1. 11
GESTION AAXXEEEE SSUURR LLEESS
RREESSUULLTTAATTSS
Atelier de formation
Dr André KONE PhD

2. OObbjjeeccttiiffss ddee llaa ffoorrmmaattiioonn
22
1. Une initiation aux principaux concepts de la gestion
axée sur les résultats
2. Comprendre les implications de la mise en oeuvre de
la GAR

3. PPooiinnttss ddee llaa ffoorrmmaattiioonn
33
 Qu’est ce que la RBM? Pourquoi la RBM?
Approche Cadre logique (ACL) et Logframe
Cadre des résultats
Indicateurs

4. 44
TToouurr ddee BBaabbeell??????????????????
PPrroodduuiitt
IInnttrraannttss
AAccttiivviittééss
IInnppuuttss
RRééssuullttaatt
EEffffeett
IImmppaacctt
OOuuttppuutt
OOuuttccoommee

5. Ranger ddee mmaanniièèrree ccrrooiissssaannttee oouu
ddééccrrooiissssaannttee lleess iinnssccrriippttiioonnss ssuurr vvooss
ccaarrttoonnss eenn tteennaanntt ccoommppttee dduu lliieenn
pprrooggrreessssiiff eennttrree lleess tteerrmmeess ::
1155 mmiinnuutteess
55

6. QQuu’’eesstt--ccee qquu’’uunn rrééssuullttaatt ????
66
Il faut se rappeler de deux choses importante :
RESULTAT = CHANGEMENT
CAUSE EFFET

7. BBrreeff hhiissttoorriiqquuee!!!!!!!!
77
 HHiissttoorriiqquuee:: UUSSAAIIDD (AACCLL)), GGTTZZ (ZZOOPPPP)) eett qquueellqquueess
aaggeenncceess ddeess NNUU oonntt ccoommmmeennccéé àà uuttiilliisseerr llaa RRBBMM
ddaannss lleess aannnnééeess 8800..
 LLaa ssttrraattééggiiee ddee ggeessttiioonn ssee ccoonncceennttrree ssuurr llaa rrééaalliissaattiioonn
ddee rrééssuullttaattss
 LLeess pprroocceessssuuss eett lleess iinnttrraannttss mmèènneenntt vveerrss lleess rrééssuullttaattss
 LLaa rreeddeevvaabbiilliittéé eennvveerrss lleess rrééssuullttaattss
 SSuurrvveeiillllaannccee ddee ll’’aavvaanncceemmeenntt vveerrss lleess rrééssuullttaattss
 EEvvaalluuaattiioonn eett ccoommppttee rreenndduu ssuurr llaa ppeerrffoorrmmaannccee

8. La GAR est une approche de gestion qui se concentre sur la
réalisation des résultats souhaités
Cadre cohérent de planification et de gestion stratégique en
améliorant l’apprentissage et la responsabilité
Un des éléments clés de la GAR est le suivi de la performance,
afin d’évaluer de façon objective dans quelle mesure les
résultats ont été atteints.
Lien fait avec les ressources mises à disposition
88
UUnnee DDééffiinniittiioonn…………....

9. 9
CCoonncceeppttss ddee llaa GGAARR
Planification
stratégique avec
des résultats
clairs
Budgétisation
axée sur les
résultats
Mesure de
performance de
la mise en oeuvre
des projets et
programmes

10. La structure logique du GAR
1100
INTRANTS
ACTIVITES
RESULTATS :
Changement d’état mesurable,
effets engendrés par un programme
Produits Effets directs Impacts
Moyens
humains,
matériels,
Financiers,
Politiques
Actions ou
travaux
utilisant
des intrants
pour réaliser
des produits
spécifiques
Résultats
de la
réalisation
d’une
activité
Changements
des conditions
entre la
réalisation
des produits
et l’impact
Effets positifs
ou négatifs
à long terme
produits par les
interventions

11. Gestion
axée sur
les
résultats
1111
Gestion traditionnelle/GAR
Gestion
traditionnelle
Effets
Escomptés
Extrants
Activités
Ressources
 Les opérations qui fournissent uniquement des extrants sans
atteindre les effets escomptés constituent uniquement du
gaspillage des ressources

12. 1122
PPrriinncciippeess ddee llaa GGAARR
11.. CCaauussaalliittéé ““SSii--aalloorrss”” ppaarrmmii lleess nniivveeaauuxx ddee rrééssuullttaattss
22.. UUnn llaannggaaggee ccoommmmuunn ddeess rrééssuullttaattss ppoouurr ddééccrriirree lleess
cchhaannggeemmeennttss..
33.. (33)) LLaa rreeddeevvaabbiilliittéé ccoolllleeccttiivvee aauuggmmeennttee lloorrss ddee
ll’’aavvaanncceemmeenntt ssuurr llaa cchhaaîînnee ddeess rrééssuullttaattss eennvveerrss lleess
eeffffeettss eett ll’’iimmppaacctt..
44.. (44)) UUnnee mmaattrriiccee ddeess rrééssuullttaattss eesstt uunn mmooyyeenn, ppaass uunn
oobbjjeeccttiiff ffiinnaall
55.. (55)) UUnnee mmaattrriiccee ddeess rrééssuullttaattss ddééppeenndd dduu ccoonntteexxttee
66.. ……EEtt uuttiilliissee llee jjuuggeemmeenntt llee mmeeiilllleeuurr ddee ll’’EEqquuiippee ddee
PPaayyss àà ttoouutt mmoommeenntt

