SlideShare une entreprise Scribd logo

La tradición clásica en Joan Manuel Serrat

•Télécharger en tant que PPT, PDF•
•
Óscar Ramos
Óscar Ramos

La tradición clásica en Joan Manuel Serrat

Formation
1  sur  302
LLaa ttrraaddiicciióónn cclláássiiccaa eenn JJooaann MMaannuueell SSeerrrraatt ÓÓssccaarr RRaammooss
Joan Manuel Serrat Barcelona, 1943
JJooaann MMaannuueell SSeerrrraatt nnaacciióó eell 2277 ddee ddiicciieemmbbrree ddee 11994433 eenn PPoobbllee SSeecc ((BBaarrcceelloonnaa)),, eenn eell sseennoo ddee uunnaa ffaammiilliiaa oobbrreerraa ddee llaa ppoossttgguueerrrraa eessppaaññoollaa.. CCuurrssóó eessttuuddiiooss ddee PPeerriittoo IInndduussttrriiaall aa llaa vveezz qquuee ttooccaabbaa llaa gguuiittaarrrraa.. EEnn 11996644 ssee pprreesseennttaa eenn uunn pprrooggrraammaa ddee RRaaddiioo BBaarrcceelloonnaa ppaarraa iinntteerrpprreettaarr uunnaa ddee ssuuss ccaanncciioonneess.. PPooccoo ttiieemmppoo ddeessppuuééss llee llllaammaann ppaarraa ooffrreecceerrllee uunn ccoonnttrraattoo yy ggrraabbaarr ssuu pprriimmeerr ddiissccoo..
• Serrat fue uno de los pioneros de lo que se dio eenn llllaammaarr llaa ''NNoovvaa CCaannççóó'' ccaattaallaannaa.. EEnn 11996688 ssee aannuunncciiaa qquuee SSeerrrraatt sseerráá eell rreepprreesseennttaannttee ddee EEssppaaññaa eenn eell FFeessttiivvaall ddee EEuurroovviissiióónn,, ccoonn eell tteemmaa ''LLaa,, llaa,, lláá'',, uunn gguuiiññoo ddee llaa ddiiccttaadduurraa aa llaass nnuueevvaass ggeenneerraacciioonneess rreebbeellddeess.. PPeerroo eessaass ggeenneerraacciioonneess nnoo ssee ddeejjaann ccoommpprraarr ffáácciillmmeennttee yy SSeerrrraatt aannuunncciiaa qquuee nnoo aaccttuuaarráá ssii nnoo llee ppeerrmmiitteenn ccaannttaarr eenn ccaattaalláánn,, lloo qquuee llee vvaalliióó uunn pprroolloonnggaaddoo vveettoo eenn llaa tteelleevviissiióónn nnaacciioonnaall.. SSuu ppuueessttoo eenn eell FFeessttiivvaall ffuuee ccuubbiieerrttoo ppoorr uunnaa jjoovveennccííssiimmaa MMaassssiieell qquuee ssee lllleevvóó eell pprreemmiioo ccoonn eell mmiissmmoo tteemmaa ddee SSeerrrraatt.. EEnn 11996699 nnaaccee ssuu pprriimmeerr hhiijjoo,, QQuueeccoo yy rreeaalliizzaa ssuu pprriimmeerraa ggiirraa ppoorr SSuuddaamméérriiccaa,, rreeppiittiieennddoo uunn aaññoo ddeessppuuééss.. PPuubblliiccaa uunn ddiissccoo ttiittuullaaddoo '' DDeeddiiccaaddoo aa AAnnttoonniioo MMaacchhaaddoo'' yy eenn 11997700 ''MMii nniiññeezz''.. AA ffiinnaalleess ddee 11997700 ssee eenncciieerrrraa eenn eell MMoonnaasstteerriioo ddee MMoonnttsseerrrraatt,, eenn BBaarrcceelloonnaa,, jjuunnttoo aa uunn bbuueenn ppuuññaaddoo ddee iinntteelleeccttuuaalleess yy aarrttiissttaass,, eenn sseeññaall ddee pprrootteessttaa ppoorr eell pprroocceessoo ddee BBuurrggooss yy eenn ccoonnttrraa ddee llaa ppeennaa ddee mmuueerrttee..
• En 1971 publica uno de sus discos mmááss iimmppoorrttaanntteess:: ''MMeeddiitteerrrráánneeoo''.. PPaarraa eennttoonncceess SSeerrrraatt ssee hhaabbííaa ccoonnvveerrttiiddoo eenn uunnoo ddee llooss pprriinncciippaalleess ssíímmbboollooss ddee llaa lliibbeerrttaadd,, ttaannttoo eenn EEssppaaññaa ccoommoo eenn AAmméérriiccaa LLaattiinnaa.. UUnn aaññoo ddeessppuuééss vvuueellvvee aa rreennddiirr ttrriibbuuttoo aa uunnoo ddee llooss ggrraannddeess ppooeettaass ddee llaass lleettrraass hhiissppaannaass:: ''MMiigguueell HHeerrnnáánnddeezz'' eess eell ttííttuulloo.. FFiinnaallmmeennttee,, eenn 11997744 ssee llee rreettiirraa eell vveettoo eenn TTeelleevviissiióónn EEssppaaññoollaa.. EEnn 11997755,, aa rraaíízz ddee uunnaass ddeeccllaarraacciioonneess ssuuyyaass,, ttuuvvoo qquuee eexxiilliiaarrssee dduurraannttee uunn aaññoo,, ddeebbiiddoo aa llaa oorrddeenn ddee bbuussccaa yy ccaappttuurraa qquuee ssee eemmiittiióó ccoonnttrraa ééll.. AAddeemmááss,, mmuucchhooss ddee ssuuss ttrraabbaajjooss ffuueerroonn rreettiirraaddooss yy cceennssuurraaddooss ccoonn eell rrééggiimmeenn.. EEnn 11998811 ppuubblliiccaa ''EEnn ttrráánnssiittoo'',, ccoonn eell qquuee ccoonnssiigguuee ssiittuuaarrssee eenn lloo mmááss aallttoo ddee llaass lliissttaass eessppaaññoollaass.. EEnn 11998833 ssaallee aa llaa lluuzz '' CCaaddoo llooccoo ccoonn ssuu tteemmaa'' yy rreeaalliizzaa uunnaa ggrraann ggiirraa ppoorr SSuuddaamméérriiccaa eexxcceeppttoo eenn CChhiillee,, ddoonnddee eess cceennssuurraaddoo ppoorr PPiinnoocchheett..
• En los años ssiigguuiieenntteess ppuubblliiccaa ''EEll ssuurr ttaammbbiiéénn eexxiissttee'',, '' BBiieennaavveennttuurraaddooss'',, ''UUttooppííaa'' yy ''NNaaddiiee eess ppeerrffeeccttoo''.. EEnn 11999966 ssee uunnee aa VViiccttoorr MMaannuueell,, AAnnaa BBeelléénn yy MMiigguueell RRííooss ppaarraa rreeaalliizzaarr uunnaa ggiirraa ppoorr ttooddaa EEssppaaññaa eenn eell eessppeeccttááccuulloo ttiittuullaaddoo ''EEll gguussttoo eess nnuueessttrroo'',, oobbtteenniieennddoo uunn ééxxiittoo aappootteeóóssiiccoo eenn ttooddaass llaass cciiuuddaaddeess eenn llaass qquuee aaccttuuaarroonn.. EEnn 11998888 ppuubblliiccóó ''SSoommbbrraass ddee llaa CChhiinnaa'',, uunn ddiissccoo mmaayyúússccuulloo eenn ssuu ccaarrrreerraa.. PPoorr ffiinn,, ddeessppuuééss ddee mmuucchhooss aaññooss eell mmaaeessttrroo MMiirraalllleess vvuueellvvee aa ttrraabbaajjaarr ccoonn SSeerrrraatt eenn llooss aarrrreeggllooss yy llaa oorrqquueessttaacciióónn ddee llooss tteemmaass qquuee ccoommppoonneenn ssuu nnuueevvoo áállbbuumm,, ''VVeerrssooss eenn llaa bbooccaa'',, uunnaa ccoollaabboorraacciióónn qquuee ddééccaaddaass aattrrááss pprroodduujjoo vveerrddaaddeerraass oobbrraass mmaaeessttrraass ddee llaa mmúússiiccaa eessppaaññoollaa.. PPaarraa eenntteennddeerrnnooss,, ccoommoo eell GGeeoorrggee MMaarrttiinn ddee llooss BBeeaattlleess.. MMúússiiccaa ppeennssaaddaa ppaarraa ssuubblliimmaarr llaass mmeejjoorreess lleettrraass ddee llaa mmúússiiccaa eessppaaññoollaa..
• JJuussttiiffiiccaacciióónn ddee llaa UUnniiddaadd DDiiddááccttiiccaa JJuussttiiffiiccaacciióónn VViiddaa ccoottiiddiiaannaa HHiilloo ccoonndduuccttoorr MMaatteerriiaall ccuurrrriiccuullaarr
• EEssttrruuccttuurraa ddee llaa UUnniiddaadd DDiiddááccttiiccaa Unidad El Mediterráneo, mar de la cultura La fiesta, Manifestación religiosa Carpe diem, un motivo literario ¿o algo más? J. Manuel Serrat Cuatro subunidades Penélope o el viaje interminable
Joan Manuel SSeerrrraatt,, uunn ppooeettaa qquuee ccaannttaa AA))BBiiooggrraaffííaa wwwwww..jjmmsseerrrraatt..ccoomm BB)) UUnn ppooeettaa:: ssuuss ccaanncciioonneess ssoonn ppooeemmaass CC)) LLaa mmééttrriiccaa eenn SSeerrrraatt:: AAnnáálliissiiss mmééttrriiccoo ddee ddooss ccaanncciioonneess:: ““MMeeddiitteerrrráánneeoo””yy ““VVaaggaabbuunnddeeaarr””
SSeerrrraatt ccoommoo ccaannttaannttee • llaa NNoovvaa CCaannççóó ccaattaallaannaa yy ssuu mmoommeennttoo hhiissttóórriiccoo.. • OOttrrooss ccaannttaauuttoorreess ccaattaallaanneess:: RRaaiimmoonn,, MMaarrííaa ddeell MMaarr BBoonneett,, LLlluuííss LLllaacchh…… • OOttrrooss ccaannttaauuttoorreess eessppaaññoolleess:: AAmmaanncciioo PPrraaddaa,, JJooaaqquuíínn SSaabbiinnaa,, LLuuiiss EEdduuaarrddoo AAuuttee,, MMiigguueell PPuujjaaddóó.. • CCaannttaauuttoorreess eexxttrraannjjeerrooss:: GGeeoorrggeess MMoouussttaaqquuii,, BBoobb DDyyllaann,, JJoorrggee CCaaffrruunnee……
LLlluuííss LLllaacchh
LLuuiiss EEdduuaarrddoo AAuuttee
MMiigguueell PPuujjaaddóó
JJooaaqquuíínn SSaabbiinnaa
MMaarrííaa ddeell MMaarr BBoonneett
RRaaiimmoonn
BBoobb DDyyllaann
Bruce Springsteen
AAccttiivviiddaaddeess • LLooss ccaannttaauuttoorreess:: ffeennóómmeennoo ssoocciiaall • MMoommeennttoo hhiissttóórriiccoo • PPooeessííaa ddee ddeennuunncciiaa • ¿QQuuéé ddeennuunncciiaann?? • ¿CCoonn qquuéé ttrraaddiicciióónn eennllaazzaann?? • SSeegguuiimmiieennttoo ppooppuullaarr • PPrroobblleemmaass ccoonn eell oorrddeenn eessttaabblleecciiddoo • EEll ffeennóómmeennoo ddeell ccaannttaauuttoorr yy llaa hhiissttoorriiaa ddee EEssppaaññaa rreecciieennttee
Estructura métrica del poema-canción “Mediterráneo” “Mediterráneo” estrofas de 8 versos Versos de 13 sílabas el primer verso de cada estrofa suele estar suelto la rima tiende a ser en consonante
• QQuuiizzáá ppoorrqquuee mmii nniiññeezz ssuueellttoo • ssiigguuee jjuuggaannddoo eenn ttuu ppllaayyaa aayyaa • yy eessccoonnddiiddoo ttrraass llaass ccaaññaass aaññaa • dduueerrmmee mmii pprriimmeerr aammoorr oorr • lllleevvoo ttuu lluuzz yy ttuu oolloorr oorr • ppoorr ddoonnddee qquuiieerraa qquuee vvaayyaa.. aayyaa • YY aammoonnttoonnaaddoo eenn ttuu aarreennaa eennaa • gguuaarrddoo aammoorr,, jjuueeggooss yy ppeennaass eennaa
• YYoo,, • qquuee eenn llaa ppiieell tteennggoo eell ssaabboorr ssuueellttoo • aammaarrggoo ddeell llllaannttoo eetteerrnnoo eerrnnoo • qquuee hhaann vveerrttiiddoo eenn ttii cciieenn ppuueebbllooss eebblloo • ddee AAllggeecciirraass aa EEssttaammbbuull uull • ppaarraa qquuee ppiinntteess ddee aazzuull uull • ssuuss llaarrggaass nnoocchheess ddee iinnvviieerrnnoo eerrnnoo • aa ffuueerrzzaa ddee ddeessvveennttuurraass uurraass • ttuu aallmmaa eess pprrooffuunnddaa yy oossccuurraa uurraa
• AA ttuuss aattaarrddeecceerreess rroojjooss oojjooss • ssee aaccoossttuummbbrraarroonn mmiiss oojjooss oojjooss • ccoommoo eell rreeccooddoo aall ccaammiinnoo.. mmiinnoo • SSooyy ccaannttoorr,, ssooyy eemmbbuusstteerroo,, eerroo • MMee gguussttaa eell jjuueeggoo yy eell vviinnoo,, iinnoo • tteennggoo aallmmaa ddee mmaarriinneerroo.. eerroo • ¿QQuuéé llee vvooyy aa hhaacceerr ssii yyoo oo (( oo ssuueellttoo)) • nnaaccíí eenn eell MMeeddiitteerrrráánneeoo?? eeoo
• YY ttee aacceerrccaass yy ttee vvaass ssuueellttoo • ddeessppuuééss ddee bbeessaarr mmii aallddeeaa,, eeaa • jjuuggaannddoo ccoonn llaa mmaarreeaa eeaa • ttee vvaass ppeennssaannddoo eenn vvoollvveerr,, eerr • eerreess ccoommoo uunnaa mmuujjeerr eerr • ppeerrffuummaaddiittaa ddee bbrreeaa eeaa • qquuee ssee aaññoorraa yy qquuee ssee qquuiieerree,, eerree • qquuee ssee ccoonnooccee yy ssee tteemmee.. eemmee
• ¡¡AAyy!! • SSii uunn ddííaa ppaarraa mmii mmaall aall • vviieennee aa bbuussccaarrmmee llaa ppaarrccaa,, aarrccaa • eemmppuujjaadd aall mmaarr mmii bbaarrccaa aarrccaa • ccoonn uunn lleevvaannttee oottooññaall aall • yy ddeejjaadd qquuee eell tteemmppoorraall aall • ddeessgguuaaccee ssuuss aallaass bbllaannccaass aannccaa • yy aa mmíí eenntteerrrraaddmmee ssiinn dduueelloo eelloo • eennttrree llaa ppllaayyaa yy eell cciieelloo.. eelloo
• En la llaaddeerraa ddee uunn mmoonnttee oonnttee • mmááss aallttoo qquuee eell hhoorriizzoonnttee oonnttee • qquuiieerroo tteenneerr bbuueennaa vviissttaa,, iissttaa • mmii ccuueerrppoo sseerráá ccaammiinnoo,, iinnoo • llee ddaarréé vveerrddee aa llooss ppiinnooss iinnoo • yy aammaarriilllloo aa llaa ggeenniissttaa.. iissttaa • CCeerrccaa ddeell mmaarr,, ppoorrqquuee yyoo ssuueellttoo (( oo bbiieenn,, ee--oo)) • nnaaccíí eenn eell MMeeddiitteerrrráánneeoo eeoo • nnaaccíí eenn eell MMeeddiitteerrrráánneeoo.. eeoo • nnaaccíí eenn eell MMeeddiitteerrrráánneeoo.. eeoo
Estructura métrica del poema-canción “Vagabundear” “”Vagabundear” Versos de doce sílabas Mezcla de rima asonante y consonante Con dos versos finales quebrados
VVaaggaabbuunnddeeaarr LLeettrraa yy MMúússiiccaa ddee JJ..MM.. SSeerrrraatt • HHaarrttoo yyaa ddee eessttaarr hhaarrttoo,, yyaa mmee ccaannsséé ee • ddee pprreegguunnttaarrllee aall mmuunnddoo ppoorr qquuéé yy ppoorr qquuéé.. ee • LLaa RRoossaa ddee llooss VViieennttooss mmee hhaa ddee aayyuuddaarr aarr • yy ddeessddee aahhoorraa vvaaiiss aa vveerrmmee vvaaggaabbuunnddeeaarr,, aarr • eennttrree eell cciieelloo yy eell mmaarr.. aarr • VVaaggaabbuunnddeeaarr.. aarr
• Como un cometa ddee ccaaññaa yy ddee ppaappeell,, eell • mmee iirréé ttrraass uunnaa nnuubbee,, ppaa'' sseerrllee ffiieell eell • aa llooss mmoonntteess,, llooss rrííooss,, eell ssooll yy eell mmaarr.. aarr • AA eellllooss qquuee mmee eennsseeññaarroonn eell vveerrbboo aammaarr.. aarr • SSooyy ppaalloommoo ttoorrccaazz,, aazz • ddeejjaaddmmee eenn ppaazz.. aazz
• No me siento extranjero eenn nniinnggúúnn lluuggaarr,, aarr • ddoonnddee hhaayyaa lluummbbrree yy vviinnoo tteennggoo mmii hhooggaarr.. aarr • YY ppaarraa nnoo oollvviiddaarrmmee ddee lloo qquuee ffuuii ii • mmii ppaattrriiaa yy mmii gguuiittaarrrraa llaass lllleevvoo eenn mmíí,, ii • UUnnaa eess ffuueerrttee yy eess ffiieell,, eell • llaa oottrraa uunn ppaappeell.. eell
• No llores porque nnoo mmee vvooyy aa qquueeddaarr,, aarr • mmee ddiissttee ttooddoo lloo qquuee ttúú ssaabbeess ddaarr.. aarr • LLaa ssoommbbrraa qquuee eenn llaa ttaarrddee ddaa uunnaa ppaarreedd eedd • yy eell vviinnoo qquuee mmee aayyuuddaa aa oollvviiddaarr mmii sseedd.. eedd • QQuuee mmááss ppuueeddee ooffrreecceerr eerr • uunnaa mmuujjeerr...... eerr
• Es hermoso partir ssiinn ddeecciirr aaddiióóss,, oo • sseerreennaa llaa mmiirraaddaa,, ffiirrmmee llaa vvoozz.. oo • SSii ddee vveerraass mmee bbuussccaass,, mmee eennccoonnttrraarrááss,, rrááss • eess mmuuyy llaarrggoo eell ccaammiinnoo ppaarraa mmiirraarr aattrrááss.. rrááss • QQuuéé mmááss ddaa,, qquuéé mmááss ddaa,, aa • aaqquuíí oo aalllláá...... aa
AAccttiivviiddaaddeess • NNoocciioonneess ddee mmééttrriiccaa eessppaaññoollaa • EEll vveerrssoo:: ccllaasseess • LLaa eessttrrooffaa:: ccllaasseess • LLaa rriimmaa:: ccllaasseess • EEll ppooeemmaa:: ccllaasseess • CCoonncceeppttoo ddee ccaanncciióónn • CCoonncceeppttoo ddee ppooeettaa
•MMééttrriiccaa eessppaaññoollaa:: • hhttttpp::////ffooxx..rroolllliinnss..eedduu//~~aappccaalliixxttoo//ssyyllllaabbuuss333311//mmeettrriiccaa..• hhttttpp::////eemmaarr..iieessppaannaa..eess//eemmaarr//iinnddiiccee..hhttmm • hhttttpp::////wwwwww..aauubbuurrnn..eedduu//~~bbuucckkddoonn//lliitt//mmeettrriiccaa..hhttmmll • hhttttpp::////wwwwww..ppooeemmaassyyrreellaattooss..nneett//mmeettrriiccaa//mmeettrriiccaa..IInntteerreessaannttee ppáággiinnaa ppaarraa aannaalliizzaarr vveerrssooss pprrooppuueessttooss..
• PPrriimmeerraa ssuubbuunniiddaadd EEll MMeeddiitteerrrráánneeoo,, mmaarr ddee llaa CCuullttuurraa
• PPrriimmeerraa ssuubbuunniiddaadd:: EEll MMeeddiitteerrrráánneeoo,, mmaarr ddee llaa CCuullttuurraa OObbjjeettiivvooss ddee eettaappaa:: TTooddooss llooss rreesseeññaaddooss eenn eell CCuurrrrííccuulloo.. OObbjjeettiivvooss ddee áárreeaa:: 11 aappoorrttaacciioonneess ccuullttuurraalleess eenn EEssppaaññaa 22 mmaarrccoo ggeeooggrrááffiiccoo 1100 mmiittooss cclláássiiccooss 1111 vvaalloorraacciióónn ddee llaass aappoorrttaacciioonneess
•MMeeddiitteerrrráánneeoo ((11997711))
