2. SISÄLTÖ
1. MISTÄ MIKKELIN KAUPUNGIN ELINKEINOSTRATEGIASSA ON KYSE? …………………………………………………………………………… 3
1.1. Mikkelin kaupunkistrategia viitoittaa elinkeinopolitiikkaa – tähtäimessä Modernin palvelun
kasvukeskus Saimaan rannalla …………………………………………………………………………………………………………………… 4
1.2. Kaupungin elinkeinopolitiikan toteuttajat ………………………………………………………………………………………….. 4
2. MIKKELIN ELINKEINOYMPÄRISTÖ MUUTOKSISSA ………………………………………………………………………………………………… 6
3. MIKKELIN KAUPUNGIN ELINKEINOPOLITIIKAN PERUSTA ……………………………………………………………………………………………… 8
4. MIKKELIN KAUPUNGIN ELINKEINOPOLITIIKAN UUDISTUMISNÄKÖKULMAT, STRATEGISET TAVOITTEET JA
TOIMENPITEET .,……………………………………………………………………………………………………………………………………………………………… 11
4.1 Tehokkaasti johdettu, periaatteiltaan ja tavoitteeltaan selkeä omistajaohjaus ja –politiikka ……………….. 11
4.2. Suomen asiakaslähtöisimmät ja notkeimmat yrityskehitys ja –tukipalvelut ………………………………………… 13
4.3. Yhteistyö- ja osaamisrakenteet mallit ovat kansallista ja kansainvälistä huipputasoa …………………………. 14
4.4. Kestävän ja laadukkaan asumisen, elämisen ja yrittämisen kasvukeskus …………………………………………….. 15
LIITTEET
2
3. 1. Mistä Mikkelin kaupungin elinkeinostrategiassa on kyse?
Elinkeinopolitiikkaa tarvitaan, nykyisin ehkä enemmän kuin koskaan. Vaikka julkinen sektori ei voi – eikä saa – suunnitella yritysten elämää, voi se
merkittävästi vaikuttaa niihin olosuhteisiin, joissa yrityksillä on mahdollisuudet menestyä. Siksi kuntienkin on tärkeää linjata, miten ne haluavat näihin
olosuhteisiin ja niiden kehittymiseen vaikuttaa.
Mikkelin kaupungin elinkeinostrategia ohjaa kaupungin elinkeinopoliittisten valintojen ja päätösten tekemistä. Elinkeinostrategia on johtamisen väline. Se
nojaa kaupunkistrategiaan, jonka Mikkelin kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2009.
Mistä elinkeinostrategiassa sitten on kyse? Siinä….
syvennetään ja tarkennetaan soveltuvin osin kaupunkistrategian tavoitteenasettelua erityisesti näkökulman ”elinvoima ja vetovoimaisuus” osalta.
ohjataan haluttuun suuntaan kaupungin elinkeinopolitiikkaa ja elinkeinoympäristön kehittämistä sekä tunnistetaan ne keinot, joilla tavoitteisiin on
mahdollista päästä.
huomioidaan Etelä-Savon maakuntastrategia, maakunnan innovaatiostrategia sekä maakunnan osaamisen ja osaamisrakenteiden kehittämistä
koskevat linjaukset.
Elinkeinostrategia viestii halutusta tulevaisuudesta ja tunnistaa keinot sen saavuttamiseksi. Elinkeinostrategia on päättäjien tärkeä työväline
elinkeinopoliittisia valintoja tehtäessä. Siinä tunnistetaan Mikkelin elinkeinoympäristön kehittämisen haasteet sekä ne mahdollisuudet, joihin kaupungin
tulee omalla elinkeinopolitiikallaan tarttua. Elinkeinopolitiikan linjauksilla ohjataan myös kaupungin edunvalvontaa elinkeinoelämään liittyvissä
kysymyksissä. Elinkeinostrategian toteutumista arvioidaan säännöllisesti ja raportoidaan tavoitteiden toteutumisesta luottamushenkilöille. Tarvittaessa
elinkeinostrategiaan tehdään tarkistuksia ja muutoksia.
