1. Pyhimysten kunnioittaminen

2. Sisällys
• Käsite
• Historiaa
• Kanonisointiprosessi
• Teologiaa
• Tärkeitä pyhimyksiä
• Pyhien kunnioittamisen tapoja
• Idän kirkon pyhät
• Pyhimykset ja Suomi
• Kriittisiä näkökulmia
• Kuvat, lähteet ja linkkejä

3. Käsite
• Uudessa testamentissa pyhiksi kutsutaan kaikkia
kristittyjä; esimerkiksi: "Paavali, Kristuksen
Jeesuksen palvelija, kutsuttu apostoliksi ja valittu
julistamaan Jumalan evankeliumia, tervehtii kaikkia
Roomassa olevia Jumalalle rakkaita ja hänen
kutsumiaan pyhiä." Room. 1:1
• Kaikkia kristittyinä kuolleita muistellaan esimerkiksi
Suomen luterilaisessa kirkossa pyhäinpäivänä eli
kaikkien pyhien päivänä loka-marraskuun vaihteessa

4. • Roomalaiskatolinen kirkko kanonisoi eli julistaa
pyhiksi teoissaan tai uskossaan poikkeuksellisia
ihmisiä, joita kutsutaan pyhimyksiksi
• Ortodoksisen kirkon opetus on samantapainen
kuin roomalaiskatolisen, mutta 'pyhimyksen'
tilalla käytetään sanaa 'pyhä'
• Tässä esityksessä käsitellään pääasiassa
roomalaiskatolista opetusta

5. Enkelit kuljettavat pöydänkannella makaavaa pyhää Birgittaa
taivaaseen. Yksityiskohta maalauksesta Roomassa sijaitsevassa
pyhän Birgitan talossa, jossa myös pöytä on edelleen nähtävänä.

6. Historiaa
• Rooman valtakunnan aikana vainoissa surmattuja
marttyyreitä alettiin kunnioittaa erityisinä pyhinä
ihmisinä
• Vainojen päätyttyä pyhimyksinä alettiin pitää
poikkeuksellisen hyveellisesti eläneitä tai uskossaan
esimerkillisiä kristittyjä, esimerkiksi tärkeitä piispoja
ja luostarien perustajia tai ilmestysten näkijöitä
• Pyhimyksen elämään ja kuolemaan voi liittyä myös
ihmeitä
• Kristinuskon levitessä uusille alueille
marttyyripyhimyksiä tuli edelleen, esimerkkinä pyhä
Henrik, Suomen ensimmäinen piispa

7. Marttyyrina kuolleen
pyhän Sebastianuksen
kappeli ja patsas
Roomassa sijaitsevassa
katakombissa

8. • Pyhimysten kunnioitus alkoi spontaanisti
kristikansan keskuudessa
• Vanhalla ajalla ja varhaiskeskiajalla pyhimysusko ei
ollut erityisen kontrolloitua; paikallisia pyhimyksiä oli
runsaasti ja legendoita kehittyi paljon
• Legenda on hurskas kertomus, joka sisältää pyhän
henkilön ihmeellisiä tekoja; pyhimyksen elämäkertaa
kutsutaan hagiografiaksi

9. • Keskiajan kuluessa kehitettiin järjestelmä, jonka
mukaan pyhimykseksi tultiin kirkon hyväksymän
virallisen prosessin kautta
• Roomalaiskatolisen kirkon pyhimysten täsmällistä
määrää on mahdotonta laskea, mutta laajimmissa
pyhimyshakemistoissa on jopa 7000 nimeä
• 33 pyhimystä on saanut erityisen arvonimen
"kirkonopettaja"

10. Paavi Innocentius III, jonka aikana 1200-luvun alkupuolella kaikille
uusille kulteille alettiin vaatia paavin hyväksyntä

11. • Vuonna 1969 roomalaiskatolinen kirkko uudisti
pyhimyskalenterin, josta poistettiin epähistoriallisina pidetyt
henkilöt. Heitä saatetaan kuitenkin kunnioittaa edelleen -
esimerkiksi pyhä Yrjö lohikäärmeineen palautettiin kansan
vaatimuksesta kalenteriin vuonna 2000.
• Kaikille pyhimyksille on nimetty yhteinen muistopäivä, jota
roomalaiskatoliset viettävät 1.11. Joissakin maissa vietettävä
Halloween on pyhäinpäivän aatto (All Hallow's Eve).
• Pyhimyskalenterista on kehittynyt nimipäiväkalenteri.
Aikanaan oli tapana antaa lapselle pyhimyksen nimi, jolloin
hänen ajateltiin olevan pyhimyksen erityisessä
suojeluksessa. Pyhimyksen juhlasta tuli myös hänen
kaimansa juhlapäivä.

