59. Työterveyspäivät 2012

1. Ympäristöyliherkkyys –
miten tunnistaa ja toimia?
Markku Sainio, neurologian
erikoislääkäri ja dosentti
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi

2. Ympäristöoireyhtymät
• henkilöt saavat toistuvia yleisoireita sellaisista
ympäristövaikutuksista, jotka valtaosalle
ihmisistä eivät aiheuta vastaavia oireita, ja joita
eivät selitä tunnetut lääketieteelliset syyt
• Sähköherkkyys
• Monikemikaaliherkkyys (multiple chemical sensitivity, MCS)
• Sairas rakennus -oireyhtymä
2.11.2012 Esittäjän nimi © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

3. Ympäristöyliherkkyys,
idiopathic environmental
intolerance, IEI
Monikemikaaliherkkyys Sairas rakennus-
Sähköherkkyys (multiple chemical oireyhtymä
sensitivity, MCS)
Tuoksuherkkyys Krooninen
kosteusvaurio-
oireilu?
Gulf war syndrome
Amalgaamisairaus
2.11.2012 Esittäjän nimi © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

4. Samankaltaisia oireyhtymiä -
Onko syissä päällekkäisyyttä?
Altistumista ei pidetty syytekijänä
• Krooninen väsymysoireyhtymä (chronic fatigue syndrome)
• Fibromyalgia –"lihasjännityssairaus" M79.7
• Neurastenia F48.0 Henkisten tai fyysisten ponnistusten
jälkeinen uupumus
• Somatoformiset häiriöt F45 toistuva fyysinen oireilu sekä
jatkuva pyrkiminen lääketieteellisiin tutkimuksiin, vaikka
löydökset ovat toistuvasti normaaleja ja lääkärit
vakuuttavat, etteivät oireet viittaa somaattiseen
sairauteen
• Medically unexplained symptoms
Modern Health Worries
2.11.2012 Esittäjän nimi © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

5. Tieto muuttaa huolia ja vähentää niitä.
Lääketieteen opiskelijoillakin huolet yhteydessä terveyspalvelujen käyttöön
J Psychosom Res 2005;58:453-7
2.11.2012 Jyrki Korkeila © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

6. Modern Health Worries
• Taipumus somatosensoriseen
amplifikaatioon, mikä johtaa
somaattiseen oireiluun
• Somatosensorinen amplifikaatio =
normaalit somaattiset tuntemukset
koetaan intensiivisiksi, häiritseviksi ja
haitallisiksi
2.11.2012 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

7. MCS
Consensus Diagnostic Criteria
1. krooninen tila
2. oireet toistuvat tietyille kemikaaleille altistuessa
3. reaktiot matalilla pitoisuuksilla
4. reaktiot useille erilaisille kemikaaleille
5. oireet helpottuvat kun altistavat tekijät poistettu
6. oireita useista elinjärjestelmistä
• Oireet ja löydökset selittävä muu sairaus on poissuljettu
Bartha et al. 1999
+ epäspesifiset keskushermosto-oireet ja merkittävä
elämäntavan rajoittuminen tai toiminnallinen haitta
vähintään 6 kuukauden ajan
Lacour et al. 2005
2.11.2012 Esittäjän nimi © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

8. Tuoksuherkkyyden oireet ja
löydökset ja diagnostiset kriteerit
(Hannuksela ja Haahtela Duodecim 2011)
Oireiden ja löydösten aiheuttajia (>2)
• savusumu ja muut ilmansaasteet
• tupakansavu
• pakokaasut
• kopiokoneet, tulostimet ja muut konttorikoneet
• sanomalehdet (tuore painomuste)
• torjunta-aineet, lannoitteet
• uudet rakennukset
• lattianpäällysteet, sisustuskankaat
• orgaaniset kemikaalit, liuotteet, liimat, maalit,
polttoaineet
• hajuvedet ja muut tuoksuvat kosmeettiset tuotteet
2.11.2012 Esittäjän nimi © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

9. Diagnostiset kriteerit jatkuu
(Hannuksela ja Haahtela Duodecim 2011)
Oireet ja löydökset (>2)
Objektiiviset
• iho-oireet (kasvojen ja kaulan punoitus altistustilanteessa,
eksanteema, ekseema)
• nenä-silmäoireet altistustilanteessa (silmien punoitus ja
vuotaminen, niiskutus, nenän tukkoutuminen)
• keuhko-oireet altistustilanteessa (yskä, hengityksen vinkuminen)
Subjektiiviset
• yleisoireet (uupumus, yöhikoilu)
• lihas- tai nivelkivut
• neurologiset oireet (päänsärky, tunnottomuus, pistelyt)
• sydämentykytys ja muut sydänoireet
• suolisto-oireet (ilmavaivat, vatsakipu)
• kognitiiviset oireet (muistin huonontuminen, keskittymiskyvyn
heikentyminen)
2.11.2012 Esittäjän nimi © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