Mikkelin kaupungin elinkeinopolitiikan perustehtävänä on auttaa yrityksiä menestymään (ks. tarkemmin missiosta kohta 3). Yhteistyössä yrittäjien ja
yritysten, koulutus- ja innovaatiopalveluja sekä yrityskehityspalveluja tuottavien organisaatioiden sekä rahoituslaitosten kanssa kaupunki haluaa luoda
erinomaiset olosuhteet yritysten kansalliselle ja kansainväliselle kilpailukyvylle. Elinkeinopolitiikallaan kaupunki mahdollistaa työllisyyden, laadukkaat
palvelut ja kaupungin elinvoimaisuuden.
Mikkelin kaupungin elinkeinostrategiaa on työstetty syksyn 2009 ja kevään 2010 aikana laajassa yhteistyössä keskeisimpien elinkeino- ja osaamispolitiikkaan
vaikuttavien tahojen kanssa. Elinkeinostrategian valmisteluun on kutsuttu eri sidosryhmiä, luottamushenkilöitä ja kaupungin omia työntekijöitä. Syksyllä
2009 pidettiin yksi kaikille kuntalaisille, yrityksille ja sidosryhmien edustajille avoin työseminaari. Sen jälkeen toteutettiin kutsuperiaatteella kolme työpajaa.
Kutsuttavissa painotettiin yrityskentän edustusta. Työseminaarin ja –pajojen lisäksi kaupunginhallituksen nimeämät elinkeinostrategian sihteeristö ja
ohjausryhmä ovat kokoontuneet säännöllisesti prosessin aikana (ks. liite 1). Työtä ja sen edistymistä on esitelty Mikkelin kaupunginhallitukselle ja lisäksi
kaikki kuntalaiset ovat voineet seurata ja kommentoida työn edistymistä Minun Mikkelini –verkkosivuston kautta.
3
4. 1.1. Kaupungin elinkeinopolitiikan toteuttajat
Mikkelin kaupungin elinkeinopolitiikka linjaa elinkeinotoiminnan kehittämisen ja toimeenpanon suuntaviivat. Kaupungin vastuulla on erityisesti huolehtia
yleisestä elinkeinopolitiikasta eli maankäytöstä, toimitiloista ja tonteista. Kaupunki ohjaa omalla toiminnallaan myös kohdennettua ja kokeilevaa
elinkeinopolitiikkaa, muun muassa suuntaamalla tukea kärkialueille sekä uusien kilpailukykytekijöiden tunnistamiseen ja löytämiseen tähtäävälle
toiminnalle. Usein kyse on kaupungin epäsuorasta vaikutuksesta, jossa kaupunki suuntaa rahoitusta ja muuta tukea erilaisille kehittämis- ja
tutkimusorganisaatioille. Kaupungin elinkeinostrategia, maakunnan strategia, yliopistokeskuksen ja Mikkelin ammattikorkeakoulun strategia ovat kaikki
tiiviissä kytköksessä toisiinsa. On tärkeää että alueella toteutettavat kehittämishankkeet tukevat osaltaan kaupungin strategisia linjauksia ja luovat alueelle
valtakunnallista näkyvyyttä ja uskottavuutta.
Kaupunki ei siten ole monessakaan elinkeinopoliittisessa asiassa itse käytännön toimija. Kaupungilla on kuitenkin mahdollisuus ohjata ja suunnata
elinkeinoympäristön kehittämistoimintaa erityisesti konserni- ja omistajaohjauksensa avulla. Käytännössä Mikkelin kaupungin elinkeinoelämän kehittämisen
operatiivisista tehtävistä Mikkelin kaupunkikonsernissa vastaavat siihen kuuluvat kehittämisorganisaatiot. Näistä keskeisiä ovat Miset Oy ja sen tytäryhtiö
Miktech Oy. Lisäksi tärkeitä elinkeinoympäristön kehittymiseen vaikuttavia tahoja ovat yliopistokeskus, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Esedu,
yrittäjäjärjestöt ja Kauppakamari, maakuntaliitto ja Ely. Viimeksi mainittujen osalta kaupungin ohjaus on lähinnä epäsuoraa, ja elinkeinopoliittista toimintaa
ohjaa kumppanuus.
Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy on Mikkelin seudun seitsemän kunnan (Mikkelin kaupunki, Puumala, Ristiina, Pertunmaa, Kangasniemi,
Hirvensalmi ja Mäntyharju) omistama seudullinen elinkeinoyhtiö. Miset toimii yrittäjien, omistajien sekä muiden päättäjien tavoitteiden seudullisena
kokoajana. Yhtiön palveluilla ja kehittämistyöllä pyritään parantamaan Mikkelin seudun yritysten kilpailukykyä niin kotimaisilla kuin ulkomaisillakin
markkinoilla. Miset Oy:n perustehtävänä on auttaa yrityksiä esimerkiksi toimitila- tai työvoimakysymyksissä sekä tehostaa yritysten liiketoimintaa.
Mikkelin teknologiakeskus Miktech Oy edistää Mikkelin seudun tutkimustoiminnan ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä keskittyen uuden teknologian
synnyttämiseen ja käyttöönottoon sekä teknologiayhtiöiden liiketoiminnan kehittämiseen. Miktech Oy edistää innovatiivisten yritysten kasvua, kehitystä ja
kilpailukykyä, sekä tukee koko alueen innovaatio- ja osaamisympäristön kehittymistä.
Miset Oy:n ja Miktech Oy:n välisen työnjaon perustana ovat niiden erilaiset perustehtävät ja tästä johtuen myös erilaiset asiakasryhmät. Rooli- ja
tehtäväjakoa kyseisten organisaatioiden välillä ei voi yksioikoisesti tehdä toimialakohtaisesti. Elinkeinostrategiaan sisältyy linjaus, jonka mukaan Mikkelin
kaupungin elinkeinopoliittisia linjauksia ja kaupungin elinkeinopolitiikkaa toteuttavien eri toimijoiden välistä työnjakoa selkiytetään ja tähän luodaan
uudenlaisia toimintatapoja, mm. vuosittain syyskuussa järjestettävät yhteistyöneuvottelut. Valmisteilla on myös kaupunkimarkkinointiin liittyvä
kokonaisuudistus, josta ehdotus valmistuu vuoden 2010 keväällä luottamushenkilöiden käsiteltäväksi. Ehdotukseen tulee liittymään kaupunkiorganisaation
ja Misetin välisen työnjaon uudistamisehdotus kaupunkimarkkinoinnissa.
4
5. MISET OY MIKTECH OY
Yrityspalvelut ja markkinointi Innovaatio- ja kasvuyrityspalvelut
yrityksen perustaminen innovaatiopalvelut
sijoittautumispalvelut uuden teknologian käyttöönoton
toiminnan laajentaminen edistäminen
omistajanvaihdokset yrityshautomopalvelut
yleinen yritysneuvonta liikeidean kehittäminen ja
rahoitusneuvonta tuotteistaminen
matkailu tutkimuspalvelut
kaupunkimarkkinointi
Kuvio 1. Misetin ja Miktechin nykyiset tehtävät ja työnjako.
2. Mikkelin elinkeinoympäristö muutoksissa
Yleiset kehitystrendit – mitä vaikutuksia elinkeinopolitiikalle?
Mikkelin kaupungin elinkeinostrategian perustehtävä on kyetä vastaamaan niihin haasteisiin, joita kaupungilla on liittyen elinkeinoelämänsä kehittämiseen.
Nämä ovat osaltaan samoja kuin koko kaupungin tulevaisuuteen ja menestymiseen liittyvät haasteet. Elinkeinoelämän kannalta suurimpia uhkakuvia mutta
myös mahdollisuuksia tarjoavat kaupungin väestörakenteen kehitys, taloustilanne, osaamisympäristön laatu, yritysrakenne, liiketoiminnan
kansainvälistyminen ja vihreiden arvojen juurtuminen.
Väestörakenteen kehityksessä korostuu ikääntyminen. Elinkeinopolitiikan kannalta ikääntyminen tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia muun
muassa hoivapalveluissa ja matkailussa. Hyvinvointialoilla myös kaupunki voi olla aktiivisesti kehittämässä mekanismeja ja palveluketjuja
julkisen ja yksityisen palvelutuotannon rajapintaan. Kaupungin on huolehdittava aktiivisesta asukasmarkkinoinnista, joka on myös sisäistä
toimintaa ja olemassa olevien asukkaiden pitäminen mikkeliläisinä on monesti helpompaa kuin uusien houkuttelu kaupunkiin.
