Miksi Jumala antoi käskyt? Miksi on laki ja evankeliumi? Miksi näiden erottaminen ja ymmärtäminen on äärimmäisen tärkeää?

1. Käskyjen tarkoitus

2. Kymmenen käskyn tiivistelmä
Rakkauden kaksoiskäsky
”Rakasta Herraa,…...Tämä on suurin
ja ensimmäinen käsky.
Toinen, tämän vertainen, on: ’Rakasta
lähimmäistäsi… ’
Näissä kahdessa käskyssä riippuu
kaikki laki ja profeetat."
(Matt. 22:38-40)

3. Mitä Jumala sanoo kaikista näistä
käskyistä?
VASTAUS:
Hän sanoo näin: Minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala, joka
panen lapset vastaamaan isiensä pahoista teoista aina kolmanteen ja
neljänteen polveen, jos he vihaavat minua, mutta tuhansien sukupolvien
ajan osoitan armoni niille, jotka rakastavat minua ja noudattavat minun
käskyjäni.
MITÄ SE MERKITSEE? VASTAUS:
Jumala uhkaa rangaistuksella kaikkia, jotka rikkovat hänen käskyjään.
Sen tähden meidän tulee pelätä hänen vihaansa, emmekä saa tehdä
vastoin näitä käskyjä. Jokaiselle näitä käskyjä noudattavalle hän sen
sijaan lupaa armoa ja kaikkea hyvää. Siksi meidän on rakastettava häntä
ja turvauduttava häneen sekä mielellämme noudatettava hänen
käskyjään.
(Lutherin Vähä katekismus)

4. Jumala vaatii, että häntä totellaan
 Jumala on ”kiivas” ja odottaa, että
hänen tahtoaan noudatetaan.
 Adamia ja Eevaa rangaistiin
tottelemattomuudesta ja koko
ihmiskunta erotettiin Jumalasta
syntiinlankeemuksen seurauksena.
 Jeesus osoitti Jumalan kiivauden
sanallaan, ”joka sanoo: 'Sinä hullu',
on ansainnut helvetin tulen.” (Matt.
5:22).
 Jumalan laki ei ole ”ihannepykälä”,
josta kristittyjen ei tarvitsisi välittää.
Lainhylkääjille (antinomistit) se
sitävastoin oli vain ”ihannepykälä”
ilman todellista painoarvoa.

5. Jumalan tahto käsittää lain ja
evankeliumin
Jumalan pyhä laki Jumalan pyhä evankeliumi
 Jeesuksen mukaan lain sisältö on  Armon ydin on anteeksiantamus.
Jumalan ja lähimmäisen
rakastaminen.  A.R.M.O = Ansaitsematon
Rakkaus Meidän Osaksemme
 Laki osoittaa rakkauden sisällön.
 Kristus täytti lain vaatimuksen ja
 Laki on kristityn ystävä, synti on hankki pyhällä elämällään meille
vihollinen. vanhurskauden, joka kestää
tuomiollakin.
 ”Sillä kun synti otti käskysanasta
aiheen, petti se minut ja kuoletti  Ristinkuolema sovitti meidän
minut käskysanan kautta. Niin, laki rikkomuksemme ja syntimme.
on kuitenkin pyhä ja käskysana
pyhä, vanhurskas ja hyvä.” Room.  Evankeliumi antaa voimaa lain
7:11-12. noudattamiseen.
 Jumalan tahto on kristityllekin
sama 10 käskyä.

6. Laki ei ole pelastustie
 Syntiinlangenneelle ja perisyntiselle
ihmissuvulle käskyjen täyttäminen edes
sekunniksi on täysin mahdotonta. ”Sillä joka
pitää koko lain, mutta rikkoo yhtä kohtaa
vastaan, se on syypää kaikissa kohdin”. (Jaak.
2:10)
 Lain tehtävä on ”kasvattaa meitä Kristukseen”.
 Kristitty on lain kautta kuollut pois laista
(pelastustienä) ja liittynyt Kristukseen ja
hänessä uuteen elämään (Gal. 2:19).
 ”Niinmuodoin on laista tullut meille kasvattaja
Kristukseen, että me uskosta vanhurskaiksi
tulisimme. Mutta uskon tultua me emme enää
ole kasvattajan alaisia. Sillä te olette kaikki
uskon kautta Jumalan lapsia Kristuksessa
Jeesuksessa.” Gal. 3:24-26.

