Hyvän veropolitiikan periaatteet
•Télécharger en tant que PPTX, PDF•
0 j'aime•523 vues
Suomen Perusta -ajatuspajan pikkujouluseminaarin 10.2.2013 Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? kolmas esitys. Esitti VATT:n tutkimusjohtaja Seppo Kari
Recommandé
Recommandé
Contenu connexe
Similaire à Hyvän veropolitiikan periaatteet
Similaire à Hyvän veropolitiikan periaatteet (20)
Hyvän veropolitiikan periaatteet
- 1. VATT Analyysi Hyvän verojärjestelmän periaatteet Seppo Kari tutkimusjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT)
- 2. Veropolitiikassa parantamisen varaa • Havainto: veropolitiikka muuttunut tempoilevaksi – Linjauksia tehdään nopealla tahdilla – Muutoksia perutaan pian päätösten jälkeen – Valmistelu ja vaikutusarviot eivät pysy perässä • Julkinen keskustelu ohittaa tärkeitä kysymyksiä – Ruoan alv-ale: onko se todella tehokas keino vaikuttaa tulonjakoon? – Yhteisöveron alentaminen: Keiden asemaan kevennys vaikuttaa? – Listattujen osinkojen veronkevennykset: eikö taloudellisten valintojen vääristymisellä ole merkitystä?
- 3. Takaisin lähtöruutuun • Raportin tekijät näkevät että – Veropolitiikka palautettava lähtöruutuun – Suunnitelmallisuus ja tutkimustieto kunniaan – Päätöksentekoprosessin sallittava huolellinen valmistelu • Miksi tämä on tärkeää? Siksi että paremmalla veropolitiikalla kaikkien hyvinvointi kasvaa!
- 4. Eväät parempaan olemassa • Ero käytännön ja ”teorian” välillä suurempi kuin koskaan – Tutkijoiden ymmärrys verotuksen vaikutuksista vahvistunut nopeasti – Samoin käsitys siitä miten hyvä järjestelmä voidaan rakentaa – Suomalainen politiikan valmistelu ja julkinen keskustelu jääneet eri vuosikymmenelle • Mirrlees Review – MR 2010: johtavien tutkijoiden katsaus verotusta koskevaan tutkimukseen – MR 2011: tutkijaryhmän suositus Ison-Britannian verotuksen kehittämiseksi tutkimukseen nojautuen
- 5. Raportin sisältö 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. Veropolitiikassa on parantamisen varaa Kulutusverotus Tuloverotus Asumisen verotus Kiinteistöverotus Yhteisövero kansainvälisessä ympäristössä Lopuksi Tekijät: Seppo Kari, Timo Rauhanen, Essi Eerola, Tuomas Kosonen, Teemu Lyytikäinen, Tuukka Saarimaa
- 6. Verojärjestelmästä yleisesti • Verojen tavoite: Rahoittaa julkisia palveluja • Verotus vaikuttaa käyttäytymiseen, vähentää tuotantoa ja kulutusta => aiheuttaa hyvinvoinnin menetyksiä • Verotulot tulisi kerätä veroilla, jotka vaikuttavat mahdollisimman vähän käyttäytymiseen => neutraalisuustavoite • Jos tuotanto tai kulutus heikentää muiden hyvinvointia, voi olla perusteltua ohjata kestäviin valintoihin (ympäristöverot, tupakka ja alkoholivero)
- 7. Suunnittelun periaatteita • Verojärjestelmä kokonaisuutena • Kullekin verolle kirkastettava sen tehtävä • Useimpien verojen osalta tulisi pyrkiä neutraalisuuteen, siis verotulojen keräämiseen mahdollisimman tehokkaasti • Joillakin veroilla tulonjakotehtävä ja ohjaaminen kestävään kulutukseen ja tuotantoon => Kaikkien verojen ei tarvitse olla uudelleenjakavia tai vihreitä, riittää että jotkut hyvin valitut verot ovat sitä
- 8. Kulutusverojen suunnittelu (1) • Arvonlisävero ja valmisteverot • Yritykset tilittävät mutta verorasitus siirtyy kotitalouksille • Lähtökohtana tulisi olla kulutuksen yhtenäinen verottaminen • Ulkoisvaikutustilanteissa verotuksella voidaan pyrkiä ohjaamaan päätöksiä – ulkoisvaikutuksen tunnistaminen ja haitan hinnoittelu! • Tulonjakoon vaikuttaminen kulutusveroilla kallista – rikkaat kuluttavat enemmän, etu menee myös heille – tulonsiirrot ja tuloverotus hoitavat edullisemmin •
- 9. Kulutusverotuksen suunnittelu (2) • Epäterveellisen kulutuksen ulkoisvaikutukset eivät aina selviä (sokeri, rasva, makeiset) • Suomessa korostetaan usein valmisteverojen fiskaalista roolia • Suomen järjestelmän kehittäminen: – Arvonlisäverossa mahdollisimman laajaan veropohjaan ja yhtenäiseen verokantaan – Valmisteverojen kantaminen fiskaalisin perustein kyseenalaista. Jos ei haluta ohjata, kulutusverotuksen tulisi olla yhtenäistä.