10. Monikemikaaliherkkyys-
esiintyvyys
• 17 julkaisua
• Prevalenssi vaihtelee 0,2 -42%. Lääkärin diagnosoimien MCS-
tapausten prevalenssi on 0,2 - 6,3%.
• Yhdysvalloissa prevalenssi on 2,5 - 28%. Prevalenssi 8/13
tutkimuksessa 10 - 20%. 2/13 esitti prevalenssin yli 20%.
• Ruotsissa prevalenssiksi oli saatu 4,1 - 33%.
• Tanskassa 3,3 - 42%.
• Iso-Britanniassa ja Saksassa 0,2 - 27%
• Herkistyneistä 47% koki vaikeuksia kaupassa käynnissä, 85%
oli vaihtanut kodin/henkilökohtaisia tuotteita, 16% oli
menettänyt työnsä herkistymisen vuoksi (Caress ja
Steinemann 2004)
• Pääasiassa naisia, oireisten määrä lisääntyy iän myötä,
lapsillakin on oireita
2.11.2012 Esittäjän nimi © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

11. Diagnostiset kriteerit jatkuu
(Hannuksela ja Haahtela Duodecim 2011)
Toimenpiteet oireiden välttämiseksi (>1)
• suojainten käyttö (hengityssuojain,
suojakäsineet, suojavaatteet)
• elämäntavan muutokset altistumisen
vähentämiseksi
• muutto toiseen asuntoon tai työpaikkaan
• vitamiinien, ravintolisien käyttö tai
ruokavalion muutos
• aiheuttajan poistaminen antimikrobisilla
aineilla tai muilla kemikaaleilla
2.11.2012 Esittäjän nimi © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

12. Psykosomaattiset oireet ovat seuraus
elimistön reaktioita stressille
• hengenahdistus, hapen puutteen tai tukehtumisen tunne,
tiheä ja pinnallinen hengitys
• huimaus, näön hämärtyminen, kaksoiskuvat
• puutumisen, pistelyn tai kylmän tunne kasvoilla, sormissa,
käsivarsissa, alaraajoissa
• rintakivut, tihentynyt sydämen lyönti, rytmihäiriöt
• ylävatsakivut, pahoinvointi, palan tunne kurkussa, suun
kuivuminen, ilman nieleminen, röyhtäily, suolistovaivat
• lihaskouristukset sormissa, alaraajoissa, puhelihaksissa
• jännitys, tuskaisuus, rauhattomuus tai päinvastoin epätavallinen
tyyneys, epätodellisuuden tunne, kontrollin menetyksen ja
kuoleman pelko, paniikin tunne, sairauspelot
• väsymys, unihäiriöt
Lääketiede: taustalta tunnistetaan ja hoidetaan sairaussyyt
Psykosomaattinen oireilu. Potilasopas.
Martin&Kunttu. Ylioppilaiden
2.11.2012 Esittäjän nimi terveydenhoitosäätiö. 2006 – www.ttl.fi
© Työterveyslaitos

13. Liitännäissairaudet
• Ympäristöyliherkkyydet liittyvät usein muihin
sairauksiin, jotka joko edeltävät tai ovat osa oirekuvaa
• Tavallisin on psykiatrinen sairaus (Bell 1996, Jason
2001, Black 2002, Caccappolo-van Vliet 2002,
Hausteiner 2003, Saito 2005, Bailer 2006, Hausteiner
2006, Eis 2008, Witthoft 2008)
• Somatoformiset häiröt olivat hyvin yleisiä, yli 30%:lla.
• Seuraavaksi tavallisimpia olivat erilaiset
ahdistuneisuushäiriöt ja depressio
• Somaattisia sairauksia on tutkittu vähemmän, mutta
selvästi yleisimmät olivat astma ja allergia
2.11.2012 Esittäjän nimi © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

14. Kosteusvaurioympäristö: Mitä
tiedetään? Terveyshaittoja on!
• Kosteus- ja homevaurioiden ja
terveysvaikutusten välinen yhteys:
• on osoitettu lukuisissa tutkimuksissa
• näyttö riittävää korjaustoimenpiteiden suosittelemiseksi,
kun haitta todettavissa (Sauni ym. 2011)
• korjauksen hyötyvaikutuksista oireistoihin ei kuitenkaan
merkittävää hyötyä (Sauni ym. 2011, Zheng 2012)
• Tiedetään terveyshaittojen riskin kasvavan
mikrobivaurioiden laajuuden ja lukumäärän
kasvaessa
2.11.2012 Kirsi Karvala © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

15. Mitä ei tiedetä? Terveyshaittojen
aiheuttajia ja mekanismeja
• Kosteusvauriorakennuksissa esiintyy monia tekijöitä:
• mikrobikasvustot kosteusvaurioissa -> sieni-itiöt, rihmaston palat,
pienpartikkelit
• homeiden ja bakteerien erittämät toksiinit
• sisustus- ja rakennusmateriaalien hajoamistuotteet
(esim VOCit = haihtuvat orgaaniset yhdisteet)
• + Muut samanaikaiset sisäilmaston haitat:
• puutteellinen ilmanvaihto, pölyisyys, kuidut, materiaalipäästöt ym.
• Todennäköisesti kyse on monien tekijöiden summasta
• Tieteellistä tutkimustyötä tehdään mekanismien selvittämiseksi
2.11.2012 Kirsi Karvala © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