Yleisestä kuntatalouden tilanteesta poiketen Mikkelin talouden suunta on kääntynyt selvästi positiiviseksi ja talouden tasapainotus etenee
suunnitellun mukaisesti. Talouden myönteisen kehityssuunnan jatkuminen suunnitelmakaudella 2010 - 2012 on yksi päätavoite, jota tulee tukea
omalla aktiivisella elinkeinopolitiikalla.
5
6. Osaamisympäristön osalta kaksi olennaista haastetta liittyvät oman yliopiston puuttumiseen paikkakunnalta, sekä väestön muuta maata
alhaisempaan koulutustasoon. Toisaalta Mikkelin vahvuuksina ovat vahvasti kehittyvä, monialainen yliopistokeskus, vetovoimainen
ammattikorkeakoulu ja dynaaminen toisen asteen oppilaitosten kenttä. Myös jatko- ja täydennyskouluttautumismahdollisuudet ovat Mikkelissä
poikkeuksellisenkin hyvät. Selvänä kehityshaasteena on nivoa koulutus-, tutkimus- ja kehitysorganisaatioita tiukemmin toisiinsa, sekä nostaa
myös toisen asteen oppilaitokset tiukemmin osaksi alueen innovaatioympäristöä.
Yritysrakenne on Mikkelissä pk-yritysvaltainen (ks. liite 2). Palveluyritysten rooli on keskeinen ja Mikkelissä erityisesti kaupan alalla kehitys- ja
investointivauhti on kova. Mikkelin palveluille on tarvetta omien asukkaiden lisäksi myös vapaa-ajan ja kesäasukkailla, joiden myötä kaupungin
väkiluku esimerkiksi kesäaikaan kaksinkertaistuu.
Yritysten liiketoimintaympäristö muuttuu entistä globaalimmaksi. Mikkelissä on vähän globaaleilla markkinoilla toimivia yrityksiä.
Kansainvälistymistä on kuitenkin tuettava aktiivisesti, myös yrityskehityspalveluin.
Vihreiden arvojen juurtuminen etenee. Kuluttajat ovat entistä ympäristötietoisempia, ja tämä avaa ennennäkemättömiä mahdollisuuksia
ympäristöliiketoimintaa harjoittaville yrityksille. Ympäristöliiketoiminta leikkaa perinteiset toimialat, ja monet yritykset, jotka eivät sinänsä
miellä itseään ympäristöliiketoimintaa harjoittaviksi, voivat löytää ympäristöarvoista ja –toiminnasta itselleen kilpailuedun. Mikkelin
ainutlaatuinen ekoläänihistoria, vahva ympäristöosaaminen ja hyvä infrastruktuuri upeine luonnonympäristöineen ja tutkimus- ja
kehitystoimintoineen avaa Mikkelille mahdollisuudet tunnistautua ympäristö- ja energiaosaajana.
3. Mikkelin elinkeinopolitiikan missio ja visio
Elinkeinopolitiikan perusta rakentuu visiosta ja missiosta vuoteen 2020. Missio antaa vastauksen siihen, mihin kaupungin elinkeinopolitiikkaa tarvitaan.
Strategiaprosessissa Mikkelin kaupungin elinkeinopolitiikan missio kiteytyi seuraavasti:
”Mikkelin kaupungin elinkeinopolitiikan perustehtävänä on auttaa yrityksiä menestymään!”
Yhteistyössä yrittäjien ja yritysten, koulutus- ja innovaatiopalveluja sekä yrityskehityspalveluja tuottavien organisaatioiden ja rahoituslaitosten
kanssa kaupunki luo erinomaiset olosuhteet yritysten kansalliselle ja kansainväliselle kilpailukyvylle. Elinkeinopolitiikallaan kaupunki
mahdollistaa työllisyyden, laadukkaat palvelut ja kaupungin elinvoimaisuuden.
Visio kertoo tavoitellun tilan. Mikkelin kaupungin elinkeinopolitiikan visio vuoteen 2020 on:
”Kestävän palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla”
Palvelun ja puhtaan luonnon mutkaton saatavuus luovat elin- ja vetovoimaa alueelle. Mikkeli on edelläkävijä turvallisuudessa sekä ympäristö-
ja energiataloudellisissa ratkaisuissa. Mikkelistä on kehittynyt kansakunnan arkistoinnin ja sähköisen muistin päämaja.