- 10. Ansiotuloverotuksen suunnittelu (1) • Ansiotulovero vaikuttaa henkilön moniin valintoihin työuran, työn vastaanottamiseen, ylitöiden määrä etc. • Tavoite: haitallisten käyttäytymismuutosten minimointi • Tuloverotuksella halutaan toisaalta vaikuttaa myös tulonjakoon => progressiivinen veroaste • Optimaalinen veroasteikko ottaa huomioon kummankin tavoitteen • Sen suunnittelussa voidaan hyödyntää tutkimustietoa siitä miten verotettava tulo reagoi verotukseen eri tulonsaajaryhmissä
- 11. Ansiotuloverotuksen suunnittelu (2) • Tutkimusten mukaan verotus ja tulonsiirrot vaikuttavat tuntuvasti kotiäitien ja matalasti koulutettujen päätöksiin • Suositus: vahvistetaan pienituloisten kannusteita ottaa vastaan töitä kasvattamalla esimerkiksi tuloverotuksen työtulovähennystä tai kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä ja kohdentamalla nämä vähennykset nykyistä voimakkaammin juuri pienituloisille • Nykyisin näistä vähennyksistä hyötyvät myös keski- ja hyvätuloiset, mistä syystä verotuottomenetys on suuri
- 12. Säästämisen verotus (1) • Säästöihin kohdistuva tuloverotus vääristää säästämisen määrää ja säästökohteiden valintaa • Inflaatio kärjistää vielä ongelmaa koska säästöjen todellinen veroaste voi nousta sen ansiosta 2-3 kertaa nimellistä veroastetta korkeammaksi jo kohtuullisella inflaatiolla • Mirrlees Review 2011: vapautetaan säästöille ansaitun tulon verotus markkinakorkoa vastaavaan ”normaalituottoon” asti
- 13. Säästöjen verotus (2) • Mallin perustelu: normaalituoton verottaminen vaikuttaa haitallisesti käyttäytymiseen, sen ylittävän tuoton verottaminen ei vaikuta • Mirrlees Review’n malli harvinainen käytännössä • Monissa maissa pääomatuloja verotetaan yhtenäisesti matalahkolla veroasteella joka on ollut pohjoismaissa suhteellinen • Tavoite ehkä lieventää normaalituoton verottamisen vaikutuksia
- 14. Miten verottaa yrittäjän tuloa? (1) • Yrittäjän tulo on tuottoa pääomalle ja työlle; lisäksi ehkä satunnaista tuottoa ja markkinavoiman tuomaa puhdasta voittoa • Näitä osasia ei voida objektiivisesti erottaa • Ei tarpeellistakaan! • Ohje: verotetaan pääomapanokselle saatua ”normaalituottoa” kuten muita pääomatuloja ja loppuosa ansiotulojen tapaan • Näin voidaan saavuttaa yrittäjien verotus joka on neutraali säästämis- ja investointipäätösten suhteen ja myös palkkatyön ja yrittäjäuran valinnan suhteen.
