sociologia politica

1. Individuo, CCoommuunniiddaadd,,
GGoobbiieerrnnoo yy
RReessppoonnssaabbiilliiddaadd SSoocciiaall IIII
PPrrooff.. YYaammiill MMiissllaa GGrriillllaassccaa
SSOOSSCC 111122
UUnniivveerrssiiddaadd ddeell TTuurraabboo

2. CCiieenncciiaass SSoocciiaalleess
• LLaass cciieenncciiaass ssoocciiaalleess ssoonn uunn
ccoonnjjuunnttoo ddee ddiisscciipplliinnaass qquuee
eessttuuddiiaann eell ccoommppoorrttaammiieennttoo
hhuummaannoo..
• CCaaddaa ddiisscciipplliinnaa eessttuuddiiaa llaa
ccoonndduuccttaa hhuummaannaa ppoorr mmeeddiioo ddee
uunnaa mmeettooddoollooggííaa,, ttééccnniiccaass ddee
iinnvveessttiiggaacciióónn ppaarrttiiccuullaarreess yy
ppaarraaddiiggmmaass tteeóórriiccooss qquuee gguuííaann llaa
llaabboorr cciieennttííffiiccaa ssoocciiaall..
• LLaass ddiisscciipplliinnaass ttiieennddeenn aa pprroodduucciirr
áárreeaass ddee eessppeecciiaalliiddaadd oo ppeerriittaajjee
ccoommoo:: ssoocciioollooggííaa ppoolliittiiccaa,,
ppssiiccoollooggííaa ccllíínniiccaa,, eettcc..
• NNoottaammooss cciieerrttaa tteennddeenncciiaa aa llaa
iinntteerrddiisscciipplliinnaarriieeddaadd eenn aallgguunnooss
ccaassooss ccoommoo llaa aannttrrooppoollooggííaa--ffííssiiccaa..
• AAllgguunnooss eejjeemmppllooss ddee llaass
ddiisscciipplliinnaass ddee llaass cciieenncciiaass
ssoocciiaalleess ssoonn::
11.. SSoocciioollooggííaa
22.. PPssiiccoollooggííaa
33.. CCiieenncciiaa PPoollííttiiccaa
44.. HHiissttoorriiaa
55.. EEccoonnoommííaa
6.. AAnnttrrooppoollooggííaa
7.. GGeeooggrraaffííaa
8.. DDeemmooggrraaffííaa,, ccrriimmiinnoollooggííaa yy oottrraass
eessppeecciiaalliiddaaddeess

3. EExxpprreessiióónn ddee llaa cciieenncciiaa ssoocciiaall
• TTooddaass llaass ssoocciieeddaaddeess hhaann eexxpprreessaaddoo ddiivveerrssaass ffoorrmmaass ddee
ppeennssaammiieennttoo yy rreefflleexxiióónn ssoocciiaall.. EEnn aallgguunnooss ccaassooss eessaass ffoorrmmaass ddee
ppeennssaammiieennttoo ssoonn aanniimmiissttaass,, rreelliiggiioossaass,, mmeettaaffííssiiccaass yy hhaassttaa
cciieennttííffiiccaass..
• EEnn PPRR pprroodduuccttoo ddee nnuueessttrraa rreellaacciióónn ccoolloonniiaall ccoonn EEuurrooppaa yy llooss
EEEEUUUU llooss tteexxttooss ddee CCiieenncciiaass SSoocciiaalleess ssee eennffooccaann eenn eell
ppeennssaammiieennttoo oocccciiddeennttaall ddee oorriiggeenn ggrriieeggoo yy rroommaannoo..
• LLooss cciieennttííffiiccooss ssoocciiaalleess ddee oorriiggeenn nnoorrtteeaammeerriiccaannoo jjuuggaarroonn uunn ppaappeell
iimmppoorrttaannttee eenn llaa ffoorrmmuullaacciióónn ddee ppoollííttiiccaa ppúúbblliiccaa eenn PPRR dduurraannttee llaa
hheeggeemmoonnííaa ddeell PPPPDD ccoommoo vveerreemmooss mmaass aaddeellaannttee..

4. Propósito yy aanntteecceeddeenntteess ddee llaass
cciieenncciiaass ssoocciiaalleess
• EEll IIlluussttrraacciióónn vviioo uunnaa
rreevvoolluucciióónn eenn llaa ffiilloossooffííaa
qquuee ccaammbbiiaa eell mmaarrccoo
ccoonncceeppttuuaall ddee lloo cciieennttííffiiccoo
• SSuurrggeenn ddee llaa ffiilloossooffííaa
mmoorraall yy eessttuuvvoo
iinnfflluueenncciiaaddaa ppoorr llaa eerraa ddee
llaass rreevvoolluucciioonneess,, ii..ee..
rreevvoolluucciióónn iinndduussttrriiaall yy llaa
rreevvoolluucciióónn ffrraanncceessaa
((11787--117899))
• EEvvoolluucciioonnaarroonn aa ppaarrttiirr ddee
llaass cciieenncciiaass ((eexxppeerriimmeennttaall
yy aapplliiccaaddaa)),, eenn llaa
bbúússqquueeddaa ddee mmeejjoorraarr llaa
ssoocciieeddaadd..

5. DISUSION SSOOBBRREE LLAA CCIIEENNCCIIAA
PPOOLLIITTIICCAA YY SSUUSS
RREEPPEERRCCUUSSIIOONNEESS
• QQuuee eess llaa cciieenncciiaa
ppoollííttiiccaa??
• CCuuaall eess ssuu oobbjjeettoo ddee
eessttuuddiioo??
• CCuuaalleess ssoonn ssuuss
aanntteecceeddeenntteess??
• QQuuee eess eell ppooddeerr yy eell
ppooddeerr ppoollííttiiccoo??
• LLeeggiittiimmiiddaadd ddeell ppooddeerr
• QQuuee eess eell eessttaaddoo??
• CCoommoo ssuurrggee eell eessttaaddoo??
• QQuuee eess llaa ssoobbeerraannííaa??
• EEll iinnddiivviidduuoo eenn eell eessttaaddoo
lliibbeerraall

6. QQuuee eess llaa cciieenncciiaa ppoollííttiiccaa
• LLaa cciieenncciiaa ppoollííttiiccaa eess uunnaa cciieenncciiaa
ssoocciiaall qquuee eessttuuddiiaa
ffuunnddaammeennttaallmmeennttee eell eejjeerrcciicciioo,,
ddiissttrriibbuucciióónn yy oorrggaanniizzaacciióónn ddeell
ppooddeerr eenn uunnaa ssoocciieeddaadd..