13. moins
N i v e a u d e
c o n t r o l e
1133
Résultats Comme… Focus Délai
Impact
alors
Effet (Outcome) Croissance de l’emploi et
Effet (Outcome)
Produit (Output)
Activité
Réduction de la
pauvreté
de la création de revenu Institutionnel/
7 modèles d’incubateurs
d’affaires sont opérationnels
dans les provinces les plus
pauvres
- Achat d’installations
- Formation du personnel
- Provision de micro-crédit
Comportemental
5 ans
alors
si
si
si
si
alors
alors
Plus
3000 nouvelles petites
entreprises développées
dans les provinces les plus
pauvres

14. R e s p o n s a b i l i t é
C o l l e c t i v e
1144
Résultats Comme… Focus
Impact
alors
Effet (Outcome)
Produit (Output)
Activité
Réduction de la
pauvreté
3000 nouvelles petites
entreprises développées
dans les provinces les plus
pauvres
7 modèles d’incubateurs
d’affaires sont opérationnels
dans les provinces les plus
pauvres
- Achat d’installations
- Formation du personnel
- Provision de micro-crédit
@
Delai
5-10 ans
5 ans
<5 ans
<1 an
Humain!
Institutionnel/
Comportemental
Opérationnel/
capacités, habiletés,
produits & services
Effet (Outcome) Croissance de l’emploi et
de la création de revenu
Institutionnel/
Comportemental 5 ans
alors
si
si
si
si
alors
alors
Plus
moins

15. 1155
EEttaappeess ddee llaa GGAARR
11.. EEvvaalluuaattiioonn ddee llaa ssiittuuaattiioonn
22.. AAnnaallyyssee ccaauussaallee
33.. AAnnaallyyssee ddeess rrôôlleess eett
rreessppoonnssaabbiilliittééss
44.. AAnnaallyyssee ddeess ccaappaacciittééss
55.. CChhaaîînneess ddeess rrééssuullttaattss
66.. IInnddiiccaatteeuurrss
77.. MMooyyeennss ddee vvéérriiffiiccaattiioonn
88.. EEvvaalluuaattiioonnss,, EEttuuddeess,, RReecchheerrcchheess
QQuueellss bbeessooiinnss nnee ssoonntt ppaass ssaattiissffaaiittss??
PPoouurrqquuooii nnee ssoonntt--iillss ppaass ssaattiissffaaiittss?? AAbbsseennccee
ddee rreessssoouurrcceess,, dd’’ééqquuiippeemmeennttss,, mmaannqquuee
dd’’iinnffoorrmmaattiioonn,, iinnééggaalliittééss eennttrree lleess sseexxeess
QQuuii ddeevvrraaiitt ssaattiissffaaiirree cceess bbeessooiinnss??
QQuueellss ssoonntt lleess ccaappaacciittééss ddeess ppaarrttiieess pprreennaanntteess
((eenn ppaarrttiiccuulliieerr lleess bbéénnééffiicciiaaiirreess))
CCoommmmeenntt ppoouuvvoonnss nnoouuss lleess aamméélliioorreerr ??
CCoommmmeenntt aalllloonnss nnoouuss ssuuiivvrree ll’’aatttteeiinnttee ddeess
rrééssuullttaattss??
QQuueelllleess sseerroonntt lleess ssoouurrcceess ddee nnooss
iinnffoorrmmaattiioonnss??
CCoommmmeenntt ssaavvoonnss nnoouuss qquuee nnoouuss aavvoonnss aatttteeiinntt
lleess rrééssuullttaattss eessccoommpptteess??

16. 1166
Exigences de la GAR
 Définition d’un cadre logique axé sur l’obtention de
résultats : conception d’interventions avec une logique
claire et des liens bien définis de cause à effet entre les
divers niveaux de résultats
 Appropriation et implication continue des usagers et parties
prenantes
 Développement du cadre de suivi et d’évaluation axé sur
les résultats
 Souplesse d’exécution
 Une culture de gestion de performance en favorisant
l’apprentissage sur les réussites et les échecs
 Prise en compte des facteurs externes (risques)

17. 1177
EElléémmeennttss ccoommmmuunnss ddee llaa
GGAARR
 UUttiilliissaattiioonn ddee ll’’aannaallyyssee ccaauussaallee oouu ddee ll’’aannaallyyssee dduu
pprroobbllèèmmee
 SSttrruuccttuurraattiioonn ddeess pprrooggrraammmmeess//pprroojjeettss aauuttoouurr dd’’uunnee
hhiiéérraarrcchhiiee ddeess rrééssuullttaattss vvoouulluuss
 UUttiilliissaattiioonn ddee llaa llooggiiqquuee ccaauussaallee (ssii……aalloorrss)), ssoouuvveenntt
ssoouuss ffoorrmmee ddee mmaattrriiccee
 DDééppeennddaannccee ddeess iinnddiiccaatteeuurrss ppoouurr mmeessuurreerr llaa
ppeerrffoorrmmaannccee eett//oouu ll’’iimmppaacctt
 SSuuiivvii eett éévvaalluuaattiioonn rréégguulliieerrss ddee llaa ppeerrffoorrmmaannccee

