5. Miten arjen jakaminen ja oman osaamisen
tagittaminen netissä voivat auttaa solmimaan
uusia yhteyksiä?
• Löydy! Brändää itsesi verkossa
• Onko sinulla edellytykset luoda
ammatillinen verkkoidentiteetti?
• Testi: http://www.tuija.tv/loydy/
testaa/laskuri.php
http://www.löydy.fi/Loydy/Loydy.html
Koko kirja verkosta: http://www.slideshare.net/Tuija/loydy-
brandaa-itsesiverkossa-koko-kirja
7. Työroolissa
verkkoon?
1/2
• Onko
sinulla
sosiaalisen
median
perustaidot,
joihin
nojata?
• Pystytkö
käsi;elemään
myös
nega/ivista
palaute;a?
• Oletko
valmis
jakamaan
ideoitasi
ja
osaamistasi
työnantajasi
brändin
alla?
• Antaako
organisaa/osi
sinulle
valtuudet
puhua
työstäsi?
8. Työroolissa
verkkoon?
2/2
• Voitko
itse
määrätä
työajan
käytöstä
tehdäksesi
/laa
ja
aikaa
verkkoläsnäololle?
• Onko
työtehtävä
verkossa
resursoitu
rii;äväs/?
(Lomat,
vapaat,
useita
varahenkilöitä)
• Ovatko
tavoi;eet
ja
vastuut
määritelty
selkeäs/
ja
realis/ses/?
10. Läsnäolo
ja
toiminta
•Läsnäolo
•Tilapäivitykset,
”pysymistä
mielessä”
•Ihmissuhteiden
hoitaminen,
ajanviete,
itseilmaisu
•Toiminta
•TavoiFeellisuus,
jotain
on
työn
alla
•Tavoi;eet
omasta
strategiasta
11. Sosiaalinen media on lyhyessä ajassa tullut merkittäväksi osaksi yhteiskuntaa. Se tuo jokaiselle
mahdollisuuden vaikuttaa ja toimia aktiivisesti osallistuen ja yhdessä työskennellen.
• Yhteisesti valitut/ some-strategian mukaiset
toimintaympäristöt, jotka tukevat
tavoitteellista toimintaa
• Riittävä tieto tekijänoikeuksista
• Käyttöehdot/luottamuksellisen tiedon
käsittely
• Vuorovaikutus erilaisissa verkostoissa ja
yksilötasolla
Miten työprofiili määritellään eri palveluissa?
http://fav.me/d2hkjvtbyEffBomb
Kuka, kenelle, mitä, milloin, miksi?
13. Miksi?
Sosiaalinen media vaikuttaa tai
tulee vaikuttamaan joka
tapauksessa ainakin osaan
organisaation sektoreista, ellei
kaikkiin.
• Otetaan huomioon verkon
vaikutukset organisaation
tavoitteeseen, miten se vaikuttaa
organisaation eri osiin: brändiin,
työnkuviin, palveluihin.
• On ymmärrettävä, että
sosiaalinen media joka
tapauksessa muuttaa perinteisiä
palveluja ja palvelutuotantoa.
• Strategiaa on mietittävä osana
organisaation toimintastrategiaa,
osastrategioita ja muita
toimintaohjeita.
• Sosiaalisen median strategia voi
olla erillinen tai sisältyä muihin
strategioihin.
• se mitä opitaan, pitää linkittyä
organisaation yleiseen
strategiaan
• Strategia, joka tekee itsensä
lopulta tarpeettomaksi.
http://sosiaalinen-media-helmet.wikispaces.com
14. Miksi?
• Strategia on malli siitä, miten
sosiaalisessa mediassa toimitaan ja
ollaan vuorovaikutuksessa
asiakkaiden ja kollegoiden kanssa.
• Työkalu muiden joukossa.
Tavoitteena tulee olla, että
sosiaalinen media on luonteva
osa kaikkien työtä.
• Valmista strategiaa olennaisempi
on prosessi. Tärkeää on että
sosiaalisen median merkitystä ja
käyttöä pohditaan organisaatiossa
yleisesti, ei vain asiantuntijatasolla.
• Yhteiset pelisäännöt!
• Strategiassa on määriteltävä,
miten sosiaalisessa mediassa
toimiminen on vastuutettu,
resurssoitu ja miten tietoturvasta
on huolehdittu.
• Sosiaalisessa mediassa aktiivisesti
toimivat työntekijät on nähtävä
yhtenä voimavarana viestinnän ja
markkinoinnin suunnittelussa.
• Mikä kiinnostaa asiakkaita?
http://sosiaalinen-media-helmet.wikispaces.com
15. Organisaation edustajana
sosiaalisessa mediassa
• Työntekijöitä
kannustetaan aktiiviseen
toimintaan sosiaalisessa
mediassa. Painotetaan
oman uskalluksen ja innon
merkitystä
osallistumisessa
palveluihin.
• Työntekijöillä on oltava
tarvittava
työkaluosaaminen ja
heidän on tunnettava
palvelut.
• Osallistuminen
organisaatiota koskevaan
julkiseen keskusteluun on
osa työtehtäviä.
http://sosiaalinen-media-
helmet.wikispaces.com
16. Tiedä mitä saa sanoa
ja mitä ei
• On itse ymmärrettävä, missä
roolissa keskustelua käy,
organisaation edustajana vai
yksityisenä henkilönä.Virkamiestä
koskee kuitenkin sananvapaus,
tiukkoja rajauksia ei ole tarpeen
tehdä.
• Organisaatiossa on mietittävä,
mihin sosiaalinen media
rinnastuu: yleisötilaisuudessa tai
ruuhkabussissa puhumiseen vai
lehden mielipideosastolle
kirjoittamiseen?