7. OObbjjeettoo ddee llaa cciieenncciiaa ppoollííttiiccaa
• EExxiissttee ddiiffeerreenncciiaass eenn ccuuaannttoo aa ssuu oobbjjeettoo,, iinncclluussiivvee eenn llaass
uunniivveerrssiiddaaddeess.. PPaarraa uunnooss,, llaa cciieenncciiaa ppoollííttiiccaa eess llaa
‘‘’’cciieenncciiaa ddeell ppooddeerr’’ ;;ppaarraa oottrrooss eess llaa ‘‘’’cciieenncciiaa ddeell
eessttaaddoo’’’’ ;;oottrrooss aauunn ddeeffiieennddeenn ccoonncceeppcciioonneess iinntteerrmmeeddiiaass
eennttrree aammbbooss eexxttrreemmooss ..DDee hheecchhoo ,, ttooddaass llaass ddeeffiinniicciioonneess
ddee llaa cciieenncciiaa ppoollííttiiccaa ttiieennee uunn ppuunnttoo ccoommúúnn:: ttooddaass ggiirraann
aallrreeddeeddoorr ddee llaa nnoocciióónn ddee ‘‘’’ppooddeerr’’’’ ..PPaarraa uunnooss,, ttooddoo lloo
qquuee ccoonncciieerrnnee aall ppooddeerr ppeerrtteenneeccee aa llaa cciieenncciiaa ppoollííttiiccaa;;
oottrrooss;; ssoolloo rreeccooggeenn uunnaa ppaarrttee,, ddeeffiinniiddaa ddee mmaanneerraa mmaass oo
mmeennooss aammpplliiaa.. EEss nneecceessaarriioo,, ppuueess,, eexxaammiinnaarr eessttaa
nnoocciióónn ddeell ‘‘’’ppooddeerr’’’’ aanntteess ddee eexxppoonneerr llaass ddiivveerrssaass
ccoonncceeppcciióónn rreellaattiivvaass aall oobbjjeettiivvoo ddee llaa cciieenncciiaa ppoollííttiiccaa..
• LLaa cciieenncciiaa ppoollííttiiccaa eessttuuddiiaa eell ppooddeerr eenn eell eessttaaddoo,, eenn eell
ggoobbiieerrnnoo,, eenn llaa ssoocciieeddaadd yy ssuuss rreeppeerrccuussiioonneess..

8. Trasfondo ddee llaa CCiieenncciiaa PPoollííttiiccaa
• PPLLAATTOONN SSee llee ccoonnssiiddeerraa uunnoo
ddee llooss pprriimmeerrooss ffiillóóssooffooss
ppoollííttiiccooss..
• MMoorraalliissttaa qquuee eemmpprreennddee llaa
bbúússqquueeddaa ddeell ““bbuueenn
ggoobbiieerrnnoo”” yy ffoorrmmuullaa llaa tteeoorrííaa
ddee uunn eessttaaddoo iiddeeaall mmaass bbiieenn
qquuee uunnaa ddeessccrriippcciióónn ddee llooss
eessttaaddooss rreeaalleess,, eessttaa
ddoommiinnaaddoo ppoorr eell ccoonncceeppttoo ddee
vvaalloorr yy nnoo eess oobbjjeettiivvoo,, eenn
eessttee sseennttiiddoo nnoo eess cciieennttííffiiccoo..
• LLaass oobbrraass ppoollííttiiccaass ddee PPllaattóónn
((LLaa RReeppuubblliiccaa,, EEll PPoollííttiiccoo,,
LLaass LLeeyyeess)) ssee ffuunnddaann eenn llaa
ddeedduucccciióónn;; aaddeemmááss ééssttee ssee
pprreeooccuuppaa ppooccoo ppoorr eessttuuddiiaarr
llooss hheecchhooss ee iinntteennttaa ddeeffiinniirr
llaa iimmaaggeenn ddee eessttaaddoo iiddeeaall
ppoorr rreefflleexxiióónn iinntteerriioorr..

9. Trasfondo de llaa CCiieenncciiaa PPoollííttiiccaa ((22))
• AARRIISSTTOOTTEELLEESS ---- AAll iigguuaall
qquuee PPllaattóónn bbuussccaa eell bbuueenn
ggoobbiieerrnnoo yy eell eessttaaddoo
iiddeeaall,, hhaacciiéénnddoolloo mmeeddiiaannttee
llaa oobbsseerrvvaacciióónn ddee llooss
hheecchhooss,, uuttiilliizzaannddoo eell mmééttooddoo
eexxppeerriimmeennttaall..
• EEnn ssuu oobbrraa PPoollííttiiccaa aannttiicciippóó
eell ggrraann eessffuueerrzzoo qquuee iimmpplliiccaa
ccllaassiiffiiccaarr llaass ffoorrmmaass ddee
eessttaaddoo,, aaqquuíí ééll mmuueessttrraa eell
eessttuuddiioo pprreevviioo ddee llaa mmaayyoorr
ppaarrttee ddee rreeggíímmeenneess ppoollííttiiccooss
ddee ssuu ttiieemmppoo..
• AAddeemmááss eeffeeccttuuóó uunn eessttuuddiioo
ddee 115588 ccoonnssttiittuucciioonneess ddee
cciiuuddaaddeess ggrriieeggaass,, ddee llaass qquuee
ssoolloo hhaa lllleeggaaddoo aa nnoossoottrrooss llaa
ccoonnssttiittuucciióónn ddee AAtteennaass.. “The mother of revolution and crime is
poverty” Aristotle.