18. 1188
AANNAALLYYSSEE
CCAAUUSSAALLEE

19. QQuu’’eesstt--ccee qquuee ll’’aannaallyyssee ccaauussaallee??
 UUnnee tteecchhnniiqquuee ppoouurr iiddeennttiiffiieerr lleess ccaauusseess dd’’uunn
pprroobbllèèmmee qquuii ppeeuuvveenntt aalloorrss êêttrree cceerrnnééeess aaffiinn ddee
ffoorrmmuulleerr lleess rrééppoonnsseess aapppprroopprriiééeess
 NNoouuss ppoouuvvoonnss ffaaiirree llaa ccaarrttee dduu pprroobbllèèmmee eett ddee
sseess ccaauusseess ssoouuss ffoorrmmee dd’’uunn aarrbbrree ddeess
pprroobbllèèmmeess
 PPooiinntt ddee ddééppaarrtt-- ll’’iiddeennttiiffiiccaattiioonn ddeess pprroobbllèèmmeess--
éévvaalluuaattiioonn
 LL’’aannaallyyssee ccaauussaallee eesstt uunnee pprreemmiièèrree ééttaappee
eesssseennttiieellllee ppoouurr ll’’aapppprroocchhee aaxxééee ssuurr lleess ddrrooiittss
hhuummaaiinnss ((HHRRBBAA)) eett llaa ggeessttiioonn aaxxééee ssuurr lleess ddrrooiittss
((RRBBMM))
1199

20. 2200
PPoouurrqquuooii ll’’aannaallyyssee ccaauussaallee??
Si un problème est causée

21. 2211
PPoouurrqquuooii ll’’aannaallyyssee ccaauussaallee??
Toutes les trois conditions

22. 2222
LLooggiiqquuee ddee ll’’AAnnaallyyssee
ccaauussaallee
Manifestation
Causes immédiates
Causes sous-jacentes
Causes profondes
Causes du problème

23. 2233
AAnnaallyyssee ccaauussaallee
 IIddeennttiiffiieerr qquueellss ssoonntt lleess ddrrooiittss qquuii nnee ssoonntt ppaass
rrééaalliissééss eett lleeuurrss ccaauusseess iimmmmééddiiaatteess,, ssoouuss--
jjaacceenntteess eett pprrooffoonnddeess
 CCaauusseess iimmmmééddiiaatteess ––llaa ccaauussee llaa pplluuss ddiirreeccttee
aaffffeeccttee lleess iinnddiivviidduuss eett lleess mméénnaaggeess;;
 LLeess ccaauusseess ssoouuss--jjaacceenntteess iimmpplliiqquueenntt
nnoorrmmaalleemmeenntt llaa pprreessttaattiioonn ddee sseerrvviiccee eett llee
ccoommppoorrtteemmeenntt
 LLeess ccaauusseess pprrooffoonnddeess ccoommpprreennnneenntt ddeess
éélléémmeennttss ccoommmmee llaa ttrraaddiittiioonn,, lleess rreessssoouurrcceess
ééccoonnoommiiqquueess,, ll’’iiddééoollooggiiee

24. 224
AAnnaallyyssee ccaauussaallee
 NNéécceessssiittee ddeess ddoonnnnééeess sseeggmmeennttééeess ppoouurr
iiddeennttiiffiieerr lleess ddiissppaarriittééss,, lleess tteennddaanncceess nnééggaattiivveess
qquuii ssoonntt ssoouuvveenntt mmaassqquuééeess ppaarr lleess ddoonnnnééeess
gglloobbaalleess
 CCoommpprreenndd uunnee éévvaalluuaattiioonn dduu ccoonntteexxttee eett ddee ssoonn
eeffffeett ssuurr llaa vviiee ddeess ggeennss,, llaa rreevvuuee ddeess ppoolliittiiqquueess
eett ddeess llooiiss ppoouurr eessttiimmeerr llaa ccoohhéérreennccee aavveecc lleess
nnoorrmmeess mmoonnddiiaalleess ddeess ddrrooiittss ddee ll’’hhoommmmee
 DDooiitt êêttrree uunn pprroocceessssuuss ppaarrttiicciippaattiiff

25. 2255
Malnutrition &
décès
causes
immédiates
Ration alimentaire
inadéquate Maladie
causes
causes
immédiates
Sécurité alimentaire
insuffisante
Soins inadéquats pour
la mère & l’enfant Services de santé insuffisants
& environnement insalubre
Contrôle des ressources
+
Structures organisationnelles
Structures politiques, idéologiques,
économiques
Causes
profondes
Causes
profondes
causes
Sous-jacentes
Sous-jacentes
MMaannifiefsetsattaitoionns s
AArrbbrree ddeess pprroobbllèèmmeess