16. Tutkimusnäyttö rakennuksen
kosteus- ja mikrobivaurioiden
terveysvaikutuksista
• Yhteys on osoitettu:
• Astmaoireiden paheneminen
• Astman kehittyminen
• Hengitystieinfektiot
• Hengitystieoireet
• Yhteyttä ei ole osoitettu:
• syöpä
• neurologiset sairaudet
• reumasairaudet
• Vaikutuksia raskauden kululle tai sikiölle ei ole
osoitettu
WHO Guidelines for Indoor Air Quality: Dampness and Mould 2009
2.11.2012 Kirsi Karvala © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

17. Vieraiden aineiden kulkeutuminen
elimistöön hengitysteiden kautta
2.11.2012 Esittäjän nimi © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

18. Miksi oireisto kroonistuu ja
yleistyy?
krooninen oireisto
• Oireet menevät yleensä ohi,
kun altistuminen päättyy
• Osalla oireilu pitkittyy ja
yleistyy
palautuva oireisto
• Syyt tunnetaan huonosti
2.11.2012 Kirsi Karvala © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

19. Toiminnallisten oireiden
noidankehä
"Tulen luultavasti saamaan oireita”
”Sairastun vakavasti”
Tietoisuus/ Huoli/Pelot
Välttäminen
Fyysiset oireet (hengitysvaikeus, äänen käheys ja
heikkous, ihon punoitus jne)
Ajattelu, tunteet ja elimistön fysiologia ovat yhteydessä toisiinsa
2.11.2012 Kirsi Karvala © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

20. Krooniset oireet -mekanismit
Altistuminen/stressorit
Reaktioherkkyys
Perifeerinen
Psykoso- biologinen vaikutus - Ehdollistumisherkkyys
maattinen sensorinen vaste
herkkyys
Aisti-informaation Ennakko-odotukset
välittyminen Tieto
keskushermostoon Uskomukset
Tunteet
Tietojen käsittely Ajankohtaiset tekijät
Mieliala
Fysiologiset Kontrollin tunne
vasteet Ennakoitavuus
Sosiaalinen tuki
Ilmentymät
Muutokset rakenteissa Muutokset
ja toiminnoissa käyttäytymisessä
Esittäjän nimi © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

21. Miten toimia
• Vähennä oireita provosoivia tekijöitä…. erityisesti
akuuttivaiheessa
• Lääketieteilijät pyrkivät tunnistamaan ja hoitamaan sairauksia,
joko primaareja tai liitännäissairauksia ja niiden oireita. Kun
sairautta ei löydy, eri hoitokeinojen (erit. detoksifikaatio…)
paremmuudesta ympäristöoireyhtymiin ei ole näyttöä
• Vähennä huolestuneisuutta ja välttämiskäyttäytymistä, koska
ne liittyvät oireiden pahenemiseen
• Vahvista oireilevan hallinnan tunnetta. Tietojen antaminen ja
ohjaus. Kognitiivisista käyttäytymisterapeuttisista menetelmistä
on eniten näyttöä
• Kannusta mahdollisimman normaaliin ja täysipainoiseen
elämään, koska välttämiskäyttäytyminen rajoittaa elämää ja voi
pahentaa oirekuvaa ehdollistumismekanismien kautta
2.11.2012 Esittäjän nimi © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

22. Kiitos!
2.11.2012 Esittäjän nimi 22 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

23. Sähköyliherkkyys
• Tila, jossa ihminen kokee tuntevansa herkkyyttä
sähkömagneettiselle säteilylle. Sähköyliherkkyyttä ei
lääketieteessä määritellä sairaudeksi. Sähköyliherkät
eivät pysty sanomaan ovatko he sähkömagneettisessa
kentässä, kun kentän lähde piilotetaan
• Sähköyliherkällä sähkömagneettinen säteily koetaan
ilmenevän ihoreaktiona kuten punoituksena,
kihelmöintinä tai polttavana tunteena, tai yleisoireina
kuten väsymyksenä, keskittymisvaikeutena,
muistihäiriöinä, huimauksena,
ruoansulatusvaikeuksina tai sydämentykytyksenä
• Raportoidut oiretyypit ovat epäspesifejä, niitä voi
esiintyä useiden eri sairauksien yhteydessä.
2.11.2012 Eeva Salminen © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

24. Sähköherkkyys: pävitys
tutkimustuloksista (Burton ym 2010)
• 46 provokaatiotutkimusta, 1175 henkilöä
-> Ei näyttöä fyysistä seuraamuksista kun
tutkittu kontrolloiduissa oloissa ja toistetusti.
Johtopäätös: Lääkäreiden ja päättäjien tulisi
ottaa lähtökohdaksi muun selityksen hakeminen
oireisiin ja psykologisten taustaprosessien
merkitys, jolloin kognitiivinen käyttäytymishoito
on hyväksi.
2.11.2012 Esittäjän nimi © Työterveyslaitos – www.ttl.fi