10. Trasfondo de llaa CCiieenncciiaa PPoollííttiiccaa ((3))
• AArriissttóótteelleess ccrreeoo eell pprriimmeerr eelleemmeennttoo ddee llaa CCiieenncciiaa
PPoollííttiiccaa eell ccuuaall eess eell mmééttooddoo ddee llaa oobbsseerrvvaacciióónn yy
MMaaqquuiiaavveelloo ccrreeoo eell sseegguunnddoo ““eell mmééttooddoo oobbjjeettiivvoo””,,
ddeesslliiggaaddoo ddee pprreeooccuuppaacciioonneess mmoorraalleess..
• EEssttuuddiióó,, mmuullttiipplliiccóó llaass oobbsseerrvvaacciioonneess hhiissttóórriiccaass yy
ppuueeddee sseerr ccoonnssiiddeerraaddoo ccoommoo eell ccrreeaaddoorr ddeell mmééttooddoo
ccoommppaarraattiivvoo hhiissttóórriiccoo,, ccuuyyaa iimmppoorrttaanncciiaa eenn cciieenncciiaa
eess mmuuyy ggrraannddee..
• LLaa oobbjjeettiivviiddaadd ddee MMaaqquuiiaavveelloo,, ssuu mmoorraalliissmmoo,, ssuu
vvoolluunnttaadd ddee eexxcclluuiirr llaass ccoonnssiiddeerraacciioonneess ddee vvaalloorr
ppaarraa aatteenneerrssee aa llooss hheecchhooss,, ccoonnssttiittuuyyee ssuu aappoorrttaacciióónn
eesseenncciiaall aall ddeessaarrrroolllloo ddee llaa CCiieenncciiaa PPoollííttiiccaa;; ttaammbbiiéénn
llee hhaa vvaalliiddoo ssuu mmaallaa rreeppuuttaacciióónn ““mmaaqquuiiaavveelliissmmoo””
ssiinnóónniimmoo ddee ttrraappaacceerrííaa ee iinnmmoorraalliiddaadd;; llaa pprrooppaaggaannddaa
ddeessaarrrroollllaaddaa ccoonnttrraa MMaaqquuiiaavveelloo aa lloo llaarrggoo ddee llooss
ssiiggllooss eess ssiisstteemmááttiiccaa;; nnoo ssee llee hhaa ppeerrddoonnaaddoo qquuee
eemmppeezzaarraa aa ddeessmmiittiiffiiccaarr eell eessttaaddoo,, aa eennsseeññaarr llaa
bbrruuttaall vveerrddaadd ddiissiimmuullaaddaa ttrraass llooss mmiittooss ddeell bbiieenn
ccoommúúnn..

11. Trasfondo de llaa CCiieenncciiaa PPoollííttiiccaa ((44))
TTooccqquueevviillllee eessttee iinniicciiaa llaa oobbsseerrvvaacciióónn ddiirreeccttaa ddee hheecchhooss..
• EEnn ssuu oobbrraa ““DDeemmooccrraacciiaa eenn AAmméérriiccaa”” qquuee eessccrriibbiióó ttrraass uunn vviiaajjee aa llooss
EEssttaaddooss UUnniiddooss,, TTooccqquueevviillllee eeffeeccttuuóó uunnaa iinnvveessttiiggaacciióónn ssoobbrree llaa ttééccnniiccaa ddee
llaass eennttrreevviissttaass..
• IInniicciiaa llaa oobbsseerrvvaacciióónn ssiisstteemmááttiiccaa,, iinntteennttoo ccoonnssttrruuiirr aa ttrraavvééss ddee llooss hheecchhooss
uunnaa iimmaaggeenn ccoohheerreennttee ddeell ssiisstteemmaa aammeerriiccaannoo;; rreeeemmppllaazzoo llaa oobbsseerrvvaacciióónn
ssiisstteemmááttiiccaa ppoorr llaa eemmppíírriiccaa..
• CCoommttee
• IImmppoorrttaannttee ppoorr hhaabbeerr rreeddaaccttaaddoo ““SSiisstteemmaa ddee PPoollííttiiccaa PPoossiittiivvaa”” yy hhaabbeerr
aappoorrttaaddoo llooss eelleemmeennttooss aa llaa CCiieenncciiaa PPoollííttiiccaa..
• SSeennttóó llaass bbaasseess oobbjjeettiivvaass ddeell mmééttooddoo cciieennttííffiiccoo.. EEss eell pprriimmeerroo eenn ddeemmoossttrraarr
llaa nneecceessiiddaadd ddee llaa oobbjjeettiivviiddaadd eenn eell aannáálliissiiss ddee llooss ffeennóómmeennooss ssoocciiaalleess..
• KKaarrll MMaarrxx
• EEll ppaassoo ddeell ssoocciiaalliissmmoo uuttóóppiiccoo aall cciieennttííffiiccoo sseeññaallaa uunnaa eettaappaa ddeecciissiivvaa eenn llaa
hhiissttoorriiaa ddee llaass iiddeeaass ppoollííttiiccaass..
• LLaa aappoorrttaacciióónn ddeecciissiivvaa ddee MMaarrxx aa llaa CCiieenncciiaa PPoollííttiiccaa eess llaa ddee hhaabbeerr aappoorrttaaddoo
uunnaa nnuueevvaa eexxpplliiccaacciióónn ggeenneerraall ddee llooss ffeennóómmeennooss ddeell ppooddeerr..

12. La ciencia política aa ffiinneess ddeell ssiigglloo
xxiixx hhaassttaa llaa sseegguunnddaa gguueerrrraa mmuunnddiiaall
PPeerriiooddoo ccaarraacctteerriizzaaddoo ppoorr eell
ddeessaarrrroolllloo ddeessiigguuaall ddee llaa
CCiieenncciiaa PPoollííttiiccaa..
AA ffiinneess ddeell ssiigglloo XXIIXX ssee
iinntteennttoo iinnttrroodduucciirr llaa CCiieenncciiaa
PPoollííttiiccaa eenn llaass eessttrruuccttuurraass
uunniivveerrssiittaarriiaass eenn ddiivveerrssooss
ppaaíísseess;; ddee aahhíí eell ddeessaarrrroolllloo
aallccaannzzaaddoo ppoorr llaa CCiieenncciiaa
PPoollííttiiccaa eenn eessttee ppaaííss eennttrree
llaass ddooss gguueerrrraass mmuunnddiiaalleess..

13. La ciencia política aa ffiinneess ddeell ssiigglloo
xxiixx hhaassttaa llaa sseegguunnddaa gguueerrrraa mmuunnddiiaall
((22))
• FFrraanncciiss LLiieebbeerr,, pprriimmeerr cciieennttííffiiccoo ppoollííttiiccoo
aammeerriiccaannoo ooccuuppoo llaa ppoossiicciióónn ddee ddeeccaannoo ddeell
ddeeppaarrttaammeennttoo ddee hhiissttoorriiaa yy eeccoonnoommííaa ppoollííttiiccaa eenn
eell ““SSoouutthh CCaarroolliinnaa CCoolllleeggee”” eennttrree eell 1188355––11885566..
• EEll eessttaabblleecciimmiieennttoo ddee llaa AAssoocciiaacciióónn AAmmeerriiccaannaa
ddee CCiieenncciiaa PPoollííttiiccaa ((AAPPSSAA ppoorr ssuuss ssiiggllaass eenn
iinngglleess)) eenn 1199003 mmaarrccoo ssuu iinnddeeppeennddeenncciiaa
ddeeffiinniittiivvaa ccoommoo ddiisscciipplliinnaa ddee eessttuuddiioo..
• LLooss cciieennttííffiiccooss ppoollííttiiccooss eessttuuddiiaabbaann mmaayyoorrmmeennttee
llaass eessttrruuccttuurraass ppoollííttiiccaass yy ssuuss pprroocceessooss
uuttiilliizzaannddoo iinnffoorrmmaacciióónn ooffiicciiaall;; ssuuss aannáálliissiiss
mmaayyoorrmmeennttee ddeessccrriippttiivvooss..
• AArrtthhuurr FF.. BBeennttlleeyy ssee qquueejjoo eenn ssuu lliibbrroo PPrroocceessss ooff
GGoovveerrnnmmeenntt ((11990088;; ppáágg..116622)) qquuee ""WWee hhaavvee aa
ddeeaadd ppoolliittiiccaall sscciieennccee..""