26. 2266
manifestation P 2
immédiate
profonde
Effet
Cause
Sous-jacente
pprroobbllèèmmeess
P 1

27. 2277
Analyse causale: “pourquoi?”
Réalisations/droits non réalisés
Causes immédiates
“Statut”
Causes sous-jacentes
“Services, Accès, pratiques”
Causes basiques/structurelles
“Société, Politiques, Ressources”

28. 2288
TTrraavvaauuxx ddee ggrroouuppee
11.. IIddeennttiiffiiccaattiioonn ddeess zzoonneess ppootteennttiieelllleess àà
pprroobbllèèmmeess
22.. TTrrooiiss ggrroouuppeess –– ccoonnssttiittuueerr vvoolloonnttaaiirreemmeenntt lleess
ggrroouuppeess aauuttoouurr ddeess zzoonneess àà pprroobbllèèmmeess
33.. PPrroodduuiirree ddeess iiddééeess aauuttoouurr ddeess ccaauusseess ccllééss ––
uuttiilliisseerr lleess ccaarrtteess VVIIPPPP
4.. RRaasssseemmbblleerr vvooss ccaarrtteess aauuttoouurr ddee ttrrooiiss nniivveeaauuxx
55.. MMoonnttrreerr aavveecc ddeess ffllèècchheess lleess lliieennss ccaauussaauuxx––
ffaaiirree lleess lliieennss dduu hhaauutt vveerrss llee bbaass
66.. CChhooiissiirr uunnee cchhaaîînnee ccaauussaallee eett iiddeennttiiffiieerr lleess
ddrrooiittss ccllééss qquuii nnee ssoonntt ppaass rrééaalliissééss

29. CCHHAAIINNEE DDEESS RREESSUULLTTAATTSS
2299

30. 3300
Transition de l’analyse de causalité
à la chaîne de résultats
Cause
PProrobblèlèmmee
sous-jacente
Cause
fondamentale Impact
La transition
vers la chaîne
de résultats
n’est pas
mécanique
Garder à
l’esprit
l’arbre à
problème
pour la
chaîne de
résultats
La chaîne de
résultats aborde
la relation
cause à effet
dans l’arbre à
problème
Effets directs
Cause
immédiate
Produits/
Extrants

31. 3311
QQuu’’eesstt--ccee qquu’’uunnee cchhaaîînnee ddee
rrééssuullttaattss ??
 Indique les voies éventuelles à suivre pour résoudre les
problèmes identifiés par l’analyse de causalité
 Enonce clairement comment les changements interviennent
par le biais des relations de cause à effet
 Montre les liens logiques entre les activités et les divers
niveaux de résultats susceptibles d’être réalisés pendant
une certaine période, sur la base d’une théorie de la
manière dont cela se fera, si les hypothèses sont valables et
que les risques ne se matérialisent pas

32. MMooddèèllee ddee cchhaaîînnee ddee rrééssuullttaattss
Planifier pour l’obtention des résultats
Changements d’état ou de condition
des bénéficiaires résultant de
l’utilisation des extrants (le
pourquoi ?)
Efficacité 3322
Ressources
financières et
humaines
Tâches
nécessaires à
la production
des produits
et des
services
Produits et
services qui
résultent de
la réalisation
des activités
Mise en oeuvre
(Offre)
Résultats (Demande)
Activités
Extrants
Intrants
Court
Terme
Moyen
Terme
Long
Terme
EFFETS
Temps
Efficience

33. 3333
MMooddèèllee ddee cchhaaîînnee ddeess
rrééssuullttaattss
InIntrtraanntsts AAcctitvivitiétéss EExxtrtraanntsts EEfffefetsts ImImppaacctt
Indicateurs
Suppositions ou Hypothèses/Risques

34. 334

35. Exemprléess.u Idletanttisfie r les intrants, activités, produits, et effets à court,
moyen et long terme (15 minutes)
3355
Identification de la séquence de
Exemple 1
1. L’information est mise à la disposition des parents sur l’importance
de l’allaitement au sein
2. Les enfants de la communauté locale sont en meilleure santé
3. Moins d’enfants souffrent de diarrhée
4. Les mères préfèrent allaiter au sein plutôt que d’utiliser du lait en
poudre
5. De nouveaux fonds sont offerts pour réaliser un projet afin de
réduire le taux de mortalité des bébés
6. Des campagnes d’information sont menées sur l’importance de
l’allaitement au sein

36. 3366
LLeess rrééssuullttaattss SSMMAARRTT
 Specific = Spécifique (Précis?)
 Measurable = Mesurable
 Achievable = Réalisable
 Relevant = Pertinent
 Timebound = Temporellement
défini

37. 3377
SSppeecciiffiicc ((SSppéécciiffiiqquuee))
LLee rrééssuullttaatt eesstt--iill::
 ccllaaiirreemmeenntt éénnoonnccéé -- eexxpprriimmee uunnee sseeuullee
iiddééee??
 ddééccrriitt ddaannss llee llaannggaaggee dduu cchhaannggeemmeenntt
((QQuuii,, QQuuooii,, OOùù))??
aavveecc llee mmaaxxiimmuumm ddee ddééttaaiillss ppoossssiibbllee
((ssiittuuaattiioonn ggééooggrraapphhiiqquuee,, ssttaattuutt ddee bbiieenn êêttrree
ééccoonnoommiiqquuee,, sseexxee,, ttrraanncchhee dd’’ââggee))??