• MMeeddiitteerrrráánneeoo QQuuiizzáá ppoorrqquuee mmii nniiññeezz ssiigguuee jjuuggaannddoo eenn ttuu ppllaayyaa yy eessccoonnddiiddoo ttrraass llaass ccaaññaass dduueerrmmee mmii pprriimmeerr aammoorr lllleevvoo ttuu lluuzz yy ttuu oolloorr ppoorr ddoonnddee qquuiieerraa qquuee vvaayyaa YY aammoonnttoonnaaddoo eenn ttuu aarreennaa gguuaarrddoo aammoorr,, jjuueeggooss yy ppeennaass YYoo,, qquuee eenn llaa ppiieell tteennggoo eell ssaabboorr aammaarrggoo ddeell llllaannttoo eetteerrnnoo qquuee hhaann vveerrttiiddoo eenn ttii cciieenn ppuueebbllooss ddee AAllggeecciirraass aa EEssttaammbbuull ppaarraa qquuee ppiinntteess ddee aazzuull ssuuss llaarrggaass nnoocchheess ddee iinnvviieerrnnoo,, aa ffuueerrzzaa ddee ddeessvveennttuurraass ttuu aallmmaa eess pprrooffuunnddaa yy oossccuurraa AA ttuuss aattaarrddeecceerreess rroojjooss ssee aaccoossttuummbbrraarroonn mmiiss oojjooss ccoommoo eell rreeccooddoo aall ccaammiinnoo.. SSooyy ccaannttoorr,, ssooyy eemmbbuusstteerroo,, MMee gguussttaa eell jjuueeggoo yy eell vviinnoo,, tteennggoo aallmmaa ddee mmaarriinneerroo.. ¿QQuuéé llee vvooyy aa hhaacceerr ssii yyoo nnaaccíí eenn eell MMeeddiitteerrrráánneeoo?? YY ttee aacceerrccaass yy ttee vvaass ddeessppuuééss ddee bbeessaarr mmii aallddeeaa,, jjuuggaannddoo ccoonn llaa mmaarreeaa ttee vvaass ppeennssaannddoo eenn vvoollvveerr,, eerreess ccoommoo uunnaa mmuujjeerr ppeerrffuummaaddiittaa ddee bbrreeaa qquuee ssee aaññoorraa yy qquuee ssee qquuiieerree,, qquuee ssee ccoonnooccee yy ssee tteemmee.. ¡¡AAyy!! SSii uunn ddííaa ppaarraa mmii mmaall vviieennee aa bbuussccaarrmmee llaa ppaarrccaa,, eemmppuujjaadd aall mmaarr mmii bbaarrccaa ccoonn uunn lleevvaannttee oottooññaall yy ddeejjaadd qquuee eell tteemmppoorraall ddeessgguuaaccee ssuuss aallaass bbllaannccaass yy aa mmíí eenntteerrrraaddmmee ssiinn dduueelloo eennttrree llaa ppllaayyaa yy eell cciieelloo.. EEnn llaa llaaddeerraa ddee uunn mmoonnttee mmááss aallttoo qquuee eell hhoorriizzoonnttee qquuiieerroo tteenneerr bbuueennaa vviissttaa,, mmii ccuueerrppoo sseerráá ccaammiinnoo,, llee ddaarréé vveerrddee aa llooss ppiinnooss yy aammaarriilllloo aa llaa ggeenniissttaa.. CCeerrccaa ddeell mmaarr,, ppoorrqquuee yyoo nnaaccíí eenn eell MMeeddiitteerrrráánneeoo nnaaccíí eenn eell MMeeddiitteerrrráánneeoo..
Imagen tomada de “El Mediterráneo”, Jean-Pierre Adam – Michaël Welply Edelvives, Zaragoza, 1986
Imagen tomada de “El Mediterráneo”, Jean-Pierre Adam – Michaël Welply Edelvives, Zaragoza, 1986
El delta del Nilo. En la parte superior la isla de Chipre y la costa sur de Turquía
Paisaje mediterráneo antiguo Imagen tomada de “El Mediterráneo”, Jean-Pierre Adam – Michaël Welply Edelvives, Zaragoza, 1986
EEll MMeeddiitteerrrráánneeoo eess uunn mmaarr ddeell AAttlláánnttiiccoo oorriieennttaall,, ccoommpprreennddiiddoo eennttrree EEuurrooppaa mmeerriiddiioonnaall,, AAssiiaa oocccciiddeennttaall yy ÁÁffrriiccaa ddeell nnoorrttee.. CCoonn aapprrooxxiimmaaddaammeennttee 22,,55 mmiilllloonneess ddee kkmm² yy 33..886600 kkmm ddee lloonnggiittuudd,, eess eell mmaarr iinntteerriioorr mmááss ggrraannddee ddeell mmuunnddoo.. SSuuss aagguuaass,, qquuee bbaaññaann llaass ttrreess ppeenníínnssuullaass ddeell ssuurr ddee EEuurrooppaa ((IIbbéérriiccaa,, IIttáálliiccaa,, BBaallccáánniiccaa)) yy uunnaa ddee AAssiiaa ((AAnnaattoolliiaa)),, ccoommuunniiccaann ccoonn eell ooccééaannoo AAttlláánnttiiccoo ((aa ttrraavvééss ddeell eessttrreecchhoo ddee GGiibbrraallttaarr)),, ccoonn eell mmaarr NNeeggrroo ((ppoorr llooss eessttrreecchhooss ddeell BBóóssffoorroo yy ddee llooss DDaarrddaanneellooss)),, yy ccoonn eell mmaarr RRoojjoo ((ppoorr eell ccaannaall ddee SSuueezz)).. ..
Limitan ccoonn eell MMeeddiitteerrrráánneeoo:: GGiibbrraallttaarr,, EEssppaaññaa,, FFrraanncciiaa,, MMóónnaaccoo,, IIttaalliiaa,, EEsslloovveenniiaa,, BBoossnniiaa yy HHeerrzzeeggoovviinnaa,, CCrrooaacciiaa,, AAllbbaanniiaa,, GGrreecciiaa yy TTuurrqquuííaa,, ppoorr llaa ccoossttaa nnoorrttee.. LLííbbaannoo,, SSiirriiaa,, IIssrraaeell yy llaa FFrraannjjaa ddee GGaazzaa ppoorr eell eessttee.. EEggiippttoo,, LLiibbiiaa,, TTúúnneezz,, AArrggeelliiaa yy MMaarrrruueeccooss,, ppoorr eell ssuurr.. MMaallttaa yy CChhiipprree ccoommoo iissllaass qquuee ccoonnffoorrmmaann eessttaaddooss iinnddeeppeennddiieenntteess.. EEll mmaarr MMeeddiitteerrrráánneeoo ssee ffoorrmmóó hhaaccee 66,,55 mmiilllloonneess ddee aaññooss ddeebbiiddoo aall aagguuaa qquuee lloo iinnuunnddóó ppoorr eell eessttrreecchhoo ddee GGiibbrraallttaarr.. AAnntteerriioorrmmeennttee ssuuffrrííaa iinnuunnddaacciioonneess yy ddeesseeccaacciioonneess iinntteerrmmiitteenntteess,, lloo qquuee ccaauussoo aaccuummuullaacciioonneess ddee ssaall ddee vvaarriiooss kkiilloommeettrrooss ddee eessppeessoorr..
Algeciras Estambul
Puesta de sol en el cabo Sunion (extremo oriental del Ática)
Templo de Poseidón en el cabo Sunion
Sicilia
EEssppeeccttaaccuullaarr iimmaaggeenn ddeell OOlliimmppoo,, mmoonnttaaññaa qquuee,, ccoonn ssuuss 22..991177 mm ddee aallttiittuudd,, eess llaa mmááxxiimmaa eelleevvaacciióónn ddee GGrreecciiaa.. EEssttáá ssiittuuaaddaa eenn llaa ffrroonntteerraa eennttrree llaass rreeggiioonneess ddee TTeessaalliiaa yy MMaacceeddoonniiaa,, cceerrccaa ddeell mmaarr EEggeeoo.. EEnn llaa aannttiigguuaa mmiittoollooggííaa ggrriieeggaa ssee ccrreeííaa qquuee eerraa eell hhooggaarr ddee llooss ddiioosseess..
Creta
Lesbos
Algeciras
Estambul (La antigua Bizancio, después Constantinopla)
Rodas
Rodas
““……mmee gguussttaa eell jjuueeggoo yy eell vviinnoo,, tteennggoo aallmmaa ddee mmaarriinneerroo……””
Mikonos, islas Cícladas
Ítaca, reino de Ulises
legendaria Ítaca…
Ibiza, islas Baleares
Túnez
Delos
Salamina
Templo de Poseidón en el cabo Sunion
“…a tus atardeceres rojos se acostumbraron mis ojos…”
Túnez
Marruecos
Marruecos
Jerba, Tunicia
Jerba, Tunicia
Jerba, Tunicia
Capri
Mijas
Sidibousaid, Tunicia
Sidibousaid, Tunicia
Sidibouisaid, Tunicia
Soussa, Tunicia
Soussa, Tunicia
Turquía
Creta
Split, Croacia
Benidorm
Niza
Nápoles
Sidón
Sidón
Venecia
Colonia griega del siglo VIII a. C. Imagen tomada de “El Mediterráneo”, Jean-Pierre Adam – Michaël Welply Edelvives, Zaragoza, 1986
Timgad, (Tunicia)
Timgad
Argel
El Cairo
El Cairo
Otra imagen mediterránea. ¿hablamos de lo mismo?
Nave fenicia Imagen tomada de “El Mediterráneo”, Jean-Pierre Adam – Michaël Welply Edelvives, Zaragoza, 1986
Nave mercante griega Imagen tomada de “El Mediterráneo”, Jean-Pierre Adam – Michaël Welply Edelvives, Zaragoza, 1986
Imagen tomada de “El Mediterráneo”, Jean-Pierre Adam – Michaël Welply Edelvives, Zaragoza, 1986
1.500 a.C. Los Cretenses Primer buque de guerra de la historia.
Navío 1.200 a.C. Los de guerra egipcio Egipcios Navío Ramsés III Barco que participó en la primera batalla naval de la que se tiene noticia
Las cóncavas naves de Homero
800a.C. Los Fenicios Navío de guerra fenicio Birreme Fenicia
Base 250 a.C. Los Cartagineses naval de Cartago
Cartago, reina del mar Imagen tomada de “El Mediterráneo”, Jean-Pierre Adam – Michaël Welply Edelvives, Zaragoza, 1986
Pentera cartaginesa
Navío cartaginés de la Iª guerra púnica
500 a.C. Los Griegos Triere griega
Birreme romana
Batalla naval de Milae Cartago-Roma 260 a.C. Imagen tomada de “El Mediterráneo”, Jean-Pierre Adam – Michaël Welply Edelvives, Zaragoza, 1986
200 a.C. Los Romanos Trirreme Romana
Trirremes romanas en acción
Quinquerreme
Quinquerreme romana ¡Atención al corvus!
Soussa, Tunicia
Tipo argelino
Un grupo de empresarios turcos
Jóvenes españoles
Las Moiras o Parcas
Genista ““……mmii ccuueerrppoo sseerráá ccaammiinnoo,, llee ddaarréé vveerrddee aa llooss ppiinnooss yy aammaarriilllloo aa llaa ggeenniissttaa……””
Vinum laetificat cor…
En este mar en que jjuueeggaann nniiññooss ddee oojjooss nneeggrrooss hhaayy ttrreess ccoonnttiinneenntteess yy ssiiggllooss ddee hhiissttoorriiaa,, pprrooffeettaass,, ddiioosseess,, eell MMeessííaass eenn ppeerrssoonnaa.. HHaayy uunn bbeelllloo vveerraannoo qquuee nnoo tteemmee aall oottooññoo eenn eell MMeeddiitteerrrráánneeoo.. HHaayy oolloorr ddee ssaannggrree qquuee fflloottaa eenn ssuuss oorriillllaass yy ppaaíísseess hheerriiddooss ccoommoo ttaannttaass llllaaggaass vviivvaass ddee iissllaass rreeccoorrttaaddaass,, mmuurrooss qquuee aapprriissiioonnaann.. HHaayy uunn bbeelllloo…… HHaayy oolliivvooss qquuee mmuueerreenn bbaajjoo llaass bboommbbaass aallllíí ddoonnddee aappaarreecciióó llaa pprriimmeerraa ppaalloommaa,, ppuueebbllooss oollvviiddaaddooss qquuee llaa gguueerrrraa ssiieeggaa.. HHaayy uunn bbeelllloo vveerraannoo…… EEnn eessttee mmaarr yyoo jjuuggaabbaa ccuuaannddoo eerraa nniiññoo,, tteennííaa llooss ppiieess ddeessnnuuddooss eenn eell aagguuaa,, rreessppiirraabbaa eell vviieennttoo;; mmiiss ccoommppaaññeerrooss ddee jjuueeggoo ssee hhaann hheecchhoo eessooss hhoommbbrreess hheerrmmaannooss ddee aaqquueellllooss qquuee eell mmuunnddoo aabbaannddoonnaa eenn eell MMeeddiitteerrrráánneeoo.. EEll cciieelloo eessttáá ddee dduueelloo eenncciimmaa ddee llaa AAccrróóppoolliiss yy lliibbeerrttaadd yyaa nnoo ssee ddiiccee eenn eessppaaññooll,, ssee ppuueeddee ssiieemmpprree ssooññaarr ddeessddee AAtteennaass yy BBaarrcceelloonnaa.. QQuueeddaa uunn bbeelllloo mmaarr qquuee nnoo tteemmee aall oottooññoo eenn eell MMeeddiitteerrrráánneeoo.. Georges Moustaki “Méditerranée”
El Mediterráneo es un hombre disfrazado ddee mmaarr.. LLoo qquuee llooss hhoommbbrreess mmeeddiitteerrrráánneeooss hhaann hheecchhoo hhaa ssiiddoo eexxppoorrttaarrssee aa ssíí mmiissmmooss hhaassttaa eell ccoonnffíínn,, hhaassttaa eell aaggoottaammiieennttoo.. EExxiissttee oottrroo ttiippoo hhuummaannoo,, eell ttiippoo oocceeáánniiccoo,, qquuee,, ppoorr lloo mmeennooss hhaassttaa uunnaa ééppooccaa mmuuyy rreecciieennttee,, ssee hhaa vviissttoo aabbssoorrbbiiddoo ppoorr uunn hhoorriizzoonnttee aaccuuááttiiccoo eexxcceessiivvaammeennttee ddiillaattaaddoo;; eell MMeeddiitteerrrráánneeoo,, eenn ccoommppaarraacciióónn,, eess uunn ssiimmppllee llaaggoo,, qquuee lliimmiittaa aall ssuurr ccoonn eell ddeessiieerrttoo yy aall nnoorrttee ccoonn uunnaa EEuurrooppaa iinndduussttrriiaalliizzaaddaa qquuee ppuuggnnaa ppaarraa iimmppoonneerrllee ssuu ccóóddiiggoo ddee vvaalloorreess.. AAssíí,, rreecclluuiiddoo eenn ssuu ccuueennccaa,, eell hhoommbbrree mmeeddiitteerrrráánneeoo ccoonncceeddiióó pprriimmaaccííaa aall hhoommbbrree.. ÉÉssttaa hhaa ssiiddoo ssuu rraazzóónn ddee sseerr.. MMuucchhaass ddee llaass ccoonnqquuiissttaass ddee ccoonnvviivveenncciiaa,, ddee íímmppeettuu ccrreeaaddoorr,, ddee eessqquueemmaass eessttééttiiccooss yy mmoorraalleess ddee qquuee eell mmuunnddoo ssee uuffaannaa hhooyy,, eenn ddííaa ppaarrttiieerroonn ddee eessttee llaaggoo--mmaarr..
El Mediterráneo es un hombre. Todo lloo qquuee ddee ééll nnoo eess hhuummaannoo eess ddiissffrraazz.. ......EEll MMeeddiitteerrrráánneeoo eessttáá ssiittuuaaddoo ttaann ""ttiieerrrraa aaddeennttrroo"" qquuee dduurraannttee ssiiggllooss ssuuss hhaabbiittaanntteess ccrreeyyeerroonn qquuee ttooddoo lloo ccoonnoocciiddoo ssee rreessuummííaa eenn ééll.. MMááss aalllláá eemmppeezzaabbaa ""llaa bbaarrbbaarriiee"",, yy llooss oottrrooss mmaarreess,, llooss mmaarreess lleejjaannooss,, eerraann llllaammaaddooss ""MMaarreess TTeenneebbrroossooss"".. DDee aaqquuíí qquuee eell eennttee MMeeddiitteerrrráánneeoo ssee hhaayyaa ccoonnssiiddeerraaddoo aa ssíí mmiissmmoo,, dduurraannttee llaarrggooss ppeerrííooddooss hhiissttóórriiccooss,, ccoommoo eell mmááss tteerrrrííccoollaa ddee llooss sseerreess yy,, eenn ccoonnsseeccuueenncciiaa,, eell mmááss hhuummaannoo.. HHaa lllleeggaaddoo aa aaffiirrmmaarrssee qquuee eell MMeeddiitteerrrráánneeoo eess aallggoo aassíí ccoommoo ""llaa ppiillaa bbaauuttiissmmaall ddee llaa cciivviilliizzaacciióónn"",, eenn eell sseennttiiddoo ddee qquuee,, ssiieennddoo ssuu áámmbbiittoo ttaann rreedduucciiddoo,, hhaa bbrroottaaddoo eenn ééll uunnaa ccuullttuurraa uunniivveerrssaall,, eenn ccuuyyaass aagguuaass lloo mmiissmmoo hhaann mmoojjaaddoo llooss ddeeddooss llooss ppaaggaannooss qquuee llooss ccrriissttiiaannooss,, llooss ddiioosseess mmiittoollóóggiiccooss qquuee eell hhuummiillddee llaabbrraaddoorr,, LLeeoonnaarrddoo ddaa VViinncc¡¡ yy eell vviieejjoo EEssooppoo,, ssiieemmpprree ccoonncceeddiieennddoo ssuupprreemmaaccííaa aa llaa ppeerrssoonnaa,, aa llaa ccrriiaattuurraa ddoolloorroossaammeennttee nnaacciiddaa ddee vviieennttrree ddee mmaaddrree..
p De hecho, y ahí enfrente está Nápoles paarraa rreeccoorrddáárrmmeelloo,, eell MMeeddiitteerrrráánneeoo eess uunn mmiiccrrooccoossmmooss ccoonn mmuucchhoo rreepplliieegguuee,, uunn mmuusseeoo ddee vvoollccaanneess ddee ttooddoo ttiippoo yy ddee nnoommbbrreess ssoonnoorrooss,, uunn mmuusseeoo ddee iissllaass,, hhuunnddiimmiieennttoo yy ssuummeerrssiioonneess,, uunn mmuusseeoo ddee vviieennttooss --ccoonn uunn áárrbbooll eessppeeccííffiiccoo yy vveerrttiiccaall ppaarraa pprrootteeggeerrssee ddee eellllooss,, eell cciipprrééss,, yy uunn ddiiooss,, EEoolloo,, aall qquuee ppeeddiirr aayyuuddaa--,, yy uunnoo ddee llooss lluuggaarreess ddeell mmuunnddoo ddoonnddee llaa ttiieerrrraa ttiieemmbbllaa ccoonn mmááss ffrreeccuueenncciiaa:: CCaallaabbrriiaa,, GGrreecciiaa,, AAssiiaa MMeennoorr,, AAnnddaalluuccííaa,, eell vvaallllee ddee CChheelliiff eenn AArrggeelliiaa...... CCllaarroo,, nnoo ppooddííaa sseerr ddee oottrroo mmooddoo.. EEnn eell MMeeddiitteerrrráánneeoo llaa ttiieerrrraa ttiieemmbbllaa ccoonn ffrreeccuueenncciiaa,, aauunnqquuee ddiiffíícciillmmeennttee lllleeggaa aa mmaattaarr,, ppoorrqquuee ssóólloo eess ggrraannddiioossoo eenn aaqquueelllloo qquuee llee ccoonnvviieennee:: llaa ffaannttaassííaa,, llaa sseemmáánnttiiccaa,, llaa rreegguullaacciióónn ddee llaass lleeyyeess,, llaa rraacciioonnaalliiddaadd,, eell aammoorr.. LLoo oocceeáánniiccoo,, ppaarrooddiiaa ddee iinnffiinniittoo,, ssee eennccuueennttrraa ppoorr eell ÍÍnnddiiccoo,, ppoorr eell PPaaccííffiiccoo,, ppoorr eell ÁÁrrttiiccoo,, ppoorr eell AAttlláánnttiiccoo,, ccoonn cciicclloonneess,, ggllaacciiaarreess,, oollaass ggiiggaanntteess,, bbaannccooss eennoorrmmeess ddee aarreennqquueess,, ddee ssaarrddiinnaass,, ddee ccaabbaallllaass,, cceettáácceeooss ddee ccoolloorr ddee pplloommoo......
En el Mediterráneo las mareas son raquíticas yy llaa ffaauunnaa mmaarriinnaa eess mmááss bbiieenn mmeenngguuaaddaa,, ddeebbiiddoo aa qquuee ssuu rreeccuurrssoo aalliimmeennttiicciioo,, llaa vveeggeettaacciióónn aaccuuááttiiccaa,, eell ppllaannccttoonn,, eessttáá ppooccoo ddeessaarrrroollllaaddoo yyaa qquuee nnoo ssee ddaann eenn ssuuss aagguuaass llaass ggrraannddeess mmeezzccllaass bbiioollóóggiiccaass ddee llaass vvaassttaass eexxtteennssiioonneess ddee mmaarr.. ""EEnn eell MMeeddiitteerrrráánneeoo ttooddoo eessttáá eenn mmaaqquueettaa oo eenn mmooddeelloo ddee llaabboorraattoorriioo,, aa llaa mmeeddiiddaa hhuummaannaa.."" AAhhoorraa bbiieenn,, hhaayy qquuee rreeppeettiirr lloo ddiicchhoo.. EEnn eell MMeeddiitteerrrráánneeoo llaa ttiieerrrraa ttiieemmbbllaa ccoonn ffrreeccuueenncciiaa ppoorrqquuee eenn ééll hhaann tteemmbbllaaddoo ssiieemmpprree mmuucchhoo llooss eessppíírriittuuss,, aannssiioossooss ddee ssaabbeerr,, yy ppoorrqquuee ttooddoo eenn ééll hhaa ssiiddoo ssiimmiieennttee,, eemmbbrriióónn.. ""SSii ccuuaallqquuiieerr hhoommbbrree cciivviilliizzaaddoo ppiieennssaa hhooyy qquuee llaa lluunnaa eess ppáálliiddaa,, eell aarrrrooyyoo ccrriissttaalliinnoo yy llaa rroossaa ffrráággiill,, eess ppoorrqquuee lloo ddiijjeerroonn aassíí hhaaccee ssiiggllooss ((eenn eell MMeeddiitteerrrráánneeoo)),, uunnooss hhoommbbrreess qquuee ssee llllaammaarroonn VViirrggiilliioo,, HHoorraacciioo,, AAnnaaccrreeoonnttee..""
