Suomalainen järjestökenttä kriisissä - onko jotain tehtävissä? Oikeusministeriön demokratioyksikkä, SAK:n seminaari 4.11.2009

1. Suomalainen järjestötoiminta
kriisissä – onko jotain tehtävissä?
SAK:n seminaari 4.11.2009

2. Mikä demokratiassa huolettaa?
 Demokratian vankka
”Aalto-jakkara”:
1. Edustuksellinen
demokratia
2. Suora osallistuminen
3. Järjestötoiminta
2

3. Osallistumisen murros vakiintuneissa
demokratioissa
 Identiteetit muuttuvat: kollektiivisuus korvautuu projekteilla
 Yhteisöllisyys rapautuu, tilalle verkottunut yksilöllisyys
 Äänestysaktiivisuus laskee
 Järjestöt ammatillistuvat ja harmaantuvat, jäsenkunnan
osallistumisen intensiteetti keventyy, jäsenhankinnasta
sijoitustoimintaa, jäsenyydestä jäsenmaksun maksamista
 asiakkuus vs. jäsenyys
 Perinteisen osallistumisen rinnalle verkostoituvaa ja usein
verkossa organisoituvaa toimintaa
 Uusi osallistuminen kytkeytyy usein henkilökohtaisiin
kuluttajavalintoihin, tunnusomaista myös elämyksellisyys ja
spektaakkelit
3

4. Yleisiä ongelmia Suomessa
 Osallistumisen ja yhteiskunnallisen kiinnostuksen vahva
polarisoituminen mm. iän, koulutuksen, sosioekonomisen
aseman ja asuinpaikan mukaan
 Nuorten vähäinen innostus yhteiskunnalliseen
osallistumiseen ja vaikuttamiseen, kokemus siitä, ettei
nuorten ääntä haluta yhteiskunnassa kuulla
 Koti- ja koulukasvatus eivät anna riittäviä eväitä poliittis-
yhteiskunnallisen identiteetin rakentamiseen
4

5. Nuorten yhteiskunnalliset tiedot ja taidot
5

6. Nuorten kiinnostus politiikkaan
6

7. Tavanomaisen kansalaistoiminnan tärkeys
7

8. Edustuksellisen demokratian näköalat
 2006 presidentinvaali 73,9 % / 77,2 %,
2007 eduskuntavaalit 67,9 %
2008 kunnallisvaalit 61,3 %
2009 eurovaalit 41,1 %
 Suomalaiset pohjoismaalaisittain
erityisen politiikkakielteisiä
 Suomessa nuorten äänestysinto
erityisen alhainen
 Entä kun prosentit tippuvat pysyvästi
alle 50:n?
8

9. Parlamenttivaalien keskimääräinen äänestysaktiivisuus
pohjoismaissa 1960-2007 (%)
100
95
90
85
80
Norja
75
Ruotsi
70
Suomi
65
Tanska
60
55
50
45
40
1950-l 1960-l 1970-l 1980- 1990- 2000-
9

10. Äänestysaktiivisuus iän mukaan vuosien
1987 ja 1999 eduskuntavaaleissa (%)
100
90
80
70
60
1987
50
1999
40
30
20
10
0
18- 24- 30- 36- 42- 48- 54- 60- 66- 72- 78- 84- 90- 96-
23 29 35 41 47 53 59 65 71 77 83 89 95 101
10

11. Suoran osallistumisen tulevaisuudennäköalat
 Suomessa aktiivisen suoran
osallistumisen perinne
 Verkko tarjonnut uusia
mahdollisuuksia ruohonjuuritason
osallistumiselle
 Myös julkinen valta haluaa kehittää
suoria osallistumismahdollisuuksia
 Jääkö sittenkin vain eliitin huviksi?
11

12. Järjestötoiminnan tulevaisuudennäköalat
 Suomalaiset kuuluvat edelleen järjestöihin
 Osa järjestöistä erittäin elinvoimaisia, osa
hiipumassa
 Ammatillistuminen ja jäsenten
osallistumisintensiteetin keventyminen
yleinen trendi
 Suomalaisnuoret poikkeuksellisen
haluttomia yhteiskunnalliseen toimintaan
 Systemaattinen tutkimustieto puuttuu
 Miten perinteinen järjestötoiminta ja
”henkilökohtaisia
maailmanparannusprojekteja” etsivät
postmodernit identiteetit kohtaavat
toisensa
12

13. Järjestöjäsenyyksien merkitys
 Järjestöosallistumisella valtava merkitys sekä yksilölle että
koko yhteiskunnalle
 Yksilötasolla
 Hyvinvointi, sosiaalinen pääoma, tuki ja palvelut,
mahdollisuus vaikuttaa
 Yhteiskunnan tasolla
 Luottamus, yhteisöllisyys, sosiaalinen pääoma, palvelut,
hyvinvointi, yhteiskuntarauha, päätöksenteon tarvitsema
informaatio
13

14. Järjestötoiminnan tulevaisuudennäkymät
 Millaista järjestötoimintaa uudet sukupolvet haluavat
 Kyse ei vain lapsista vaan alle 45-vuotiaista suomalaisista
 Uudet vaikuttamisen muodot
 Miten perinteiset järjestötoiminnan rakenteet kohtaavat
uudenlaisen toiminnan rakentavalla tavalla?
 Elämyksellisyys, hetkelliset spektaakkelit vrs. pitkäaikainen
sitoutuminen ja vaikutusvalta
 Kansalaisyhteiskunnasta löytyy toivottavasti jatkossakin
järjestäytynyt ydin
14

15. Vaikeinta on keksiä itsensä uudelleen…
 Järjestöjen haasteena projektimaisuus, verkostomaisuus,
jäsenyyden ”elastisuus”, uudet osallistumismuodot
 Uusi teknologia, uudet tilat ja uudet vuorovaikutuksen
välineet ovat järjestöille ensisijaisesti mahdollisuus, ei uhka
 Vanhoja toimintatapoja ja menettelyjä ei pidä viedä
verkkoon sellaisenaan – esimerkiksi yhdistyslain
uudistamisessa tämä tulisi ottaa huomioon
 Osallistuminen etsii kaikkina aikoina omat muotonsa, ne
eivät ole meidän valittavissamme
 Teknologia ei ole hyvä eikä paha – teknologiaa suurempi
uhka on, jos osallistuva demokratia onkin jo tulossa tiensä
päähän
15

16. Kiitos!
16