14. La ciencia Política en la ppoossgguueerrrraa,, SSiigglloo
XXXX
• EEll eesscceennaarriioo mmuunnddiiaall ddee llaa ppoossgguueerrrraa ccaammbbiioo llaass
pprriioorriiddaaddeess ddee llooss EEEE.. UUUU.. LLaass rreeaalliiddaaddeess
mmiilliittaarreess ee iiddeeoollóóggiiccaass ddeell ccoonnfflliiccttoo eennttrree eell
ccaappiittaalliissmmoo aammeerriiccaannoo yy llaa ddeemmooccrraacciiaa ffrreennttee aall
ccoommuunniissmmoo ssoovviieettiiccoo ccaammbbiiaarroonn eell ppaannoorraammaa
ddee ttrraabbaajjoo ddee llooss cciieennttííffiiccooss ppoollííttiiccooss..
• EEll ddeessaarrrroolllloo ddee llaa sseegguunnddaa gguueerrrraa mmuunnddiiaall llee
aabbrree uunnaa nnuueevvaa eettaappaa,, yyaa qquuee llaa CCiieenncciiaa PPoollííttiiccaa
aacceelleerraa yy aaddqquuiieerree uunn ccaarráácctteerr iinntteerrnnaacciioonnaall..
• AAll mmiissmmoo ttiieemmppoo llaass ttééccnniiccaass ddee iinnvveessttiiggaacciióónn
ddeessaarrrroollllaaddaass eenn EEssttaaddooss UUnniiddooss ssoonn ddiissccuuttiiddaass
ppuuddiiéénnddoossee hhaabbllaarr ddee uunnaa ccrriissiiss ddee llaa CCiieenncciiaa
PPoollííttiiccaa;; pprreesseennttaannddoo ttooddooss llooss aassppeeccttooss ddee uunnaa
ccrriissiiss ddee ccrreecciimmiieennttoo..

15. PPooddeerr PPoollííttiiccoo ddeeffiinniicciióónn
• EEll ppooddeerr nnoo eess uunnaa ccoossaa qquuee uunnoo
ttiieennee,, eess eell rreessuullttaaddoo ddee uunnaa
rreellaacciióónn eenn eell qquuee uunnooss oobbeeddeecceenn
yy oottrrooss mmaannddaann.. NNoo eess ppoosseessiióónn
ddee nnaaddiiee,, ssiinnoo eell rreessuullttaaddoo ddee eessaa
rreellaacciióónn..
• EEll ppooddeerr eessttaa eennttoonncceess
rreellaacciioonnaaddoo nnoo ssoolloo nnii
pprriioorriittaarriiaammeennttee ccoonn llaa ffuueerrzzaa oo llaa
vviioolleenncciiaa,, ssiinnoo ccoonn iiddeeaass,,
ccrreeeenncciiaass yy vvaalloorreess qquuee aayyuuddaann aa
llaa oobbeeddiieenncciiaa yy ddoottaann ddee aauuttoorriiddaadd
yy lleeggiittiimmiiddaadd aall qquuee mmaannddaa..

16. PPooddeerr PPoollííttiiccoo ddeeffiinniicciióónn ((22))
• AAuunnqquuee eell mmiieeddoo aall ccaassttiiggoo eess uunn ccoommppoonneennttee ddee ttooddoo ppooddeerr,, nnoo
eess ssuu ccoommppoonneennttee ffuunnddaammeennttaall..
• DDeecciimmooss qquuee PPooddeerr eess llaa ccaappaacciiddaadd qquuee ttiieennee uunnaa ppeerrssoonnaa oo uunn
ggrruuppoo ddee ppeerrssoonnaass ddee iimmppoonneerr yy ttoommaarr ddeecciissiioonneess ddeennttrroo ddee uunn
ssiisstteemmaa ssoocciiaall,, ssuubbssiisstteemmaa yy ppaarraassiisstteemmaa,, ssoobbrree oottrraass ppeerrssoonnaass
oo ggrruuppooss ddee ppeerrssoonnaass,, ccoonn eell ccoonnsseennttiimmiieennttoo ddee ééssttaass oo eenn
ccoonnttrraa ddee ssuu vvoolluunnttaadd ddeennttrroo ddee uunnaa rreellaacciióónn ddiinnáámmiiccaa yy
aannttaaggóónniiccaa..
• DDee eessttaa ddeeffiinniicciióónn ppooddeemmooss ddeedduucciirr qquuee eell ppooddeerr ssiieemmpprree
iimmppoorrttaa uunn ccoommppoorrttaammiieennttoo aarrbbiittrraarriioo ddeennttrroo ddee uunnaa rreellaacciióónn ddee
mmaannddoo--oobbeeddiieenncciiaa,, uunnaa ccaappaacciiddaadd ddee iimmppoonneerr ccrriitteerriiooss yy vvaalloorreess
aa ccoossttaa ddee llaa ooppiinniióónn ffaavvoorraabbllee yy aaddvveerrssaa ddee llooss ddeemmááss,,
eennccuuaaddrraaddaa eenn uunnaa aaccttiivviiddaadd hhuummaannaa iinntteerrrreellaacciioonnaaddaa,, ddiinnáámmiiccaa
yy ppoorr eennddee ccoonnfflliiccttiivvaa eenn uunnaa ssiisstteemmaa ppoollííttiiccoo..
• CCuuaannddoo llaa ccaappaacciiddaadd ddee ddeecciissiióónn eessttáá rreessppaallddaaddaa ppoorr llaa ffuueerrzzaa
ppúúbblliiccaa yy aammppaarraaddaa ppoorr eell DDeerreecchhoo PPoossiittiivvoo,, eell ppooddeerr ssee
ccoonnvviieerrttee eenn aauuttoorriiddaadd yy eess lleeggííttiimmoo..