Los detractores del MMeeddiitteerrrráánneeoo --llaa llaattiinniiddaadd eessttáá eenn ccrriissiiss-- hhaann ssiiddoo ssiieemmpprree mmuucchhooss yy mmuuyy vvaarriiooss.. EEnn ééppooccaa ddee HHiittlleerr,, eell iinntteelleeccttuuaall RRoosseennbbeerrgg lllleeggóó aa ddeecciirr qquuee eell MMeeddiitteerrrráánneeoo eerraa uunnaa ccllooaaccaa.. NNoo hhaayy qquuee hhaacceerr ccaassoo.. LLaass ssoommbbrraass ssoonn ffuuggaacceess.. EEll cciinniissmmoo yy eell sseennttiiddoo ddeell hhuummoorr iimmppoonnddrráánn ddee nnuueevvoo,, aallggúúnn ddííaa,, eell MMeeddiitteerrrráánneeoo rreessuucciittaaddoo --eessoo eessppeerroo--.. EEll mmuunnddoo hhaa ddaaddoo uunn vvuueellccoo yy eell ffuuttuurroo yyaa nnoo ttiieennee nnaaddaa qquuee vveerr ccoonn llaass ppuueessttaass ddee ssooll,, nnii ccoonn llooss eessppaassmmooss,, nnii ccoonn llaa aarrmmoonnííaa ddee llooss CCaammppooss EEllíísseeooss oo llooss oorrááccuullooss ddee DDeellffooss.. HHaa nnaacciiddoo uunn hhoommbbrree nnuueevvoo,, eell ccuuaall,, ppaarrttiieennddoo pprreecciissaammeennttee ddee llaa nneevveerraa yy ddeell pprraaggmmaattiissmmoo,, hhaa ddeessccuubbiieerrttoo qquuee eenn uunnaa ccéélluullaa cceerreebbrraall oo eenn uunn ááttoommoo ccaabbeenn ttaannttaa ppooeessííaa ccoommoo eenn BBoottttiicceellllii oo eell PPaarrtteennóónn.. ...... YY llaa nneevveerraa pprroodduuccee hhiieelloo yy eell hhiieelloo ssee ddeerrrriittee ccoonn eexxttrreemmaa ffaacciilliiddaadd.. LLoo qquuee uusstteeddeess ccoonnsseegguuiirráánn sseerráá hhiibbeerrnnaarrnnooss aa ttooddooss ppaarraa qquuee,, aall ddeessppeerrttaarr,, nnooss ddeeddiiqquueemmooss aall pprraaggmmaattiissmmoo..
El pragmatismo ttiieennee ssuuss vveennttaajjaass,, hhééllaass!!,, ppoorrqquuee mmeejjoorraa llaass ccoonnddiicciioonneess eexxtteerrnnaass ddee vviiddaa yy nnooss aahhoorrrraa eessffuueerrzzoo mmuussccuullaarr.. HHaaccee rrooddaarr ddiinneerroo yy ccaallccuullaa llaass pprrootteeíínnaass qquuee nneecceessiittaammooss.. PPeerroo aall nnaacceerr nnooss ccoollooccaa uunn nnúúmmeerroo eenn llaa ffrreennttee yy vviiggiillaa ttooddooss nnuueessttrrooss aaccttooss,, ccoommoo ssii llaa GGeenneerraall MMoottoorrss yy SSccoottllaanndd YYaarrdd ffuueerraann mmááss iimmppoorrttaanntteess qquuee llaa aabbaaddííaa ddee WWeessttmmiinnsstteerr oo llaa ssoommbbrraa ddee uunn áárrbbooll.. ¡¡AAhh,, nnoo!! EEll pprroottaaggoonniissttaa ttiieennee qquuee sseerr eell hhoommbbrree.. EEll ccaalloorr hhuummaannoo eess,, aa llaa llaarrggaa,, mmááss nneecceessaarriioo qquuee llaa eelleeccttrróónniiccaa.. JJoosséé MMaarrííaa GGiirroonneellllaa ““EEll MMeeddiitteerrrráánneeoo eess uunn hhoommbbrree ddiissffrraazzaaddoo ddee mmaarr”” EEsspplluugguueess ddee LLlloobbrreeggaatt,, BBaarrcceelloonnaa :: PPllaazzaa JJaannééss,, 11997744
José María Gironella (1917-2003)
Si mi vvoozz mmuurriieerraa eenn ttiieerrrraa SSii mmii vvoozz mmuurriieerraa eenn ttiieerrrraa,, lllleevvaaddllaa aall nniivveell ddeell mmaarr yy ddeejjaaddllaa eenn llaa rriibbeerraa.. LLlleevvaaddllaa aall nniivveell ddeell mmaarr yy nnoommbbrraaddllaa ccaappiittaannaa ddee uunn bbllaannccoo bbaajjeell ddee gguueerrrraa.. ¡¡OOhh mmii vvoozz ccoonnddeeccoorraaddaa ccoonn llaa iinnssiiggnniiaa mmaarriinneerraa:: ssoobbrree eell ccoorraazzóónn uunn aannccllaa yy ssoobbrree eell aannccllaa uunnaa eessttrreellllaa yy ssoobbrree llaa eessttrreellllaa eell vviieennttoo yy ssoobbrree eell vviieennttoo uunnaa vveellaa!! RRaaffaaeell AAllbbeerrttii
Rafael Alberti (1902-1999)
Marinero en tierra…
CCoonntteenniiddooss • CCoonncceeppttuuaalleess:: • GGeeooggrraaffííaa ddeell mmuunnddoo aannttiigguuoo • CCiiuuddaaddeess iimmppoorrttaanntteess • IInnfflluujjoo ddeell mmeeddiioo ggeeooggrrááffiiccoo eenn llaa vviiddaa • LLaa fflloorraa yy llaa ffaauunnaa mmeeddiitteerrrráánneeaa • LLaa aalliimmeennttaacciióónn mmeeddiitteerrrráánneeaa
• LLooss ppuueebbllooss ddeell MMeeddiitteerrrráánneeoo:: ffeenniicciiooss,, eeggiippcciiooss,, ccaarrttaaggiinneesseess,, ggrriieeggooss,, rroommaannooss,, iibbeerrooss,, cceellttaass,, áárraabbeess.. • RReessttooss uurrbbaannooss ddee eessttooss ppuueebbllooss eenn EEssppaaññaa • EEll ffuuttuurroo ddeell MMeeddiitteerrrráánneeoo:: ppoolluucciióónn yy ccoonnttaammiinnaacciióónn ddee ssuuss aagguuaass.. • LLaass lleenngguuaass yy llaass ccuullttuurraass ddeell MMeeddiitteerrrráánneeoo:: ccoonnvviivveenncciiaa,, ttoolleerraanncciiaa,, iinnttoolleerraanncciiaa,, aa ttrraavvééss ddee llaa hhiissttoorriiaa • LLaa nnaavveeggaacciióónn eenn llaa aannttiiggüüeeddaadd
• PPrroocceeddiimmeennttaalleess:: • RReepprreesseennttaacciióónn ggrraaffiiccaa ddeell MMeeddiitteerrrráánneeoo,, ssuuss ccoossttaass yy ssuuss cciiuuddaaddeess ddee llaa aannttiiggüüeeddaadd yy aaccttuuaalleess • BBúússqquueeddaa ddee iinnffoorrmmaacciióónn ssoobbrree ddiivveerrssooss ccoonncceeppttooss cciittaaddooss eenn llooss aarrttííccuullooss.. • MMeemmoorriizzaacciióónn yy rreecciittaaddoo ddeell ppooeemmaa ddee AAllbbeerrttii..
• AAccttiittuuddiinnaalleess • RReessppeettoo hhaacciiaa llaa ccuullttuurraa ddee ttooddooss llooss ppuueebbllooss bbaaññaaddooss ppoorr eessttee mmaarr • AAppeerrttuurraa yy ttoolleerraanncciiaa ppaarraa llooss ppuueebbllooss mmeennooss ffaavvoorreecciiddooss eeccoonnóómmiiccaammeennttee oo ddee ccoossttuummbbrreess ddiivveerrssaass..
• CCoonntteenniiddooss ttrraannssvveerrssaalleess • Educación multicultural y Educación para Europa 11.. EEll MMeeddiitteerrrráánneeoo,, mmaarr ddee mmuucchhooss ppuueebbllooss 22.. RReellaacciioonneess eennttrree eessttooss ppuueebbllooss:: ccoonnvviivveenncciiaa,, iinnttoolleerraanncciiaa,, gguueerrrraa.. 33.. EEll ffuuttuurroo ddee llaa ccuullttuurraa mmeeddiitteerrrráánneeaa:: • MMaarrccaaddoo ppoorr llaa ddiivveerrssiiddaadd • NNeecceessiiddaadd ddee ttoolleerraanncciiaa • EEll eennccuueennttrroo ddee ccuullttuurraass,, rreelliiggiioonneess yy mmooddooss ddee vviiddaa • EEll ffeennóómmeennoo ddee llaa iinnmmiiggrraacciióónn::
MMeettooddoollooggííaa • TTrraabbaajjaarr ssiieemmpprree qquuee sseeaa ppoossiibbllee ssoobbrree mmaatteerriiaalleess iinnttuuiittiivvooss:: mmaappaass,, ggrrááffiiccooss,, ffoottooggrraaffííaass,, vvííddeeooss,, IInntteerrnneett……eettcc.. • IImmpplliiccaarr aall aalluummnnaaddoo eenn llaa ccoonnffeecccciióónn ddee llooss ddooccuummeennttooss.. • RReeaalliizzaacciióónn ddee eexxppoossiicciioonneess aannttee llooss ccoommppaaññeerrooss ddee ccoonntteenniiddooss pprreevviiaammeennttee pprreeppaarraaddooss..
AAccttiivviiddaaddeess • LLooccaalliizzaarr ssoobbrree eell mmaappaa cciiuuddaaddeess mmeeddiitteerrrráánneeaass aannttiigguuaass yy aaccttuuaalleess • DDaarr rraazzóónn ddee llaass ddiiffeerreenncciiaass uurrbbaannííssttiiccaass,, ssii llaass hhaayy,, ddee llaass ddiivveerrssaass cciiuuddaaddeess mmeeddiitteerrrráánneeaass.. PPaarraa eelllloo:: – IInnffoorrmmaarrssee ssoobbrree llaa ppllaannttaa hhiippooddáámmiiccaa,, eell ssiisstteemmaa oorrttooggoonnaall,, uu oottrraass ffoorrmmaass ddee ccoonncceebbiirr eell aaggrruuppaammiieennttoo uurrbbaannoo,, eenn llaa ccuullttuurraa mmuussuullmmaannaa,, ppoorr eejjeemmpplloo.. – BBuussccaarr eejjeemmppllooss ddee ccaaddaa ttiippoo ddee cciiuuddaadd eenn ddooccuummeennttooss eexxttrraaííddooss ddee lliibbrrooss,, IInntteerrnneett,, eettcc.. • CCoonnffeecccciioonnaarr uunn mmaappaa mmeeddiitteerrrráánneeoo..
• Confeccionar uunn mmaappaa cclliimmááttiiccoo mmeeddiitteerrrráánneeoo,, sseeññaallaannddoo ssuuss ccoonnssttaanntteess yy ccaarraacctteerreess ggeenneerraalleess.. TTeemmppeerraattuurraass mmeeddiiaass ddee ccaaddaa cciiuuddaadd ccoosstteerraa.. • IInnffoorrmmaarrssee ssoobbrree llaa fflloorraa yy llaa ffaauunnaa mmeeddiitteerrrráánneeaa:: ccoommppoonneerr uunn ppaanneell ccoonn llooss rreessuullttaaddooss.. • LLaa aalliimmeennttaacciióónn ddee llooss ppuueebbllooss mmeeddiitteerrrráánneeooss aannttiigguuooss.. AAlliimmeennttooss ssaaggrraaddooss.. • CCiittaarr 1100 ppuueebbllooss mmeeddiitteerrrráánneeooss ddee ggrraann iimmppoorrttaanncciiaa ccuullttuurraall hhiissttóórriiccaa..
• Trabajar brevemente la historia ddee llooss ppuueebbllooss mmeeddiitteerrrráánneeooss eenn ssuu rreellaacciióónn ccoonn EEssppaaññaa,, cceennttrráánnddoossee eenn llaass cciiuuddaaddeess yy rreessttooss mmoonnuummeennttaalleess ddee llaa ppeenníínnssuullaa • EExxpplliiccaarr llaass ccaarraacctteerrííssttiiccaass tteemmppeerraammeennttaalleess ee iiddiioossiinnccrraassiiaa mmeeddiitteerrrráánneeaa.. CCoommppaarraacciióónn ccoonn oottrraass llaattiittuuddeess.. • TTiippooss hhuummaannooss mmeeddiitteerrrráánneeooss aaccttuuaalleess:: sseeññaallaarr ddiiffeerreenncciiaass.. • IInnvveessttiiggaarr llaa nnaavveeggaacciióónn eenn eell mmuunnddoo aannttiigguuoo:: lleeccttuurraa ddee ppaassaajjeess ddeessccrriippttiivvooss ((HHeecchhooss ddee llooss AAppóóssttoolleess,, ppoorr eejjeemmpplloo)) • DDeessccrriippcciióónn ddee llooss nnaavvííooss:: CCllaasseess yy ccaarraacctteerrííssttiiccaass..
• Confeccionar un ppaanneell ccoonn ddiibbuujjooss yy ffoottooggrraaffííaass ddee nnaavvííooss.. SSiisstteemmaass ddee nnaavveeggaacciióónn.. • BBaattaallllaass nnaavvaalleess iimmppoorrttaanntteess eenn llaa hhiissttoorriiaa aannttiigguuaa.. SSeeññaallaarr llooss pprriinncciippaalleess ppuueerrttooss aannttiigguuooss yy mmooddeerrnnooss ddeell MMeeddiitteerrrráánneeoo.. • ¿QQuuiiéénneess ssoonn llaass PPaarrccaass?? • ¿QQuuéé ssaabbeess ddee JJoosséé MMaarrííaa GGiirroonneellllaa yy ddee RRaaffaaeell AAllbbeerrttii?? IInnffóórrmmaattee..
• IInnvveessttiiggaarr llooss nnoommbbrreess yy rreeaalliiddaaddeess qquuee aappaarreecceenn cciittaaddooss eenn eell aarrttííccuulloo ddee JJ.. MM.. GGiirroonneellllaa::  LLeeoonnaarrddoo ddaa VViinncc¡¡  EEssooppoo  EEoolloo  VViirrggiilliioo  HHoorraacciioo  AAnnaaccrreeoonnttee  HHiittlleerr  RRoosseennbbeerrgg  CCaammppooss EEllíísseeooss  DDeellffooss  BBoottttiicceellllii  eell PPaarrtteennóónn  PPrraaggmmaattiissmmoo  GGeenneerraall MMoottoorrss  SSccoottllaanndd YYaarrdd ¿Qué relación piensas que tienen con el Mediterráneo?
• Memorización ddee llaa lleettrraa ddee llaa ccaanncciióónn yy rreecciittaaddoo aannttee llooss ccoommppaaññeerrooss • CCoommppoossiicciióónn ddee uunn ppooeemmaa ssoobbrree eell MMeeddiitteerrrráánneeoo
• AAccttiivviiddaaddeess ppaarraa llooss ccoonntteenniiddooss ttrraannssvveerrssaalleess 11.. CCoonnffeecccciioonnaarr uunnaa lliissttaa ddee ddiiffeerreenntteess ppuueebbllooss yy ccuullttuurraass qquuee hhaabbiittaann aaccttuuaallmmeennttee eell MMeeddiitteerrrráánneeoo.. 22.. EExxttrraaeerr nnoottiicciiaass ddee llaa pprreennssaa ssoobbrree eell ffeennóómmeennoo ddee llaa iinnmmiiggrraacciióónn eenn EEuurrooppaa.. 33.. AArrbbiittrraarr mmeeddiiddaass ppaarraa uunnaa ccoorrrreeccttaa ccoonnvviivveenncciiaa yy rreessppeettoo aa ttooddaass llaass iiddiioossiinnccrraassiiaass yy rreelliiggiioonneess:: ¿ccóómmoo ssee ppuueeddee llooggrraarr eessttoo?? 44.. DDeebbaattiirr eessttooss tteemmaass eenn ccllaassee,, yy eellaabboorraarr uunn ddooccuummeennttoo rreessuummeenn ccoonn pprrooppuueessttaass ddeeffiinniiddaass.. 55.. PPuubblliiccaarr eessttee ddooccuummeennttoo eenn llaa ppáággiinnaa wweebb ddeell cceennttrroo yy ddaarrlloo aa ccoonnoocceerr ddee oottrraass mmaanneerraass ppoossiibblleess..
• MMaatteerriiaalleess ccuurrrriiccuullaarreess • MMaappaass ddeell MMeeddiitteerrrráánneeoo:: • FFoottooggrraaffííaass ddee llaa pprreesseennttaacciióónn  hhttttpp::////iirriiss..ccnniiccee..mmeecc..eess//kkaaiirrooss//iinnddeexx..hhttmmll mmaaggnnííffiiccaa ppáággiinnaa ddeell MMEECC  hhttttpp::////wwwwww..eeccoocciittiieess..oorrgg//iinnddeexx..sswwff ssoobbrree ccaarraacctteerrííssttiiccaass ddeell MMeeddiitteerrrráánneeoo  hhttttpp::////wwwwww..rrttvvee..eess//ttvvee//pprrooggrraamm//aarrttee//rreellaacciioonn//998800220066..HHTTMM pprrooppuueessttaa ddee nnoocchhee tteemmááttiiccaa,, ccoonn ffiillmmeess yy ddooccuummeennttaalleess ssoobbrree llaa rreeaalliiddaadd ddiivveerrssaa ddeell MMeeddiitteerrrráánneeoo..  hhttttpp::////ccvvcc..cceerrvvaanntteess..eess//oobbrreeff//aattllaass// aattllaass aammbbiieennttaall ddeell MMeeddiitteerrrráánneeoo,, mmaaggnnííffiiccaa ppáággiinnaa ddeell CCeennttrroo VViirrttuuaall CCeerrvvaanntteess..
33.. MMaappaass ddeell mmuunnddoo:: hhttttpp::////ggoo..hhrrww..ccoomm//aattllaass//ssppaann__hhttmm//iinnddeexx..hhttmm 44.. OObbrraass ddee mmiittoollooggííaa cclláássiiccaa::  DDiicccciioonnaarriioo ddee mmiittoollooggííaa ggrriieeggaa yy rroommaannaa PPIIEERRRREE GGRRIIMMAALL  hhttttpp::////ppeerrssoonnaall..iiddddeeoo..eess//ddiimmoorr//eevvaa//mmiittoollooggiiaa//aa..hhttmmll##6600  hhttttpp::////aabbccddiioosseess..nnoonneettoo..ccoomm//ggrreecciiaa//ddiioosseess11//hhaaddeess..hhttmm 55.. AAsseennttaammiieennttooss ddee ppuueebbllooss aannttiigguuooss eenn HHiissppaanniiaa:: hhttttpp::////wwwwww..ccssccee..eess//aauullaaccuullttuurraall//hhiissttoorriiaa//hhaannttiigguuaa..hhttmm 66.. VVííaass rroommaannaass ddeell MMeeddiitteerrrráánneeoo:: hhttttpp::////wwwwww..vviiaaddoommiittiiaa..oorrgg//iinnddeexx..pphhpp33??llaanngguuee==eess&&iidd__ggmmeennuu==77.. EEll uurrbbaanniissmmoo áárraabbee:: hhttttpp::////wwwwww..wweebbiissllaamm..ccoomm//nnuummeerrooss//22000022//115599//TTeemmaass//cciiuuddaadd__bbuurrcckkhhaarrddtt..
88.. MMaappaass ddee llaa BBiibblliiootteeccaa NNaacciioonnaall:: hhttttpp::////wwwwww..bbnnee..eess//eesspp//ccoommaappaass..hhttmm 99.. EEll uurrbbaanniissmmoo hhiippooddáámmiiccoo:: hhttttpp::////ccvv..uuoocc..eess//~~999911__0044__000055__0011__wweebb//ffiittxxeerr//ppeerrcc1155bb..hhttmmll 1100.. LLaa nnaavveeggaacciióónn eenn llaa aannttiiggüüeeddaadd:: hhttttpp::////ssaappiieennss..yyaa..ccoomm//mmaaddoozz1100//SSAANNTTAANNDDEERR..hhttmm 1111.. LLaa gguueerrrraa eenn eell mmaarr eenn llaa AAnnttiiggüüeeddaadd:: hhttttpp::////wwwwww..ssaattrraappaa11..aarrcchheezz..ccoomm//aarrttiiccuullooss//aannttiigguueeddaadd//llaa__gguueerrrraa__eenn__1122.. BBiiooggrraaffííaass ddee ggrraannddeess ppeerrssoonnaajjeess lliiggaaddooss aall MMeeddiitteerrrráánneeoo
• BBiibblliiooggrraaffííaa AADDAAMM,, JJeeaann PPiieerrrree –– WWEELLPPLLYY,, MMiicchhaaëëll ““EEll MMeeddiitteerrrráánneeoo”” ((eenn ““HHiissttoorriiaa ddee llooss HHoommbbrreess””)).. EEddeellvviivveess,, ZZaarraaggoozzaa,, 11998866
• SSuubbuunniiddaadd sseegguunnddaa:: LLaa ffiieessttaa,, mmaanniiffeessttaacciióónn rreelliiggiioossaa
• SSuubbuunniiddaadd sseegguunnddaa:: LLaa ffiieessttaa,, mmaanniiffeessttaacciióónn rreelliiggiioossaa OObbjjeettiivvooss ddee eettaappaa:: TTooddooss OObbjjeettiivvooss ddee áárreeaa:: 11 ((aappoorrttaacciioonneess ccuullttuurraalleess eenn EEssppaaññaa)) 33 ((ggéénneerrooss lliitteerraarriiooss ggrreeccoollaattiinnooss)) 44 ((ffiieessttaass ddee oorriiggeenn ggrreeccoollaattiinnoo)) 1100 ((mmiittooss cclláássiiccooss)) 1111 ((vvaalloorraacciióónn ddee llaass aappoorrttaacciioonneess))