6
7. Yleinen elinkeinopolitiikka
Strategian tavoitteena on, että Mikkelin kaupungin elinkeinopolitiikkaa johdetaan tehokkaasti, tavoitteellisesti ja tulokselliset. Konserniin kuuluvien
kehitysyhtiöiden tavoitteet ja strategiat ovat selkeät. Misetin ja Miktechin toiminta on kansallista huipputasoa ja Mikkelin ja seudun yrityskehitys- ja
tukipalvelut ovat Suomen asiakaslähtöisimmät. Kaupungin omassa toiminnassa korostuu yrittäjyyttä ja kestävää kehitystä tukeva asenne. Kaupungin
toiminta kaavoituksessa ja rakentamisessa on esimerkillistä ja ympäristötaloudellista. Kaupunkimarkkinointi tukee tehokkaasti
kasvukeskustavoitteen toteutumista. Yhteistyö- ja osaamisrakenteet tukevat elinkeinopoliittisten tavoitteiden toteutumista tehokkaasti ja
määrätietoisesti.
Tavoitteet:
Omistajaohjausta ja –politiikkaa tuetaan yhteistyöryhmä- ja kärkiteemojen
ohjausryhmätyöskentelyllä, tulos- ja kehityskeskusteluilla sekä yhtenäistetyllä
hanketoimintaprosessilla. Vastuut kehitysyhtiöiden välillä on selkiytetty.
”Kestävän palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla”
Mikkelin palvelujärjestelmä on toimiva ja tehokas. Palvelut ovat
laadukkaita.
Maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelu ja yhteensovittaminen
kuntarajat ylittäen.
Kaavoituksessa takuuaikataulu tontin luovutukseen yrittäjälle
Kaupungin yritystilojen käytön tehostaminen YMPÄRISTÖ
JA
ARKISTOINTI
JA
TURVALLI-
SUUS
ENERGIA DIGITOINTI
Keskeisten kehittämiskohteiden (Kirkonvarkaus, Itä-Portti, Satama, Lotjasaari)
suunnittelun käynnistäminen
Mikkelin kaupunkimarkkinoinnin uudelleenorganisointi
Yritysten etabloitumis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen
Kaupunki kehittää edelläkävijäkonseptin yritysten ja kaupungin väliseen
yhteistoimintaan. OSA-AIKA-
ASUMINEN JA
Toimivat eri toimijoiden väliset yhteistyöfoorumit
MATKAILU
Kaupungin oman henkilöstön yrittäjyysasenteen vahvistaminen
Kohdennettu ja kokeileva elinkeinopolitiikka
Kohdennetun ja kokeilevan elinkeinopolitiikan kärkinä ovat ympäristö ja energia, arkistointi ja digitointi, turvallisuus sekä osa-aika –asuminen ja matkailu.
Kaikilla näillä sektoreilla keskeinen yhteinen nimittäjä on palvelu ja palveluiden tuottaminen ja kehittäminen. Palvelut muodostavat Mikkelin
7
8. elinkeinoympäristön selkärangan, sen vankan perustan, mille pohjalle kaikkia elinkeinoelämän kärkialoja voidaan rakentaa myös tulevaisuudessa. Ympäristö-
ja energiaratkaisut, arkistoinnin ja digitoinnin ratkaisut, turvallisuuteen liittyvät ratkaisut sekä osa-aika-asuminen ja matkailu ovat hyvin pitkälle myös
palveluita ja palveluiden tarjontaa asiakkaille. Kyse on sekä yksityisen että julkisen sektorin palveluista (mukaan lukien valtionhallinnon palvelukeskukset ja
toiminnot), jotka luovat elinvoimaa Mikkelille ja seudulle.