- 15. Miten verottaa yrittäjän tuloa? (2) • Tämä veromalli on herkkä sen suhteen miten se toteutetaan – Normaalituoton laskeminen – Normaalituottoa vastaavan tulon veroaste – Normaalituoton ylittävän tulon veroaste • Viime kehysriihen tapahtumat ikävä esimerkki näiden valintojen vaikeudesta jos periaatteita ei tunneta hyvin
- 16. Asumisen verotus (1) • Nykyinen asumisen verotus ohjaa valintoja – Vuokratuloista maksetaan pääomatuloveroa, mikä nostaa vuokratasoa – Omistusasuminen kevyesti verotettua => Verotus suosii omistusasumista hallintamuotona – Muuttaessa maksetaan varainsiirtoveroa => vero vähentää muuttamista => kotitaloudet asuvat sijainniltaan tai kooltaan vääränlaisissa asunnoissa
- 17. Asumisen verotus (2) • Omistusasumisen tukeminen verotuksessa suhteessa vuokra-asumiseen saattaisi olla perusteltua, jos – Tuki kohdistuisi pienituloisille – Omistusasuminen aiheuttaisi merkittäviä hyötyjä muulle yhteiskunnalle • Tutkimuksen mukaan kumpikaan ei näytä toteutuvan • Varainsiirtovero aiheuttaa hyvinvointitappioita jotka voitaisiin välttää korvaamalla se muilla veroilla, esim. verottamalla asumista muulla tavoin
- 18. Kiinteistövero • Kiinteistövero on hyvä vero siksi, että – hyvin toteutettuna se ei juurikaan vääristä kotitalouksien ja yritysten valintoja, – Ja, koska se voi johtaa ns. ”hyötyjä maksaa” –periaatteen toteutumiseen paikallisten julkisten palvelujen tuotannossa. Hyvät palvelut heijastuvat maan hintaan ja maan hinta edelleen kiinteistöveron määrään. • Kiinteistöveron hyvyys riippuu kuitenkin sen toteuttamistavasta – Maapohjan vero ei vaikuta käyttäytymiseen – Rakennukseen kohdistuva vero vaikuttaa
- 19. Kiinteistövero (2) • Suomen kiinteistöveroa kehitettäessä – Liikerakennusten vero tulisi erottaa tonttiin kohdistuvasta verosta ja – tulevat veronkorotukset tulisi kohdistaa maapohjan veroon
- 20. Yhteisövero globaalissa ympäristössä (1) • Julkisessa keskustelussa pidetään tärkeänä että yritykset ”kantavat osuutensa julkisten palvelujen rahoittamisesta” • Yritykset toki tilittävät yhteisöveron ja monia muita veroja, mutta verorasituksen kantavat aina kotitaloudet • Tutkimusten mukaan globaalitaloudessa yhteisöveron kantavat pitkälti työntekijät; se on siis ainakin osaksi kotimaiselle työlle lankeava vero, mutta huono sellainen, koska se vähentää myös investointeja ja tuottavuutta • Kansainväliseen konserniin kuuluva yhtiö maksaa yhteisöveron sijaintimaalleen; tätä kutsutaan lähdemaaperiaatteeksi
- 21. Yhteisövero … (2) • Lähdemaaperiaatteen globaali soveltaminen kannustaa – Yrityksiä siirtämään voittojaan ja toimintaansa kevyen verotuksen maihin ja – valtioita alentamaan yhteisöverokantojaan. • Jollei kansainvälisessä verokoordinaatiossa löydetä korvaavaa periaatetta, kannusteet johtavat yhteisöverojen häviämiseen ja korvautumiseen muilla veroilla • Siirtymävaiheessa, joka saattaa olla pitkä, järkevää politiikkaa voi olla veropohjan laajentaminen ja verokannan asteittainen alentaminen • Luonnonvaroihin ja muihin liikkumattomiin resursseihin perustuvien voittojen verottaminen yhteisöverolla voi olla mahdollista tulevaisuudessakin