FFiieessttaa ((11997700))
• GGlloorriiaa aa DDiiooss eenn llaass aallttuurraass,, rreeccooggiieerroonn llaass bbaassuurraass ddee mmii ccaallllee aayyeerr aa oossccuurraass yy hhooyy sseemmbbrraaddaa ddee bboommbbiillllaass YY ccoollggaarroonn ddee uunn ccoorrddeell ddee eessqquuiinnaa aa eessqquuiinnaa uunn ccaarrtteell yy bbaannddeerraass ddee ppaappeell vveerrddeess rroojjaass yy aammaarriillllaass YY aall ddaarrlleess eell ssooll llaa eessppaallddaa rreevvoollootteeaann llaass ffaallddaass bbaajjoo uunn mmaannttoo ddee gguuiirrnnaallddaass ppaarraa qquuee eell cciieelloo nnoo vveeaa eenn llaa nnoocchhee ddee SSaann JJuuaann ccóómmoo ccoommppaarrtteenn ssuu ppaann ssuu ttoorrttiillllaa yy ssuu ggaabbáánn ggeenntteess ddee cciieenn mmiieell rraalleeaass.. • AAppuurraadd,, qquuee aallllíí ooss eessppeerroo ssii qquueerrééiiss vveenniirr ppuueess ccaaee llaa nnoocchhee yy yyaa ssee vvaann nnuueessttrraass mmiisseerriiaass aa ddoorrmmiirr:: vvaammooss ssuubbiieennddoo llaa ccuueessttaa,, qquuee aarrrriibbaa mmii ccaallllee ssee vviissttiióó ddee ffiieessttaa HHooyy eell nnoobbllee yy eell vviillllaannoo eell pprroohhoommbbrree yy eell gguussaannoo bbaaiillaann yy ssee ddaann llaa mmaannoo ssiinn iimmppoorrttaarrlleess llaa ffaacchhaa jjuunnttooss llooss eennccuueennttrraa eell ssooll aa llaa ssoommbbrraa ddee uunn ffaarrooll eemmppaappaaddooss eenn aallccoohhooll aabbrraazzaannddoo aa uunnaa mmuucchhaacchhaa • YY ccoonn llaa rreessaaccaa aa ccuueessttaass vvuueellvvee eell ppoobbrree aa ssuu ppoobbrreezzaa vvuueellvvee eell rriiccoo aa ssuu rriiqquueezzaa yy eell sseeññoorr ccuurraa aa ssuuss mmiissaass.. SSee ddeessppeerrttóó eell bbiieenn yy eell mmaall llaa ppoobbrree vvuueellvvee aall ppoorrttaall llaa rriiccaa vvuueellvvee aall rroossaall yy eell aavvaarroo aa llaass ddiivviissaass.. SSee aaccaabbóó:: eell ssooll nnooss ddiiccee qquuee lllleeggóó eell ffiinnaall ppoorr uunnaa nnoocchhee ssee oollvviiddóó qquuee ccaaddaa uunnoo eess ccaaddaa ccuuaall.. VVaammooss bbaajjaannddoo llaa ccuueessttaa,, qquuee aarrrriibbaa eenn mmii ccaallllee ssee aaccaabbóó llaa ffiieessttaa..
LA FIESTA DDEE SSAANN JJUUAANN • SSeeiiss mmeesseess ddeessppuuééss ddee llaa NNaavviiddaadd ssee cceelleebbrraa llaa lllleeggaaddaa ddeell ssoollssttiicciioo ddee vveerraannoo dduurraannttee llaa nnoocchhee mmááss ccoorrttaa ddeell aaññoo.. LLaa ffiieessttaa ddee SSaann JJuuaann BBaauuttiissttaa ssee cceelleebbrraa eessee ddííaa,, eell 2244 ddee jjuunniioo;; eess eell ssaannttoo mmááss ffeesstteejjaaddoo eenn EEuurrooppaa yy uunnoo ddee llooss ddííaass eenn qquuee mmááss oonnoommáássttiiccaass ssee cceelleebbrraann eenn eell mmuunnddoo:: JJuuaann,, JJooaann,, JJeeaann,, JJoohhnn,, IIvváánn,, SSeeaann......
• UUnnaa ddee llaass rraazzoonneess ddee ssuu ppooppuullaarriiddaadd eess llaa ccooiinncciiddeenncciiaa ddeell 2244 ddee jjuunniioo ccoonn eell ssoollssttiicciioo ddee vveerraannoo,, uunnaa ddee llaass ffeecchhaass mmááss iimmppoorrttaanntteess ppaarraa mmuucchhooss ppuueebbllooss ddeessddee ttiieemmppooss rreemmoottooss,, eessppeecciiaallmmeennttee llooss ppuueebbllooss ddeell mmaarr MMeeddiitteerrrráánneeoo.. LLaass cceelleebbrraacciioonneess ddee SSaann JJuuaann ssoonn ddee oorriiggeenn ppaaggaannoo yy hhaann hheerreeddaaddoo uunnaa sseerriiee ddee rriittuuaalleess,, pprrááccttiiccaass yy ccoossttuummbbrreess qquuee ppaarreecceenn eessttaarr bbaassaaddaass eenn cceelleebbrraacciioonneess pprreeccrriissttiiaannaass.. EEssaa nnoocchhee nnoo ssóólloo ssee cceelleebbrraa eenn EEssppaaññaa.. PPoorr ttooddaa EEuurrooppaa hhaayy ffeessttiivvaalleess qquuee mmaarrccaann llaa lllleeggaaddaa ddeell vveerraannoo yy ttaammbbiiéénn eenn HHiissppaannooaamméérriiccaa yy BBrraassiill,, ttrraassllaaddaaddooss ddeessddee llaa PPeenníínnssuullaa,, aauunnqquuee eenn aallgguunnooss ppaaíísseess nnoo ccooiinncciiddaa ccoonn eell ssoollssttiicciioo ddee vveerraannoo ssiinnoo ccoonn eell ddeell iinnvviieerrnnoo.. VVééaassee eell ccaassoo ddee BBrraassiill,, ddoonnddee llaass cceelleebbrraacciioonneess eenn ttoorrnnoo aa SSaann JJuuaann ssoonn ffaammoossaass eenn llooss eessttaaddooss ddee BBaahhííaa yy PPeerrnnaammbbuuccoo..
• LLaa nnoocchhee ddee SSaann JJuuaann,, 2233 ddee jjuunniioo,, eess llaa mmááss ccoorrttaa ddeell aaññoo eenn eell hheemmiissffeerriioo nnoorrttee yy ssiiggnniiffiiccaa eell ttrriiuunnffoo ddee llaa lluuzz ssoobbrree llaa oossccuurriiddaadd.. EEnn ssuuss rriittuuaalleess llaass ccaarraacctteerrííssttiiccaass pprriinncciippaalleess ssoonn eell ssooll,, eell ffuueeggoo yy eell aagguuaa,, yy llaass hhoogguueerraass qquuee ssee eenncciieennddeenn eessaa nnoocchhee pprreesseerrvvaann ddee ttooddoo mmaall dduurraannttee uunn aaññoo.. LLaa lleeyyeennddaa ddiiccee qquuee llaass cceenniizzaass ccuurraann llaass eennffeerrmmeeddaaddeess ddee llaa ppiieell yy qquuee eess ccoonnvveenniieennttee ssaallttaarr llaa hhoogguueerraa uunn mmíínniimmoo ddee ttrreess vveecceess ppaarraa tteenneerr uunn bbuueenn aaññoo.. EEss uunnaa nnoocchhee mmáággiiccaa eenn llaa qquuee ttooddoo ppuueeddee ssuucceeddeerr,, ccuuaannddoo llaass hhiieerrbbaass ttiieenneenn pprrooppiieeddaaddeess qquuee ttooddoo lloo ccuurraann oo eessppaannttaann mmaallooss eessppíírriittuuss,, llaass mmoozzaass eennccuueennttrraann nnoovviioo yy eell aammoorr nnoo ttiieennee aattaadduurraass.. LLooss tteessoorrooss eessccoonnddiiddooss bbrriillllaann yy ppuueeddeenn sseerr ddeessccuubbiieerrttooss,, yy qquuiieenn ccooggee llaa hhiieerrbbaa llllaammaaddaa ""vveerrbbeennaa"" qquueeddaa ccuurraaddoo ddee ttooddoo mmaall.. DDee aaqquuíí vviieennee qquuee eenn ccaasstteellllaannoo aa llaa ffiieessttaa ssee llee llllaammee vveerrbbeennaa..
• Sin embargo, el elemento principal es el fuego. LLooss nniiññooss yy llaass nniiññaass rreeccooggeenn lleeññaa yy mmuueebblleess vviieejjooss bbaassttaanntteess ddííaass aanntteess yy llooss aammoonnttoonnaann eenn uunn llllaannoo.. LLaa ccoossttuummbbrree ddee eenncceennddeerr ffuueeggooss ppaarreeccee qquuee pprroovviieennee ddee aannttiigguuooss ccuullttooss ppaaggaannooss aall ssooll ,, ppeerroo ttaammbbiiéénn eessttáá rreellaacciioonnaaddaa ccoonn llaa pprreevveenncciióónn ddee eeppiiddeemmiiaass ppoorr eell ppooddeerr aannttiiiinnffeecccciioossoo yy ddee aalleejjaarr llooss mmaallooss eessppíírriittuuss qquuee ppoosseeee eell ffuueeggoo • LLaass hhoogguueerraass ssee hhaacceenn nnoorrmmaallmmeennttee ssiinn nniinngguunnaa eessttrruuccttuurraa,, eexxcceeppttoo eenn AAlliiccaannttee,, llllaammaaddaass ffaallllaass,, ddoonnddee ssee pprreeppaarraann mmuuññeeccooss ssaattíírriiccooss ssoobbrree uunn tteemmaa.. LLaa vveerrbbeennaa eess llaa ffiieessttaa mmááss ggeenneerraalliizzaaddaa,, ccaassii ttooddoo eell mmuunnddoo ssee rreeúúnnee ppaarraa ppaassaarrllaa eenn ggrruuppoo,, hhaabbllaarr,, ccaannttaarr,, bbaaiillaarr yy rreeíírr.. LLaa nnoocchhee ddee SSaann JJuuaann eess uunnoo ddee llooss mmoommeennttooss,, jjuunnttoo ccoonn llaa NNaavviiddaadd,, qquuee mmááss aacceerrccaa aa llaass ppeerrssoonnaass,, yyaa sseeaa eenn uunn eennttoorrnnoo ffaammiilliiaarr oo eenn uunn ggrruuppoo ddee aammiiggooss,, ppuueess ssee cceelleebbrraa aallggoo eenn ccoommúúnn..
San Juan se celebra en casi toda España, ppeerroo eenn aallgguunnaass ppaarrtteess ttoommaa uunn ssiiggnniiffiiccaaddoo eessppeecciiaall:: • EEnn IIccoodd ddee llooss VViinnooss ((TTeenneerriiffee)) ssee bbaajjaann eennoorrmmeess ttrroonnccooss ddee ffuueeggoo ddeessddee lloo aallttoo ddeell mmoonnttee eenn llaa nnoocchhee ddee SSaann JJuuaann.. • EEnn SSaann PPeeddrroo MMaannrriiqquuee ((SSoorriiaa)) ttiieennee lluuggaarr ""eell ppaassoo ddeell ffuueeggoo"",, ddoonnddee llooss lluuggaarreeññooss ccrruuzzaann ddeessccaallzzooss llaass bbrraassaass ddee llaa hhoogguueerraa ccoonn ppaassoo sseegguurroo,, lllleevvaannddoo mmuucchhaass vveecceess aa oottrraa ppeerrssoonnaa aa ssuuss eessppaallddaass,, ssiinn ssuuffrriirr ddaaññoo aallgguunnoo.. LLaa ggeennttee ddeell lluuggaarr ddiiccee qquuee llooss ffoorraasstteerrooss ssee qquueemmaann ppoorrqquuee ppiissaann mmuuyy fflloojjoo yy llooss lluuggaarreeññooss ppiissaann ffuueerrttee ppaarraa ddeetteenneerr llaa ccoommbbuussttiióónn..
• Las hogueras de San Juan en Alicante eessttáánn rreeaalliizzaaddaass aarrttííssttiiccaammeennttee ccoonn mmaaddeerraa yy ccaarrttóónn eenn ffoorrmmaa ddee mmoonniiggootteess,, oo nniinnoottss,, ggrrootteessccooss qquuee ssaattiirriizzaann llaass mmaallaass ccoossttuummbbrreess ddee llaa ggeennttee.. SSee ccoollooccaann eenn llaass ccaalllleess ttrreess ddííaass aanntteess yy ssee qquueemmaann eell 2244 eenn uunnaa cceerreemmoonniiaa qquuee ssee ccoonnooccee ccoommoo llaa ""ccrreemmáá"".. HHaayy,, aaddeemmááss,, vvaarriiaass ccaabbaallggaattaass ppoorr ttooddaa llaa cciiuuddaadd:: ""llaa ccaabbaallggaattaa ddeell ffoocc"",, qquuee rreepprreesseennttaa eell ccuullttoo aall ffuueeggoo aa ttrraavvééss ddee vvaarriiooss ppeerrííooddooss.. EEll ""ccoossoo iinnffaannttiill"",, eenn eell qquuee ttoommaann ppaarrttee llooss nniiññooss vveessttiiddooss ccoonn ttrraajjeess ddee ééppooccaa yy ddoonnddee ssee cceelleebbrraa uunnaa bbaattaallllaa ddee fflloorreess,, sseerrppeennttiinnaass yy ccoonnffeettii yy llaa ccaabbaallggaattaa ddee llaass bbaannddaass ddee mmúússiiccaa ccoonnttrraattaaddaass ppoorr llooss ddiiffeerreenntteess ddiissttrriittooss ddee llaa cciiuuddaadd..
• En Ciutadella, (Menorca), San Juan tiene uunn ccaarráácctteerr mmuuyy eessppeecciiaall yyaa qquuee eenn llaa cceelleebbrraacciióónn eessttáánn rreepprreesseennttaaddooss vvaarriiooss eessttaammeennttooss:: llooss ccaammppeessiinnooss,, llooss ccaassaaddooss,, llooss ssoolltteerrooss,, llooss sseeññoorreess yy llaa iigglleessiiaa,, ccoonn ccllaarraass rreemmiinniisscceenncciiaass mmeeddiieevvaalleess.. LLooss rreepprreesseennttaanntteess vvaann aa ccaabbaalllloo yy ttiieenneenn lluuggaarr llooss ccéélleebbrreess ""ccaarraaccoolleeooss"",, cceelleebbrraacciióónn aall ssoonn ddee llaa mmúússiiccaa ppooppuullaarr ccoonn llooss ccaabbaallllooss hhaacciieennddoo ccaabbrriioollaass,, bbaannddeerraass oonnddeeaannddoo yy uunnaa ppooppuullaarr bbaattaallllaa ddee aavveellllaannaass.. LLaa bbeebbiiddaa ppooppuullaarr dduurraannttee llaass ffiieessttaass ddee SSaann JJuuaann eenn llaa iissllaa eess llaa ""ppoommaaddaa"",, uunnaa mmeezzccllaa eexxpplloossiivvaa ddee ggiinneebbrraa llooccaall yy lliimmoonnaaddaa..
• EEnn CCaattaalluuññaa ssee cceelleebbrraa SSaann JJuuaann ccoonn hhoogguueerraass eenn llaass ccaalllleess pprriinncciippaalleess yy ccoonn ffiieessttaass llllaammaaddaass vveerrbbeennaass ccuuyyoo oorriiggeenn ssee ddeebbee aa llaa rreeccoolleecccciióónn ddee hhiieerrbbaass aarroommááttiiccaass,, llaa vveerrbbeennaa,, llaa vvaalleerriiaannaa yy eell ttrréébboollee,, qquuee eerraann bbeennééffiiccaass ssii ssee ccoorrttaabbaann eessaa nnoocchhee.. SSee llaannzzaann ffuueeggooss aarrttiiffiicciiaalleess yy ssee ccoommee llaa ffaammoossaa ccooccaa ddee ppiiññoonneess.. EEnn oottrraass ppaarrtteess ddee EEssppaaññaa ssee ccoommee,, yyaa aall aammaanneecceerr,, cchhooccoollaattee ccoonn cchhuurrrrooss.. • MMuucchhaass yy vvaarriiaaddaass ssoonn llaass cceelleebbrraacciioonneess,, ccoossttuummbbrreess yy rriittuuaalleess ddee nnoocchhee ttaann sseeññaallaaddaa.. CCeellttaass ee ííbbeerrooss ppeennssaabbaann qquuee llaass ffuueenntteess eerraann ccuurraattiivvaass,, ppoorr lloo qquuee ssee ccrreeee qquuee ttooddaass llaass aagguuaass qquuee ssee ttoommaann eenn llaa nnoocchhee ddee SSaann JJuuaann ssoonn bbeenneeffiicciioossaass yy aallgguunnaass ppeerrssoonnaass ssee bbaaññaann ddeessnnuuddaass ddee mmaaddrruuggaaddaa eenn eell rrííoo oo eell mmaarr.. LLooppee ddee VVeeggaa eess eell aauuttoorr qquuee mmááss oobbrraass hhaa ssiittuuaaddoo eenn eell ddííaa ddee SSaann JJuuaann.. TTaammbbiiéénn SShhaakkeessppeeaarree ttiieennee uunnaa mmuuyy ffaammoossaa :: ""EEll SSuueeññoo ddee uunnaa nnoocchhee ddee VVeerraannoo"".. TTeerreessaa GGrraacciiaa
LLaa mmaaññaannaa ddee SSaann JJuuaann eenn llaa lliitteerraattuurraa eessppaaññoollaa LLaa mmaaññaannaa ddee SSaann JJuuaann aall ttiieemmppoo qquuee aallbboorreeaabbaa,, ggrraann ffiieessttaa hhaacceenn llooss mmoorrooss ppoorr llaa vveeggaa ddee GGrraannaaddaa.. RReevvoollvviieennddoo ssuuss ccaabbaallllooss yy jjuuggaannddoo ddee llaass llaannzzaass,, rriiccooss ppeennddoonneess eenn eellllaass bbrroossllaaddooss ppoorr ssuuss aammaaddaass,,
¡ Quién hhuubbiieerraa ttaall vveennttuurraa ssoobbrree llaass aagguuaass ddeell mmaarr ccoommoo hhuubboo eell iinnffaannttee AArrnnaallddooss llaa mmaaññaannaa ddee SSaann JJuuaann !!
Yo me lleevvaannttaarraa,, mmaaddrree,, mmaaññaanniiccaa ddee SSaann JJuuaann,, vviiddee eessttaarr uunnaa ddoonncceellllaa rriibbeerriiccaass ddee llaa mmaarr.. SSoollaa llaavvaa yy ssoollaa ttuueerrccee,, ssoollaa ttiieennddee eenn uunn rroossaall;; mmiieennttrraass llooss ppaaññooss ssee eennjjuuggaann ddiiccee llaa nniiññaa uunn ccaannttaarr:: DDee llooss mmiiss aammoorreess,, ddoo llooss,, ¿ddóónnddee llooss iirréé aa bbuussccaarr ??
CCoonntteenniiddooss • CCoonncceeppttuuaalleess:: • LLooss cciiccllooss ssoollaarreess:: ssoollssttiicciiooss yy eeqquuiinnoocccciiooss.. NNoocciioonneess ddee ccaalleennddaarriioo rroommaannoo • LLaa ffiigguurraa ddee DDiioonniissooss eenn llaa mmiittoollooggííaa ggrriieeggaa yy rroommaannaa:: ccaarraacctteerreess ddeell ddiiooss,, sseerreess qquuee llee aaccoommppaaññaann.. • LLaa ffiieessttaa ppooppuullaarr ccoommoo eemmbbrriióónn ddeell tteeaattrroo.. • NNoocciioonneess ddee tteeaattrroo cclláássiiccoo ggrriieeggoo yy rroommaannoo:: ggéénneerrooss yy pprriinncciippaalleess rreepprreesseennttaanntteess.. • EEll eeddiiffiicciioo tteeaattrraall ggrriieeggoo yy rroommaannoo:: sseemmeejjaannzzaass yy ddiiffeerreenncciiaass.. PPrriinncciippaalleess eejjeemmppllaarreess ccoonnsseerrvvaaddooss.. • RRaassttrroo ddee ffeessttiivviiddaaddeess ppaaggaannaass eenn oottrraass ffeessttiivviiddaaddeess ccrriissttiiaannaass aaccttuuaalleess:: eell 2255 ddee ddiicciieemmbbrree,, ppoorr eejjeemmpplloo.. • LLaa rreeiinnvveenncciióónn ddeell tteeaattrroo eeuurrooppeeoo eenn llaa EEddaadd MMeeddiiaa.. CCoonneexxiióónn ccoonn llaa ttrraaddiicciióónn cclláássiiccaa.. PPrriimmeerrooss rreepprreesseennttaanntteess yy ggéénneerrooss.. • EEll rroommaanncceerroo eessppaaññooll:: ccaarraacctteerrííssttiiccaass yy llaa rreeccuurrrreenncciiaa ddeell tteemmaa ddee llaa ffiieessttaa ppooppuullaarr..
