2. Utopia
Visio yhteiskunnasta, jota ei ole - käy dialogia
olemassaolevan yhteiskunnan kanssa
"Poliittinen" taloustiede tarkoitti aina
normatiivista laajemminkin.
Keynes osa taloustieteilijöiden "moraalista"
traditiota (Smithistä alkaen) -> “Keynesin paluu”
myös “merkityksen paluuta”
3. Utopia (2)
Vrt McIntyre organisaation vs käytännön logiikka
Utopia ei vain "rakenteellista" vaan myös
"kulttuurista"
Millaista on hyvä elämä ja mikä on talouden rooli
hyvässä elämässä?
4. Keynes merkityksellisesti
ajattelevasta ihmisestä
“[The purposeful man] does not love his cat, but his
cat’s kittens; nor, in truth, the kittens, but only the
kittens’ kittens, and so on forward forever to the end
of cat-dom.”
“The love of money as a possession - as
distinguished from the love of money as a means to
the enjoyments and realities of life - will be
recognised for what it is, a somewhat disgusting
morbidity.”
Essays on persuasion
5. Keynes-tulkintoja
Usein luettu vain hallinnollisena teoriana: miten taataan
vakaa kokonaiskysyntä, täystyöllisyys ja suhteellisen
vakaat rahoitusmarkkinat? “Byrokraatin taito”
Eri kysymyksiä: a) Mitä Keynes sanoi; b) Mikä oli Keynesin
teorian aikaa kestävä ydin (Keynes vs keynesiläisyys)
->Keynesiläisyyttä tulisi lukea sekä Keynesin
talouspoliittisesta opista että Keynesin ajatuksista
“talouden merkityksestä”.
6. Keynesin utopia
Vauraus, varsin vähäinen ulkomaankauppa ja kv
lainaaminen
Makrotaloudelliset epätasapainot pois
->identiteettien rikkaus, omaleimaisuus
Pienet poliiitis-taloudelliset yksiköt “verkostona”
“Kaupan oltava todellinen kauppa eikä
laskusuoritus”
7. Keynesin utopia (2)
Kohtuullinen kyky varmuuteen (koheesio) JA
vauraus
Konteksti: Niukkuus ongelmana vs epävarmuus
ongelmana
->Vaurastumisen merkitys vs rakkaus rahaan
8. Kapitalismin pahe: rakkaus rahaan
Rahan ja hyvän elämän suhteesta aina epäilyksiä
(jo Aristoteles).
Raha fetissinä, lähellä nuorta Marxia (esim.
Juutalaiskysymyksestä)
Raha, ei tuotanto, on kapitalismin ydin: “rahaa
kasaavasta järjestelmästä tavaroita tuottavaan
järjestelmään”
9. ...jatkuu
Moraalinen ongelma: kulutus vai säästäminen?
Vebleniläis-ekologinen linja kadottanut
jälkimmäisen.
Rahan tehtävänä on tulla käytetyksi (väline), ei
varastoiduksi (fetissi)
"Rakkaus rahaan" paheena / likviditeettipreferenssi,
rahan hamstraaminen, epätasapainot,
ylipalkitseminen liian korkeilla koroilla ->näiden
suhde
10. Vauraus utopiana
Rakkaus rahaan tilapäinen pahe, ylitetään
kapitalismin tullessa riittävän kypsään tilaan
(“ihmiskunta on ratkaisemassa taloudellisen
ongelman”)
Riittävän vauras elämä. "Evolutiivinen reitti", vrt
Hobbes
11. Vauraus utopiana (2)
Vapautuminen raadannasta; vrt Marx joillakin
hetkillä, aikaa muille toiminnoille (“tapojen ja
vaistojen uudistuminen”)
Rahamotiivin keskeisyys hidastaa riittävän vauraan
elämän saavuttamista
12. Vauras yhteiskunta
“But it will be those peoples, who can keep alive, and
cultivate into a fuller perfection, the art of life itself and do
not sell themselves for the means of life, who will be able to
enjoy the abundance when it comes.”
“Pseudo-moral principles which have hag-ridden us for two
hundred years, by which we have exalted some of the most
distasteful of human qualities into the position of the highest
virtues.”
“For at least another hundred years we must pretend to
ourselves and to every one that fair is foul and foul is fair;
for foul is useful and fair is not. Avarice and usury and
precaution must be our gods for a little longer still.”
13. Vaurauden kääntöpuoli: epävarmuus
Niukkuuden yhteiskunnasta epävarmuuden
yhteiskuntaan
Epävarmuuden yhteiskunnassa yhteiskunnan
taloudellinen hallinta on entistä tärkeämpää: esim
täystyöllisyys vähentää epävarmuutta
Tasapainoinen talous: paitsi täystyöllisyys, myös
varaa “tärkeisiin asioihin”
Sotien ym konfliktien vaara
14. Tiivistys
->Miten luodaan tarpeeksi vaurautta, jotta rahan
fetissiluonne katoaa, tavalla, joka mahdollistaa
suhteellisen vakaan ja ennakoitavan yhteiskunnan ja
ihmisten kyvyn suunnitella elämäänsä eteenpäin?