7. ”emme ole kasvattajan alaisia”
Gal. 3:24-26.
Galatalaiskirjeen kohta puhuu kahdesta
pelastustiestä, lain tiestä ja uskon tiestä. Lain
tie kasvattaa tuomion uhalla turvaamaan
Kristukseen. Kristuksessa ollessa emme
enää ole velvolliset yrittämään taivaaseen
lain täyttämisen tietä vaan uskossa
turvaamisen kautta.
 Tämä ei tarkoita sitä, ettei meidän uskovina
enää tarvitse noudattaa lakia. Kun Psalmi
sanoo ”Sinun sanasi on minun jalkaini
lamppu” se tarkoittaa koko sanaa, lakia ja
evankeliumia.
 Ei tarkoita sitä, ettei meidän tarvitse enää
lukea ja kuulla lakia.
 Ei tarkoita sitä, ettei meille uskovina enää
tarvitse saarnata lakia.
 Tarkoittaa, että laki ei voi meitä tuomita, jos
turvaudumme Kristukseen.

8. Emme ole lainhylkääjiä
Apostolit saarnasivat kristityille lakia ja evankeliumia.
”Paetkaa haureutta”. (1 Kor. 6:8.). ”Älkää myöskään ruvetko epäjumalanpalvelijoiksi” (1. Kor.
10:7), ”Älkäämmekä harjoittako haureutta,” (8), ”Älkäämme myöskään kiusatko Herraa,” (9),
”Älkääkä napisko” (10), ”paetkaa epäjumalanpalvelusta.” (14), ”Sentähden, joka luulee
seisovansa, katsokoon, ettei lankea”. (12)
 Lutherin ajan lainhylkääjät opettivat, että laki ei kuulu enää kristitylle, eivätkä sallineet sitä enää
saarnata kristityille. Heidän mukaansa laki sopi enää vain raastupaan. Mitään hengellistä
merkitystä sillä ei voinut olla, koska se oli ”Jumalan epäonnistunut yritys pelastaa ihminen”.
 Hurmahenget taas opettivat, että Pyhä Henki opettaa jokaista uskovaa suoraan ilman
ulkonaista sanaa ja opetusta.Siksi lakiakaan ei enää tarvinnut eikä saanut opettaa kristityille.
Johdonmukaisesti he syrjäyttivät Raamatun opetuksen – Jos kerran Henki opettaa jokaista,
Raamatun ja saarnaajien virka on lakannut!
 Kristitylle on rakasta kuulla lakia opetettavan, sillä laki on Jumalan tahto. Joka rakastaa
Jumalaa, rakastaa hänen tahtoaan (”tahdon tehdä hyvää”, Rm.7). Vanhan Adamin tähden sitä
on hyvä kerrata, sillä me mieluusti ”unohdamme” Jumalan tahdon ja teemme omia
”lievennyspykäliä”. Jumalan laki on evankeliumin ohella Pyhän Hengen puhetta meissä ja
meille.
 Raamattu on Pyhän Hengen kirja. Raamatun sanan mukaisesti hän ohjaa meitä
sydämessämme, kun luemme sanaa ja kuulemme sitä. Koko sana on ”jalkaini lamppu”. (Ps
119:105)
 Pyhä Henki opettaa meitä Jumalan sanan ”neuvon, opetuksen ja nuhteen sanoilla”, joihin 10
käskyä sisältyy. Ilman lain opetusta ei alkuseurakunta pärjännyt, emmekä mekään. Apostolien
kirjeet ovat tästä hyvä todistus.
 Asiasisällöltään ”neuvon, opetuksen ja nuhteen sanat” merkitsee samaa kuin tunnustuskirjojen
lain kolmas käyttö.

9. Lain kolme käyttöä
(Tunnustuskirjat)
1. Yhteiskunnallinen käyttö: Yhteiskuntaelämän ohjaaminen.
2. Teologinen käyttö: Pyhä Henki kasvattaa meitä lain avulla
Kristukseen, pakottaa pakenemaan Herran sovitusveren ja
lainavanhurskauden turviin.
3. ”Opetuksen, neuvon ja nuhteen sanat” uskoville. Pyhä Henki
käyttää lakia ohjaamaan kristillistä elämää. Näin lakia käytti
uskoville Paavali ja muut apostolit. Kristitty kuulee lakia Hengen
luomassa uudessa kuuliaisuudessa eikä suhde lakiin ole enää
pelko vaan rakkaus.
“Kukapa ei tahtoisi sellaista lakia kuulla ja
sydämestään noudattaa, joka teki niin hyvin,
että pakotti Kristus-kalliolle pelastuksen
yhteyteen!”