• PPrroocceeddiimmeennttaalleess:: • BBúússqquueeddaa ddee ppiinnttuurraass ffaammoossaass qquuee rreepprreesseenntteenn aa DDiioonniissooss.. • CCoommeennttaarriioo ddee eessttaass oobbrraass,, yy ssiittuuaacciióónn hhiissttóórriiccaa.. • CCoommeennttaarriioo ddee llaa ffiieessttaa ppooppuullaarr eenn ttuu ppuueebblloo:: rraaíícceess,, ttrraaddiicciióónn yy cceelleebbrraacciióónn.. • EEsscceenniiffiiccaacciióónn bbrreevvee ddee uunn ppaassaajjee ccoonnccrreettoo ddee tteeaattrroo ggrreeccoorrrroommaannoo..
• AAccttiittuuddiinnaalleess • VVaalloorraacciióónn ddee llaa ffiieessttaa ppooppuullaarr ccoommoo mmaanniiffeessttaacciióónn ccuullttuurraall ddee pprriimmeerr oorrddeenn.. • AApprreecciioo ddee llaass ddiiffeerreenncciiaass eennttrree llaa ffiieessttaa ppooppuullaarr yy oottrraass ““ffiieessttaass aarrttiiffiicciiaalleess””:: llaa ddiissccootteeccaa,, ““eell bbootteellllóónn””,, llaass ggaallaass tteelleevviissiivvaass,, eettcc.. • VVaalloorraacciióónn ddee llaa ttrraaddiicciióónn ppooppuullaarr ffeessttiivvaa,, yy ddee ssuuss rriittooss yy ccoossttuummbbrreess..
• CCoonntteenniiddooss ttrraannssvveerrssaalleess 11.. LLaa eedduuccaacciióónn aammbbiieennttaall.. 22.. CCoonnoocciimmiieennttoo ddee llaass ttrraaddiicciioonneess ffeessttiivvaass llooccaalleess yy ssuu oorriiggeenn aanncceessttrraall.. 33.. VVaalloorraacciióónn yy rreessppeettoo ppoorr llaass mmiissmmaass.. 44.. EEll tteeaattrroo yy llaa lliitteerraattuurraa ppooppuullaarr ccoommoo ffoorrmmaa ddee eexxpprreessiióónn ddeell sseennttiimmiieennttoo ppooppuullaarr..
• AAccttiivviiddaaddeess • ¿qquuéé eess uunn ssoollssttiicciioo yy uunn eeqquuiinnoocccciioo?? • ¿qquuéé rreellaacciióónn ttiieennee eessttoo ccoonn llaa ffiieessttaa ddee SSaann JJuuaann?? • ¿ccóómmoo eerraa eell ccaalleennddaarriioo rroommaannoo pprriimmiittiivvoo,, lluunnaarr oo ssoollaarr?? • ¿ccuuáánnttooss mmeesseess tteennííaa?? ¿ccuuáánnttooss ttuuvvoo ffiinnaallmmeennttee,, ccuuaannddoo ssee hhiizzoo ssoollaarr??¿qquuiiéénn eessttaabblleecciióó eenn RRoommaa eell ccaalleennddaarriioo ssoollaarr yy ccoonn llaa aayyuuddaa ddee qquuiiéénn?? • LLaa ccuullttuurraa rroommaannaa eerraa eessppeecciiaallmmeennttee aaggrrooppeeccuuaarriiaa:: ¿qquuéé rreelleevvaanncciiaa tteennííaa eessttee hheecchhoo aa llaa hhoorraa ddee ddiissppoonneerr ddee uunn ccaalleennddaarriioo aapprrooppiiaaddoo??
• ¿Quién era Dionisos? ¿Con qué nombre se le ccoonnoocciióó eenn RRoommaa?? ¿CCóómmoo ssee llllaammaabbaann ssuuss ffiieessttaass?? ¿GGoozzaarroonn ddee ppooppuullaarriiddaadd?? ¿FFuueerroonn bbiieenn vviissttaass ppoorr eell SSeennaaddoo rroommaannoo?? ¿ppoorr qquuéé?? • EEll tteeaattrroo eenn RRoommaa ¿tteennííaa eell mmiissmmoo ccaarráácctteerr yy ffiinnaalliiddaadd qquuee eenn GGrreecciiaa?? • SSoobbrree uunn ddiibbuujjoo sseeññaallaa llaass sseemmeejjaannzzaass yy ddiiffeerreenncciiaass ddeell eeddiiffiicciioo tteeaattrraall ggrriieeggoo yy rroommaannoo.. • NNoommbbrraa cciiuuddaaddeess eessppaaññoollaass qquuee ccoonnsseerrvveenn eeddiiffiicciiooss tteeaattrraalleess rroommaannooss.. • IInnddiiccaa eell nnoommbbrree yy oobbrraass pprriinncciippaalleess ddee llooss mmááss ddeessttaaccaaddooss ddrraammaattuurrggooss ggrriieeggooss.. HHaazz lloo mmiissmmoo ccoonn llooss rroommaannooss.. • CCuuaannddoo eell ccrriissttiiaanniissmmoo ssee hhiizzoo rreelliiggiióónn ddoommiinnaannttee eenn RRoommaa ¿qquuéé hhiizzoo ccoonn llaass ffiieessttaass ppaaggaannaass?? ¿llaass eelliimmiinnóó?? ¿llaass aabbssoorrbbiióó?? RRaazzoonnaa llaa rreessppuueessttaa..
• Tras la caída del imperio rroommaannoo,, ¿ccuuáánnddoo ssee rreeiinnvveennttóó eell ggéénneerroo tteeaattrraall eenn EEuurrooppaa?? ¿eenn qquuéé aammbbiieennttee yy ccoonn qquuéé rreessoorrtteess ccoonnttóó ppaarraa rreeaappaarreecceerr?? SSeeññaallaa uunn ppaarraannggóónn ccoonn llaa AAnnttiiggüüeeddaadd.. • IInnddiiccaa eell nnoommbbrree ddee aallgguunnoo ddee llooss pprriimmeerrooss ccuullttiivvaaddoorreess ddeell ggéénneerroo tteeaattrraall mmeeddiieevvaall yy rreennaacceennttiissttaa eenn EEssppaaññaa.. • ¿QQuuéé eess eell rroommaanncceerroo?? • AApprreennddee ddee mmeemmoorriiaa aallggúúnn rroommaannccee nnoo mmuuyy eexxtteennssoo yy rreeccííttaalloo eenn ccllaassee.. • HHaazz uunnaa rreellaacciióónn ddee ppiinnttoorreess yy oobbrraass qquuee rreepprreesseenntteenn llaa ffiigguurraa ddee DDiioonniissooss.. • EExxppóónn eenn ccllaassee aallgguunnaa cceelleebbrraacciióónn ttrraaddiicciioonnaall ddee ttuu ppuueebblloo yy llaa ppaarrttiicciippaacciióónn ppooppuullaarr qquuee aaúúnn ttiieennee.. • EEsscceenniiffiiccaa ccoonn llaa aayyuuddaa ddee ttuuss ccoommppaaññeerrooss aallggúúnn ppaassaajjee ddee oobbrraa ddrraammááttiiccaa ggrriieeggaa,, llaattiinnaa oo mmeeddiieevvaall yy rreennaacceennttiissttaa.. • HHaazz eenn ccllaassee uunn ddeebbaattee ccoonn ttuuss ccoommppaaññeerrooss ssoobbrree ddiiffeerreenncciiaass eennttrree llaass ffiieessttaass ttrraaddiicciioonnaalleess yy llaass ddee iimmppoorrttaacciióónn ddee oottrraass ccuullttuurraass:: vveennttaajjaass oo
• AAccttiivviiddaaddeess ppaarraa llooss ccoonntteenniiddooss ttrraannssvveerrssaalleess • LLaa ccuullttuurraa eeuurrooppeeaa mmooddeerrnnaa eessttáá ppeerrddiieennddoo iiddeennttiiddaadd:: ¿qquuéé ccuullttuurraa ccrreeeess qquuee ssee eessttáá iimmppllaannttaannddoo?? • ¿DDee qquuéé ppaaííss oo eennttoorrnnoo pprroocceeddee?? • ¿CCuuáálleess ssoonn ssuuss pprriinncciippiiooss yy eelleemmeennttooss?? • ¿RReeccoonnoocceerrííaass aallgguunnaa mmaanniiffeessttaacciióónn ccoonnccrreettaa?? • ¿CCuuáálleess ttee ppaarreecceenn qquuee ssoonn llooss vveehhííccuullooss ddee ppeenneettrraacciióónn ddee eessttaass nnuueevvaass iiddeeaass?? ¿EEll cciinnee?? ¿llaa tteelleevviissiióónn?? ¿IInntteerrnneett?? • ¿HHaass ooííddoo hhaabbllaarr ddee llaa gglloobbaalliizzaacciióónn ccuullttuurraall?? RRaazzoonnaa ttuu rreessppuueessttaa.. • RReeaalliizzaa uunn ddeebbaattee eenn ccllaassee ssoobbrree llaa ffoorrmmaa ddee mmaanntteenneerr llaass ttrraaddiicciioonneess ppooppuullaarreess aauuttóóccttoonnaass vviivvaass yy ppuujjaanntteess..
•MMaatteerriiaalleess ccuurrrriiccuullaarreess • EEll ccaalleennddaarriioo rroommaannoo hhttttpp::////cclluubb..tteelleeppoolliiss..ccoomm//ppaassttrraanneecc//iinntteerreessaanntteess//ccaalleennrroomm..hhttmm • hhttttpp::////cclluubb..tteelleeppoolliiss..ccoomm//LLaattiinniiaannddoo//ccuulltt55..hhttmm • hhttttpp::////aalleerrccee..ppnnttiicc..mmeecc..eess//~~rrmmaarrttii4411//ddooccuumm//ccaalleennddaarriioo..hhttmm • hhttttpp::////ppeerrssoo..wwaannaaddoooo..eess//jjssaaiizz//llaattiinn11//ccaalleennddaarriioo//ccaalleennddaarriioo..hhttmm • hhttttpp::////iieessssaappoossttooll..jjuunnttaaeexxttrreemmaadduurraa..nneett//llaattiinn//ccaalleennddaarriioo..• SSoobbrree DDiioonniissooss:: • hhttttpp::////ppeerrssoonnaall..iiddddeeoo..eess//ddiimmoorr//eevvaa//mmiittoollooggiiaa//dd..hhttmmll • hhttttpp::////wwwwww..eelloolliimmppoo..ccoomm//??ss==iiccoo&&IIddIIccoo==1155 • hhttttpp::////eess..ggeeoocciittiieess..ccoomm//pprrooyyeeccttooaarrccaaddiiaa//ccllaassiiccaa//ccllaassiiccaa..hhttmmll • hhttttpp::////wwwwww..ccnniiccee..mmeeccdd..eess//eeooss//MMaatteerriiaalleessEEdduuccaattiivvooss//mmeemm22000000//
• EEll tteeaattrroo eenn RRoommaa • hhttttpp::////iieessssaappoossttooll..jjuunnttaaeexxttrreemmaadduurraa..nneett//llaattiinn//eessppeeccttaaccuullooss__rroommaa..• EEll tteeaattrroo eessppaaññooll mmeeddiieevvaall,, rreennaacceennttiissttaa yy ddeell SSiigglloo ddee OOrroo:: • hhttttpp::////wwwwww..bbiibblliiootteeccaassvviirrttuuaalleess..ccoomm//bbiibblliiootteeccaa//LLiitteerraattuurraaEEssppaannoollaa//• hhttttpp::////wwwwww..rriinnccoonnccaasstteellllaannoo..ccoomm//bbaarrrrooccoo//hhiissttoorriiaa__tt..hhttmmll • hhttttpp::////wwwwww..mmoonnooggrraaffiiaass..ccoomm//ttrraabbaajjooss1122//hhiisstteeaatt//hhiisstteeaatt..sshhttmmll • hhttttpp::////tteessoo..cchhaaddwwyycckk..ccoomm// ((mmaaggnniiffiiccaa ssoobbrree eell SSiigglloo ddee OOrroo)) • hhttttpp::////wwwwww..cceerrvvaanntteessvviirrttuuaall..ccoomm//FFiicchhaaCCllaassiiffiiccaacciioonnMMaatteerriiaass..hhttmmll??
• SSoobbrree eell rroommaanncceerroo • hhttttpp::////wwwwww..rriinnccoonnccaasstteellllaannoo..ccoomm//bbiibblliioo//eeddaaddmmeeddiiaa//iinnddeexx..• hhttttpp::////ppooeessii..aass//iinnddeexxaannoo..hhttmm SSeelleecccciióónn ddee llooss mmááss ccoonnoocciiddooss rroommaanncceess • SSoobbrree llaa gglloobbaalliizzaacciióónn ccuullttuurraall • hhttttpp::////wwwwww..mmoonnooggrraaffiiaass..ccoomm//ttrraabbaajjooss1111//rreevvccuulltt//rreevvccuulltt..sshhttmmll • hhttttpp::////wwwwww..ppoolliittiiccaa..ccoomm..aarr//EEssttaaddoo__yy__gglloobbaalliizzaacciioonn//LLaass__iinntteerreessaannttee aarrttííccuulloo ddee MMaarriioo VVaarrggaass LLlloossaa ssoobbrree llaa gglloobbaalliizzaacciióónn ccuullttuurraall • hhttttpp::////wwwwww..ffeessppiinnaall..ccoomm//eessppiinnaall//ccaasstteellllaannoo//vviissuuaa//eess110033..pprrooffuunnddoo aannáálliissiiss ddeessddee ssuuppuueessttooss ffiilloossóóffiiccooss ddeell ffeennóómmeennoo,, yy ssuu rreellaacciióónn ccoonn eell mmuunnddoo ddeell cciinnee yy llaa tteelleevviissiióónn..
TTeerrcceerraa ssuubbuunniiddaadd CCaarrppee ddiieemm,, uunn mmoottiivvoo lliitteerraarriioo ¿oo aallggoo mmááss??
• TTeerrcceerraa ssuubbuunniiddaadd CCaarrppee ddiieemm,, uunn mmoottiivvoo lliitteerraarriioo ¿oo aallggoo mmááss?? • OObbjjeettiivvooss ddee eettaappaa:: TTooddooss llooss pprrooppiiooss • OObbjjeettiivvooss ddee áárreeaa:: • DDee 44º • 99 RReeccoonnoocceerr llaa aappoorrttaacciióónn ddee llooss eessccrriittoorreess yy ppeennssaaddoorreess ddeell mmuunnddoo cclláássiiccoo,, aa ttrraavvééss ddee llaa lleeccttuurraa ee iinntteerrpprreettaacciióónn ddee uunnaa sseelleecccciióónn aapprrooppiiaaddaa ddee tteexxttooss lliitteerraarriiooss yy ffiilloossóóffiiccooss ddee aauuttoorreess cclláássiiccooss,, tteenniieennddoo eenn ccuueennttaa ssuu ccoonntteexxttoo hhiissttóórriiccoo yy ccuullttuurraall.. • 1100 IIddeennttiiffiiccaarr eelleemmeennttooss ddeell mmuunnddoo cclláássiiccoo qquuee ppeerrvviivveenn eenn llaa lliitteerraattuurraa,,
HHooyy ppuueeddee sseerr uunn ggrraann ddííaa ((11998811))
HHooyy ppuueeddee sseerr uunn ggrraann ddííaa PPllaannttééaatteelloo aassíí AApprroovveecchhaarrlloo oo qquuee ppaassee ddee llaarrggoo DDeeppeennddee eenn ppaarrttee ddee ttii DDaattee eell ddííaa lliibbrree aa llaa eexxppeerriieenncciiaa PPaarraa ccoommeennzzaarr YY rreeccííbbeelloo ccoommoo ssii ffuueerraa ffiieessttaa ddee gguuaarrddaarr NNoo ccoonnssiieennttaass qquuee ssee eessffuummee AAssóómmaattee yy ccoonnssuummee LLaa vviiddaa aa ggrraanneell HHooyy ppuueeddee sseerr uunn ggrraann ddííaa DDuurroo ccoonn ééll HHooyy ppuueeddee sseerr uunn ggrraann ddííaa DDoonnddee ttooddoo eessttáá ppoorr ddeessccuubbrriirr SSii lloo eemmpplleeaass ccoommoo eell úúllttiimmoo qquuee ttee ttooccaa vviivviirr SSaaccaa ddee ppaasseeoo aa ttuuss iinnssttiinnttooss YY vveennttííllaallooss aall ssooll YY nnoo ddoossiiffiiqquueess llooss ppllaacceerreess,, SSii ppuueeddeess,, ddeerrrróócchhaallooss SSii llaa rruuttiinnaa ttee aappllaassttaa DDiillee qquuee yyaa bbaassttaa DDee mmeeddiiooccrriiddaadd HHooyy ppuueeddee sseerr uunn ggrraann ddííaa DDaattee uunnaa ooppoorrttuunniiddaadd HHooyy ppuueeddee sseerr uunn ggrraann ddííaa IImmppoossiibbllee ddee rreeccuuppeerraarr UUnn eejjeemmppllaarr úúnniiccoo,, NNoo lloo ddeejjeess eessccaappaarr QQuuee ttooddoo ccuuaannttoo ttee rrooddeeaa lloo hhaann ppuueessttoo ppaarraa ttii nnoo lloo mmiirreess ddeessddee llaa vveennttaannaa yy ssiiéénnttaattee aall ffeessttíínn PPeelleeaa ppoorr lloo qquuee qquuiieerreess yy nnoo ddeesseessppeerreess ssii aallggoo nnoo aannddaa bbiieenn HHooyy ppuueeddee sseerr uunn ggrraann ddííaa yy mmaaññaannaa ttaammbbiiéénn
• XXII TTuu nnee qquuaaeessiieerriiss ((sscciirree nneeffaass)) qquueemm mmiihhii,, qquueemm ttiibbii ffiinneemm ddii ddeeddeerriinntt,, LLeeuuccoonnooee,, nneecc BBaabbyylloonniiooss tteemmppttaarriiss nnuummeerrooss.. VVtt mmeelliiuuss qquuiiccqquuiidd eerriitt ppaattii!! SSeeuu pplluurriiss hhiieemmeess sseeuu ttrriibbuuiitt IIuuppppiitteerr uullttiimmaamm,, qquuaaee nnuunncc ooppppoossiittiiss ddeebbiilliittaatt ppuummiicciibbuuss mmaarree 55 TTyyrrrrhheennuumm,, ssaappiiaass,, uuiinnaa lliiqquueess eett ssppaattiioo bbrreeuuii ssppeemm lloonnggaamm rreesseecceess.. DDuumm llooqquuiimmuurr,, ffuuggeerriitt iinnuuiiddaa aaeettaass:: ccaarrppee ddiieemm,, qquuaamm mmiinniimmuumm ccrreedduullaa ppoosstteerroo.. Q. Horatii Flacci Carmina, I, XI
Quinto Horacio Flaco Roma 56 a.C. - 8 a.C.
Saber no quieras, que el saberlo está vedado, el ffiinn qquuee aa mmii yy aa ttii LLeeuuccóónnooee,, ttiieennee pprreeddeessttiinnaaddoo llooss ddiioosseess,, nnii iinntteerrrroogguueess llooss nnúúmmeerrooss bbaabbiilloonniiooss.. ¡¡CCuuáánnttoo mmeejjoorr sseerráá qquuee nnooss rreessiiggnneemmooss aa ccuuaallqquuiieerraa ssuueerrttee!! YYaa sseeaann mmuucchhooss llooss iinnvviieerrnnooss qquuee ttee rreesseerrvvaa JJúúppiitteerr,, yyaa eell ppoossttrreerroo sseeaa ééssttee qquuee aahhoorraa qquueebbrraannttaa eell oolleeaajjee ttiirrrreennoo ccoonnttrraa llooss rriissccooss ddee llaa ooppuueessttaa oorriillllaa:: sséé ccuueerrddaa,, ffiillttrraa ttuuss vviinnooss yy aajjuussttaa aa ccoorrttaa vviiddaa llaa eessppeerraannzzaa llaarrggaa.. MMiieennttrraass hhaabbllaammooss,, hhuuyyee eell eennvviiddiioossoo ttiieemmppoo.. CCooggee eell ddííaa ddee hhooyy;; nnoo sseeaass ddeemmaassiiaaddoo ccrréédduullaa eenn eell ddííaa ddee mmaaññaannaa..
AAllllíí hhaabbllaarraa uunnaa vviieejjaa,, vviieejjaa eess ddee aannttiiggüüeeddaadd:: --MMiieennttrraass ssooiiss mmoozzaa,, mmii ffiijjaa,, ppllaacceerr vvooss qquueerraaddeess ddaarr;; qquuee ssii eessppeerrááiiss aa vveejjeezz,, nnoo vvooss qquueerrrráá uunn rraappaazz..((……)) ((ddeell ““RRoommaannccee ddee llaa LLiinnddaa MMeelliisseennddaa””))
Cuando pasen los años, yy yyaa aanncciiaannaa yy ccaannoossaa ooss sseennttééiiss aannttee eell ffuueeggoo aa ddeevvaannaarr ee hhiillaarr,, ddiirrééiiss mmuuyy ccoonnmmoovviiddaa mmiiss vveerrssooss aall ccaannttaarr:: ""RRoonnssaarrdd mmee cceelleebbrraabbaa ccuuaannddoo aaúúnn eerraa hheerrmmoossaa"".. YYaa nnoo tteennddrrééiiss aa nnaaddiiee ppaarraa eessccuucchhaarr ttaall ccoossaa cceerrccaa ddee vvuueessttrraass llaabboorreess,, aa mmeeddiioo ddoorrmmiittaarr,, qquuee aall ooíírrooss mmii nnoommbbrree ccoommiieennccee aa ddeessppeerrttaarr yy aallaabbee eell nnoommbbrree vvuueessttrroo ccoonn uunnaa uunncciióónn ddiicchhoossaa.. YYoo yyaa eessttaarréé dduurrmmiieennddoo mmii ssuueeññoo ssootteerrrraaddoo aa llaa ssoommbbrraa ddee uunn mmiirrttoo ccaarriiññoossoo yy ccaallllaaddoo,, yy vvooss,, eenn vvuueessttrroo hhooggaarr,, ssoolliittaarriiaa,, eennccooggiiddaa,, lllloorraarrééiiss llaa mmeemmoorriiaa ddee vvuueessttrroo ddeessddéénn.. NNoo eessppeerrééiiss eell mmaaññaannaa ppaarraa ggoozzaarr ddeell bbiieenn;; rreeccooggeedd ddeessddee aahhoorraa llaass rroossaass ddee llaa vviiddaa.. PPiieerrrree ddee RRoonnssaarrdd
PPiieerrrree ddee RRoonnssaarrdd 1524-1585