38. 3388
MMeeaassuurraabbllee ((MMeessuurraabbllee))
 EEsstt--iill ppoossssiibbllee ddee ddéétteerrmmiinneerr,, qquuee ccee ssooiitt
qquuaannttiittaattiivveemmeenntt oouu qquuaalliittaattiivveemmeenntt,, ssii llee
rrééssuullttaatt aa ééttéé aatttteeiinntt??

39. AAcchhiieevvaabbllee ((RRééaalliissaabbllee))
 EEsstt--iill ppoossssiibbllee dd''aatttteeiinnddrree llee rrééssuullttaatt??
 AAbbsseennccee ddee rriissqquueess eexxtteerrnneess eett
hhyyppootthhèèsseess mmaajjeeuurreess ccoonnssttiittuuaanntt uunnee
mmeennaaccee ppoouurr ssaa rrééaalliissaattiioonn??
 TToouutteess lleess rreessssoouurrcceess bbuuddggééttiissééeess ppoouurr
aatttteeiinnddrree llee rrééssuullttaatt ssoonntt--eelllleess ddiissppoonniibblleess??
3399

40. 4400
RReelleevvaanntt ((PPeerrttiinneenntt))
LLeess pprroodduuiittss eett lleess rrééssuullttaattss ((oouuttccoommee))
àà ttoouuss lleess nniivveeaauuxx ssoonntt--iillss::
 NNéécceessssaaiirreess??
 SSuuffffiissaannttss ppoouurr ccoonndduuiirree àà ddeess rrééssuullttaattss
ssttrraattééggiiqquueess??

41. 4411
TTiimmeebboouunndd
((TTeemmppoorreelllleemmeenntt ddééffiinnii))
 YY--aa--tt--iill uunnee ddaattee pprréévvuuee ppoouurr aatttteeiinnddrree llee
rrééssuullttaatt ((àà llaa ffiinn dduu ccyyccllee dduu pprrooggrraammmmee
oouu aavvaanntt))??
 LLaa rrééaalliissaattiioonn ddeess rrééssuullttaattss eesstt--eellllee
ssuusscceeppttiibbllee ddee ssee pprroodduuiirree ppeennddaanntt llaa
ppéérriiooddee pprréévvuuee??

42. 4422
LLee LLaannggaaggee
Du langage d’action
• Exprime les résultats
selon la perspective du
fournisseur
•Peut souvent être
interprété de
différentes façons
• Se focalise sur la
réalisation d’activités
Au langage de changement
• Décrit les changements
dans les conditions de vie
des populations
•Définit des critères précis de
succès
•Se focalise sur les résultats,
en laissant ouvertes les
options pour réaliser ces
résultats

43. 4433
LLee LLaannggaaggee
Du langage d’action
• Promouvoir la survie et le
développement physique et
psychologique de l’enfant
•Promouvoir l’utilisation des
moustiquaires imprégnés
•Former 100 enseignants sur
l’apprentissage participatif
Au langage de
changement
• La population dans les zones
affectées a une connaissance plus
élevée sur la prévention du
paludisme
•Au moins 80% de la population
dans les zones endémiques
dorment sous moustiquaires
imprégnées
•100 enseignants savent comment
enseigner d’une manière
participative (comment ceci sera
atteint sera clarifié dans la
description de l’activité)

44. TTrraavvaauuxx ddee ggrroouuppee
SSuurr llaa bbaassee ddee vvooss aarrbbrreess ddeess pprroobbllèèmmeess,,
pprrooppoosseerr uunnee cchhaaiinnee ddeess rrééssuullttaattss
((ffoorrmmuullaattiioonn pprréécciissee ddeess pprroodduuiittss,, eeffffeettss eett
iimmppaacctt)) aavveecc qquueellqquueess aaccttiivviittééss pprriioorriittaaiirreess
nnéécceessssaaiirreess ppoouurr ll’’aatttteeiinnttee ddeess rrééssuullttaattss
ffiixxééss..
((4455 mmiinnuutteess))
4444

45. 4455
SSUUIIVVII EEVVAALLUUAATTIIOONN

46. 4466
DEFINITION DU SUIVI EVALUATION
LLee ssuuiivvii eett ll''éévvaalluuaattiioonn ssoonntt ddeess oouuttiillss qquuii
ppeerrmmeetttteenntt dd''iiddeennttiiffiieerr eett ddee mmeessuurreerr lleess
rrééssuullttaattss ddeess pprroojjeettss,, pprrooggrraammmmeess oouu
ppoolliittiiqquueess..

