokemus siitä, että nettikaverin kanssa ajatellaan asioista samalla tavalla. Lähes puolet kyselyyn vastanneista koki itsensä hyväksytyksi internetin sosiaalisissa tilanteissa, ja rohkeammaksi kuin reaalimaailmassa. Viidesosa nuorista tunsi itsensä myös viehättävämmäksi ja hauskemmaksi netin vuorovaikutustilanteissa kuin tosielämässä.
Suurin piirtein samoihin lukuihin päädyttiin EU Kids Online –tutkimuksessa, kun kysyttiin onko lapsen helpompi olla oma itsensä internetissä kuin ihmisten kanssa kasvokkain. Noin puolet eurooppalaisista ja samoin suomalaisista (49 %) 11–16 –vuotiaista vastasi että on. EU Kids Online –tutkimus paljastaa, että ne jotka kokevat nettielämän huomattavasti helpommaksi, kokevat myös enemmän ongelmia kavereiden kanssa ja todennäköisesti etsivät enemmän kavereita netistä.
Nettikaverinsa taholta kiusallisia tai epämiellyttäviä ehdotuksia oli kokenut viidesosa (Pelastakaa lapset) kysymykseen vastanneista.