SSoonneettoo XXXXIIIIII Garcilaso de la Vega EEnn ttaannttoo qquuee ddee rroossaa yy aazzuucceennaa ssee mmuueessttrraa llaa ccoolloorr eenn vvuueessttrroo ggeessttoo,, yy qquuee vvuueessttrroo mmiirraarr aarrddiieennttee,, hhoonneessttoo,, eenncciieennddee eell ccoorraazzóónn yy lloo rreeffrreennaa;; yy eenn ttaannttoo qquuee eell ccaabbeelllloo,, qquuee eenn llaa vveennaa ddeell oorroo ssee eessccooggiióó,, ccoonn vvuueelloo pprreessttoo ppoorr eell hheerrmmoossoo ccuueelllloo bbllaannccoo,, eennhhiieessttoo,, eell vviieennttoo mmuueevvee,, eessppaarrccee yy ddeessoorrddeennaa:: ccooggeedd ddee vvuueessttrraa aalleeggrree pprriimmaavveerraa eell dduullccee ffrruuttoo aanntteess qquuee eell ttiieemmppoo aaiirraaddoo ccuubbrraa ddee nniieevvee llaa hheerrmmoossaa ccuummbbrree.. MMaarrcchhiittaarráá llaa rroossaa eell vviieennttoo hheellaaddoo,, ttooddoo lloo mmuuddaarráá llaa eeddaadd lliiggeerraa ppoorr nnoo hhaacceerr mmuuddaannzzaa eenn ssuu ccoossttuummbbrree..
Garcilaso de la Vega (1503-1536)
Garcilaso de la Vega
Garcila so de la Vega
Mientras por competir ccoonn ttuu ccaabbeelllloo oorroo bbrruuññiiddoo aall ssooll rreelluummbbrraa eenn vvaannoo;; mmiieennttrraass ccoonn mmeennoosspprreecciioo eenn mmeeddiioo eell llllaannoo mmiirraa ttuu bbllaannccaa ffrreennttee eell lliilliioo bbeelllloo;; mmiieennttrraass aa ccaaddaa llaabbiioo,, ppoorr ccooggeelllloo,, ssiigguueenn mmááss oojjooss qquuee aall ccllaavveell tteemmpprraannoo,, yy mmiieennttrraass ttrriiuunnffaa ccoonn ddeessddéénn lloozzaannoo ddeell lluucciieennttee ccrriissttaall ttuu ggeennttiill ccuueelllloo,, ggoozzaa ccuueelllloo,, ccaabbeelllloo,, llaabbiioo yy ffrreennttee,, aanntteess qquuee lloo qquuee ffuuee eenn ttuu eeddaadd ddoorraaddaa oorroo,, lliilliioo,, ccllaavveell,, ccrriissttaall lluucciieennttee,, nnoo ssóólloo eenn ppllaattaa oo vviioollaa ttrroonnccaaddaa ssee vvuueellvvaa,, mmaass ttúú yy eelllloo jjuunnttaammeennttee eenn ttiieerrrraa,, eenn hhuummoo,, eenn ppoollvvoo,, eenn ssoommbbrraa,, eenn nnaaddaa.. GGóónnggoorraa..
Luis de Góngora y Argote 1561-1627
Hay qquuee rreeccooggeerr llaa vviiddaa,, llaa vviiddaa qquuee ssee nnooss vvaa ccuuaall ssee nnooss vviinnoo,, eessccoonnddiiddaa,, ddeell mmááss aallllíí aall mmááss aaccáá.. YY ssee vvaa ppoorr ddoonnddee vviinnoo eemmbboozzaaddaa eenn eell mmiisstteerriioo,, vvaa aabbrriiéénnddoossee ccaammiinnoo,, mmiirraa ssiieemmpprree aall cceemmeenntteerriioo.. HHaayy qquuee rreeccooggeerr llaa vviiddaa qquuee oottrraa vveezz yyaa nnoo vveennddrráá,, ccoommoo ssee nnooss vvaa eessccoonnddiiddaa ddeell mmááss aaqquuíí aall mmááss aalllláá.. MMiigguueell ddee UUnnaammuunnoo
Miguel de Unamuno (1864-1936)
CCoonntteenniiddooss • CCoonncceeppttuuaalleess • TTrraaddiicciióónn cclláássiiccaa eenn llaa lliitteerraattuurraa mmooddeerrnnaa yy ccoonntteemmppoorráánneeaa • PPeerrvviivveenncciiaa ddee iiddeeaass yy mmoottiivvooss lliitteerraarriiooss eenn llaa aaccttuuaalliiddaadd • SSeelleecccciióónn ddee ttóóppiiccooss lliitteerraarriiooss ddee rraaiiggaammbbrree cclláássiiccaa.. SSuu ppeerrvviivveenncciiaa.. • LLooss ggéénneerrooss lliitteerraarriiooss rroommaannooss.. RReepprreesseennttaanntteess mmááss ddeessttaaccaaddooss • LLaa ffiigguurraa ddee HHoorraacciioo eenn ssuu ccoonntteexxttoo hhiissttóórriiccoo • SSuu rreellaacciióónn ccoonn AAuugguussttoo eenn llaa ttaarreeaa ddee rreennoovvaacciióónn ccuullttuurraall yy ssoocciiaall rroommaannaa • EEll mmoottiivvoo lliitteerraarriioo ddeell ““ccaarrppee ddiieemm”” yy ““llaa ffuuggaacciiddaadd ddee llaa vviiddaa”” eenn aauuttoorreess cclláássiiccooss eessppaaññoolleess:: GGaarrcciillaassoo,, GGóónnggoorraa,, UUnnaammuunnoo.. • EEnnccuuaaddrraammiieennttoo hhiissttóórriiccoo yy lliitteerraarriioo ddee eessttaass ffiigguurraass eenn eell ccoonntteexxttoo ddee llaa lliitteerraattuurraa eessppaaññoollaa.. • OObbrraass ssiiggnniiffiiccaattiivvaass ddee eessttooss aauuttoorreess..
• PPrroocceeddiimmeennttaalleess • RReeccooppiillaacciióónn ddee vvaarriiooss ppooeemmaass bbrreevveess ddee HHoorraacciioo.. • LLeeccttuurraa eenn ppúúbblliiccoo ddee vvaarriiooss ppooeemmaass ddee HHoorraacciioo,, GGaarrcciillaassoo,, GGóónnggoorraa yy UUnnaammuunnoo.. • CCoonnffeecccciióónn ddee uunn mmuurraall qquuee rreepprreesseennttee aa aauuttoorreess ddee ddiivveerrssaass lleenngguuaass yy lliitteerraattuurraass uunniiddooss ppoorr eell eemmpplleeoo ddee aallggúúnn ttóóppiiccoo lliitteerraarriioo cclláássiiccoo.. • CCoonnffeecccciióónn ddee uunn bbrreevvee eessccrriittoo eenn pprroossaa oo ppooeemmaa ccoonnssttrruuiiddooss eenn ttoorrnnoo aa aallgguunnoo ddee llooss ttóóppiiccooss ttrraabbaajjaaddooss..
• AAccttiittuuddiinnaalleess • VVaalloorraacciióónn ddeell aarrttee lliitteerraarriioo ccoommoo ffoorrmmaa ddee bbúússqquueeddaa ee iinnddaaggaacciióónn ppeerrssoonnaall ssoobbrree llooss iinntteerrrrooggaanntteess ffuunnddaammeennttaalleess ddeell hhoommbbrree:: eell sseennttiiddoo ddee llaa vviiddaa,, eennttrree eellllooss.. • GGuussttoo yy ddeelleeiittee ppoorr llaa ccrreeaacciióónn lliitteerraarriiaa yy eell mmuunnddoo ddee llaass lleettrraass.. • DDeeffeennssaa eenn ppúúbblliiccoo (( eenn eell ffoorroo ddee llaa ccllaassee)) ddeell vvaalloorr ddee llaass iiddeeaass yy aaccttiivviiddaaddeess lliitteerraarriiaass eenn eell mmuunnddoo aaccttuuaall..
• CCoonntteenniiddooss ttrraannssvveerrssaalleess • LLaa eedduuccaacciióónn ddeell ccoonnssuummiiddoorr • DDee ccóómmoo ssoobbrreevviivviirr eenn llaa ssoocciieeddaadd ddee llaa ooppuulleenncciiaa yy ddeell rreeccllaammoo ppuubblliicciittaarriioo ssiinn ccaaeerr eenn eell ccoonnssuummiissmmoo yy llaa nneeuurroossiiss.. • LLaa eedduuccaacciióónn ppaarraa llaa ssaalluudd • RRééggiimmeenn ddee vviiddaa ssaalluuddaabbllee.. • DDee ccóómmoo nnoo cceeddeerr aa llaa tteennttaacciióónn ddeell ppllaacceerr iinnmmeeddiiaattoo yy aall ddeessoorrddeenn vviittaall.. LLaa tteelleevviissiióónn bbaassuurraa.. EEll cciinnee bbaassuurraa.. LLaa ccoommiiddaa bbaassuurraa.. LLaa ddiivveerrssiióónn bbaassuurraa..
• AAccttiivviiddaaddeess • ¿ccuuáálleess ssoonn llooss ggéénneerrooss lliitteerraarriiooss llaattiinnooss mmááss ssiiggnniiffiiccaattiivvooss?? • ¿YY llooss aauuttoorreess mmááss iimmppoorrttaanntteess?? • ¿yy ssuuss oobbrraass mmááss ssiiggnniiffiiccaattiivvaass?? TTrraattaa ddee ccoonnoocceerr eell ccoonntteenniiddoo ddee llaass mmááss nnoottaabblleess.. • ¿ppoorr qquuéé oottrraa lliitteerraattuurraa eessttuuvvoo mmuuyy iinnfflluuiiddaa llaa llaattiinnaa?? TTrraattaa ddee aavveerriigguuaarr ppoorr qquuéé,, yy eenn qquuéé mmoommeennttoo hhiissttóórriiccoo pprreecciissoo ssee pprroodduujjoo eessaa iinnfflluueenncciiaa.. • ¿ssaabbeess ssiittuuaarr hhiissttóórriiccaammeennttee aa llooss mmááss ccoonnssppiiccuuooss rreepprreesseennttaanntteess ddee llaa lliitteerraattuurraa llaattiinnaa?? • ¿QQuuiiéénn ffuuee AAuugguussttoo,, yy ppoorr qquuéé oottrroo nnoommbbrree ssee llee ccoonnooccee?? • TTrraattaa ddee aavveerriigguuaarr eenn ttuu lliibbrroo ddee hhiissttoorriiaa ddee lliitteerraattuurraa qquuéé rreellaacciióónn uunniióó aall ppooeettaa HHoorraacciioo yy aa AAuugguussttoo.. • vviissiittaa llaa ppáággiinnaa ““PPrrooyyeeccttoo GGrraammmmaattiiccvvss”” yy ccoonnoocceerrááss uunnaa bbuueennaa ccoolleecccciióónn ddee ttóóppiiccooss lliitteerraarriiooss cclláássiiccooss..
• Trata de explicar, ccoonn ttuuss ppaallaabbrraass,, aannttee ttuuss ccoommppaaññeerrooss ddee ccllaassee,, eenn qquuéé ccoonnssiissttee ccaaddaa uunnoo ddee eessttooss ttóóppiiccooss.. • ¿ppoorr qquuéé mmoottiivvoo ssee lleess llllaammaa ttóóppiiccooss?? ¿ssaabbeess ddee qquuéé lleenngguuaa pprroocceeddee llaa ppaallaabbrraa ““ttóóppiiccoo”” yy qquuéé ssiiggnniiffiiccaa eenn eessaa lleenngguuaa??.. • ¿qquuiiéénneess ffuueerroonn GGaarrcciillaassoo,, GGóónnggoorraa yy UUnnaammuunnoo?? • SSiittúúaallooss eenn llaa hhiissttoorriiaa yy sseeññaallaa ssuu eennccuuaaddrraammiieennttoo lliitteerraarriioo yy aallgguunnaa ddee ssuuss oobbrraass mmááss iimmppoorrttaanntteess.. • LLeeee eenn vvoozz aallttaa eenn ccllaassee llooss ttrreess ppooeemmaass qquuee ttee pprrooppoonneemmooss.. • EExxpplliiccaa qquuéé ddiiffeerreenncciiaa ddee eessttiilloo ssee ppuueeddee aapprreecciiaarr eennttrree eellllooss.. • ¿ssaabbrrííaass llooccaalliizzaarr aallgguunnaa ffiigguurraa lliitteerraarriiaa yy ppooééttiiccaa qquuee eemmpplleeeenn eessttooss aauuttoorreess eenn eessttooss ppooeemmaass??
• ¿SSaabbeess qquuéé ttiippoo ddee vveerrssoo yy eessttrrooffaa uussaann eessttooss ttrreess ppooeemmaass?? • ¿ccoonnoocceess eell ssiisstteemmaa eessppaaññooll ddee vveerrssiiffiiccaacciióónn yy eell nnoommbbrree yy ccllaassee ddee eessttrrooffaass?? • ¿DDee qquuéé ppaaííss pprroocceeddee llaa eessttrrooffaa qquuee uuttiilliizzaa eell ppooeemmaa ddee GGaarrcciillaassoo,, ddee GGóónnggoorraa yy ddee RRoonnssaarrdd?? • ¿QQuuéé aauuttoorr ddee eessee ppaaííss ffuuee eessppeecciiaallmmeennttee ccoonnoocciiddoo ppoorr ssuuss ppooeemmaass eenn eessee ttiippoo ddee eessttrrooffaass?? IInnvveessttiiggaa aallggoo ssoobbrree ssuu vviiddaa.. • TTrraattaa ddee aavveerriigguuaarr oottrrooss ppooeemmaass ffaammoossííssiimmooss eessppaaññoolleess ddee ttooddooss llooss ttiieemmppooss yy ddee ddiivveerrssooss aauuttoorreess ccoonnssttrruuiiddooss eenn eessaa eessttrrooffaa..
• ¿ssaabbeess qquuéé ssee eennttiieennddee ppoorr eeppiiccuurreeiissmmoo yy eessttooiicciissmmoo?? • SSeeññaallaa aallgguunnooss rraassggooss pprrooppiiooss ddee eessttaass eessccuueellaass ddee ppeennssaammiieennttoo • ¿ddóónnddee nnaacciieerroonn yy qquuiiéénneess ffuueerroonn ssuuss ffuunnddaaddoorreess?? • ¿ccuuááll ddee eellllaass iinnfflluuyyóó mmááss eenn eell tteemmppeerraammeennttoo rroommaannoo?? • LLaa ccaanncciióónn ddee JJooaann MMaannuueell SSeerrrraatt ““HHooyy ppuueeddee sseerr uunn ggrraann ddííaa”” rreebboossaa ffuueerrzzaa qquuee ssee ppuueeddee eennccuuaaddrraarr eenn uunnaa ddee eessttaass ddooss ccoonncceeppcciioonneess ffiilloossóóffiiccaass:: ¿eenn ccuuááll ddee eellllaass,, eenn ttuu ooppiinniióónn?? • ¿QQuuéé ccrreeeess eessttaarr mmááss ddee mmooddaa hhooyy ddííaa,, eell eessttooiicciissmmoo oo eell eeppiiccuurreeiissmmoo?? ¿ppoorr qquuéé,, eenn ttuu ooppiinniióónn??
• AAccttiivviiddaaddeess ppaarraa llooss ccoonntteenniiddooss ttrraannssvveerrssaalleess • FFoorrmmaannddoo eeqquuiippooss eenn ccllaassee:: • SSeeññaallaadd ttooddaass llaass rraazzoonneess qquuee ssee ooss ooccuurrrraann ppaarraa ddeeffeennddeerr eell ccoonnssuummiissmmoo.. • AA ccoonnttiinnuuaacciióónn,, hhaacceedd lloo mmiissmmoo ppaarraa sseeññaallaarr ttooddaass llaass ccoonnsseeccuueenncciiaass nneeggaattiivvaass qquuee oobbsseerrvvááiiss eenn llaa ssoocciieeddaadd ddee llaa ooppuulleenncciiaa • DDeessttaaccaadd eell ppaappeell qquuee ccuummppllee llaa ppuubblliicciiddaadd eenn llaa ssoocciieeddaadd ddee ccoonnssuummoo • SSeeññaallaadd llooss pprroocceeddiimmiieennttooss yy rreeccuurrssooss qquuee eemmpplleeaa llaa ppuubblliicciiddaadd ppaarraa ccuummpplliirr ccoonn ssuu ccoommeettiiddoo,, ppoonnddeerraannddoo ssuu vvaalliiddeezz
• Conducid eell ddeebbaattee hhaacciiaa eell tteemmaa ddeell ccaarrppee ddiieemm,, eenntteennddiiddoo ccoommoo vviivveenncciiaa ddee llaa ccoommppuullssiivviiddaadd:: llaa ccoommiiddaa bbaassuurraa,, llaa tteelleevviissiióónn bbaassuurraa,, eell cciinnee bbaassuurraa,, llaa lliitteerraattuurraa bbaassuurraa,, IInntteerrnneett bbaassuurraa,, llaa mmúússiiccaa bbaassuurraa,, eell sseexxoo bbaassuurraa,, llaa bbaassuurraa ddee llaass ddrrooggaass.. • TTrraattaadd ddee ssaaccaarr ccoonnsseeccuueenncciiaass ppaarraa llaa vviiddaa pprrááccttiiccaa.. ¿EEss aassíí ccoommoo eenntteennddííaa HHoorraacciioo eell ccaarrppee ddiieemm?? • EEnnffrreennttaadd eessttaass iiddeeaass ccoonn llaass ddeell ppeennssaammiieennttoo eessttooiiccoo ggrriieeggoo yy rroommaannoo,, ccoonn llaass ddeell ppeennssaammiieennttoo eeppiiccúúrreeoo aauuttéénnttiiccoo,, ccoonn llaass ddeell ccrriissttiiaanniissmmoo..
• SSeeññaallaadd mmoottiivvooss ssuuffiicciieenntteess qquuee eexxpplliiqquueenn llaa ffaallttaa ddee ssaalluudd ffííssiiccaa yy mmeennttaall ddee mmuucchhaass ppeerrssoonnaass ffaammoossaass qquuee ttrraannsscciieennddeenn eenn llooss mmeeddiiooss ddee ccoommuunniiccaacciióónn.. • TTrraattaadd ddee eexxpplliiccaarr iinnddiivviidduuaallmmeennttee yy eenn ggrruuppoo ppoorr qquuéé eessttaass ppeerrssoonnaass,, qquuee ddiissppoonneenn ddee mmuucchhooss rreeccuurrssooss mmaatteerriiaalleess,, ccaaeenn eenn aaddiicccciioonneess qquuee lleess ccaauussaann ggrraannddeess ssuuffrriimmiieennttooss.. • ¿SSee ppuueeddee ccoonnssttrruuiirr oottrroo mmuunnddoo ddoonnddee eell ccaarrppee ddiieemm ssiiggnniiffiiqquuee oottrraa ccoossaa??
• MMaatteerriiaalleess ccuurrrriiccuullaarreess • TTóóppiiccooss lliitteerraarriiooss pprroodduuccttiivvooss:: • hhttttpp::////ppeerrssoo..wwaannaaddoooo..eess//ccccaabbaanniillllaass//ttooppiiccooss// • hhttttpp::////ppeerrssoo..wwaannaaddoooo..eess//ccccaabbaanniillllaass//ttooppiiccooss//lliissttaaddoo..hhttmmll • TTrraaddiicciióónn cclláássiiccaa:: • hhttttpp::////wwwwww..uuccoo..eess//~~ccaa11llaammaagg// MMaaggnnííffiiccaa ppáággiinnaa ddee GGaabbrriieell LLaagguunnaa MMaarriissccaall,, mmuuyy rreeccoommeennddaaddaa eenn ssiittiiooss WWeebb iimmppoorrttaanntteess.. • hhttttpp::////ddeekkaarrtt..ff..bbgg..aacc..yyuu//~~vvnneeddeelljjkk//VVVV// VViivvaa VVooccee.. PPooeessííaa llaattiinnaa lleeííddaa.. • GGéénneerrooss lliitteerraarriiooss llaattiinnooss yy lliitteerraattuurraa llaattiinnaa eenn ggeenneerraall:: • hhttttpp::////wwwwww..ccnniiccee..mmeeccdd..eess//eeooss//MMaatteerriiaalleessEEdduuccaattiivvooss//mmeemm22000011//PPáággiinnaa mmuuyy ccoommpplleettaa yy úúttiill..
• La figura del eemmppeerraaddoorr AAuugguussttoo:: • hhttttpp::////wwwwww..aarrqqwweebb..ccoomm//lluuccuussaauugguussttii//aauugguussttoo..aasspp • EECCKK,, WWeerrnneerr:: ““AAuugguussttoo””.. EEddiittoorriiaall AAcceennttoo,, MMaaddrriidd,, 22000011 • MMaannuuaall ddee HHiissttoorriiaa ddee llaa LLiitteerraattuurraa EEssppaaññoollaa yy uunniivveerrssaall:: ffiigguurraass ddee GGaarrcciillaassoo,, GGóónnggoorraa,, UUnnaammuunnoo.. • EEll ssoonneettoo:: • hhttttpp::////wwwwww..xxtteecc..eess//~~ddllooppeezz1122// :: PPáággiinnaa ssoorrpprreennddeennttee:: ddeeddiiccaaddaa eenn eexxcclluussiivvaa aall ssoonneettoo.. • FFiilloossooffííaa ggrriieeggaa yy rroommaannaa:: • hhttttpp::////wwwwww..mmoonnooggrraaffiiaass..ccoomm//ttrraabbaajjooss//ffiilloossooffaannttii//ffiilloossooffaannttii..• LLaa ppuubblliicciiddaadd yy llaa ssoocciieeddaadd ddee ccoonnssuummoo:: • hhttttpp::////cclluubb..tteelleeppoolliiss..ccoomm//ppaassttrraanneecc//rrtt7700..hhttmm
• CCuuaarrttaa ssuubbuunniiddaadd PPeennééllooppee oo eell vviiaajjee iinntteerrmmiinnaabbllee
Penélope (1969)
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat
La tradición clásica en Joan Manuel Serrat