47. 4477
INTERETS DU S&E
ÉÉvvaalluueerr eett aajjuusstteerr lleess ssttrraattééggiieess eett lleess
aaccttiivviittééss
RReennddrree ccoommppttee ddeess pprrooggrrèèss aauuxx ppaarrttiieess
ccoonncceerrnnééeess,, aauuxx cclliieennttss,, aauuxx
ccoonnttrriibbuuaabblleess,, àà ll''ooppiinniioonn
IIddeennttiiffiieerr eett éécchhaannggeerr aavveecc lleess aauuttrreess lleess
bboonnnneess pprraattiiqquueess eett lleess lleeççoonnss aapppprriisseess
MMiieeuuxx pprrooggrraammmmeerr lleess nnoouuvveelllleess aaccttiioonnss
eett ssttrraattééggiieess

48. 4488
LE SUIVI (MONITORAGE)
CC''eesstt llee ttaabblleeaauu ddee bboorrdd qquuii ffoouurrnniitt
ddeess iinnffoorrmmaattiioonnss rréégguulliièèrreess ssuurr llee
ffoonnccttiioonnnneemmeenntt

49. 4499
Définition du suivi
UUnn pprroocceessssuuss ccoonnttiinnuu ddee ccoolllleeccttee eett
dd''aannaallyyssee dd''iinnffoorrmmaattiioonnss ppoouurr aapppprréécciieerr
ccoommmmeenntt uunn pprroojjeett,, uunn pprrooggrraammmmee oouu
uunnee ppoolliittiiqquuee eesstt mmiiss eenn ooeeuuvvrree,, eenn
ccoommppaarraanntt aavveecc lleess ppeerrffoorrmmaanncceess
aatttteenndduueess

50. 5500
L’EVALUATION
IInntteerrvviieenntt sseeuulleemmeenntt aapprrèèss uunn cceerrttaaiinn ddééllaaii
eett ddeemmaannddee ddeess iinnvveessttiiggaattiioonnss pplluuss
aapppprrooffoonnddiieess

51. UUnnee mmeessuurree,, aauussssii ssyyssttéémmaattiiqquuee eett
oobbjjeeccttiivvee qquuee ppoossssiibbllee,, ddeess rrééssuullttaattss
dd''uunn pprroojjeett,, dd''uunn pprrooggrraammmmee oouu dd''uunnee
ppoolliittiiqquuee,, eenn vvuuee ddee ddéétteerrmmiinneerr ssaa
ppeerrttiinneennccee,, eett ssaa ccoohhéérreennccee,, ll''eeffffiicciieennccee
ddee ssaa mmiissee eenn ooeeuuvvrree,, ssoonn eeffffiiccaacciittéé eett
ssoonn iimmppaacctt aaiinnssii qquuee llaa ppéérreennnniittéé ddeess
eeffffeettss oobbtteennuuss
5511
Définition de l’évaluation

52. Différences et complémentarité
5522
entre suivi et évaluation
Suivi Évaluation
Principales
activités
- Définition des indicateurs,
recueil régulier
d'informations, comparaison
avec le plan, comptes rendus
- Appréciation, mesure
systématique des effets,
recherche des causalités par
des méthodes rigoureuses
Fréquence - Périodique : journalier,
hebdomadaire, mensuel,
trimestriel,... selon les
variables et les programmes
- Épisodique, à mi-parcours,
en fin de programme, a
posteriori

53. 5533
INTRANTS
ACTIVITES RESULTATS :
Changement d’état mesurable,
effets engendrés par un programme
Produits Effets
directs
Impacts
Moyens
humains,
matériels,
Financiers,
Politiques
Actions ou
travaux
utilisant
des intrants
pour réaliser
des produits
spécifiques
Résultats
de la
réalisation
d’une
activité
Changements
des conditions
entre la
réalisation
des produits
et l’impact
Effets positifs
ou négatifs
à long terme
produits par les
interventions
Évaluation
Suivi

54. Le Cycle planifier - agir - apprendre
5544
Agir
Planifier
SE
Rapporter
Agir
Planifier
SE
Rapporter
 Le SE appuie la gestion axée sur les résultats en tirant des
leçons de l’expérience acquise dans la mise en oeuvre du projet
 Le SE est renfoncé dans le cadre d’une culture de bonne
gouvernance (Assumer la responsabilité de l’utilisation des
ressources publique pour produire les résultats escomptés)

55. 5555
Processus de sélection des
indicateurs
TToouutteess lleess ppaarrttiieess pprreennaanntteess dduu pprrooggrraammmmee
uuttiilliisseenntt lleess iinnddiiccaatteeuurrss
TToouutteess lleess ppaarrttiieess ddooiivveenntt ppaarrttiicciippeerr aauu
pprroocceessssuuss ddee sséélleeccttiioonn
PPrroocceessssuuss aa iinniittiieerr ddaannss llee ccaaddrree ddee llaa
ddééffiinniittiioonn ddeess rrééssuullttaattss dduu pprrooggrraammmmee
PPrroocceessssuuss iittéérraattiiff ppeerrmmeettttaanntt dd’’aajjuusstteerr eett
dd’’aamméélliioorreerr lleess iinnddiiccaatteeuurrss ddee ppeerrffoorrmmaannccee aauu
ccoouurrss ddeess pprreemmiièèrreess aannnnééeess dduu pprrooggrraammmmee