• Sosiaalisessa mediassa ilmaistut
mielipiteet eivät ole virallisia
lausuntoja.
• Resurssoinnin miettiminen on
tärkeää, kun organisaation
läsnäoloa verkkoon perustetaan.
• Työntekijällä on oikeus tietää,
mitä hänen odotetaan tekevän
sosiaalisessa mediassa.Tässä
tarvitaan johtamista. Hyvin
kirjatut tavoitteet määrittelevät,
mitä työntekijät tekevät.
http://sosiaalinen-media-helmet.wikispaces.com
17. Miten?
- muut toimivat verkossa
-miten kilpailijat toimivat
verkossa
-miten suomalaiset
yritykset toimivat verkossa
-miten maailmalla
toimitaan
18. Ketkä?
Sosiaalinen media ei ole
pelkästään tekninen asia,
vaan kyse on palvelujen ja
työtapojen päivittämisestä.
Sosiaalinen media ei ole
myöskään vain
sisällöntuottajien asia, vaan
koko organisaation on
oltava asiassa mukana,
johto mukaan luettuna.
• Kyse on isosta
muutoksesta, jonka
toteuttaminen vie aikaa.
Tarvitaan henkilökunnan
koulutusta, sisäistä
sparrausta ja
verkostoitumista
organisaation
ulkopuolelle.
http://sosiaalinen-media-
helmet.wikispaces.com
19. Miten?
• Mikä on meille oikea tapa
toimia?
Tehtävänä on löytää paikat ja tavat joilla
ihmiset jo nyt osallistuvat ja mukautua
niihin. Kyse on leikistä, pelistä,
vuorovaikutuksesta, suodattamisesta,
tiedon vaihdosta, jalostamisesta ja
parantamisesta.
Kaikkiin sosiaalisen median palveluihin ei
pidä/ tarvitse lähteä. Muokattava sisältö
kulkeutuu kuitenkin asiakkaiden mukana
niihin palveluihin, joissa työntekijät eivät
ehdi olla mukana.
Työntekijöiden pitäisi jo nyt osallistua
organisaatiota koskevaan keskusteluun tai
vähintäänkin seurata sitä.
Minne maailma on
menossa? Mitä meistä
sanotaan?
Palautteen lisäksi saadaan ideoita ja
innovaatioita.
Sosiaaliseen mediaan integroituminen
muuttaa työnteko- ja palveluidentiteettiä,
joka on muotoutunut pitkän ajan
kuluessa.
http://sosiaalinen-media-
helmet.wikispaces.com
22. Jaettu asiantuntijuus on osa
uutta tietoa ja osaamista
YHTEISET SYTYKKEET
http://www.flickr.com/photos/bernatcg/4329935992/sizes/m/in/photostream/
23. Miten alkuun?
Luo oma profiilisi
Kurki ja lurki muiden tekemisiä
Liity ryhmiin (joihinkin tarvitaan hyväksyminen)
Keskustele ja kommentoi
Lisää tekstiä, kuvia, videota ja tapahtumia
Osallistu ja ohjaa TUUPPAA
26. Jakaminen: Yksilö
• Tulosten aikaansaaminen
• Tiedon merkityksen arviointi
• Oppiminen
• Verkostoituminen
• Vaikuttaminen
• Arvopohjaisena valintana
• Maineenhallinnan strategiana
• Työtapojen kehittämishankkeena
Jakaminen: Organisaatio
• Yksittäisille organisaatioille jakamisesta seuraa
aluksi lähinnä kustannuksia
• Jakamisesta hyötyä (eko)systeemitasolla
• Miten organisaatiot saadaan ajattelemaan ekosysteemejä,
yhteen toimivien systeemien kokonaisuuksia?
http://www.slideshare.net/
Tuija/avoimuus-1012aalto
27. Aktiivinen avoimuus on läpinäkyvyyttä,
keskeneräisten asioiden jakamista ja yhteistyötä
10.12.2012 Tuija Aalto
http://www.slideshare.net/
Tuija/avoimuus-1012aalto
28. Osaamisvaatimuksia
• Sujuva kirjoittaminen
• Vuorovaikutustaidot
• Välinetaidot
• Tavoitteista lähtevä onnistumisen arvioiminen
• Verkottuneen toimintaympäristön ymmärrys
• Keskinäisriippuvuuden lisääminen, ekosysteemiajattelu
Sosiaalinen media saa
sellaisetkin
kirjoittamaan, jotka
eivät siitä muuten
innostu!
30. Jaettu asiantuntijuus on
innovointia samalla foorumilla
Madaltunut vuorovaikutuskynnys
Tavoitettavuus - kaikki ovat samalla foorumilla
Verkostoituminen, kaksisuuntainen viestintä
Hiljaisen tiedon dokumentointi
Parempi ja nopeampi informaation kulku
Tiedonvälitys ja yhteisöön kuuluvuuden tunne
Välineiden maksuttomuus ja helppokäyttöisyys
32. Yhdessä osataan vielä enemmän
Hanke? Projekti? Kehittämistavoite?
TULEVAISUUS RAKENNETAAN
OIVALTAMALLA,
MUILTA
BENCHMARKKAAMALLA
JA INNOSTUMALLA
33. Erilaisia ihmisiä - erilaisia kulttuureita
Mahdollisuus kuulla ja tulla kuulluksi
Mahdollisuus vaikuttaa, voimaantua,
osallistua ja innostua
Yhdessä oppimista
Sosiaalinen media ei
muuta yksinään
toimintakulttuuria
