Somus Järjestötyöpaja 12.11.2010: Järjestöjen uusia rooleja nettiaikana.

1. Järjestöjen rooleja nettiaikana
Somus-seminaari 12.11.2010
Oikeusministeriö, Helsinki
Kari A. Hintikka, Jyväskylän yliopisto

2. Lyhyesti puhujasta
• Kari A. Hintikka
• väitöskirjan valmistelu Jyväskylän yliopistossa: verkkovoima
• Suomen Akatemian Somus -hanke 209-2010
• strateginen konsultointi, käytettävyyssuunnittelu sekä internet-
konseptointi mm. Akava, eri ministeriöitä, Etuovi.com, Finnkino, Grey,
Helsingin kaupunki, Ilta-Sanomat, Insinööriliitto, Kauppalehti,
Lääkäriliitto, ministeriöitä, Nokia, Sitra, Sonera, Tulikivi
• verkkotutkija ja tietokirjailija
– uusin teos: maksuton opas osallistumistaloudesta 2008 (TIEKE ry)
– edellinen teos: maksuton opas Web 2.0:sta 2007 (TIEKE ry)
• erityissasiantuntija heikoista signaaleista ja ennakoinnista
– SanomaWSOY, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry.
• MikroBittin pitkäaikainen kolumnisti

3. Esityksen sisältö 12.11.2010
• Tuotanto- ja jakelurakenteen murros
• Järjestöjen uusia rooleja internet-aikana

4. Toimintatapojen muutoksia 1
• tiskiasiointi
– pankkitiskiltä tuulikaappiin ja nettiin
– matkatoimistot ajamassa alas konttoriverkostoa, kuten Tjäreborg
– myös vakuutukset siirtymässä
– julkishallinnon lomakkeet -> sähköiset lomakkeet
• asiantuntija-ammatit
– matkojen, hotellien ja autovuokraamoiden hintavertailu
– yllämainittujen varaus (ja Lahden hammashoidon sms-varaus)
• postilogistiikka
– verkkolasku, mainokset lehtiin FTP-tiedostonsiirrolla
• (työpaikka)ilmoitukset, yksityishenkilöiden osto ja myynti
– lehti-ilmoituksista nettihuutokauppoihin
– rekrytointi nettiin - nykyään vaikea saada työtä ilman sähköpostiosoitetta

5. Toimintatapojen muutoksia 2
• myymäläasiointi nettiin
– softat, äänitteet ja videot, kulutuselektroniikka
• valokuvat tulostetaan kotona
– lahtelainen Eiri konkurssiin 16.11.2005
• kuluttajien jälleenmyyntimarkkinat, eBay, huuto.net
• rikollisuus
– 409-etumaksuhuijaukset, pörssiscamit, phishing
• sosiaalinen kanssakäyminen
– meset, blogit, verkkoyhteisöt, deittipalvelut

6. A) Traditional method:
people get information from authority and media
Information
analyst, librarian,
journalist,
consultant,
doctor
media
user 1
user 2
user 3Filtering and
analysing
information
Publishing
the most relevant
information

7. B) Feedworld model - people find, share
and evaluate information themselves
Realtime
happening
User 2
user 1
user 2
user 3
User 4
User 1
micro-
blogging,
sms
IRC,
Jaiku,
Twitter
blogging,
laptop & wlan
Feed aggregator
like Feedburner
user 1 user 2
user 3
user 1
user 2user 3
User 3
user 1
user 2
user 3
video,
mobile
Blogs
user 1
user 2
user 3
Other
sites
images,
mobile
microchannels

8. Mitä tämä tarkoittaa vaikkapa terveyden ja hyvinvoinnin
kannalta?
• lääkärin luokse tullaan yhä useammin ”valmiin” nettidiagnoosin kanssa
• esidiagnoosia ja lisätietoja kysytään keskustelufoorumeilla
– kuten Suomi24.fi. Ellit
• diagnoosi kysytään keskustelufoorumeilla ja lääkkeet tilataan netistä
• vertaisryhmät ja -foorumit netissä painonhallinnasta päihteisiin
– Alakarppi.net, Karppaus.info, Paihdelinkki.fi
• lääke- ja muu informaatio haetaan ensin netistä
• informaatiota tuotetaan kollektiivisesti wikilä yms., kuten karppaus.info/wiki/
• netissä voi kysyä ammattilaisilta, maksutta tai maksullisesti
– Verkkoklinikka.fi, Keventajat.fi
• jokainen voi perustaa kampanjan tai ryhmän facebookiin ilman taitoja
• samanhenkiset tai ongelman omaavat löytävät toisensa
• Habbo Hotelissa huumevalistusbussi Hubu on suosittu nuorten
keskuudessa
• ihmiset pitävät terveys- ja hyvinvointi-blogeja, joissa keskustellaan
• hyvinvointi-linkkejä jaetaan sosiaalisilla kirjanmerkeillä, kuten Deli

9. Nettiajan julkisuuskenttä
• Leif Åbergia ja Jyrki Iivosta mukaillen

10. Julkisuus -nelikenttä käytännössä: Google Street View

11. Järjestöjen, hallinnon ja ammattilaisten roolit?
• Kun ihmiset hakevat, vaihtavat ja tuottavat yhä enemmän
informaatiota keskenään, niin mikä on ammattilaisten rooli
tulevaisuudessa?