17. EEssttaaddoo ddeeffiinniicciióónn
• EEll EEssttaaddoo eess uunnaa iinnssttiittuucciióónn
ccoommppuueessttaa ppoorr ddooss eelleemmeennttooss
bbáássiiccooss.. EEll pprriimmeerroo eess uunn
eelleemmeennttoo aabbssttrraaccttoo,, ssoocciioollóóggiiccoo yy
jjuurrííddiiccoo:: llaa rreeuunniióónn ddee iinnddiivviidduuooss
jjuurrííddiiccaammeennttee oorrggaanniizzaaddooss qquuee
ppeerrtteenneecceenn aa uunnaa nnaacciióónn.. EEll
sseegguunnddoo eelleemmeennttoo eess ccoonnccrreettoo yy
ttééccnniiccoo,, eessttáá ccoommppuueessttoo ppoorr llaass
aauuttoorriiddaaddeess yy ffuunncciioonnaarriiooss
ppúúbblliiccooss ddee eessttaa iinnssttiittuucciióónn yy qquuee
ssoonn llooss ccoommppoonneenntteess yy
ggeenneerraaddoorreess ddeell EEssttaaddoo
bbuurrooccrrááttiiccoo aaddmmiinniissttrraattiivvoo..

18. AAuuttoorriiddaadd yy LLeeggiittiimmiiddaadd ccoonncceeppttooss
• MMaaxx WWeebbeerr nnooss ddeeffiinnee eell ppooddeerr ccoommoo llaa ppoossiibbiilliiddaadd ddee oobbtteenneerr
oobbeeddiieenncciiaa iinncclluussoo ccoonnttrraa llaa rreessiisstteenncciiaa ddee llooss ddeemmááss..
• WWeebbeerr ddiissttiinngguuííaa eennttrree ppooddeerr yy aauuttoorriiddaadd.. SSiieennddoo aauuttoorriiddaadd eell eejjeerrcciicciioo
iinnssttiittuucciioonnaalliizzaaddoo ddeell ppooddeerr.. AAssíí llaa aauuttoorriiddaadd eess llaa rruuttiinniizzaacciióónn ddee llaa
oobbeeddiieenncciiaa yy ssuu ccoonneexxiióónn ccoonn llooss vvaalloorreess yy ccrreeeenncciiaass qquuee ssiirrvveenn ddee
aappooyyoo aall ssiisstteemmaa ppoollííttiiccoo ddeell qquuee ssee ttrraattee..
• DDiicchhoo ddee oottrraa ffoorrmmaa eell ppooddeerr ssee ccoonnvviieerrttee eenn aauuttoorriiddaadd ccuuaannddoo llooggrraa
lleeggiittiimmaarrssee..
• LLeeggiittiimmoo nnooss ddiiccee WWeebbeerr eess aaqquueelllloo qquuee llaass ppeerrssoonnaass ccrreeeenn lleeggiittiimmoo..

19. NNaacciioonn,, ccoonncceeppttooss
• La palabra Nacion es una palabra francesa que se
origina del Latin natio (nātĭō) que significa “aquello que
ha nacido”
• Nación, en sentido estricto, tiene dos acepciones:
la nación política, en el ámbito jurídico-político, es
un sujeto político en el que reside la soberanía
constituyente de un Estado; la nación cultural,
concepto socio-ideológico más subjetivo y ambiguo
que el anterior, se puede definir a grandes rasgos,
como una comunidad humana con ciertas
características culturales comunes, a las que dota de
un sentido ético-político. En sentido lato nación se
emplea con variados significados: Estado, país,
territorio o habitantes de ellos, etnia, pueblo y otros.
Este concepto ha sido definido de muy diferentes
maneras por los estudiosos en esta cuestión sin que
se haya llegado a un consenso al respecto

20. NNaacciioonnaalliissmmoo,, ccoonncceeppttooss
• Anthony D. Smith define la nación de la siguiente
forma: «una comunidad humana con nombre
propio, asociada a un territorio nacional, que
posee mitos comunes de antepasados, que
comparte una memoria histórica, uno o más
elementos de una cultura compartida y un cierto
grado de solidaridad, al menos entre sus
élites». Según Benedict Anderson una nación es
«una comunidad política imaginada como
inherentemente limitada y soberana». Roberto
Augusto afirma que «una "nación" es lo que los
nacionalistas creen que es una "nación"»,
porque ese concepto «no significa nada fuera de
la teoría que lo ha creado para sus propósitos».

21. NNaacciioonnaalliissmmoo,, ccoonncceeppttooss
• En el campo del derecho político, la nación
política es el titular de la soberanía cuyo ejercicio
afecta a la implantación de las normas
fundamentales que regirán el funcionamiento del
Estado. Es decir, aquellas que están en la
cúspide del ordenamiento jurídico y de las cuales
emanan todas las demás.
• Es decir la nacion politica es el ese grupo de
gente identificada asi mismo como un grupo
particular y definido ya organizado y constituido
juridicamente.
• La identidad nacional o nacion cultural se refiere
especialmente a la distinción de características
específicas de un grupo.

22. EEssttaaddoo ccoonncceeppttoo
• EEll EEssttaaddoo eess uunnaa sseerriiee ddee iinnssttiittuucciioonneess
qquuee ppoosseeeenn aauuttoorriiddaadd ppaarraa hhaacceerr llaass
rreeggllaass qquuee ggoobbiieerrnnaann aa llaass ppeerrssoonnaass eenn
ssoocciieeddaadd,, yy ppoosseeeenn ssoobbeerraannííaa iinntteerrnnaa yy
eexxtteerrnnaa ssoobbrree uunn tteerrrriittoorriioo ddeeffiinniiddoo.. PPaarraa
WWeebbeerr eell eessttaaddoo eess llaa ““oorrggaanniizzaacciióónn qquuee
ttiieennee eell mmoonnooppoolliioo ddeell uussoo ddee llaa ffuueerrzzaa
ffííssiiccaa ddeennttrroo ddee uunn tteerrrriittoorriioo””..
• SSuuss ccaarraacctteerrííssttiiccaass ssoonn mmaass bbiieenn llaass qquuee
ccoorrrreessppoonnddeenn aa llooss eessttaaddooss mmooddeerrnnooss
qquuee ssee ccoonnssoolliiddaarroonn eenn EEuurrooppaa
oocccciiddeennttaall aall iinniicciioo ddeell SSiigglloo XXVV,, ccuuaannddoo
eell tteerrmmiinnoo eessttaaddoo aaddqquuiirriióó ssuu ssiiggnniiffiiccaaddoo
aaccttuuaall..
•

