Perjantaimeeting 15.11.2013 Markku Seuri, työterveyslääkäri, työlääketieteen dosentti, Itä-Suomen yliopisto

1. SYRJÄYTTÄVÄÄ VAI
TÄYDENTÄVÄÄ
TYÖTERVEYSHUOLTOA?
Työterveyslaitos 15.11.2013
Markku Seuri

2. Erratum, pahoittelen
• Väitin suullisessa esityksessä, että vuosina 2003 –
2010 olisin laskenut työterveyshuoltoon tulleen
lisää 500 uuden lääkärin verran lääkärityövoimaa
• Väite ei pidä paikkaansa. Arvio on noin 200.
• Arvio perustuu Kelan työterveyshuoltotilastoihin
2003 ja 2010, mutta niistä joudun arvioimaan
terveystarkastusten ja vastaanottokäyntien
osalta työajan käyttöä, koska tilastot kirjaavat
kappaleet, ei tunteja
• Laskelman perusteet saat laittamalla viestin
Markku.Seuri@fimnet.fi

3. KIITOS KUTSUSTA!
-
Työterveyslääkäri
Työlääketieteen dosentti Itä-Suomen yliopisto
Työterveyslääkärinä
Kuopion yliopiston työterveyshuollon
opettajana
Työterveyslaitoksella Kuopiossa 2005 saakka
Atria Suomen johtava työterveyslääkäri 20052008
Metson Jyväskylää työterveysaseman
vastaava lääkäri 2008 – 2010
Osa-aikaisena Kelan asiantuntija tehtävissä
noin 20 vuotta
Yrittäjänä 2010 –
Tietokirjailija
Kouluttaja (mm. Työturvallisuuskeskus)
Aino Health johtava lääkäri
Sisäilma-asiantuntija (mm. Mikrobioni,
Insinööri Studio, Yliopistokiinteistöt)
www.ainohealth.com

4. SISÄLTÖ
• Mikä on työterveyshuollon
sisältö?
• Mitä työterveyshuolto
syrjäyttää?
• Mitä ongelmia
syrjäyttämiseen voi liittyä?
• Mikä olisi järkevää
täydentämistä?
www.ainohealth.com

5. Mihin Suomi on sitoutunut?
ILO:n 161 Työterveyshuolto:
a) käsitteellä "työterveyshuolto" tarkoitetaan palveluja, joiden
keskeisenä tehtävänä on ennaltaehkäisy ja työnantajan,
työntekijöiden ja heidän edustajiensa neuvonta kysymyksissä,
jotka koskevat
•(i) sellaisen turvallisen ja terveellisen työympäristön
luomisen ja ylläpitämisen vaatimuksia, joka mahdollistaa
työntekijöille mahdollisimman hyvän fyysisen ja psyykkisen
työterveyden;
•(ii) työn sovittamista työntekijöiden kykyjä vastaavaksi
heidän fyysisen ja psyykkisen terveydentilansa huomioon
ottaen;

6. Mitä olemme itse päättäneet: Työterveyshuoltolain 12 §
Työterveyshuollon tehtävä

7. Työterveyshuollon tehtävät
(Työterveyshuoltolain 12 §:n mukaan)
Mis
sä o
n sa
iraa
nho
ito?

8. Sairaanhoito on vapaaehtoista
• Työterveyshuoltolain 14 §:
Muut terveydenhuollon palvelut
Työnantaja voi 12 §:ssä tarkoitettujen palvelujen
lisäksi järjestää työntekijöille sairaanhoito- ja
muita terveydenhuoltopalveluja.

9. TYÖTERVEYSHUOLTO EI OLE
SAMANLAISTA
Lakisääteisesti velvoittava osa
– Sisältö sama mutta
painopisteet vaihtelevat
– Riippuu työalasta,
yrityksen koosta,
perinteistä
– Työstä ja työolosuhteista
lähtevää ehkäisevää työtä
Työnantajalle vapaaehtoinen osa
– Sairaanhoito kokonaan
vapaaehtoista
– Työnantaja saa päättää
sisällön
– Erikoissairaanhoitoa
korvataan vain rajoitetusti
KELA 2
KELA 1
Lisäksi tulevat työterveyshuollon tuottajan erilaiset toimintatavat
MARKKU SEURI TARMO JA TERVEYS 2013
9