Recommandé

Sejarah singkat, kedudukan, dan fungsi bahasa
Sejarah singkat, kedudukan, dan fungsi bahasaSejarah singkat, kedudukan, dan fungsi bahasa
Sejarah singkat, kedudukan, dan fungsi bahasayusufhidayat1995
 
How to attract money using mind power
How to attract money using mind powerHow to attract money using mind power
How to attract money using mind powerRabah HELAL
 
4. arteria carotida externa
4. arteria carotida externa4. arteria carotida externa
4. arteria carotida externaanatogral
 
Areligio1
Areligio1Areligio1
Areligio1gema-014
 
Of mice and men background & themes ppt
Of mice and men background & themes pptOf mice and men background & themes ppt
Of mice and men background & themes pptL Lambe
 
Mgt
MgtMgt
Mgtmzaccaria21
 
Cosa
CosaCosa
Cosaariijuliaan
 
Arte indigena venezolano artística 2do año
Arte indigena venezolano artística 2do añoArte indigena venezolano artística 2do año
Arte indigena venezolano artística 2do añoRonny Betancourt
 

Recommandé

Sejarah singkat, kedudukan, dan fungsi bahasa
Sejarah singkat, kedudukan, dan fungsi bahasaSejarah singkat, kedudukan, dan fungsi bahasa
Sejarah singkat, kedudukan, dan fungsi bahasayusufhidayat1995
 
How to attract money using mind power
How to attract money using mind powerHow to attract money using mind power
How to attract money using mind powerRabah HELAL
 
4. arteria carotida externa
4. arteria carotida externa4. arteria carotida externa
4. arteria carotida externaanatogral
 
Areligio1
Areligio1Areligio1
Areligio1gema-014
 
Of mice and men background & themes ppt
Of mice and men background & themes pptOf mice and men background & themes ppt
Of mice and men background & themes pptL Lambe
 
Mgt
MgtMgt
Mgtmzaccaria21
 
Cosa
CosaCosa
Cosaariijuliaan
 
Arte indigena venezolano artística 2do año
Arte indigena venezolano artística 2do añoArte indigena venezolano artística 2do año
Arte indigena venezolano artística 2do añoRonny Betancourt
 
Maria Natal Guerreiro
Maria Natal GuerreiroMaria Natal Guerreiro
Maria Natal GuerreiroMaria Natal Guerreiro
 
Resumo da História Geral do Clube de Desbravadores
Resumo da História Geral do Clube de DesbravadoresResumo da História Geral do Clube de Desbravadores
Resumo da História Geral do Clube de DesbravadoresPedro Henrique Araújo
 
Securite a__la__navigation
Securite a__la__navigationSecurite a__la__navigation
Securite a__la__navigationRabah HELAL
 