23. Estado yy GGoobbiieerrnnoo,, ccoonncceeppttooss
• UUnn ggoobbiieerrnnoo eess llaa oorrggaanniizzaacciióónn,, llaa mmaaqquuiinnaarriiaa,, oo
llaa aaggeenncciiaa aa ttrraavvééss ddeell ccuuaall uunnaa uunniiddaadd ppoollííttiiccaa
((eell eessttaaddoo)) eejjeerrccee ssuu aauuttoorriiddaadd,, ccoonnttrroollaa yy
aaddmmiinniissttrraa llaa ppoollííttiiccaa ppuubblliiccaa,, yy ddiirriiggee yy ccoonnttrroollaa
llaass aaccttuuaacciioonneess ddee ssuuss mmiieemmbbrrooss oo ssuujjeettooss..
• EEll ccoonncceeppttoo ddeell eessttaaddoo ddeebbee ddiissttiinngguuiirrssee ddeell ggoobbiieerrnnoo
oo llaa ffoorrmmaa ddee ggoobbiieerrnnoo,, ttaalleess ccoommoo llaa ddeemmooccrraacciiaa oo
ddiiccttaadduurraa,, yy eell ccoonncceeppttoo ddee ssiisstteemmaa ppoollííttiiccoo..
• LLaa ffoorrmmaa ddeell ggoobbiieerrnnoo iiddeennttiiffiiccaa ccoommoo ssee aacccceeddee eell
ppooddeerr ddeell eessttaaddoo yy ssuu rreellaacciióónn ssoocciiaall.. NNoo iinncclluuyyee oottrrooss
aassppeeccttooss ttaalleess ccoommoo ssuu ssiisstteemmaa bbuurrooccrrááttiiccoo..
• AAssíí ddooss eessttaaddooss ddeemmooccrrááttiiccooss ppuueeddeenn ddiiffeerriirr
sseevveerraammeennttee aacceerrccaa ddee ssuu oorrddeenn bbuurrooccrrááttiiccoo..
• DDee eessttaa ffoorrmmaa eell eessttaaddoo ssee rreeffiieerree aa llooss iinnssttrruummeennttooss
ddee ppooddeerr ppoollííttiiccoo mmiieennttrraass qquuee eell rrééggiimmeenn oo ffoorrmmaa ddee
ggoobbiieerrnnoo ssee rreeffiieerree aa ccoommoo ssee ppuueeddee aacccceeddeerr yy uuttiilliizzaarr
eessooss iinnssttrruummeennttooss..

24. NNaacciioonn--EEssttaaddoo,, ccoonncceeppttooss
•Un Estado que se
identifica
explícitamente
como hogar de una
nación cultural
específica es
un Estado-nación

25. PPAARRTTIIDDOOSS PPOOLLIITTIICCOOSS
• los partidos políticos son "asociaciones
formalmente organizadas con el propósito
explícito y declarado de adquirir o mantener un
control legal, bien solos o en coalición, o en
competencia electoral con otras asociaciones
similares, sobre el personal y la política del
gobierno de un determinado estado soberano".
• Dice Edmund Burke: "Un partido es un grupo de
hombres unidos para fomentar, mediante sus
esfuerzos conjuntos, el interés nacional,
basándose en algún principio determinado en el
que todos sus miembros están de acuerdo"

26. SSoobbeerraannííaa ddeeffiinniicciióónn
• OOrriiggiinnaallmmeennttee eell vvooccaabblloo ssoolloo ssee rreeffeerrííaa aa llaa ccaalliiddaadd
pprrooppiiaa ddeell ffuunncciioonnaarriioo ddee ssuuppeerriioorr jjeerraarrqquuííaa eenn
ddeetteerrmmiinnaaddoo áámmbbiittoo.. SSee llllaammaa ssoobbeerraannoo ((ssoouuvveerraaiinn)) aall
jjuueezz;; oo aa llooss sseeññoorreess ffeeuuddaalleess;; iigguuaallmmeennttee aall rreeyy ccoommoo
ssoobbeerraannoo eenn eell rreeiinnoo..
• LLaa aacceeppcciióónn cclláássiiccaa ffuuee aaccuuññaaddaa ppoorr JJeeaann BBooddiinn eenn ssuu
oobbrraa ““SSiixx LLiivvrreess ddee llaa RRééppuubblliiqquuee”” ((11557766)).. EExxpprreessaa qquuee
llaa ssoobbeerraannííaa eess eell ppooddeerr ssuupprreemmoo eejjeerrcciiddoo ssoobbrree ssúúbbddiittooss
yy cciiuuddaaddaannooss ssiinn rreessttrriicccciioonneess lleeggaalleess.. SSuummiinniissttrraa oottrraass
ddeeffiinniicciioonneess ssiieennddoo llaa mmaass ddiiffuunnddiiddaa llaa qquuee eexxpprreessaa qquuee
llaa ssoobbeerraannííaa –– eess eell ppooddeerr aabbssoolluuttoo yy ppeerrppeettuuoo eenn uunnaa
rreeppuubblliiccaa.. AAssíí ddeeffiinniiddaa llaa ssoobbeerraannííaa eess eennttoonncceess uunn
ppooddeerr ssuupprreemmoo ((nnoo hhaayy nnaaddiiee ppoorr eenncciimmaa ddee eell)),, iilliimmiittaaddoo
((ssiinn rreessttrriicccciioonneess lleeggaalleess)),, aabbssoolluuttoo ((ssoobbrree ttooddoo yy ttooddooss));;
iinnddiivviissiibbllee ((nnoo ccoommppaarrttiibbllee));; ssiinn lliimmiittaacciióónn tteemmppoorraall..
• LLaa iinnddiivviissiibbiilliiddaadd ddee llaa ssoobbeerraannííaa cclláássiiccaa cceeddiióó eenn llaa
vviissiióónn ddee llooss ssiisstteemmaass ffeeddeerraalleess.. DDeeccííaa MMaaddiissoonn eenn eell
FFeeddeerraalliissttaa qquuee llaa ssoobbeerraannííaa nnaacciioonnaall ((ddeell eessttaaddoo ffeeddeerraall))
yy llaa ssoobbeerraannííaa ffeeddeerraall ((llaa ddee llooss eessttaaddooss ppaarrttiiccuullaarreess))
ccooeexxiisstteenn eeqquuiilliibbrraaddaammeennttee.. EEssttaa eess llaa tteessiiss qquuee hhaa
pprreevvaalleecciiddoo eenn llaa jjuurriisspprruuddeenncciiaa aammeerriiccaannaa..