56. 5566
Etapes du processus de
sélection des indicateurs
 DDééffiinniittiioonn ddeess rrééssuullttaattss ppllaanniiffiiééss
 Identification du meilleur indicateur ou du
meilleur groupe d’indicateurs et des objectifs
de performance afin de suivre de près chaque
résultat
 IIddeennttiiffiieerr lleess mmooyyeennss ddee vvéérriiffiiccaattiioonn ((MMOOVV)),, llaa
ppéérriiooddiicciittéé eett ll’’aauuttoorriittéé rreessppoonnssaabbllee dd’’ééttaabblliirr
ddeess rraappppoorrttss

57. 5577
QQuueellss pprrééaallaabblleess ddaannss
ll’’iiddeennttiiffiiccaattiioonn ddeess iinnddiiccaatteeuurrss??
 LLaa zzoonnee cciibbllee
 LLaa ppooppuullaattiioonn cciibbllee
 LLeess sseerrvviicceess ssppéécciiffiiqquueess
 LLeess ttyyppeess dd’’aaccccèèss
 LLeess nnoorrmmeess ddee qquuaalliittéé ppoouurr cchhaaqquuee ccoommppoossaannttee
ssppéécciiffiiqquuee ddeess sseerrvviicceess
 LLeess aassppeeccttss ssppéécciiffiiqquueess àà rreennffoorrcceerr
 LLaa pprriissee ddee ccoonnsscciieennccee oouu lleess ccoonnnnaaiissssaanncceess àà
rreennffoorrcceerr

58. 5588
CCoommmmeenntt iiddeennttiiffiieerr ddee bboonnss
iinnddiiccaatteeuurrss ?? -- 11
EEnn rraappppoorrtt aavveecc llee pprrooggrraammmmee
EEnn rraappppoorrtt aavveecc lleess nnoorrmmeess nnaattiioonnaalleess
PPoossssiibblleess àà ccoolllleecctteerr
FFaacciilleess àà iinntteerrpprréétteerr
pprroopprreess àà llaaiisssseerr ssuuiivvrree ddee pprrèèss llee
cchhaannggeemmeenntt iinntteerrvveennuu aauu ccoouurrss dduu tteemmppss

59. 5599
CCoommmmeenntt iiddeennttiiffiieerr ddee bboonnss
iinnddiiccaatteeuurrss ?? -- 22
DDiivveerrss ccrriittèèrreess eexxiisstteenntt ppoouurr llee cchhooiixx ddeess
iinnddiiccaatteeuurrss ppeerrttiinneennttss ((SS..MM..AA..RR..TT..))
PPrroopprriiééttééss lleess pplluuss iimmppoorrttaanntteess qquuee ddooiitt
aavvooiirr uunn iinnddiiccaatteeuurr uuttiillee ssee ttrroouuvveenntt ddaannss
llee DD..OO..PP..AA..
LLeess ccrriittèèrreess DD..OO..PP..AA.. ssoonntt ddeess oouuttiillss
ssiimmpplleess ttrrèèss uuttiilleess ddaannss llee pprroocceessssuuss ddee
sséélleeccttiioonn ddeess iinnddiiccaatteeuurrss

60. 6600
Les critères D.O.P.A
 Directs
mesurent avec beaucoup de précision le
changement cherché.
 Objectifs
- indiquent très clairement ce qui est
mesuré; et quelles données doivent être
collectées.
- proposent une claire définition
opérationnelle, qui est indépendante de la
personne chargée d’effecteur la mesure.

61. 6611
Les critères D.O.P.A
Pratiques
donnent satisfaction sur le plan du coût de
la collecte des données, de sa fréquence, et
de son opportunité s’agissant de prendre
des décisions.
Adéquats
Nombre minimal nécessaire d’indicateurs pour
garantir que le progrès vers la réalisation du
produit est suffisamment bien saisi.

62. 6622
IIddeennttiiffiiccaattiioonn dd’’iinnddiiccaatteeuurrss
PPrraattiiqquueess eett AAddééqquuaattss
 IIddeennttiiffiieerr uunn nnoommbbrree lliimmiittéé dd’’iinnddiiccaatteeuurrss qquuii
mmeessuurreenntt ccoorrrreecctteemmeenntt lleess pprroodduuiittss..
 IIddeennttiiffiieerr lleess ssoouurrcceess ddee ddoonnnnééeess ddiissppoonniibblleess eett
llee ttyyppee ddee ccoolllleeccttee ddee ddoonnnnééeess nnéécceessssaaiirree ppoouurr
cchhaaqquuee iinnddiiccaatteeuurr
 CCoonnssttrruuiirree uunnee mmaattrriiccee énumérant lleess
iinnddiiccaatteeuurrss,, pprréécciissaanntt lleeuurr iimmppoorrttaannccee
((ggrraannddee//lliimmiittééee)) ppoouurr llee ssuuiivvii dduu pprrooggrraammmmee,, llaa
ffaacciilliittéé dd’’oobbtteenniirr ddeess ddoonnnnééeess ssuurr ll’’iinnddiiccaatteeuurr
((ttââcchhee aaiissééee//ffaaiissaabbllee,, mmaaiiss qquuii eexxiiggee ddeess
eeffffoorrttss//ccoommppoorrttee ddeess ddiiffffiiccuullttééss)),, eett llee ccooûûtt ddee
llaa ccoolllleeccttee ddeess ddoonnnnééeess..