10. Sairaanhoito lisääntyy
• Sairaanhoidon määrä
työterveyshuollossa
kasvaa edelleen
• Vuosina 2006-2010
– Kela I kasvoi 29,4 %
– Kela II kasvoi 32,1 %

11. Volyymin muutos – kenelle?

12. Työterveyshuollon sairaanhoidon
sisältö?
• Työterveyshuollon sairaanhoidon sisältö on
määritelty yleislääkäritasoiseksi
Kohdistuu ensisijaisesti
perusterveydenhuoltoon
Jossain määrin erikoislääkäritasoista hoitoa
Työnantajan maksama erikoissairaanhoito
lisääntyy, mutta ei työterveyshuoltona

13. Perusterveydenhuollon tilasta
(lähde: Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys.
Juhani Teperi, THL:n vaikuttajaseminaari 3.10.2013)
• Edelläkävijä maasta 1990-luvulla suuriin
muutoksiin:
- Palvelujärjestelmän hajautus
- Sairaanhoitopiirien muodostuminen
- Syvä talouslama
Monia kielteisiä muutoksia (rahoitus, saatavuus,
eriarvoisuuden kasvu)

14. Työterveyshuollon rooli
• Perusterveydenhuollon heikkenemisen myötä
työterveyshuolto alkoi korvata palveluita
• Myös valtiovalta ja kunnat näkivät
työterveyshuollon sairaanhoidon keinona
keventää perusterveydenhuollon taakkaa, esim.:
– STM:n ja Kuntaliiton suositus lyhytkestoisen
työkyvyttömyyden todistamisesta terveyskeskuksissa,
2007
• Tämän roolin työterveyshuolto otti vastaan

15. Kaksi kysymystä
1. Pystyykö työterveyshuolto
toteuttamaan työikäisten
perusterveydenhuollon?
2. Mitä vaikutuksia työterveyshuollon
toteuttamalla perusterveydenhuollolla
on koko järjestelmälle?

16. Työterveyshuollon kaksi roolia
Työterveyshuolto sisänsä
• Sanotaan toimivan hyvin
• Lääkäreitä on
• Palveluja saa
• Sairaanhoito toimii –
toimiiko kaikille?
• Huomioidaanko työn vaarat
• Suuri yksityisten toimijoiden
joukko
• ”Meillä on kaikki hyvin,
ottakoon muut mallia!”
Työterveyshuolto osana koko
järjestelmää
• Perusterveydenhuolto on
rapautunut
• Mikä rooli työterveyshuollolla?
• Lääkäripula avohoidossa
(vaikka lääkäreitä on
enemmän kuin koskaan)
• Avoterveydenhuollon jonot
jotka useissa maissa
tuntematon käsite
• Perheen perusterveydenhuolto
on hajonnut

17. Työterveyshuollon kaksi roolia
Työterveyshuolto osana koko
järjestelmää
Työterveyshuolto sisänsä
inä?
• Sanotaan toimivan hyvin
• Perusterveydenhuolto on
i l l is
rapautunute
la r
• Lääkäreitä on
stel
ka
•arMikä rooli
• Palveluja saa
iä t työterveyshuollolla?
telm
• Sairaanhoito toimiies
ärj –
• Lääkäripula avohoidossa
toimiikooiko j
kaikilla
V
(vaikka lääkäreitä on
• Huomioidaanko työn vaarat
enemmän kuin koskaan)
• Suuri yksityisten toimijoiden
• Avoterveydenhuollon jonot
joukko
jotka useissa maissa
• ”Meillä on kaikki hyvin,
tuntematon käsite
ottakoon muut mallia!”

18. Pystyykö työterveyshuolto hoitamaan
aikuisväestön perusterveydenhuollon?
• Koulutuksessa ei sairaanhoito millään tavoin korostu
• Ohjeistuskin on vaatimatonta verrattuna velvoittavan
työterveyshuollon sisältöön
• Terveydenhuollon sopimukset ovat kovin eritasoisia
eikä kaikilla sopimuksilla pystytä toteuttamaan Käypä
hoito –suosituksia tai paikallisesti sovittuja
hoitokäytäntöjä
• Ei juurikaan tutkittu
• Jotain alustavaa on, esim. hoitajat eivät tunne Käypä
hoito –suosituksia, lääkärit tuntevat mutta eivät aina
toimi niiden mukaan
• Katsotaan epäsuoria vaikutuksia – huom! Syyyhteyyttä ei suinkaan ole todettu