12. Kanonisointiprosessi
• Pyhimykseksijulistamisprosessi alkaa
roomalaiskatolisessa kirkossa tavallisesti aikaisintaan
viisi vuotta henkilön kuoleman jälkeen
• Ensimmäinen aste on kunnioitetuksi määrittäminen
ja toinen autuaaksijulistaminen eli beatifikaatio
• Kolmannen vaiheen, kanonisaation eli
pyhäksijulistamisen edellytyksenä on mm. kaksi
virallisesti todettua ihmettä, esimerkiksi sairauden
paraneminen pyhän henkilön haudalla
käymisen ja häneltä avun rukoilemisen yhteydessä
• Roomalaiskatolisessa kirkossa vain paavi voi julistaa
pyhimyksiä

13. Neitsyt Maria ja Jeesus-lapsi
pyhän Tuomas Akvinolaisen
kirkossa Pariisissa

14. Teologiaa
• Kanonisointi ei tee pyhimystä, vaan sillä
roomalaiskatolinen ja ortodoksinen kirkko
tunnustavat asian - pyhimykseksi tullaan elämällä
pyhimyksen elämä tai marttyyrikuoleman kautta
• Pyhimysten uskotaan pääsevän suoraan
taivaaseen ilman puhdistautumista kiirastulessa
• Palvontaa osoitetaan vain Jumalalle, joten
pyhimyksiä ei palvota, vaan kunnioitetaan

15. • Pyhimyskultti tarkoittaa pyhimyksille osoitetun
kunnioituksen kokonaisuutta kaikkine tapoineen ja
uskomuksineen; erikseen voidaan puhua myös
esim. Maria-kultista
• Erityisesti keskiajalla kansanomainen
pyhimysusko oli laajaa ja monimuotoista
• Virallisesti pyhimykset toimivat esikuvina,
taivaallisina esirukoilijoina ja välittäjinä ihmisen ja
Jumalan välillä. Ihminen saattoi pyytää esimerkiksi
pyhää Annaa, Neitsyt Marian äitiä, viemään hänen
asiansa Jeesukselle. Käytännössä kansa ei
välttämättä ymmärtänyt tällaista erottelua, vaan
rukoukset osoitettiin suoraan pyhimyksille.

16. Pyhimyksillä on usein nimikkotehtäviä tai vastuualueita, joiden
suojelijoita he ovat. Esimerkiksi Euroopalla on useita
suojeluspyhimyksiä, kuten pyhä Benedictus ja pyhä Birgitta sekä
Neitsyt Maria. Marian sininen viitta ja kruunun 12 kultatähteä
esiintyvät EU:n lipussa.

17. Neitsyt Marialle on
omistettu valtava määrä
kirkkoja. Pelkästään
Roomassa niitä on useita:
Santa Maria in Trastevere,
Santa Maria Maggiore,
Santa Maria degli Martiri,
Santa Maria della Scala...
Suomessa mm. Turun
tuomiokirkko on omistettu
Marialle. Kuvassa Notre
Dame de Paris.

18. Tärkeitä pyhimyksiä
• Pyhimyksistä tärkein on Neitsyt Maria, joka on
Jumalanäiti ja taivaan kuningatar
• Myös muut Raamatun henkilöt, kuten apostolit ja
evankelistat, ovat suurimpia pyhimyksiä
• Muita kuuluisia pyhiä lännen kirkossa ovat
esimerkiksi luostarijärjestöjen perustajat Benedictus
Nursialainen ja Franciscus Assisilainen sekä
mystikot, kuten Ávilan Teresa