27. Soberanía yy llaa ccoommuunniiddaadd
iinntteerrnnaacciioonnaall
• SSee ccoonnffuunnddee eell ccoonncceeppttoo ddee ssoobbeerraannííaa ppaarraa sseeññaallaarr llaa
ppoossiicciióónn oo ssiittuuaacciióónn ddee uunn EEssttaaddoo rreessppeeccttoo aa llooss ddeemmááss..
SSoobbeerraannííaa iimmpplliiccaa iinnddeeppeennddeenncciiaa ppeerroo nnoo eess lloo mmiissmmoo..
• EEnn llaa CCaarrttaa ddee llaass NNaacciioonneess UUnniiddaass ssee eessttaabblleeccee eell
““pprriinncciippiioo ddee llaa iigguuaallddaadd ssoobbeerraannaa ddee ttooddooss ssuuss
mmiieemmbbrrooss”” yy eell aarrttiiccuulloo qquuiinnttoo ddee llaa CCaarrttaa ddee llaa
OOrrggaanniizzaacciióónn ddee llooss EEssttaaddooss AAmmeerriiccaannooss ddiissppoonnee qquuee ““eell
oorrddeenn iinntteerrnnaacciioonnaall eessttaa eesseenncciiaallmmeennttee ccoonnssttiittuuiiddoo ppoorr eell
rreessppeettoo aa llaa ppeerrssoonnaalliiddaadd,, ssoobbeerraanniiaa ee iinnddeeppeennddeenncciiaa ddee
llooss EEssttaaddooss””..
• NNoo ccaabbee hhaabbllaarr ddee ssoobbeerraannííaa eexxtteerrnnaa oo eenn llaass rreellaacciioonneess
iinntteerreessttaattaalleess ppuueessttoo eessoo ssuuppoonnddrrííaa qquuee ppuueeddee hhaacceerr lloo
qquuee qquuiieerraa ffuueerraa ddee ssuuss ffrroonntteerraass.. LLaa ssoobbeerraannííaa ssoolloo llee
ddaa ppooddeerr ddee aaccttuuaarr ssoobbrree ssuu tteerrrriittoorriioo yy nneeggaarr aa oottrroo
EEssttaaddoo iinntteerrvveenniirr..
• DDee eessttaa ffoorrmmaa llaa ssoobbeerraannííaa eenn llaass rreellaacciioonneess
iinntteerrnnaacciioonnaalleess nnoo eess oottrraa ccoossaa qquuee eell rreeccoonnoocciimmiieennttoo ddee
qquuee llooss EEssttaaddooss ddeebbeenn sseerr iigguuaalleess ee iinnddeeppeennddiieenntteess uunnooss
ddee oottrrooss..
• LLaa ssoobbeerraannííaa aauunn iinntteerrnnaa eessttaa ccaaddaa vveezz mmaass lliimmiittaaddaa aannttee
llooss ddiivveerrssooss aaccuueerrddooss iinntteerrnnaacciioonnaalleess ddeessddee tteemmaass
eeccoonnóómmiiccooss ccoommoo llaa OOMMCC hhaassttaa aaccuueerrddooss ddee ddeerreecchhooss

28. RReeppúúbblliiccaa yy ddeemmooccrraacciiaa
ccoonncceeppttooss
• SSiimmpplleemmeennttee ddeemmooccrraacciiaa eess eell ggoobbiieerrnnoo ppoorr llooss ggoobbeerrnnaaddooss.. EEnn uunn
ssiisstteemmaa ddee ddeemmooccrraacciiaa eell ggoobbiieerrnnoo ssee lleeggiittiimmiizzaa ppoorr mmeeddiioo ddeell
ccoonnsseennttiimmiieennttoo ddeell ppuueebblloo ggoobbeerrnnaaddoo.. EEll ccoonnsseennttiimmiieennttoo ssee eexxpprreessaa
ddee vvaarriiaass ffoorrmmaass ttaalleess ccoommoo eelleecccciioonneess..
• LLaa aacceeppcciioonn oorriiggiinnaall ddee llaa ddeemmooccrraacciiaa aatteenniieennssee eess ““eell ggoobbiieerrnnoo ddee
llaa mmaayyoorriiaa””.. EEnn aatteennaass ttooddoo cciiuuddaaddaannoo ddeebbiiaa ppaarrttiicciippaarr ddee llaass
ddeecciissiioonneess.. EEssttaa eess llaa ddeemmooccrraacciiaa ddiirreeccttaa..
• LLaa ddeemmooccrraacciiaa mmooddeerrnnaa rreeiinnvveennttaaddaa eenn eell SSiigglloo XXVVIIIIII ccoommoo
ddeemmooccrraacciiaa iinnddiirreeccttaa:: llooss vvoottaanntteess eelliiggeenn rreepprreesseennttaanntteess qquuee ttoommaann
llaass ddeecciissiioonneess yy ssoolloo rreessppoonnddeenn aa eellllooss eenn llaa pprrooxxiimmaa eelleecccciioonn..
• RRoouusssseeaauu aarrgguummeennttoo qquuee eessttoo nnoo eess ddeemmooccrraacciiaa ((““TThhee ppeeooppllee ooff
EEnnggllaanndd tthhiinnkk tthheeyy aarree ffrreeee.. TThheeyy aarree ggrraavveellyy mmiissttaakkeenn.. TThheeyy aarree
ffrreeee oonnllyy dduurriinngg tthhee eelleeccttiioonn ooff MMeemmbbeerrss ooff PPaarrlliiaammeenntt’’)),, ppeerroo ssuu
qquueejjaa nnoo ttuuvvoo ccoonnsseeccuueenncciiaa..
• LLaa RReeppuubblliiccaa mmooddeerrnnaa ssee oorriiggiinnaa ccoonn MMaaqquuiiaavveelloo qquuiieenn
ddiivviiddee llooss ggoobbiieerrnnooss eenn ddooss ttiippooss pprriinncciippaaddooss ggoobbeerrnnaaddooss
ppoorr uunn mmoonnaarrccaa yy rreeppuubblliiccaass ggoobbeerrnnaaddooss ppoorr eell PPuueebblloo..
• OOrriiggiinnaallmmeennttee eerraa uunn ssiinnoonniimmoo ppaarraa llaa ppaallaabbrraa eessttaaddoo ccoommoo eell ttiittuulloo
ddee llaa oobbrraa ddee PPllaattoonn ““LLaa RReeppuubblliiccaa””.. PPaarraa eell SS XXVVIIII ccaammbbiioo aa eessttaaddoo
ssiinn uunn rreeyy..