10. Sama vielä kerran
Laki on ”pelote” hillittömille.
 Kuten poliisien läsnäolo hillitsee varkauden, niin lakiin kuuluvan
iankaikkisen rangaistuksen pelko rajoittaa pahuuttamme.
Laki on peili
 Peili kertoo meille millaista tekoa me olemme. Samoin laki: ”Mutta
syntiä en olisi tullut tuntemaan muuten kuin lain kautta; sillä en
minä olisi tiennyt himosta, ellei laki olisi sanonut: "Älä himoitse."”
Room. 7:7.
Laki on ohjainluoti
 Se näyttää kristitylle, mitkä teot ovat Jumalan mielen mukaisia:
esimerkiksi ”Paetkaa haureutta” 1 Kor. 6:18; ”…te itse teette
vääryyttä ja riistätte toisen omaa, vieläpä veljien. Vai ettekö tiedä,
etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa?” 1. Kor. 6:8.

11. Raamatun esimerkkejä suhteesta
lakiin
Kaksi rukoilijaa
Fariseus seisoi ja rukoili itsekseen näin: 'Jumala, minä kiitän sinua,
etten minä ole niinkuin muut ihmiset, riistäjät, väärämieliset,
huorintekijät, enkä myöskään niinkuin tuo publikaani. Minä
paastoan kahdesti viikossa; minä annan kymmenykset kaikista
tuloistani.' Mutta publikaani seisoi taampana eikä edes tahtonut
nostaa silmiään taivasta kohti, vaan löi rintaansa ja sanoi: 'Jumala,
ole minulle syntiselle armollinen.' (Luuk. 18:11-13)
Fariseus vertasi itseään toisiin ihmisiin.
Publikaani vertasi itseään Jumalan lakiin.
Jumalan laki hiljentää uskovatkin!
Sillä jos Aabraham on teoista vanhurskautettu, on hänellä
kerskaamista, mutta ei Jumalan edessä. (Room. 4:2)

12. Tunnustuskirjat lain käytöstä
(Yksimielisyyden ohje)
Kysymys oli kiistakysymys uskonpuhdistuksen aikaan lainhylkääjien tähden
 1. Me uskomme, opetamme ja tunnustamme, että lain ja evankeliumin erottaminen on hyvin kirkas valo,
jota kirkossa on erittäin tunnollisesti vaalittava. Siinä valossa Jumalan sanaa jaetaan oikein, niin kuin pyhä
(2. Tim. 2:15) Paavali kehottaa tekemään.
 2. Me uskomme, opetamme ja tunnustamme, että laki on varsinaisesti se jumalallinen oppi, joka opettaa,
mikä on oikein eli mikä on Jumalalle mieluista; se nuhtelee kaikesta, mikä on syntiä ja Jumalan tahdon
vastaista.
 3. Niinpä kaikki, mikä nuhtelee synnistä, on lain saarnaa ja kuuluu sen piiriin.
 4. Evankeliumi on sitä vastoin sanan varsinaisessa merkityksessä sitä oppia, joka ilmoittaa, mitä sellaisen
ihmisen tulee uskoa, joka ei ole pitänyt lakia ja joka on lain tuomitsema: Kristus on sovittanut ja maksanut
kaiken synnin sekä hankkinut ja ansainnut syntiselle syntien anteeksiannon, (Room. 1:17) Jumalalle
kelpaavan vanhurskauden ja iankaikkisen (2. Kor. 5:21) elämän, edellyttämättä syntiseltä mitään omaa
ansiota.
 ”...me hylkäämme sellaisen vääränä ja vahingollisena pitämämme opetuksen, jonka mukaan evankeliumi
on varsinaisesti parannus- eli nuhdesaarnaa eikä pelkkää armon julistamista. Tuollainen opetus tekee
evankeliumista uudestaan lain opin, pimentää Kristuksen ansion ja tekee Raamatusta hämärän, riistää
kristityiltä oikean lohdun ja päästää paavilaisuuden takaisin kirkkoon.”
 Laki on annettu ihmisille kolmesta syystä: 1. se pitää hillittömiä ja tottelemattomia ulkonaisesti kurissa, 2.
se opettaa ihmiset tuntemaan syntinsä, 3. se on uudestisyntyneille varmana ohjeena, jonka mukaan
heidän tulee järjestää ja suunnata koko elämänsä - eiväthän hekään ole päässeet eroon lihasta.
Perustelut JATKUU..

