3. 29.1.2015 3
Ilmiöiden tasolla nyt tapahtuvaa muutosta
• ei voida analysoida seuraamalla jonkin ilmiön tai
tapahtuman määrättyä ja yhdensuuntaista kehityskulkua;
• ei voida selittää pelkästään viittaamalla sosiaalisiin,
poliittisiin, taloudellisiin tai edes luonnonlakeihin tai
kehityksen sisäiseen logiikkaan,
vaan se
• voidaan selittää ainoastaan systeemisen ajattelun avulla ja
viittaamalla lukuisiin vastakkaisuuksiin, epälineaarisiin
kehityskulkuihin, epäjohdon-mukaisuuksiin ja
tarkastelemalla näiden mahdollisesti tuottamia ei-
tarkoitettuja ja ei-ennakoituja seuraamuksia.
Muutoksen muuttuva luonne
4. 29.1.2015 4
aika
Evolutionaarinen kehitys
tasaisen kehityksen
vaihe
uutta informaatiota
/ energiaa
uusi tasaisen
kehityksen vaihe
kehitys muuttuu
ennakoimattomaksi ja
lähenee kaaosta
ennustettu kehitys
toteutuva kehitysEsim. villi kortti
kehitys
5. 29.1.2015 5
Mahdolliset ja todennäköiset
tulevaisuudet
NYKYHETKI
Kaikki mitä
voimme kuvitella
(science fiction,
myytit, sadut,
tarinat, unet, jne.)
Kaikki mikä
on
mahdollista
(rajoina mm.
luonnonlait
jne.)
Kaikki mikä on
todennäköistä
Toivottavat
asiat
Vältettävät
asiat
Neut-
raalit
asiat
6. 29.1.2015 6
Tulevaisuus voi olla…
Mutta entäs jos
sittenkin sataa?
Mikä on
vaihtoehtoinen
tulevaisuuden-
suunnitelma?
Todennäköinen
• Todennäköisesti aurinko nousee huomennakin.
Mahdollinen
• On mahdollista, että huomenna
sataa.
Ehdollinen
• “Jos huomenna ei sada, lähdemme retkelle”.
Toivottava
• “Toivonpa, ettei huomenna sataisi…”
Pelottava (vältettävä)
• “mutta pelkään, että sää on kuitenkin huono.”
7. 29.1.2015 7
Asenteet tulevaisuuteen
Virran vietävänä
Sopeutumiskykyinen
Ennalta-
ehkäisevä
Innovatiivinen
Passiivinen
Reaktiivinen eli
sopeutuva
Preaktiivinen eli
ennakoiva
Proaktiivinen eli
luova
Puuttuvat
”Bisnestä kuten
ennenkin”
Perustuvat
trendeille
Mahdolliset
vaihtoehdot
Tulevaisuutta
koskevat asenteet
Skenaariot Valituksi tulevat
strategiat
Lähde: Godet 2001
10. 29.1.2015 10
Ubiikkiyhteiskunnan pulma
Kulttuurin emotionaalistuminen
Tunteet eletään julkisuuden kautta, katseen
kohteena
Julkinen intiimi
Vaara:
emotionaalinen
puuduttuminen;
tunteiden
kaupallistuminen
Mahdollisuus:
uussolidaarisuus,
uudenlainen vastuullisuus ja
yhteisöllisyys
11. ELÄMYKSEL-
LISYYS
SISU,
KÄRSIVÄLLISYYS,
IKÄVÄN
SIETOKYKY
NÄKEMYKSELLISYYS,
TULEVAISUUS-
TIETOISUUS Päätökset pitää tehdä
nopeasti, tehokkaasti ja
lyhytjännitteisesti
paisuva ja pullistuva
nykyhetki valtaa alaa
menneeltä ja tulevalta.
JÄNNITE:
Kokonaisuuksien logiikka hämärtyy lyhytnäköisyys
Tulevaisuusajattelu: monet mahdolliset ja vaihtoehtoiset tulevaisuudet
Voimme kokea
globaaleja tunteita
yhdessä muiden
kanssa. Stimuluksen
on jatkuvasti voimis-
tuttava, jotta sama
elämys voisi toteutua
yhä uudelleen.
Elämysyhteiskunnan paradoksi
13. INDIVIDUALISTI-
NEN LOGIIKKA,
PRIVATISOITU-
MINEN
YHTEISÖLLINEN
MEDIA, UUS-
YHTEISÖLLISYYS• Identiteetin erillisyys ja
omavaraisuus;
• Etiikka, moraali ja
sosiaalisuus ovat yhä
enemmän riippuvaisia
yksilön omista
valinnoista.
JÄNNITE:
Perinteinen yhteisöllisyys ja välittäminen talkoohenki
Selitämme itseämme itsellemme ja toisille Facebook
Identiteetin rakentumisen paradoksi
LÄNSIMAISEEN
HISTORIAAN KUULUVA
YHDESSÄ TEKEMISEN
JA HUOLEHTIMISEN
PERINNE
Yhteisö on määrittänyt
voimakkaasti etiikkaa ja
moraalia. Ryhmän
tavoista ja normeista
poikkeamista on pidetty
vahingollisena.