12. Informaation saatavuusmallit
ennen ja jälkeen internetin ja mobiiliviestinnän
organisaatiot
joukkoviestintä
kansalaiset
kansalaiset
joukkoviestintä
organisaatiot

13. Murros osallistumisessa ja osallistamisessa
• internetin myötä ihmiset eivät enää tarvitse instituutioita ja formaaleja organisaatioita
asioidensa edistämiseen siinä määrin kuin aiemmin (Colin Hay 2007)
– varsinaisesti Hay toteaa, ettei ihmisiä kiinnosta politiikka, koska politiikka on poistunut
politiikasta (eri alojen ulkoistaminen kolmannelle sektorille, päätökset EU:lle - kuten kurkku -
ja globaaleille liittymille, kuten ilmastonmuutos)
• ihmiset eivät ole mitenkään yhtäkkiä halunneet omatoimisuutta - nyt se vain on netin
ja kännyjen myötä mahdollista
• yhtenäiskulttuuri vs. yksilöllistyminen - joukkotoiminnan muodot muuttuvat
• netti mahdollistaa keskustelun lisäksi toimintaa: Eroa kirkosta:
– Tykkää -täppä Facebookissa > eroamisilmoitus netissä
– Yleislakossa ei voinut lakkoilla netitse
• sosiaalinen media on yhdessä näkyvässä roolissa, mutta varsinainen murros on
omaehtoisesssa toiminnassa
• ei-formaalit verkostot: Porkkanamafia, Sähköautot, Fillarikanava, Monimos
– perinteisen osallistamisen sijaan resursseja kansalaisille
– informaatiota vapaaseen käyttöön, alustoja, kumppanuus
– organisaatioiden uusia rooleja (luento 10.11.2010)

14. Muotoutuva informaation saatavuusmalli: yhteistyö
informaation
tarkentuminen
organisaatiot
joukkoviestintä kansalaiset

15. Mitä tämä merkitsee organisaatiolle?
• hierarkia (top-down) vähenee
• itseorganisoituvuus (bottom-up) kasvaa
• toiminta muuttuu läpinäkyvämmäksi
– vrt. kotimaiset tiedonpimittämistapaukset 2008: sms-viestit, vaalirahoitus
• kontrolliin perustuva informaatio-omaisuus hupenee vauhdilla
• toki liikesalaisuuksia on vastaisuudessakin, mutta mikä
todellisuudessa on organisaation ydinomaisuutta?
• osallistavuuden, kuluttajuuden ja yleisöyden sijaan yhteistyö

16. Järjestöjen rooleja
kansalaisten suuntaan
Mahdollistaja
Informaationtarjoaja
Osallistaja ja fasilitaattori
Läsnäolo ja palvelutoiminta

17. Internetin tarjoamia tyyppejä järjestöille
• Mahdollistaja
• Informaationtarjoaja
• Osallistaja ja fasilitaattori
• Läsnäolo ja palvelutoiminta
• voidaan edustaa useita tyyppejä samanaikaisesti

18. 1) Mahdollistaja (enabler)
• Järjestö tarjoaa erilaisia alustoja, joihin jäsenet ja muut ihmiset
tuottavat sisällöt
• vrt. nuorisotalot, puistot, kaupunkitilat
• esim. Manse-tori ja muut keskustelufoorumit
• esim. Albumit auki - kansalaisten arkistovalokuvia kaupunginosista
• esim. mashupit: luontopolut, luonnon havainnointi, kulttuurikohteet
– käyttäjät lisäävät ja arvioivat kohteita
– esim. tekstimerkintöjä, reittejä, valokuvia, videota, ääniä

19. 2) Informaationtarjoaja
• Järjestö tarjoaa erilaisia informaatiovirtoja, tietovirtoja ja rajapintoja
• lisäksi myös arkistot, kuten valokuvat
• niiden päälle jäsenet ja muut kansalaiset voivat itse kehittää uusia
sovelluksia, yhdistellä dataa ja kierrättää sitä
• otsikkosyötteet
• paikkatieto
• aikataulut, tietyöt, liikennejärjestelyt etc.
• tilastotieto
• esim. tilannehuone.fi
• julkisen ja kansalaisten datan yhdistäminen?

20. 3) Osallistaja ja fasilitaattori
• Järjestö tarjoaa mahdollisuuden osallistua ja esittää näkemyksiään,
myös tulevaisuudesta ja ympäristöstään
• esim. SDP:n Unelma-kokeilu, Vihreiden Kunnallis-wiki 2008
• osallistuvan ennakoinnin menetelmät
– PehmoGIS
– ennakointipörssi
– TIEKEn Päättäjäindeksi
• vaikuttavuus: ihmisten toiminnalla oltava nähtävää vaikutusta

21. 4) Läsnäolo ja palvelutoiminta
• Järjestö näkyy niissä sosiaalisen median ympäristöissä, ”missä
ihmiset ovat”
• Järjestön näkyvyys netissä? Facebook? Suomi24.fi?
• Blogit? Esim. UM:n Alexander Stubbin blogi
• markkinointiviestintä ja rekrytointi YouTubessa tai IRC-Galleriassa?
• HNK:n huumevalistusbussi nuorille Habbossa
• erityisesti nuoria ei välttämättä tavoita perinteisellä medialla
• järjestön esiintyminen www-foorumeilla? Nimellä? Entä vapaalla?
• organisaationa Facebookissa yms? Esim. Otakantaa.fi -ryhmä

22. Kiitos!
Kari A. Hintikka
kari . hintikka ät gmail. com