20. Nykypäivän pyhimyksiä
• Pyhimyksiä kanonisoidaan yhä nykypäivänä; paavi
Johannes Paavali II (paavina v. 1978-2005) julisti
enemmän pyhimyksiä kuin kukaan aikaisempi paavi,
esimerkiksi 120 kiinalaista marttyyriä yhdellä kertaa
• Johannes Paavali II:n pyhimykseksi
julistamisprosessi aloitettiin poikkeuksellisen pian
hänen kuolemansa jälkeen ja on tätä kirjoitettaessa
(7/2013) meneillään; hänen autuaaksi julistamisensa
tapahtui 1.5.2011
• samoin on meneillään Äiti Teresan
kanonisointiprosessi; hänet julistettiin autuaaksi
vuonna 2003

21. Autuaat äiti Teresa ja Johannes Paavali II kuvattuina San
Sebastiano fuori de Mura-kirkossa Roomassa

22. Pyhimysten kunnioittamisen tapoja
• Pyhimysten haudoille ruvettiin kokoontumaan
muistelemaan heitä ja viettämään jumalanpalveluksia
• Näin tehtiin erityisesti pyhimyksen kuolinpäivänä eli
hänen uuteen elämään syntymisensä päivänä
• Tästä saivat alkunsa pyhimyksille omistetut muisto-
ja juhlapäivät jumalanpalveluksineen ja kulkueineen
• Pyhimyksistä tehdään kuvia ja patsaita ja heille
omistetaan kirkkoja ja kappeleita. Heidän
elämäntarinoitaan muistellaan kuvin ja sanoin.

23. Pyhän Birgitan reliikkejä: tyyny,
jouhipaita ja luu relikvaariossa
eli reliikkisäiliössä

24. • Pyhiinvaelluksia tehdään marttyyrien ja muiden
pyhimysten haudoille tai kirkkoihin, joissa oli
reliikkejä eli pyhäinjäännöksiä
• Reliikki on pyhimyksen maallinen jäänne, yleensä
luu tai henkilölle kuulunut esine; pyhimyksen
uskotaan olevan läsnä reliikissään, joten hän voi
esimerkiksi tehdä ihmeitä sen kautta. Jokaisen
roomalaiskatolisen ja ortodoksisen
kirkkorakennuksen alttarin sisällä on reliikki
• Tärkeimmät pyhiinvaelluskohteet lännen kirkossa
ovat Rooma, Jerusalem ja Santiago de Compostela

25. Rukousnauha eli ruusukko eli rosario. Helmien kohdalla
luetut Ave Maria -rukoukset ovat kuin Marialle
ojennettuja ruusuja

26. Mitä pyhimykset merkitsevät
ihmisille?
• Pyhimyksiltä voidaan pyytää esirukouksia ja heille
osoitetaan kiitollisuutta saadusta avusta. Seuraavissa
kuvissa on pyhimyksille, esimerkiksi Neitsyt Marialle
osoitettuja kiitoksia ja rukouksia
• Pyhimysten esimerkkiä voidaan pyrkiä seuraamaan
omassa hengellisessä elämässä
• Eri ammattikunnilla on nimikko- ja
suojeluspyhimyksiä

28. Idän kirkon pyhät
• Monet jakamattoman kirkon ajan pyhimykset ovat
yhteisiä idän ja lännen kirkoille eli ortodokseille ja
roomalaiskatolisille
• Ortodokseilla on pyhille monenlaisia erilaisia
nimityksiä, esim. apostolinvertainen tai tunnustaja
• Ortodoksisessa kirkossa pyhät ihmiset kanonisoi
paikallinen synodi eli piispojen kokous
• Ortodoksit viettävät kaikkien pyhien sunnuntaita
keväällä viikko helluntain jälkeen. Suomessa
vietetään loka-marraskuun vaihteessa Karjalan
pyhittäjien ja valistajien muistopäivää

29. Ikoneja Tampereen
ortodoksisen seurakunnan
seurakuntasalista. Ikonit
esittävät aina Raamatun
kertomuksia tai pyhiä ihmisiä.