63. 6633
Identification d’indicateurs
Pratiques et Adéquats
 ÉÉttaabblliirr ll’’oorrddrree ddee pprriioorriittéé ddeess iinnddiiccaatteeuurrss ppaarr
iimmppoorrttaannccee,, llaa ffaacciilliittéé rreellaattiivvee dd’’oobbtteenniirr ddeess
ddoonnnnééeess,, aaiinnssii qquuee llee ccooûûtt,, ppuuiiss cchhooiissiirr uunnee
sséérriiee dd’’iinnddiiccaatteeuurrss..
 GGrroouuppeerr lleess iinnddiiccaatteeuurrss cchhooiissiiss ppaarr ssoouurrccee ddee
ddoonnnnééeess aaffiinn ddee ddéétteerrmmiinneerr llaa sséérriiee ddee ssoouurrcceess
qquuii ppeeuuvveenntt ffoouurrnniirr ddeess ddoonnnnééeess ssuurr lleess ggrroouuppeess
dd’’iinnddiiccaatteeuurrss..
 FFaaiirree uunn cchhooiixx ffiinnaall dd’’uunn ggrroouuppee dd’’iinnddiiccaatteeuurrss
eett ddéécciiddeerr dd’’uunn ppllaann ddee ccoolllleeccttee ddeess ddoonnnnééeess eenn
ffoonnccttiioonn ddeess rreessssoouurrcceess ((llooggiissttiiqquueess,, hhuummaaiinneess
eett ffiinnaanncciièèrreess)) eett dduu tteemmppss ddiissppoonniibbllee....

64. 6644
Différents types d’Indicateur et
de Cibles
 Les indicateurs nous disent ce que nous sommes
en train de mesurer.
 Les cibles sont les résultats attendus dans le
contexte du programme et dans les limites d’un
certain cadre chronologique
 Il peut exister des indicateurs sans cible (Ex : LLee
nnoommbbrree ddee ppooiinnttss ddee pprreessttaattiioonn ddee sseerrvviicceess ppaarr rraappppoorrtt aauu nnoommbbrree dd’’hhaabbiittaannttss
dd’’ââggee pprrooccrrééaatteeuurr ddaannss cchhaaqquuee ddiissttrriicctt pprriioorriittaaiirree ooùù eesstt ooffffeerrtt uunn eennsseemmbbllee dd’’uunn
mmiinniimmuumm ddee ttrrooiiss ttyyppeess ddee sseerrvviicceess cclliinniiqquueess eett dd’’aaccttiivviittééss dd’’IIEECC eett eennttrreettiieennss--
ccoonnsseeiillss ss’’yy rraappppoorrttaanntt..))
 Indicateur avec cible ( Ex : 550000 ppooiinnttss ddee pprreessttaattiioonn ddee sseerrvviicceess ppoouurr
11,,55 mmiilllliioonn ddee ppeerrssoonnnneess dd’’ââggee pprrooccrrééaatteeuurr ddaannss lleess ttrrooiiss ddiissttrriiccttss ddee……((nnoomm ddeess
ddiissttrriiccttss)) ooffffrreenntt llaa PPFF,, llaa ssaannttéé mmaatteerrnneellllee eett ddeess sseerrvviicceess pprréévveennttiiffss eett ccuurraattiiffss ddeess
IISSTT,, aauussssii bbiieenn qquuee ddeess eennttrreettiieennss--ccoonnsseeiillss,, ddeess aaccttiivviittééss ddee ccoommmmuunniiccaattiioonn ddee
ggrroouuppee eett ddeess mmaattéérriieellss dd’’iinnffoorrmmaattiioonn eenn ll’’aann 22000066..))

65. 6655
Indicateurs/cibles qualitatifs
Les indicateurs/cibles qualitatifs
impliquent des évaluations qualitatives :
 Respect de/conformité avec
 Qualité de
 Etendue de
 Niveau de

66. 6666
Indicateurs/cibles quantitatifs
Les indicateurs/cibles quantitatifs sont des
mesures statistiques :
 Nombre
 Pourcentage
 Taux ( ex : de natalité – Naissances pour 1000
hab)
 Ratio ( ex : par sexe – Nombre d’hommes pour
un nombre donné de femme)

67. 6677
Indicateurs/cibles d’efficacité
Les indicateurs/cibles d’efficacité sont des
mesures de coût unitaire :
 CCooûûtt uunniittaaiirree ddeess ((cclliieennttss ttrraaiittééss,, ééttuuddiiaannttss,,
ééccoolleess,, eettcc))..

68. TTrraavvaauuxx ddee ggrroouuppee
FFoorrmmuulleerr ppoouurr cchhaaqquuee rrééssuullttaatt ddee vvoottrree
cchhaaiinnee ddeess rrééssuullttaattss ddeess iinnddiiccaatteeuurrss qquuii
rrééppoonnddeenntt aauuxx ccrriittèèrreess DD..OO..PP..AA..
((4455 mmiinnuutteess))
6688