9. MIKKELI-FOORUMI – I Mikkeli-foorumi 16.6.2009 – PALAUTE Tilaisuuden hyödyllisyys vastaajien mielestä Arviointiasteikkona oli numeraalinen 5-1, jossa viisi tarkoitti hyödyllistä ja yksi tarkoitti ettei tilaisuudesta ollut hyötyä. Keskiarvo vastanneiden kesken oli 3,89. Kiitosta sai se, että ”päättäjät näkyy ja avoimuus lisääntyy”. Hieman pahoiteltiin vähäistä osallistujien määrää, lisäksi yksivastaaja piti tilaisuutta ”erittäin vahingollisena”. Kehitysehdotuksia Mikkeli-foorumin toimintaan Infotilaisuuksista pitäisi ilmoittaa näkyvämmin, jotta saataisiin suurempi joukko kasaan. Toivottiin selkeitä keskeisiä teemoja, ettei puhuttaisi ”niitä näitä”. Lyhyemmät ”lämmittelyt”. Lisäksi toivottiin vapautuneempaa keskustelua puolin ja toisin, sekä mahdollisuuksia kysymysten esittämiselle. Erään arvioijan mukaan ”tosiasioita ei saatu esille lainkaan”. Mikkeli-foorumin toimivuus tulevaisuudessa arvio Arvosteluasteikkona oli numeraalinen 5-1, jossa viisi tarkoitti, että ehdottomasti uskoo foorumin toimivuuteen tulevaisuudessa ja yksi ettei usko. Keskiarvo vastanneiden kesken oli 3,75. Muutama kirjallinenkin vastaus oli ”kyllä se tästä kehittyy” ja ”en usko silottelee, että kaikki muka hyvin”. MIKKELI-FOORUMI 16.6.2009 - PALAUTE Juha Rautio 24.6.2009
10. MIKKELI-FOORUMI – I Mikkeli-foorumi 16.6.2009 – TEEMOJA Kolme tärkeintä aihealuetta seuraavia Mikkeli-foorumeita varten Terveyspalvelujen toimivuus: vanhusten ja nuorten hyvinvointi (AA-tyyppinen, itsemurhaa hautoville), harjoittelupaikkoja nuorille, yleisesti parempi huolenpito vanhuksista, teini-ikäisistä (viitattiin kirkkopuistoon/sikolätti lauantai-aamuisin, ja mahdollisiin nuorten tekemiin tihutöihin). Kuinka saada Mikkelin kolmijakoisuus (Mikkeli, Otava, Anttola ja Haukivuori) toimimaan kaikkia tyydyttävällä tavalla? Miten saataisiin demokratia paremmin toimivaksi- edustajilla tulisi olla korvat auki asukkaiden suuntaan. Tulisi kertoa asukkaille mihin viimeisen viiden vuoden aikana raha on mennyt ja kuinka paljon akselilla terveyspalvelut tietokoneohjelmistot. Kuinka paljon käytetään rahaa 2010 ikäihmisten palveluin. Toivottiin yhteistyötä kuntalaisten, päättäjien ja järjestöjen välille. Mitä teemoja? Kotihoito, omaishoito Periferia, liikenne, palvelut Lapset, päiväkoti, huostaanotto Nuoret ja päihteet, päihdetyö Mielenterveys Laituri Kaupunginosan tai kylän kehittäminen Vanhus- ja omaishoito Missä Satama Tori Kirkkopuisto Kauppakeskus Aleksi Miten Tiedotus kuntoon, että saadaan kuntalaisia osallistumaan, siellä se tieto ongelmista on. Kun saadaan kuntalaisilta kiperiä kysymyksiä niin panelistien vastausten pitää olla ymmärrettäviä, ei kapulakieltä, hallintolatinaa tai ympäripyöreitä mietelmiä. Usein paras vastaus olisi, kyllä, ei. MIKKELI-FOORUMI 16.6.2009 - PALAUTE Juha Rautio 24.6.2009
12. MIKKELI- FOORUMI Saada mahdollisimman paljon keskustelijoita Järjestetään kiinnostavia tilaisuuksia Tarvitaan monenlaisia välineitä (netti + foorumi) Verkko on hyvä yksioikoiseen toimintaan Naamatusten tapaamisia tarvitaan vivahteikkaampaan keskusteluun Avata keskustelua Mikkelissä Saada aitoa kuntalaisvuoro-vaikutusta Kannustetaan edustamaan itseään (case Antti) Saada jokainen ikäryhmä ja sukupolvi mukaan Luodaan intressipohjaisia tilaisuuksia (foorumien teemoitus) Tarvitaan välittäjiä Ymmärtää asioiden välisiä syy-yhteyksiä / kokonaisuuksia = kaupunkidynamiikan ymmärtäminen Nostaa olemassa olevia (osin hautuneita) asioita esille ja luoda uusia asioita – löydetään olemassa oleva uudestaan Aktivoi myös kaupunginosia (aluefoorumit) Verkottaa kylä/ kaupunginosa- foorumit/ toimintaa Kylä/alueaktiivi- henkilöiden kokoaminen (tiedotus) MAMK/ Paukkula, Ruralia-instituutti ja Otavan opisto mukaan! Kaikki mukaan! Saada hyödynnettyä kaupunkilaisten osaaminen (= aivot) – Järjestetään Satama-foorumi (yrittäjät, lapset,...) Länsi-Savo vierassataman asiakkaille lahjana Satama-konsertti (kulttuuripalvelut) Tapahtumat oleellinen osa kaupungin kehittämistä Puitteiden kokoaminen – luistinvuokraamo (= on jo!) Foorumi = tori = avoin kaikille KÄYTTÄJÄTORI I – Mikkeli-foorumin nousi esiin 2.4.2009 Veli-Matti, Kimmo A., Marita, Antti, Hannu, Kimmo R.