30. Pyhimykset ja Suomi
• Pyhimysusko tuli Suomeen kristinuskon myötä
keskiajalla; se oli yksi ilmiöistä, jotka liittivät Suomen
yleiseurooppalaiseen kulttuuriin
• Myös suomalaiset kävivät pyhiinvaellusmatkoilla
esimerkiksi Roomassa asti; paikallisia
pyhiinvaelluskohteita olivat mm. pyhään Henrikiin
liittyvät paikat, kuten Turun tuomiokirkko,
Nousiaisten kirkko ja Köyliönjärven Kirkkokari
• Nykypäivänä pyhän Henrikin tien pyhiinvaellukset
on elvytetty uudelleen

31. Pyhimyksiä esittävät
puuveistokset ovat alunperin
olleet värikkäiksi maalattuja.
Kuvat Porvoon
tuomiokirkosta (oikealla) ja
Messukylän vanhasta
kirkosta Tampereelta

32. • Reformaation aikana pyhimykset kiellettiin ja
pyhimyspatsaat poistettiin kirkoista; Suomessa niitä
ei kuitenkaan yleensä hävitetty, vaan niitä on säilynyt
sakastien komeroissa ja muissa varastoissa jopa 800
kappaletta; kirkkojen seiniin maalatut kuvat
peitettiin yleensä vasta 1700-luvulla
• Joitakin pyhimysjuhlia säilyi kalenterissa, esim.
tapaninpäivä eli ensimmäisen marttyyrin
Stefanoksen muistopäivä
• Etunimissä perinteisiä pyhimysnimiä on edelleen
paljon; joitakin pyhimyksiä esiintyy myös
paikannimissä
(Mikkeli <= St. Michael <= arkkienkeli Mikael)

33. Suomessa suosittuja
• Neitsyt Maria oli Suomessakin suosituin pyhimys
• Ainoa "suomalainen" pyhimys on piispa Henrik, joka
lienee ollut syntyperältään englantilainen, lisäksi
1300-luvulla elänyt piispa Hemming julistettiin
autuaaksi
• Norjalainen soturikuningas Olavi oli koko Pohjolassa
suosittu pyhimys, myös Suomessa, jossa hänelle
nimettiin paitsi kirkkoja, myös linna

35. • Pyhä Yrjö lohikäärmeineen oli hyvin suosittu
ainakin suomalaisten kirkkojen maalauksissa ja
veistoksissa
• Pyhän Birgitan perustaman järjestön luostari toimi
Naantalissa (Nådendal eli Armonlaakso); Naantalin
seurakunnan nykyinen kirkko oli alunperin luostarin
kirkko
• Lucianpäivää on alettu viettää Ruotsista tulleen
mallin mukaan 1900-luvulla

36. Kriittisiä näkökulmia
• Historiallisesta näkökulmasta tarkasteltuna pyhimysten
kunnioitus korvasi monijumalaisuuden ja sai siltä piirteitä
• Kansanomaisessa hurskaudessa kunnioituksen ja palvonnan
raja voi olla hämärä ja kertomukset pyhimyksistä vailla
historiallista todellisuuspohjaa
• Protestanttiset kirkot kritisoivat ajatusta siitä, että jotkut
ihmiset pääsisivät helpommin tai suoremmin taivaaseen kuin
toiset - taustalla on reformaation käsitys siitä, että teot eivät
pelasta ketään vaan vain Jumalan armo
• Protestanttisen käsityksen mukaan Jumalan ja ihmisen välille
ei tarvita muuta välittäjää kuin Kristus. Esikuvallisia kristittyjä
voidaan toki muistella ja kunnioittaa.

37. Tietoa esityksen kuvista
• Otsikkosivun kuva: evankelista Markus leijonineen kuvattuna Pyhän
Benedictuksen luostarin seinämaalauksessa Subiacossa Italiassa
• Sisällysluettelosivulla: Ikoninurkkaus kylämuseossa Karjalassa
• Pyhän Sebastianuksen kappeli sijaitsee San Sebastianon katakombissa
Roomassa
• Innocentius III on kuvattuna Subiacossa Pyhän Benedictuksen luostarin
seinämaalauksessa
• Maria-kuvien kooste, vasemmalta ylhäältä alkaen: San Sebastian fuori de
Mura –kirkko Roomassa, Marialle omistetun kirkon alttari Teneriffalla,
Birgittalaissisarten majatalo Turussa, Maria-nukkeja kapusiinimunkkien
museossa Roomassa
• Pyhän Birgitan talo sijaitsee Roomassa Piazza Farnesen laidalla
• Pyhimyksille osoitetut rukoukset ja kiitokset on kuvattu Roomassa Viale del
Trastevere -kadun varrella ja Santa Maria in Trastevere -kirkossa
• Olavinlinna sijaitsee Savonlinnassa, jossa juhlitaan vuosittain myös Pyhän
Olavin päivää 29.7.
• Euroopan unionin lippua lukuun ottamatta kaikki kuvat on ottanut
esityksen laatija Virpi Loikkanen