13. ...jatkuu
Perustelut
Oikea kristillinen oppi
 1. Me uskomme, opetamme ja tunnustamme: Vaikka Kristus on vapauttanut oikein
uskovat, todella Jumalan puoleen kääntyneet ihmiset lain kirouksesta ja pakosta, ei
näiden silti ole määrä olla ilman lakia, vaan Jumalan Poika on lunastanut heidät
juuri sitä varten, että he syventyisivät siihen päivin ja öin (Ps. 119:1). Eiväthän
esivanhempamme eläneet ilman lakia edes ennen lankeemusta, vaan Jumalan laki
oli kirjoitettu heidänkin sydämeensä, koskapa heidät oli luotu Jumalan (1. Moos.
1:27) kuvaksi.
 2. Me uskomme, opetamme ja tunnustamme, että lakia on tunnollisesti
saarnattava, ei ainoastaan epäuskoisille ja paatuneille, vaan myös oikeauskoisille,
vilpittömästi kääntyneille, uudestisyntyneille, uskosta vanhurskautetuille ihmisille.
jatkuu...

14. jatkuu...
 3. Vaikka he näet ovat uudestisyntyneitä, "mielensä hengeltä uudistuneita", ei
uudestisyntyminen ja (Ef. 4:23) uudistus ole tässä maailmassa täydellistä vaan
vasta alullaan. Uskovaisten "mielen henki" on alituisessa taistelussa lihaa eli
meihin koko elämän ajaksi piintynyttä turmelusta vastaan. Tämä vanha Aadam,
joka yhä vielä on ihmisen järkeen, tahtoon ja kaikkiin kykyihin piintyneenä, olisi
alttiisti ryhtymässä ihmisten uskollisuudessaan keksimiin ja itse valitsemiin
jumalanpalvelusmenoihin; siksi on välttämätöntä, että Herran laki aina loistaa
meille. Vanha Aadam ei saa noudattaa omaa tahtoaan, vaan se on sekä lain
kehotuksin ja uhkauksin että myös rangaistuksin ja kärsimyksin pakotettava
seuraamaan Hengen johdatusta ja antautumaan hänen vangikseen (1. Kor. 9:27;
Room. 6:12; Gal. 6:14; Ps. 119:1; Hepr. 13:21). <<<0441>>>
 4. Me uskomme, opetamme ja tunnustamme, että lain teot on osattava erottaa
Hengen hedelmistä. Lain mukaisia tekoja on katsottava ja sanottava lain teoiksi
niin kauan kuin yksinomaan rangaistuksesta muistuttaminen ja Jumalan vihan
uhka puristaa ne esiin ihmisestä.
jatkuu...

15. jatkuu...
 5. Hengen hedelmiä ovat sitä vastoin ne teot, joita uskovissa asuva Jumalan Henki
saa aikaan uudestisyntyneiden välityksellä. Niitä uskovaiset tekevät
uudestisyntyneinä vapaaehtoisesti, ikään kuin eivät olisi edes kuulleet mistään
käskystä, uhkauksesta tai palkinnosta. Tällä tavoin Jumalan lapset (Ps. 119:1)
"elävät Jumalan laissa" ja vaeltavat sen mukaan. Pyhä Paavali kutsuu lakia
Kristuksen laiksi ja mielen laiksi. Silti Jumalan lapset eivät ole lain alla, vaan armon
alla (Room. 7:25; Room. 8:7).
 6. Laki on siis yhä vielä yksi ja sama laki niin katuville kuin paatuneillekin, niin
uudestisyntyneille kuin uudestisyntymättömillekin, sillä se on Jumalan
muuttumaton tahto. Ero on kuuliaisuudessa eli pelkästään ihmisissä.
Uudestisyntymätön tottelee lakia pakosta, vastahakoisena - ja niin täyttää lain
vaatimuksia vielä uudestisyntynytkin, sikäli kuin hän on lihaa. Mutta uskova, sikäli
kuin on uudestisyntynyt, tekee alttiisti ja vailla pakkoa sellaista, mitä ei mikään
lain uhkaus ikinä saisi häntä tekemään.
Väärä oppi
 Edellä sanotun perusteella me hylkäämme vahingollisena, kristillisen siveellisyyden
ja oikean jumalisuuden vastaisena sellaisen harhaopin, jonka mukaan lakia ei
edellä selostetulla tavalla pitäisi saarnata kristityille, oikein uskoville, vaan
ainoastaan epäuskoisille, paatuneille jumalattomille.

16. Jeesus täytti
lain, ei
hylännyt sitä.
Kuva: Jeesus
tuodaan lain
käskyä
noudattaen
temppeliin.
Mutta kun aika oli täytetty, lähetti Jumala Poikansa, vaimosta
syntyneen, lain alaiseksi syntyneen, lunastamaan lain alaiset,
että me pääsisimme lapsen asemaan. Ja koska te olette lapsia,
on Jumala lähettänyt meidän sydämeemme Poikansa Hengen,
joka huutaa: "Abba! Isä!" Gal. 4:4-6.