15. 15
Kari E. Turunen:
JÄSENTYMINEN,
LIITTYMINEN,
TEKEMINEN
Erik Allardt:
HAVING
LOVING
BEING
AJATTELU, EMOOTIOT
TAHTO
JÄNNITE:
Ihminen toteuttaa todellista itseään suhteissaan toisiin niiden
erojen ja erilaisuuksien kautta, joita hän näissä suhteissa näkee.
Järjen ja tunteen paradoksi
Osallistuminen ja
osallistaminen edellyttävät
kykyä sitoutua ja asettaa
sellaisia tavoitteita, jotka
ovat mahdollisia toteuttaa,
mutta samalla tarpeeksi
motivoivia.
Ihminen toteuttaa
todellista itseään
suhteissaan toisiin
niiden erojen ja
erilaisuuksien kautta,
joita hän näissä
suhteissa näkee.
16. 29.1.2015 16
n. 1970 n. 2020-40
TEHOKKUUS:
Enemmän
enemmästä
ELÄMYS:
Enemmän
erilaista uudella
tavalla tuotettuna
INDUSTRIALISMI
Materiaali-intensiivinen
Teollinen
yhteiskunta
LAATU:
Enemmän ja
parempaa
vähemmästä
Kahden
aikakauden välissä
INFORMATIONALISMI
Merkitys-
intensiivinen
Tieto-
yhteiskunta
Verkosto-
yhteiskunta ?
Tuotannon
periaate
Yhteiskunnan
toimintalogiikka
Yhteiskunnan
muoto
Lähde: Malaska 1998; Aaltonen &
Wilenius 2002; Ståhle 2009
Murroksen prosessi
17. 29.1.2015 17
Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se
voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua
ratkaisevasti erilaiseen suuntaan.
Sen yhteyttä tulevaan tilanteeseen ei välttämättä voida
perustella tilastollisesti uskottavalla jatkuvuudella kuten
historiallisella aikasarjalla.
Heikon signaalin jäljitys edellyttää useiden erilaisten
ilmiöiden tai ilmiöalueiden tuntemusta ja tarkastelua, jossa on
erotettava subjektiivisesti ja objektiivisesti uudet ilmiöt.
Synonyymi englanninkieliselle termille ”Emerging issues”
Heikot signaalit
19. 29.1.2015 19
Driving force on määräävä tekijä skenaarioiden rakentamisessa
(esimerkkinä vaikka naisten työssäkäymisen yleistyminen 1920-luvun
puolesta välistä alkaen tai sosiaalipolitiikka tms.)
Muokkaavat ja muuttavat yhteiskuntaa, koska ne vaikuttavat
päätöksentekoon
1) Ennalta määräytyneet tekijät
2) korkea toteutumisen todennäköisyys ja/tai ennakoitavuus
• varmuusaste korkea (esim. väestönkasvuun liittyvät tekijät: tämän
päivän teini-ikäiset ovat huomispäivän työikäisiä, jne.)
2) Kriittiset epävarmuustekijät
• voidaan identifioida
• voidaan tietää, että niiden vaikutus saattaa olla merkittävä
tarkasteltavan asian lopputulokseen (esim. maailman talouteen
liittyvä kehitys)
Schwartzin “Driving Forces”
21. 29.1.2015 21
Megatrendejä kutsutaan usein myös kriittisiksi trendeiksi.
Megatrendit muodostuvat useista samaan suuntaan kehittyvistä
trendeistä -- ne ovat ikään kuin trendien kimppuja.
HUOM: Megatrendit eivät ole yksiselitteisesti määritettävissä
olevia ja aina samana pysyviä ilmiöitä vaan työkalu laajojen
ilmiökokonaisuuksien hahmottamiseksi.
Megatrendit
Megatrendit ovat kehityksen suuria
aaltoja tai linjoja ja ilmiöiden tunnistettavia
ja havaittavan historian omaavia
yhtenäisiä kokonaisuuksia, joilla on
selkeä kehityssuunta.
22. 29.1.2015 22
Perususkomukset
• Sellaisia päätöksenteon ja valintojen taustalla
vaikuttavia asioita ja ilmiöitä, joita ei kyseenalaista
päätöksiä tehtäessä.
• Toimivat pääosin tiedostamattomalla
tasolla valintojen taustalla.
• Ääneen lausumattomia, yhteisesti
hyväksyttyjä “itsestäänselvyyksiä”.
• Eivät kuitenkaan välttämättä jatku
tulevaisuudessa.
• Esim: ns. luonnonlait; ajan palautu-
mattomuus; kuolema
23. 29.1.2015 23
• Yhteiskunnan tai sitä laajemman tason ilmiöitä,
näkymättömiä muutosvoimia, jotka suuntaavat
päätöksentekoa ja valintoja;
• toimivat joko tietoisella tai tiedostamat-tomalla
tasolla valintojen taustalla;
• “ajan henkeen” liittyviä asioita ja asiantiloja;
”Ajan henki”
• liittyvät usein asenteisiin, arvoihin ja arvostuksiin ja
vaikuttavat niiden muutoksiin;
• usein kulttuuri- tai sukupolvisidonnaisia;
• eivät välttämättä jatku tulevaisuudessa.