Mikkelissä ja seudulla on määrätietoisesti kehitetty ympäristö- ja materiaaliteknologiaa sekä sähköisen muistin osaamis- ja palvelukeskittymää. Kansallisesti
ja maailmanlaajuisesti ympäristöteknologian markkinoita vauhdittavat etenkin ilmastonmuutoksen hillintä, valtioiden päästövähennystavoitteet,
kustannustehokkuuden vaatimukset ja kuluttajien vihreän tietoisuuden leviäminen. Mikkelin seudulla mahdollisuuksia on erityisesti tuotteissa ja palveluissa,
joihin liittyy puhtaus ja luonto. Näitä ovat mm. vesi, luonnonmukaisesti tuotetut elintarvikkeet, matkailupalvelut ja luonnonvarat sekä monipuolinen
osaaminen mm. ympäristöturvallisuuden ja uusiutuvan energian osa-alueilla. Metsä luonnonvarana ja polttoaineen raaka-aineena voi avata huomattavia
mahdollisuuksia, kun puuraaka-aineesta tuotetut polttoaineet ovat hinnaltaan kilpailukykyisiä. Mikkelissä, seudulla ja maakunnassa on erittäin vahvaa
kansainvälisen tason liiketoimintaa sekä tuotekehitys- ja tutkimustoimintaa ympäristöliiketoiminnassa. Kymmenen suurinta alueen ympäristöteknologian ja
puhtaan teknologian yritystä (liite ?) työllistää tällä hetkellä seudulla yli 700 henkilöä.
Seudun t&k– ja innovaatiotoiminnan vahvana osa-alueena ovat mm. tuotteiden ja materiaalien elinajan pidentämistä palveleva t&k -toiminta (korroosiota
ja korkeita lämpötiloja kestävät materiaalit, älykkäät ja toiminnalliset pinnoitteet) sekä tuotteiden materiaalitehokkuuden parantaminen kevyempiä ja
kestävämpiä materiaaleja kehittämällä (komposiittiteknologia; mm. nanomateriaaliseosteiset komposiitit). Ympäristömonitorointiin liittyvä tutkimus on
puolestaan luonut mahdollisuuksia ympäristölle haitallisten tapahtumaketjujen ja riskien hallintaan liittyvän tekniikan sekä liiketoimintamahdollisuuksien
kehittämiseen. Alueen elintarviketeollisuuden t&K-toiminnan keskeisiä vahvuuksia on mm. luomuun ja lähiruokaan liittyvä osaaminen.
Ympäristöasioissa piilee myös iso potentiaali olemassa oleville ja uusille palveluyrityksille. Ympäristövastuullisuus on yhä useamman yrityksen tunnistama
kilpailukykytekijä. Mikkelillä on suuria mahdollisuuksia myös ympäristövastuullisen näkökulman tuomisessa matkailuun sekä kakkos- sekä vapaa-ajan
asumiseen. Kuluttajat hakevat yhä useammin ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja myös vapaa-aikana, ja ympäristöasioiden merkitys on havaittu myös
matkailusektorilla. Matkailusektorilla kaupungin on panostettava entistä enemmän uusien palvelutuotteiden aikaansaamiseen ja markkinoinnin
tehostamiseen.
Tavoitteet
Kärkitoimialojen toiminnan tukeminen
Kärkitoimialojen osaamisrakenteiden vahvistaminen
Uusia matkailutuotteita on kehitetty x määrä vuoteen x mennessä.
Edistetään ympäristötaloudellista rakentamista.
Kaupungin hankinnoissa huomioidaan ympäristöarvot pisteytyksessä
8
9. Elinkeinostrategian tavoitteet, toimenpiteet, mittarit ja vastuut on koottu yhteen seuraavaan taulukkoon.
Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Vastuut
Kaupungin ja alueen => Toteutetaan yhteisneuvottelut (tulos-
kehittäjäorganisaatioiden välisen ja kehityskeskustelut) elinkeinopolitiikan
yhteistoiminnan päivittäminen konserni-ohjaajien ja tuottajien välillä
=> Perustetaan alueen eri toimijoista
koostuva kaupungin elinkeinopoliittinen
yhteistyöryhmä
=> laaditaan kaupungin
elinkeinopoliittisen yhteistyöryhmän
viestintästrategia (tai suunnitelman)
=> Jaetaan Misetin ja Miktechin
kehitysvastuut kärkialueilla
=> Kuvataan kaupungin
kehityshankerahan ohjausprosessi
Mikkelin yrityspalvelujärjestelmä on => mallinnetaan yrityspalvelukäyttäjien
toimiva ja tehokas. Palvelut ovat palvelupolut
asiakaslähtöisiä ja laadukkaita. => otetaan käyttöön yritysvaikutusten
arviointi
Maankäytön, asumisen ja liikenteen => osallistutaan aktiivisesti seudulliseen
suunnittelu ja yhteensovittaminen rakennemallityöhön
kuntarajat ylittäen.
