2. Näkemyksiä ”paikan päällä olemisesta”
tarve olla ”paikanpäällä” on tunnistettu yhä tärkeämmäksi pelkän
verkottumisen ohella. Hiljainen tieto, johon alueelliset kyvykkyydet
pohjautuvat on luonteeltaan jähmeää (sticky) ja vaikeasti siirrettävää
organisaatioiden sisällä tai välillä. (Rutten & Boekema 2007)
fyysiseen paikkaan juurtuneisuus ja yksilön tai yhteisön hiljainen, kehollinen tieto
ollaan tunnistamassa ja tunnustamassa kehittämisen keskeiseksi lähtökohdaksi.
Kysymyksessä on ”osa laajempaa paradigman muutosta kohti aikaan, paikkaan ja
keholliseen perspektiiviin sidottua tietoa. Tällainen käsitys tiedosta kyseenalaistaa
universaalin, paikan ja ajan ylittävän, tiedon ja totuuden mahdollisuuden” (Anttila
2008, 24).
”mitä enemmän innovaatioprosessit tapahtuvat vuorovaikutuksessa muiden
toimijoiden kanssa, sitä tärkeämpiä ovat laajat, paikallisesti juurtuneet
vuorovaikutus ja tietämysverkostot” (Maskell & Malmberg 1999; Maleck & Oinas 2000;
Virkkala 2003)
Susanna Kivelä Laurea
3. No mutta, mitenkäs kun..
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Koulun vetovoima
Rahoituksen monipuolisuus
Tutkinnon hinta
Innovatiivisuus
Kansainvälisyys
Opiskelijoiden tyytyväisyys
Opintojen sujuminen
Tutkintomäärätavoitteeseen
pääsy
Valmistuneiden työllistyminen
Positiivinen aluevaikutus
–
–
–
Susanna Kivelä Laurea
Työllistyminen
Avoimen amk:n suosio
Yrittäjyyys
10. Läheisyys
•
Fyysinen läheisyys ylläpitää tietoisuutta
muista ja muiden toiminnasta – tuottaa
kontekstin myös omalle toiminnalle
•
Läheisyys liittyy yhdessä oloon ja läsnäoloon
F2F tuottaa intensiivisimmän yhdessä olon
tunteen
•
Etäisyys ja läheisyys määrittelee
vuorovaikutuksen luonteen
• Läheisyys pienentää kynnystä siirtyä
sattumanvaraisesta kohtaamisesta
keskusteluun
• Non-verbaalinen viestintä
Susanna Kivelä Laurea
11. Sosiaalisten prosessien ja paikan välillä on toisiaan
tuottava ja muokkaava keskinäissuhde
Juurtuneisuus
Sosiaalinen
Spatiaalinen
mitä ja miten
yhdessä tehdään
missä ja miten
toimitaan
Millaiseksi
paikka
muovataan
Sosiaaliset
sidokset
Rakenteelliset
sidokset
Susanna Kivelä Laurea
12. AMK:t ovat aluetta – ovat(ko)/(han)?
•
Tavat, käytänteet ja rutiinit suojelevat
ja säilyttävät erityisesti hiljaista tietoa
ja yhteisöt ja organisaatiot toimivat
tiedon välittäjinä.
•
Uusi ja innovatiivinen tieto on
luonteeltaan hiljaista (tacit nature) ja
paikkaan juurtunutta (embeddednes)
minkä takia tällaisen tiedon siirtäminen
toisaalle työstettäväksi on vaikeaa.
•
Tiedon tahmeus (stickness) johtuu
– alueen organisaatioiden ja alueen
toimijoiden yhteisestä oppimisesta
– luottamuksesta ja keskinäisestä
yhteisymmärryksestä joka on
juurtunut alueen bisnes- ja
organisaatiokulttuuriin.
14. Onko tällainen mylly sitten olemassa?
Mitä tämä mylly tuottaa ja kenelle?
Kuka omistaa / hallinnoi / suuntaa?
Susanna Kivelä Laurea
(Vesalainen)
15. Valtakunnallisen kehittämishankkeen
kokemukset
”We are the 85 %” ..mitenkäs sitten??
Tietotaitotalkoot
Hanke, jonka tavoitteena oli
parantaa yhteisöjen
viestintävalmiuksia ja luoda
yhteisöille viestinnälliset käytännöt,
jotka jatkuvat hankkeen jälkeen.
-
Paikan päällä
Yhteisön tavoitteet
Yhteisö tekee
Susanna Kivelä Laurea
16. A) Ylhäältä alas
B) Alahaalta ylös
Poliittinen
Taloudellinen
Sosiaalinen
Teknologinen
Ekologinen
Spatiaalinen
M
u
u
t
o
s
p
a
i
n
e
TAVOITTEISIIN JA PÄÄMÄÄRIIN
LIITTYVÄ KEHITTÄMINEN JA
KOULUTUS
A)
YHTEISKUNNALLISET
PÄÄMÄÄRÄT JA
TAVOITTEET
OSAAMIS- JA
KEHITTÄMISTARVE
MUUTTUNUT
YHTEISKUNNALLINEN
TODELLISUUS
B)
OMA VISIO
TOIVOTTAVASTA
YHTEISKUNNALLISESTA
TODELLISUUDESTA
19. Paikkatietoisuus kehittämisessä
•
Paikkatietoisessa kehittämisessä huomioidaan fyysisen paikan ja paikkaan
juurtuneisuuden arvo ja merkityksellisyys. (Lanas 2008, Karjalainen
2006).
•
Paikkatietoisuutta tarvitaan, jotta kehittämisellä olisi positiivinen eikä
hajottava vaikutus paikkojen sosiaaliselle ja ekologiselle hyvinvoinnille.
(Lanas 2008, Gruenewald 2003).
•
Paikkatietoinen kehittäminen pyrkii huomioimaan muutostarpeen lisäksi
myös sen, mikä kannattaa säilyttää (Gruenewald 2003).
Susanna Kivelä Laurea
20. Ainaskin näitä kahta kiinnostaisi
tarkastella…
oppiminen
alueella
Paikkaan juurtuneisuuden
tuottama lisäarvo?
Alueellinen oppiminen yli
oppiminen alueen
oppiminen
verkostossa
oppiminen
verkostona
Edellisen ”varjeleminen”
kehittämisprosesseissa
Toimijoiden paikkasuhteen tunnistaminen
kehittämistoiminnassa yleensä