29. RReeppúúbblliiccaa yy ddeemmooccrraacciiaa
ccoonncceeppttooss • LLaa ppaallaabbrraa rreeppuubblliiccaa vviieennee ddeell llaattíínn rreess ppúúbblliiccaa
oo ccoossaa ppuubblliiccaa yy ssee rreeffiieerree aa uunnaa ffoorrmmaa ddee
ggoobbiieerrnnoo ddoonnddee llooss cciiuuddaaddaannooss ccoonndduucceenn ssuuss
aassuunnttooss ppaarraa ssuu pprrooppiioo bbeenneeffiicciioo yy nnoo ppaarraa uunn
rreeyy oo mmoonnaarrccaa..
• JJaammeess MMaaddiissoonn,, eell aauuttoorr ddee mmuucchhooss eennssaayyooss
eenn llooss TThhee FFeeddeerraalliisstt PPaappeerrss ((11778877--8888)),,
eellaabboorroo uunn ccoonncceeppttoo ssooffiissttiiccaaddoo ddeell ggoobbiieerrnnoo
rreeppuubblliiccaannoo.. EExxpplliiccoo eenn eell NNuummeerroo 1100 qquuee uunnaa
rreeppuubblliiccaa ddeebbee sseerr ccoonnttrraassttaaddaa ccoonn llaa
ddeemmooccrraacciiaa.. EEnn eell SS XXVVIIIIII ddeemmooccrraacciiaa
ssiiggnniiffiiccaabbaa ddeemmooccrraacciiaa ppuurraa oo ddiirreeccttaa ((mmaajjoorriittyy
rruullee)).. EEnn llaa ddeemmooccrraacciiaa ppuurraa ddeeccííaa mmaaddiissoonn nnoo
hhaayy ccoonnttrraappeessoo aall ppooddeerr ddee llaa mmaayyoorrííaa ppaarraa
pprrootteeggeerr aall mmaass ddéébbiill yy ppoorr eelllloo llaass
ddeemmooccrraacciiaass ddee eessttee ttiippoo hhaann ssiiddoo
““eessppeeccttááccuullooss ddee ttuurrbbuulleenncciiaa yy ccoonntteenncciióónn””
ddoonnddee llooss ddeerreecchhooss ddee pprrooppiieeddaadd yy sseegguurriiddaadd
ppeerrssoonnaall eessttáánn ssiieemmpprree eenn ppeelliiggrroo..

30. CCiieenncciiaass SSoocciiaalleess eenn PPuueerrttoo
RRiiccoo
• EEll ppeennssaammiieennttoo ssoocciiaall
((rreefflleexxiióónn)) eenn PPuueerrttoo RRiiccoo ssee
rreemmoonnttaann aall pprriinncciippiiooss ddeell ssiigglloo
XXVVII ccuuaannddoo AAgguueeyybbaannaa eell
bbrraavvoo ccoonnssuullttaa llooss ddeemmááss
CCaacciiqquueess ttaaiinnooss yy oorrddeennaa aa
UUrraayyooaann pprroobbaarr eenn eell rriioo
ggrraannddee AAññaassccoo ssii llooss
iinnvvaassoorreess eeuurrooppeeooss eerraann
““ddiioosseess iinnmmoorrttaalleess”” oo hhuummaannooss
• EEssttee eexxppeerriimmeennttoo pprrooppiicciioo llaa
““gguuaassáábbaarraa”” mmoovviimmiieennttoo
ppoollííttiiccoo--mmiilliittaarr oo gguueerrrraa ddee
gguueerrrriillllaass ccoonnttrraa llooss iinnvvaassoorreess
• MMaass aaddeellaannttee llaa oobbrraa ddeell
eeuurrooppeeoo FFrraayy IIññiiggoo AAbbaadd yy
LLaassiieerrrraa ““Hiissttoorriiaa ggeeooggrrááffiiccaa,,
cciivviill yy nnaattuurraall ddee llaa IIssllaa ddee SSaann
JJuuaann BBaauuttiissttaa”” ((11778888))
ddooccuummeennttaa eell eennttoorrnnoo,, ffaauunnaa,,
fflloorraa yy llaass ccoossttuummbbrreess yy
ccaarráácctteerr ddee llaa ppoobbllaacciióónn..
• EEll pprriimmeerr bboorriiccuuaa qquuee eellaabboorraa
uunn tteexxttoo ssoocciioollóóggiiccoo eess
SSaallvvaaddoorr BBrraauu qquuiieenn eessttuuddiiaa llaa
vviiddaa rruurraall eenn ““LLaass ccllaasseess
jjoorrnnaalleerraass ddee PP..RR..”” ((11888822))

31. PPeennssaammiieennttoo yy CCiieenncciiaa SSoocciiaall
ddee PPuueerrttoo RRiiccoo
• DDeessddee 11884488 ccoonnoocceemmooss oobbrraass
ccoommoo eell JJiibbaarroo ddee MMaannuueell
AAlloonnssoo oo eell tteeaattrroo ddee AAlleejjaannddrroo
TTaappiiaa eenn aammbbooss ssee oobbsseerrvvaa
uunnaa pprrooffuunnddaa rreefflleexxiióónn ssoobbrree eell
sseerr ppuueerrttoorrrriiqquueeññoo..
• EEnn llooss 1100 mmaannddaammiieennttooss ddee
llooss Hoommbbrreess LLiibbrreess ddee RRaammóónn
EEmmeetteerriioo BBeettaanncceess
oobbsseerrvvaammooss eell ppeennssaammiieennttoo
mmaass pprrooggrreessiissttaa ddeell SSiigglloo XXIIXX
yy eenn
• LLaa oobbrraa ccoommpplleettaa EEuuggeenniioo
MMaarrííaa ddee Hoossttooss eennccoonnttrraammooss
uunn rriigguurroossoo aannáálliissiiss ssoocciiaall
• DDee aaccuueerrddoo QQuuiinntteerroo ((11999933)) eell
ppeennssaammiieennttoo ssoocciiaall bboorriiccuuaa
ppaarrttee ddeell mmoovviimmiieennttoo oobbrreerroo,,
ccooooppeerraattiivviissttaa yy ppoollííttiiccoo ddee
pprriinncciippiiooss ddeell ssiigglloo XXXX..
• SSiinn eemmbbaarrggoo nnoo eess hhaassttaa llaa
ddeessppuuééss ddee llaa GGrraann DDeepprreessiióónn
ddee llooss EEEEUUUU eenn PPRR qquuee llaa
UUPPRR iinniicciiaa pprrooggrraammaass ccoommoo eell
ddee TTrraabbaajjoo SSoocciiaall yy eenn 11994433 ssee
ffuunnddaa eell CCoolleeggiioo ddee CCiieenncciiaass
SSoocciiaalleess..
• CCoonn llaa mmooddeerrnniizzaacciióónn ddee PPRR
ssee aammppllííaann llooss pprroobblleemmaass
ssoocciiaalleess