13. Ongelmalähtöisyys: tavoitteena on ongelmien ymmärtäminen Kommunikaatio: panostetaan kommunikaatioon, vuorovaikutukseen ja keskusteluun Riidat: vältetään riitoja. Jaetaan tilaisuudet foorumeihin (eli luoviin tilaisuuksiin, joissa ei tehdä päätöksiä) ja areenoihin , jotka ovat päätöksenteon paikkoja. Riidat karkottavat luovat henkilöt. Palaute tilaisuudesta kannattaa kerätä tilaisuuden aikana yksinkertaisella paperikaavakkeella. Tällöin saadaan tietoa prosessin seuraavista askeleista. Kuoharia ei tarjoilla ennen kuin palaute on jätetty. Osallistujilta kannattaa kysyä mieluummin teema-alueita kuin ideoita/ratkaisuja. Riskinä on, että jäädään odottamaan esitettyjen ideoiden toteutumista. Prosessi/etenemispolku tulisi kuvata mieluummin vuodeksi eteenpäin mutta ainakin puoleksi vuodeksi (helpottaa osallistujien orientaatiota). Ei haittaa, jos polkua joudutaan myöhemmin muuttamaan. Kullekin teemalle pitäisi löytää prosessihenkilö eli velho . Jos ei löydy velhoa, asia (tiedonrakentaminen) tuskin etenee. jne. Hannu Kurki 2.4.2009 ja 8.4.2009 MIKKELI-FOORUMI – Maunula-foorumin oppien hyödyntäminen
14.
15. MIKKELI-FOORUMI – yhteenveto: näkökulmat ja avainsanat K ommunikaatiorakenteen kehittäminen Muutosprosessien ymmärtäminen Toiminnan ymmärtäminen intressipelinä Osapuolet on mobilisoitava käyttäjävetoisessa kehittämisessä Verkostomainen kehitystyö edellyttää roolitusta Hannu Kurki 2.4.2009 ja 8.4.2009
16.
17. 2009 2010 Käyttäjätorit I ja II (2.4. ja 14.4.) I Mikkeli-foorumi (16.6.2009) TEE MA: SENIORIT II Mikkeli-foorumi (1.10.2009) TEEMA: OMAISHOITO III Mikkeli-foorumi TEEMA: ? IV Mikkeli-foorumi TEEMA: ? V Mikkeli-foorumi TEEMA: ? VI Mikkeli-foorumi TEEMA: ? 2011 MIKKELI-FOORUMI – Foorumien teemat
24. MIKKELI-FOORUMI – Poimintoja omaishoidon solmukohdista Poimintoja omaishoidon solmukohdista – omaishoitajan verkoston näkökulma Hoidettava on vaikean vaiheen Alzheimer –potilas, jonka liikuntakyky on kuitenkin hyvä. Omaishoitaja on itsekin toipilas ja siihen nähden hyväkuntoinen. Omaishoitaja verkosto – kolme lasta (Kajaani, Joensuu ja Espoo). Omaishoitaja arvioi itse oman jaksamisensa parhain päin. Omaishoitajalle omaisen pitäminen kotona on omantunnon kysymys, ja kynnys hakea apua, palvelua tai tukea on suuri. Esimerkkinä omaisen (ao. omaisen vertaistuki) hoitamisesta on luovuttu vasta kun ”omaiselta jalat eivät ole enää pitäneet”, eikä omaishoitajalle ole ollut voimia nostaa tai kannatella omaistaan. Toiseksi omaishoitaja voi pelätä myös yksinäisyyttä ja pyrkii siksi unohtamaan ne pärjäämisen kannalta vaikeat tilanteet. Kolmanneksi hoidon kustannus voi vaikuttaa kotona pitämiseen turhankin pitkän aikaa (vaikka kustannus on suhteellisen pieni). Omaishoitajan tilanteet vaihtelevat: välillä menee hyvin, mutta usein hankalat tilanteet tulevat yllättäen. Jos tutulla terveysasemalla/palvelutalossa ei ole tilaa tai paikkaa, omaishoitajalla on sosiaalinen paine pitää hoidettavaa kotona, vaikka voimavarat olisivatkin vähissä (ts. voimakkaita vaatimuksia ei ole luontevaa esittää suoraan palvelutalon palvelusta vastaaville - ts. omaishoitajaa haluaa ja odottaa vaatimusten sijasta yhteispeliä palvelutalon kanssa). Omaishoitajan kyselyitä hoitopaikasta ei ole otettu aina vakavasti "hoitopaikan vaatimuksina". Lääkityksen vaihtelun ennakointi. Kun lääkitys on jatkuvassa muutoksessa, lääkkeen vaihtotarve tulee usein yllättäen (esim. viikonloppuna tai iltaisin, kun asiaa hoitava lääkäri ei ole tavoitettavissa) – esim. uusi lääke tulisi olla varalla ja valmiina, että sen voisi antaa tarpeen vaatiessa. Toisaalta lääkkeen vaihtoon tulisi olla etukäteen laadittu ohjelma ja kontrolli, jos mahdollista. Lääkkeiden sopimattomuus tai tehottomuus aiheuttavat vaikeimmat ja hallitsemattomimmat tilanteet omaishoitajalle ja hänen lähipiirilleen.