19. Alkavaa hyvää, esimerkiksi, katso lukumäärä!
•
•
•
•
•
J Eval Clin Pract. 2013 Aug;19(4):612-6. doi: 10.1111/j.1365-2753.2012.01850.x. Epub 2012
May 15.
How occupational health care professionals experience evidence-based guidelines in
Finland: a qualitative study.
Kinnunen-Amoroso M.
Abstract
Aims and objectives Evidence-based guidelines are currently the most relevant source of
information in practice. The adherence to and use of guidelines is often influenced by
attitudes towards the guidelines themselves, which have not been sufficiently explored
in occupational health. This study examines the attitude of Finnish occupational nurses' and
doctors' attitudes towards evidence-based guidelines. Methods Ten occupational doctors
and eight occupational nurses were interviewed in Southern Finland on their attitudes
towards evidence-based guidelines in 2009. Results The nurses were not very familiar with
the concept of evidence-based medicine. Rather, they used recommendations developed in
their workplace or by their employer. The evidence base of these recommendations was not
clear. The doctors considered the evidence-based guidelines reliable and practical, but did
not always act according to them. Participants felt that they did not have time to check
guidelines during their working hours. Participants wished for clearer, shorter guidelines
on occupational health care topics, which would help in their practical daily work and clarify
roles in teamwork. Conclusions Based on these positive attitudes, the use of guidelines may
be more common than it seems. The viewpoints of all occupational health professional
groups should be taken into account in guideline development, particularly on the availability
and usability of the guidelines

20. 35-vuotiaiden miesten elinajanodote jokaisessa
tuloviidenneksessä sosiaaliryhmän mukaan 1988-2007
Lähde: Tarkiainen L ym. Tuloluokkien
väliset erot elinajanodotteessa ovat
kasvaneet vuosina 1988-2007; Suomen
Lääkärilehti 48/2011;3651-3657
20

21. Miesten odotettavissa olevat terveet
elinvuodet (eurostat)
Cases
•Minimum value:52.1
Data for 2011
•Maximum value:71.1
52.1 - 57.5
57.5 - 59.8
59.8 - 63.3
63.3 - 65.8
65.8 - 71.1
Data not available
6
6
6
7
6
5
Suomi 57,7 vuotta 2011

22. Naisten odotettavissa olevat terveet
elinvuodet (Eurostat)
Cases
•Minimum value:52.3
52.3 - 58.3
58.3 - 60.4
60.4 - 63.5
63.5 - 65.9
65.9 - 70.7
Data not available
6
6
6
6
7
5
Suomi 58,3 vuotta 2011

23. Tarkastelukulm
a
• Ei koko järjestelmä
• Vain työterveyshuolto
• Miten sairaanhoito tulisi
järjestää?

24. Lääkärivaltaisuus
• Kelan tilastojen mukaan lääkärilaskutuksen hinta
vuonna 2010 oli noin 37 %, huomattavat
tuottajakohtaiset erot
• Joillakin työnantajilla yli 50 %
• Kelan tulkinta sairausvakuutuslaista johtaa
nurinkuriseen tilanteeseen: työnantajille on
halvempaa käyttää lääkäriä ”räkäpolin”
pyörittämiseen kuin hoitajia
• Kun julkisella puolella tehtäviä ohjataan hoitajille,
työterveyshuollossa lääkärit tekevät hoitajien
työt
• Työterveyshuollosta on tullut resurssi-imuri

25. Suhde julkisiin palveluihin
• Monta näkökulmaa:
– Etuoikeutettuja – eivät kaikki?
– Ohitusväylä – lähettämisen kriteerit tth:sta voivat
olla erilaiset kuin tk:sta johtuen sopimuksen
laajuudesta
– Julkista palvelua keventävä – varmasti,
lisääntyvästi myös erikoissairaanhoidossa (ovatko
hoidon kriteerit samat)
– Harvalla paikkakunnalla edes mietitään väestön
kokonaispalvelua

26. Tasa-arvovaatimus, joka johtaa
epätasa-arvoon
• Kaikilla saman yrityksen työntekijöillä pitäisi
olla samantasoinen sairaanhoito
• Koska perusterveydenhuolto toimii eri
paikkakunnilla eriarvoisesti (esimerkiksi
hoidonvarauksen jonot, terveyskeskuksen
erikoislääkäripalvelut yms.), samanlaisen
työterveyshuollon vaatimus, johtaa
eriarvoisuuden säilymiseen ja/tai julkisten
palveluiden syrjäyttämiseen