• Esim: Turvallisuushakuisuus; “poliittinen korrektius”, tieto
käyttäytymis- ja pukeutumiskoodeista ym.
25. 29.1.2015
25
Heikkojen signaalien jäljittäminen ja ilmiöiden tunnistaminen
sellaisiksi muodostaa yhden tulevaisuudentutkimuksen
haastavimmista tehtävistä.
Todellisuuden skannaus (eri elämänalueet 360°):
• Tieteelliset aikakauslehdet, tutkimusraportit, muu tieteellinen
kirjallisuus
• Uutiset, televisio, sanomalehdet, naistenlehdet, muut lehdet
• Taide
• Keskustelut, kommentit
• Verkko: Internet, blogit, keskustelu-
alueet
• Pelit, leikit
• Poliitikkojen puheet (ja se mitä EI sanota)
• Omat havainnot
Jäljittäminen
26. • Matala ennakoitavuus ja toteutumisen todennäköisyys
• Pienuus, näkymättömyys, kyky piiloutua ilmiö, josta ne
kertovat, ei ole vielä kehittynyt
• Yllätyksellisyys
• Sattumanvaraisuus (löytyvät vain, jos niitä osaa/ottaa
tehtäväksi hakea)
Luonne ja ominaisuudet
• ”Naurettavuus” (Jim Dator), omituisuus
• Häiritsevyys, provokatiivisuus
• Pakottavuus (ajattelun, käyttäytymisen
muutokseen)
• Hyvin vähän tai ei ollenkaan mitattavissa
olevaa tietoa
27. Heikkojen signaalien etsiminen onnistuu, jos
omaa seuraavat kyvyt:
• Avoimuus, muutosherkkyys, luovuus,
vastaanottokyky, intuitio, uteliaisuus,
kyseenalaistaminen, kriittisyys
Miten ja miksi
Heikkojen signaalien etsimisen ja
analyysin tarkoitus:
• Muutoksen ymmärtäminen,
muutosherkkyys, muutos-valmius,
puhdas tieteellinen uteliaisuus ja
intohimo, luovuus ja taiteellisen
ilmaisun tarve
28. Leena Ilmola (IIASA): Äkillisen
taloudellisen romahduksen
mahdollisuus vuonna 2008 oli 10
potenssiin -23 eli
0,00000000000000000000007 %
29. 29.1.2015 29
Yllättävästi ilmaantuvia muutostekijöitä, jotka muuttavat
tapahtumisen kehityskulun äkillisesti epävarmaksi.
Villin kortin ominaisuudet:
• Iso ja mahtava, pitää kovaa meteliä tapahtuessaan;
• Mahdoton (tai lähes mahdoton) ennakoida, mutta
• jos/kun se tapahtuu, se vaikuttaa tulevaan muuttaen sitä
yllättävällä tavalla uuteen suuntaan.
• Villillä kortilla ei ole historiaa, ts. sen tapahtumista ei voida
ennakoida minkäänlaisten historiallisten tai aikasarjoihin
liittyvien ilmiöiden tai lainomaisuuksien avulla.
Esimerkki: äkillinen geenimuunnos; maanjäristys, tsunami,11.9.2001;
osakemarkkinoiden kaatuminen
Villit kortit (wild cards)
30. 29.1.2015 30
aika
hallinnon
instituutiot
Esiintymien lukumäärä;
ilmiöstä
tietämisen
määrä
tiedemiehet, taiteilijat,
radikaalit,hullut
asiantuntijat, tieteelliset julkaisut
ja web-sivut
tieteen populaarilehdet, web-sivut, tv-
dokumentit
sanomalehdet, uutiset,
aikakauslehdet
globaalisti levinnyt ilmiö, muuttunut
trendiksi ja/tai osaksi megatrendiä
useita havaittuja tapauksia,
muuttumassa trendiksi
VILLI
KORTTI
vain pari paikallista
tapausta;
Elämänkaari
31. 29.1.2015 31
1. Valitse 5-9 hyvin erilaista informaation lähdettä (erityisaloista
arkiseen, 360°)
2. Luo muutostarkastelun tietokanta
3. Arvioi määräajoin skannauksesi osumia:
• Onko tämä todella uutta subjektiivisesti vai objektiivisesti?
• Vahvistaako, tasapainottaako vai heikentääkö tämä heikko signaali,
villi kortti tai muu ilmiö jo olemassaolevia rakenteita tai ilmiöitä?
• Mihin muihin ilmiöihin tämä liittyy?
• Mikä on mahdollisen muutoksen toteutumisen todennäköisyys?
• Millä todennäköisyydellä ilmiöstä tulee trendi?
• Millä aikaperspektiivillä muutos voisi tapahtua?
Skannaus