25. MIKKELI-FOORUMI – Poimintoja omaishoidon solmukohdista Tiedon jakaminen on lähinnä omaishoitajan harteilla. Tieto kanavoituu lähes pelkästään omaishoitajan kautta hänen tukiverkostolleen. Lääkärin kanssa on järjestetty tapaaminen omaishoitajan lasten aloitteesta. Tapaamisen tarkoituksena oli saada tietoa erilaisista hoitovaihtoehdoista. Yksi tapaaminen lääkärin kanssa on antanut kuitenkin tietoa vähän vuosien ajan jatkuneen omaishoidon aikana ja erilaisissa tilanteissa. Kun hoidettava omainen on ollut palvelutalossa, tilanteesta siellä saadaan tiedonpalasia. Laajemmin esim. omaishoitajien juttuja/tarinoita hyvin vähän paikallisissa lehdissä. Vertaistuki rauhoittaa ja auttaa arvioimaan omaakin tilannetta. Samassa tilanteessa olevat omaishoitajat pitävät yhteyttä ja seuraavat toistensa tilannetta. Aktiivisuutta joissain asioissa: "Villen” ja ”Uunon" omaishoitajat ovat sopineet keskenään "Villen” ja ”Uunon" hoitopaikan vuorottelusta, kun ylimääräisiä hoitopaikkoja ei ole ollut tarjolla palvelutalossa. Tällainen järjestely on käynyt myös palvelutalolle. Naapuriapulaiset ovat erinomainen apu omaishoitajalle, kun esim. omat lapset asuvat kaukana. Eläkeläiset auttavat omaishoitajaa myötätunnosta, auttamisenhalusta ja myös sen takia, että pysyisivät itse virkeänä. Toisaalta, kun kerrostalossa asuvat naapuriapulaiset auttavat omakotiasukasta puutarhan pidon kanssa, he saavat pienenä korvauksena porkkanoita, perunoita ja mansikoita itselleenkin. Kotona hoitaminen ja kodin varustelu. Kunnan puolesta omaishoitaja saa lainata erilaisia apuvälineitä, mutta valikoima on niukka. Niistä apuvälineistä on apua, joita saa lainata. Kodin varustelua voisi kehittää, kun tavoitteena on omaishoitajan pärjääminen ja hoitotehtävä. Lähde: omaishoitajan poika, Vesa Kemppainen, Movense Oy
26. MIKKELI-FOORUMI – Kysymyksiä Tavoitteena ymmärryksen lisääminen – miten suuresta asiasta kyse? Omaishoitajien määrä (lähiomaishoitajat – etäomaishoitajat) Kustannus vuodessa (Mikkelin kaupunki) Informaatio (webbi, esitteet, neuvonta) Omaishoidon verkostot Omaishoidon vertaistuki -> Omaishoidon mallintaminen (kuvana) Meneillään olevat muutosprosessit Laitoshoidosta kotihoitoon Mikkelin kaupungin talouden säästöprosessit Muut prosessit? -> muutosprosessien ymmärtäminen Kasvokkain – keskustellen – yhdessä tehden – kentällä: ”Venytään yhdessä” Miten edistetään vuorovaikutusta, keskustelua ja hyvien mallien leviämistä? Miten parannetaan tiedotusta? Miten kehitetään vertaisverkostoja ja vertaisoppimista? Miten lisätään keskinäistä luottamusta? -> oppimisprosessin käynnistäminen Mitkä asiat halutaan nostaa erityisesti esille Mikkeli-foorumissa?