38. Kirjalliset lähteet
• Hallam, Elisabeth (toim.), Pyhiä miehiä ja naisia. Keitä he
ovat ja miten he auttavat. Yli 150 taivaallista pyhää
Agneksesta Zitaan. Karisto 1996.
• Hanki et alii, Silta 2. Kristinuskon historia. WSOY 2009.
• Heikkilä, Tuomas ja Suvikumpu Liisa, Pyhimyksiä ja
paanukattoja. Kulttuuriretkiä Suomen kirkkoihin. Kirjapaja
2009. Erittäin suositeltava teos!
• Stemp, Richard, Kirkkojen ja katedraalien kieli. Mitä
kirkkojen arkkitehtuurin ja taiteen yksityiskohdat kertovat.
Kustannusosakeyhtiö Nemo 2011.
• Vuola, Elina, Jumalainen nainen. Neitsyt Mariaa etsimässä.
Otava 2010.

39. Nettilähteet
• Ortodoksisen kirkon tapa käyttää nimitystä pyhä:
http://www.ortodoksi.net/tietopankki/arvonimet/pyha.htm (luettu 26.7.2013)
• Iltalehden uutinen paavi Johannes Paavali II:n autuaaksijulistamisesta:
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2011050113641348_ul.shtml (luettu 26.7.2013)
•Wikipedian artikkeli Äiti Teresasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Äiti_Teresa
(luettu 26.7.2013)
• Pyhien kanonisaatiosta ortodoksisessa kirkossa:
http://www.ortodoksi.net/index.php/Kanonisaatio (luettu 28.7.2013)
• Kirkonopettajien luettelo ja termin selitys: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kirkonopettaja
(luettu 26.7.2013)
• Pyhimysten luettelo Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_pyhimyksistä
(luettu 26.7.2013)
• Pyhän Henrikin tie: http://fi.wikipedia.org/wiki/Pyhän_Henrikin_tie
(luettu pyhän Olavin päivänä 29.7.2013)
• Pyhäinpäivästä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Pyhäinpäivä
(luettu Pyhän Olavin päivänä 29.7.2013)
• Karjalan pyhittäjien ja valistajien muistopäivä:
http://www.ortodoksi.net/index.php/Karjalan_valistajat
(luettu Pyhän Olavin päivänä 29.7.2013)

40. Linkkejä
• Erinomainen kuvaus San Sebastianon katakombista ja sen päällä olevasta
San Sebastiano fuori de Mura -kirkosta:
http://hurmioitunut.blogspot.fi/2013/07/sansebastiano-fuori-le-mura-ja.html
(luettu 26.7.2013)
• Laajaa tietoa ortodoksisista pyhistä:
http://www.ortodoksi.net/index.php/Luokka:Pyhät (luettu 26.7.2013)
• Asiantuntevasti pyhimysuskon, beatifikaation ja kanonisaation historiasta:
http://johannespaavali.com/tag/kanonisaatio/ (luettu 28.7.2013)
• Tietoa pyhästä Henrikistä, Suomen taivaallisesta suojelijasta:
http://katolinen.net/?page_id=390 (luettu 28.7.2013)
• Roomalaiskatolisesta aneopista:
http://hyviauutisia.net/pelastuminen/aneet/ (luettu 28.7.2013)
• Laaja blogiteksti pyhimysten kunnioittamisesta:
http://hyviauutisia.net/maria-japyhat/pyhien-rukoileminen-ja-
kunnioittaminen/ (luettu Pyhän Olavin päivänä 29.7.2013)

41. Mielenkiinnosta kiittäen
Virpi Loikkanen
Savonlinnan lyseon lukio ja taidelukio
http://virpinkurssit.pbworks.com
http://mobileshanke.blogspot.fi
http://virpiloi.blogspot.fi
Tämä esitys on käytettävissä Creative Commons -lisenssillä CC-
BY-SA eli nimeä-tarttuva