Kaavoituksessa takuuaikataulu tontin => kaavoituksen ajantasaistaminen
luovutukseen yrittäjälle
Kaupungin yritystilojen käytön => Naistingin roolin selkiyttäminen
tehostaminen toimitilaomistuksessa ja - jalostuksessa
Keskeisten kehittämiskohteiden => kaavoitus Kirkonvarkauteen
(Kirkonvarkaus, Itä-Portti, Satama, Varsavuorta vastapäätä
Lotjasaari) suunnittelun käynnistäminen => Itä-Portin kehittämistyön
aikatauluttaminen ja vastuuttaminen
vuonna 2010-03-26
=> satama-alueen keskeisten
kysymysten linjaaaminen ja
ratkaiseminen (puutavaralastaus,
kaavoitus, nykyisen liiketoiminnan siirto,
maaomistus)
9
10. Mikkelin kaupunkimarkkinoinnin => selvitetään ja jäsennetään kaupungin
uudelleenorganisointi ja Miset Oy:n välinen työnjako
kaupunkimarkkinoinnissa ja -
matkailussa
=> tiivistetään kaupungin ja Miset Oy:n
välistä yhteistyötä
asukasmarkkinoinnissa ja brändityössä
Yritysten etabloitumis- ja => perustetaan elinkeinorahasto
innovaatiotoiminnan tukeminen => käynnistetään
innovaatioasiamiesverkoston valmistelu
Toimivat eri toimijoiden väliset => Toteutetaan vuosittain
yhteistyöfoorumit elinkeinopäivät/yritystreffit
=> Otetaan käyttöön kaupungin ja
kehittäjäorganisaatioiden edustajista
muodostuvat ohjausryhmät kärkialueille
(mallina DigitalMikkelin toimintatapa)
=> Otetaan käyttöön Elyn,
maakuntaliiton ja kaupungin yhteiset
strategiapäivät
Kaupungin oman henkilöstön => toteutetaan
yrittäjyysasenteen vahvistaminen palveluosaajavalmennukset
=> Kaupunki kehittää
edelläkävijäkonseptin yritysten ja
kaupungin väliseen yhteistoimintaan.
Kärkitoimialojen toiminnan tukeminen => Yritysten tukipalveluissa ja
kehittämishankkeiden valmistelussa ja
resursoinnissa huomioidaan
kärkitoimialat
=> Otetaan käyttöön kärkialueet
verkottavat ohjelmat, jotka kokoavat
kaikki kaupungin ja seudun
keskeisimmät toimijat (ml.
viranomaiset).
=> Edistetään sähköisen muistin
tutkimus- ja osaamiskeskuksen
rakentumista ja toiminnan laajentumista
=> Edistetään kansallisen
turvallisuusteknologian
Innovaatiokeskuksen perustamista
10
11. => Tehdään ympäristöliiketoiminnan
markkinointi- ja viestintäsuunnitelma
=> Seurataan ympäristöliiketoiminnan
yritysten liikevaihdon kasvua
=> Rakennetaan Infocenter
Mikkelipuistoon
Kärkitoimialojen osaamisrakenteiden => käynnistetään valmistelutyö Suomen
vahvistaminen ensimmäisen ekotehokkuusprofessuurin
perustamiseksi
=> tuetaan ympäristöliiketoiminnan
maisteriohjelman valmistelua
=> Tuetaan
Ekotehokkuusosaamiskeskittymän
perustamista Etelä-Savon ELY:n
yhteyteen
Uusia matkailutuotteita on kehitetty x
määrä vuoteen x mennessä.
Edistetään ympäristötaloudellista => Kaupungin omat uudisrakennukset
rakentamista. toteutetaan matala- tai 0-
energiataloina.
=> Toteutetaan osa uudesta Vuolingon
asuinalueesta ekotehokkaan
rakentamisen esimerkkialueena
Kaupungin hankinnoissa huomioidaan => Hankintapalvelut päivittävät
ympäristöarvot pisteytyksessä. hankintojen pisteytyksen
11