27. Onko vaihtoehtoja? Katse ulos!
• Käyttää kaikkia ammattiryhmiä niiden osaamisen
mukaisesti
• Tekniikan hyväksi käyttäminen:
– Missä meillä on työterveyshuollon puhelinpalvelut?
– Onnettomat tietojärjestelmät
• Antaa ihmisille valtaa itselleen tulkita muutaman
päivän työkykyisyys
• Palvelut tulee suunnitella alueellisesti yhdessä
muun terveydenhuollon kanssa ja yrityskohtaiset
erot tulee hyväksyä

28. Jos sairauksia hoidetaan, hoidetaan
kunnolla
• Käypä hoito –suositukset tunnetuksi ja
käytäntöön
• Työterveyshuollon sairaanhoito osaksi
paikallisia hoitoratkaisuja
• Prevention näkökulma
• Palkitseminen hyvästä hoidosta, ei
toimenpiteistä (koko perusterveydenhuollon
ongelma)

29. Hyvää hoitoa tarvitaan
• Ikääntyvien suuri määrä työelämässä
• Osalla nuorista on huomattavia
terveydellisiäkin ongelmia
• Työurien pidentämisen tarve
• Hoitomahdollisuuksien lisääntyminen, joka
vaatii osaamista oikean hoidon ja
hoitoajankohdan näkökulmasta

30. Syy on moniulotteinen
ELINTAVAT
•
Tärkeimmät elintapatekijät:
–
–
–
–
–
–
AINEENVAIHDUNTAHÄIRIÖ
SAIRAUS
TOIMINTAKYVYN ALENEMA
Liikunnan puute
Alkoholi
Tupakka
Lihavuus
Huono yöuni
(ikääntyneillä myös
yksinäisyys)
TYÖKYVYN ALENEMA
Pitkä, vuosien prosessi
TYÖKYVYTTÖMYYS!
Tilastoissa näkyy vain
välitön syy, ei koko
edeltävää ketjua
www.ainohealth.com
30

31. Keskeisillä elintapatekijöillä on vahva
riippuvuus
Lihavuus
Liikunnan
puute
Huono yöuni
Alkoholi
Tupakointi

32. •
•
•
•
•
•
•
•
•
Elintavoilla on yhteys myös
työhön!
Pain Med. 2013 Jul;14(7):1081-7. doi: 10.1111/pme.12132. Epub 2013 May 3.
The relations of obesity indicators and early metabolic disturbance with upper extremity pain.
Vehmas T, Shiri R, Luoma K, Viikari-Juntura E.
OBJECTIVES: To determine whether signs of metabolic disturbance and especially visceral obesity are
associated with upper extremity pain.
DESIGN:Cohort study.
SUBJECTS: One hundred and seventy-seven workers (154 women, 23 men; age 20-64 years, mean 45)
seeking medical advice in the occupational health service for incipient upper extremity disorders were
included.
MEASURES: Weight, height, waist circumference, and hip circumference were measured. Visceral and liver
fat content and carotid artery intima-media thickness were estimated with ultrasound. Pain intensity and
pain interference with sleep were assessed with visual analog scales at baseline and after 2, 8, 12, 52, and
104 weeks follow-up. Generalized estimating equation approach was used to analyze the repeated
measures data.
RESULTS: All obesity indicators were associated with both pain intensity and pain interference with sleep.
Visceral fat thickness was the strongest predictor of pain intensity and pain interference with sleep.
Carotid intima-media thickness was neither associated with pain intensity nor with pain interference with
sleep.
CONCLUSIONS: Visceral obesity seems to be a risk factor for upper extremity pain. Further studies are
needed to elucidate the underlying mechanisms and to clarify whether weight loss can be helpful in pain
management.

33. Muutoksia on tulossa?
• Muutoksen tarpeet eivät synny
työterveyshuollon sisältä
• Muutokset tulevat muun terveydenhuollon
ongelmista ja siitä, miten työterveyshuolto
asemoituu näihin ongelmiin (helpottaako, lisääkö
vai jopa synnyttää?)
• Joka tapauksessa monikanavaisen
rahoitusjärjestelmän purkaminen tulee
koskettamaan työterveyshuoltoa
• Ongelmia ei voida enää lakaista sivuun – ne
kohdattava ja haettava ratkaisuja
• Joskus tosiasioiden myöntäminen on kipeää