Armet e Demtimit ne Mase
Armet e Demtimit ne MaseArmet e Demtimit ne Mase
Armet e Demtimit ne MaseDritan Durmishaj
 
Vekovi su za nama
Vekovi su za namaVekovi su za nama
Vekovi su za namaSuzana Miljković
 
wawasan nusantara
wawasan nusantarawawasan nusantara
wawasan nusantaraAnggita Nahda
 
Extremitas cranialis 1 2
Extremitas cranialis 1 2Extremitas cranialis 1 2
Extremitas cranialis 1 2Darwis Yang Terbuang
 
Life with fajitas
Life with fajitas Life with fajitas
Life with fajitas SunflowerBeauty
 
Samtalsmetoden MI och suicid - Liria Ortiz
Samtalsmetoden MI och suicid - Liria OrtizSamtalsmetoden MI och suicid - Liria Ortiz
Samtalsmetoden MI och suicid - Liria OrtizMind
 
Connor
ConnorConnor
ConnorGraham Brownlow-Hewett
 
U3 janina rodriguez
U3 janina rodriguezU3 janina rodriguez
U3 janina rodriguezJtecnologos
 
El realismo 4º eso
El realismo 4º esoEl realismo 4º eso
El realismo 4º esoAngeles Bañon
 
Arcadismo
ArcadismoArcadismo
ArcadismoJorgeStewart16
 
DIMENSION ESPIRITUAL DE LA EDUCACIÓN EVANGELIZACIÓN ESPÍRITA DEL NIÑO Y DEL J...
DIMENSION ESPIRITUAL DE LA EDUCACIÓN EVANGELIZACIÓN ESPÍRITA DEL NIÑO Y DEL J...DIMENSION ESPIRITUAL DE LA EDUCACIÓN EVANGELIZACIÓN ESPÍRITA DEL NIÑO Y DEL J...
DIMENSION ESPIRITUAL DE LA EDUCACIÓN EVANGELIZACIÓN ESPÍRITA DEL NIÑO Y DEL J...centroespirita
 
Gustavo adolfo bécquer
Gustavo adolfo bécquerGustavo adolfo bécquer
Gustavo adolfo bécquerkafir14
 
90:10 Principle useful for life & Management - courtesy - Stephen Covey
90:10 Principle useful for life & Management - courtesy - Stephen Covey90:10 Principle useful for life & Management - courtesy - Stephen Covey
90:10 Principle useful for life & Management - courtesy - Stephen CoveyStephen Henry *****
 
Preparatoria Federal lázaro Cárdenas III - Etica y Valores I
Preparatoria Federal lázaro Cárdenas III - Etica y Valores IPreparatoria Federal lázaro Cárdenas III - Etica y Valores I
Preparatoria Federal lázaro Cárdenas III - Etica y Valores Iprinciboxeo
 
The City I’d Like to Visit.New York
The City I’d Like to Visit.New York The City I’d Like to Visit.New York
The City I’d Like to Visit.New York Prosv
 
kaedah belajar cara belajar
kaedah belajar cara belajarkaedah belajar cara belajar
kaedah belajar cara belajarmyfatimah
 
Gramática: tema 8
Gramática: tema 8Gramática: tema 8
Gramática: tema 8Clara Álvarez
 
La mitología en el Museo del Prado
La mitología en el Museo del PradoLa mitología en el Museo del Prado
La mitología en el Museo del Pradoboicia
 
EJERCICIOS, LECCIÓN 5 (GR. I)
EJERCICIOS, LECCIÓN 5 (GR. I)EJERCICIOS, LECCIÓN 5 (GR. I)
EJERCICIOS, LECCIÓN 5 (GR. I)Clara Álvarez
 

Contenu connexe

Tendances

Resumo da História Geral do Clube de Desbravadores
Resumo da História Geral do Clube de DesbravadoresResumo da História Geral do Clube de Desbravadores
Resumo da História Geral do Clube de DesbravadoresPedro Henrique Araújo
 
Securite a__la__navigation
Securite a__la__navigationSecurite a__la__navigation
Securite a__la__navigationRabah HELAL
 
Samtalsmetoden MI och suicid - Liria Ortiz
Samtalsmetoden MI och suicid - Liria OrtizSamtalsmetoden MI och suicid - Liria Ortiz
Samtalsmetoden MI och suicid - Liria OrtizMind
 
U3 janina rodriguez
U3 janina rodriguezU3 janina rodriguez
U3 janina rodriguezJtecnologos
 
DIMENSION ESPIRITUAL DE LA EDUCACIÓN EVANGELIZACIÓN ESPÍRITA DEL NIÑO Y DEL J...
DIMENSION ESPIRITUAL DE LA EDUCACIÓN EVANGELIZACIÓN ESPÍRITA DEL NIÑO Y DEL J...DIMENSION ESPIRITUAL DE LA EDUCACIÓN EVANGELIZACIÓN ESPÍRITA DEL NIÑO Y DEL J...
DIMENSION ESPIRITUAL DE LA EDUCACIÓN EVANGELIZACIÓN ESPÍRITA DEL NIÑO Y DEL J...centroespirita
 
Gustavo adolfo bécquer
Gustavo adolfo bécquerGustavo adolfo bécquer
Gustavo adolfo bécquerkafir14
 
90:10 Principle useful for life & Management - courtesy - Stephen Covey
90:10 Principle useful for life & Management - courtesy - Stephen Covey90:10 Principle useful for life & Management - courtesy - Stephen Covey
90:10 Principle useful for life & Management - courtesy - Stephen CoveyStephen Henry *****
 
Preparatoria Federal lázaro Cárdenas III - Etica y Valores I
Preparatoria Federal lázaro Cárdenas III - Etica y Valores IPreparatoria Federal lázaro Cárdenas III - Etica y Valores I
Preparatoria Federal lázaro Cárdenas III - Etica y Valores Iprinciboxeo
 
The City I’d Like to Visit.New York
The City I’d Like to Visit.New York The City I’d Like to Visit.New York
The City I’d Like to Visit.New York Prosv
 
kaedah belajar cara belajar
kaedah belajar cara belajarkaedah belajar cara belajar
kaedah belajar cara belajarmyfatimah
 

Tendances (19)

Maria Natal Guerreiro
Maria Natal GuerreiroMaria Natal Guerreiro
Maria Natal Guerreiro
 
Resumo da História Geral do Clube de Desbravadores
Resumo da História Geral do Clube de DesbravadoresResumo da História Geral do Clube de Desbravadores
Resumo da História Geral do Clube de Desbravadores
 
Securite a__la__navigation
Securite a__la__navigationSecurite a__la__navigation
Securite a__la__navigation
 
Armet e Demtimit ne Mase
Armet e Demtimit ne MaseArmet e Demtimit ne Mase
Armet e Demtimit ne Mase
 
Vekovi su za nama
Vekovi su za namaVekovi su za nama
Vekovi su za nama
 
wawasan nusantara
wawasan nusantarawawasan nusantara
wawasan nusantara
 
Extremitas cranialis 1 2
Extremitas cranialis 1 2Extremitas cranialis 1 2
Extremitas cranialis 1 2
 
Life with fajitas
Life with fajitas Life with fajitas
Life with fajitas
 
Samtalsmetoden MI och suicid - Liria Ortiz
Samtalsmetoden MI och suicid - Liria OrtizSamtalsmetoden MI och suicid - Liria Ortiz
Samtalsmetoden MI och suicid - Liria Ortiz
 
Connor
ConnorConnor
Connor
 
U3 janina rodriguez
U3 janina rodriguezU3 janina rodriguez
U3 janina rodriguez
 
El realismo 4º eso
El realismo 4º esoEl realismo 4º eso
El realismo 4º eso
 
Arcadismo
ArcadismoArcadismo
Arcadismo
 
DIMENSION ESPIRITUAL DE LA EDUCACIÓN EVANGELIZACIÓN ESPÍRITA DEL NIÑO Y DEL J...
DIMENSION ESPIRITUAL DE LA EDUCACIÓN EVANGELIZACIÓN ESPÍRITA DEL NIÑO Y DEL J...DIMENSION ESPIRITUAL DE LA EDUCACIÓN EVANGELIZACIÓN ESPÍRITA DEL NIÑO Y DEL J...
DIMENSION ESPIRITUAL DE LA EDUCACIÓN EVANGELIZACIÓN ESPÍRITA DEL NIÑO Y DEL J...
 
Gustavo adolfo bécquer
Gustavo adolfo bécquerGustavo adolfo bécquer
Gustavo adolfo bécquer
 
90:10 Principle useful for life & Management - courtesy - Stephen Covey
90:10 Principle useful for life & Management - courtesy - Stephen Covey90:10 Principle useful for life & Management - courtesy - Stephen Covey
90:10 Principle useful for life & Management - courtesy - Stephen Covey
 
Preparatoria Federal lázaro Cárdenas III - Etica y Valores I
Preparatoria Federal lázaro Cárdenas III - Etica y Valores IPreparatoria Federal lázaro Cárdenas III - Etica y Valores I
Preparatoria Federal lázaro Cárdenas III - Etica y Valores I
 
The City I’d Like to Visit.New York
The City I’d Like to Visit.New York The City I’d Like to Visit.New York
The City I’d Like to Visit.New York
 
kaedah belajar cara belajar
kaedah belajar cara belajarkaedah belajar cara belajar
kaedah belajar cara belajar
 

En vedette

La mitología en el Museo del Prado
La mitología en el Museo del PradoLa mitología en el Museo del Prado
La mitología en el Museo del Pradoboicia
 
EJERCICIOS, LECCIÓN 5 (GR. I)
EJERCICIOS, LECCIÓN 5 (GR. I)EJERCICIOS, LECCIÓN 5 (GR. I)
EJERCICIOS, LECCIÓN 5 (GR. I)Clara Álvarez
 
Jenofonte - Apanta
Jenofonte - ApantaJenofonte - Apanta
Jenofonte - ApantaSito Yelas
 
Le Grand Tour en Europe, cours en images et textes
Le Grand Tour en Europe, cours en images et textesLe Grand Tour en Europe, cours en images et textes
Le Grand Tour en Europe, cours en images et textesELENA GALLARDO PAÚLS
 
οστις ειμι εγω
οστις ειμι εγωοστις ειμι εγω
οστις ειμι εγωClara Álvarez
 
Repaso estudio tema 11
Repaso estudio tema 11Repaso estudio tema 11
Repaso estudio tema 11Clara Álvarez
 
Mitoloxía grecolatina no Museo do Prado
Mitoloxía grecolatina no Museo do PradoMitoloxía grecolatina no Museo do Prado
Mitoloxía grecolatina no Museo do PradoBiblioteca Landra
 
PROPOSICIONES SUBORDINADAS SUSTANTIVAS
PROPOSICIONES SUBORDINADAS SUSTANTIVASPROPOSICIONES SUBORDINADAS SUSTANTIVAS
PROPOSICIONES SUBORDINADAS SUSTANTIVASClara Álvarez
 
EL PALACIO DE CIRO EN CELENAS
EL PALACIO DE CIRO EN CELENASEL PALACIO DE CIRO EN CELENAS
EL PALACIO DE CIRO EN CELENASClara Álvarez
 
Homosexualidad En La Antigua Grecia
Homosexualidad En La Antigua GreciaHomosexualidad En La Antigua Grecia
Homosexualidad En La Antigua GreciaFátima Prieto
 
La rana médica y la zorra
La rana médica y la zorraLa rana médica y la zorra
La rana médica y la zorraClara Álvarez
 
Repaso tema 6: subordinadas de participio
Repaso tema 6: subordinadas de participioRepaso tema 6: subordinadas de participio
Repaso tema 6: subordinadas de participioClara Álvarez
 
EJEMPLOS DE PARTICIPIO APOSITIVO
EJEMPLOS DE PARTICIPIO APOSITIVOEJEMPLOS DE PARTICIPIO APOSITIVO
EJEMPLOS DE PARTICIPIO APOSITIVOClara Álvarez
 
Etimologías biología humana. Bachillerato
Etimologías biología humana. BachilleratoEtimologías biología humana. Bachillerato
Etimologías biología humana. BachilleratoELENA GALLARDO PAÚLS
 
Viaxe a Grecia 2014. IES de Melide & IES de Ames
Viaxe a Grecia 2014. IES de Melide & IES de AmesViaxe a Grecia 2014. IES de Melide & IES de Ames
Viaxe a Grecia 2014. IES de Melide & IES de AmesSusana Losada
 
Jenofonte, Anábasis, I, 8, 1-4
Jenofonte, Anábasis, I, 8, 1-4Jenofonte, Anábasis, I, 8, 1-4
Jenofonte, Anábasis, I, 8, 1-4Clara Álvarez
 

En vedette (18)

Gramática: tema 8
Gramática: tema 8Gramática: tema 8
Gramática: tema 8
 
La mitología en el Museo del Prado
La mitología en el Museo del PradoLa mitología en el Museo del Prado
La mitología en el Museo del Prado
 
EJERCICIOS, LECCIÓN 5 (GR. I)
EJERCICIOS, LECCIÓN 5 (GR. I)EJERCICIOS, LECCIÓN 5 (GR. I)
EJERCICIOS, LECCIÓN 5 (GR. I)
 
Jenofonte - Apanta
Jenofonte - ApantaJenofonte - Apanta
Jenofonte - Apanta
 
Le Grand Tour en Europe, cours en images et textes
Le Grand Tour en Europe, cours en images et textesLe Grand Tour en Europe, cours en images et textes
Le Grand Tour en Europe, cours en images et textes
 
Antiga Grecia
Antiga GreciaAntiga Grecia
Antiga Grecia
 
οστις ειμι εγω
οστις ειμι εγωοστις ειμι εγω
οστις ειμι εγω
 
Repaso estudio tema 11
Repaso estudio tema 11Repaso estudio tema 11
Repaso estudio tema 11
 
Mitoloxía grecolatina no Museo do Prado
Mitoloxía grecolatina no Museo do PradoMitoloxía grecolatina no Museo do Prado
Mitoloxía grecolatina no Museo do Prado
 
PROPOSICIONES SUBORDINADAS SUSTANTIVAS
PROPOSICIONES SUBORDINADAS SUSTANTIVASPROPOSICIONES SUBORDINADAS SUSTANTIVAS
PROPOSICIONES SUBORDINADAS SUSTANTIVAS
 
EL PALACIO DE CIRO EN CELENAS
EL PALACIO DE CIRO EN CELENASEL PALACIO DE CIRO EN CELENAS
EL PALACIO DE CIRO EN CELENAS
 
Homosexualidad En La Antigua Grecia
Homosexualidad En La Antigua GreciaHomosexualidad En La Antigua Grecia
Homosexualidad En La Antigua Grecia
 
La rana médica y la zorra
La rana médica y la zorraLa rana médica y la zorra
La rana médica y la zorra
 
Repaso tema 6: subordinadas de participio
Repaso tema 6: subordinadas de participioRepaso tema 6: subordinadas de participio
Repaso tema 6: subordinadas de participio
 
EJEMPLOS DE PARTICIPIO APOSITIVO
EJEMPLOS DE PARTICIPIO APOSITIVOEJEMPLOS DE PARTICIPIO APOSITIVO
EJEMPLOS DE PARTICIPIO APOSITIVO
 
Etimologías biología humana. Bachillerato
Etimologías biología humana. BachilleratoEtimologías biología humana. Bachillerato
Etimologías biología humana. Bachillerato
 
Viaxe a Grecia 2014. IES de Melide & IES de Ames
Viaxe a Grecia 2014. IES de Melide & IES de AmesViaxe a Grecia 2014. IES de Melide & IES de Ames
Viaxe a Grecia 2014. IES de Melide & IES de Ames
 
Jenofonte, Anábasis, I, 8, 1-4
Jenofonte, Anábasis, I, 8, 1-4Jenofonte, Anábasis, I, 8, 1-4
Jenofonte, Anábasis, I, 8, 1-4
 

Similaire à La tradición clásica en Joan Manuel Serrat

Conflito Israel x Palestina / Aula 07-11-2014
Conflito Israel x Palestina / Aula 07-11-2014Conflito Israel x Palestina / Aula 07-11-2014
Conflito Israel x Palestina / Aula 07-11-2014Antonio Pessoa
 
4. arteria carotida externa
4. arteria carotida externa4. arteria carotida externa
4. arteria carotida externaanatogral
 
La bursitis (lidia)
La bursitis (lidia)La bursitis (lidia)
La bursitis (lidia)iredomero
 
Seminário sexualidade na 3ª idade
Seminário sexualidade na 3ª idadeSeminário sexualidade na 3ª idade
Seminário sexualidade na 3ª idadeValéria Vilella
 
Eltrasfondofilosficoenlared
EltrasfondofilosficoenlaredEltrasfondofilosficoenlared
Eltrasfondofilosficoenlaredchabista
 
Taller 1 (sosc 112 ut) politica estado y desarrollo ciencia politica
Taller 1 (sosc 112 ut) politica estado y desarrollo ciencia politicaTaller 1 (sosc 112 ut) politica estado y desarrollo ciencia politica
Taller 1 (sosc 112 ut) politica estado y desarrollo ciencia politicauniversalfun
 
Aula Europa CUCA Manhã 25/08/2014
Aula Europa CUCA Manhã 25/08/2014Aula Europa CUCA Manhã 25/08/2014
Aula Europa CUCA Manhã 25/08/2014Antonio Pessoa
 
Espíritu y la esencia de uniminuto
Espíritu y la esencia de uniminutoEspíritu y la esencia de uniminuto
Espíritu y la esencia de uniminutoelcy hernandez
 
Espíritu y la esencia de uniminuto
Espíritu y la esencia de uniminutoEspíritu y la esencia de uniminuto
Espíritu y la esencia de uniminutoelcy hernandez
 
Fundamentos del positivismo
Fundamentos del positivismoFundamentos del positivismo
Fundamentos del positivismomarvin diaz
 
Success in sports business
Success in sports businessSuccess in sports business
Success in sports businessdannyparkinson
 
Presentacion final a3
Presentacion final a3Presentacion final a3
Presentacion final a3sirkoky
 
Gandirea magica si gandirea religioasa
Gandirea magica si gandirea religioasaGandirea magica si gandirea religioasa
Gandirea magica si gandirea religioasaMili Matei
 

Similaire à La tradición clásica en Joan Manuel Serrat (20)

Conflito Israel x Palestina / Aula 07-11-2014
Conflito Israel x Palestina / Aula 07-11-2014Conflito Israel x Palestina / Aula 07-11-2014
Conflito Israel x Palestina / Aula 07-11-2014
 
4. arteria carotida externa
4. arteria carotida externa4. arteria carotida externa
4. arteria carotida externa
 
La constitución
La constituciónLa constitución
La constitución
 
de abraham a los macabeos
de abraham a los macabeosde abraham a los macabeos
de abraham a los macabeos
 
Agua es vida
Agua es vidaAgua es vida
Agua es vida
 
La bursitis (lidia)
La bursitis (lidia)La bursitis (lidia)
La bursitis (lidia)
 
Seminário sexualidade na 3ª idade
Seminário sexualidade na 3ª idadeSeminário sexualidade na 3ª idade
Seminário sexualidade na 3ª idade
 
Pragmatics 1225480010541171-9
Pragmatics 1225480010541171-9Pragmatics 1225480010541171-9
Pragmatics 1225480010541171-9
 
Eltrasfondofilosficoenlared
EltrasfondofilosficoenlaredEltrasfondofilosficoenlared
Eltrasfondofilosficoenlared
 
Taller 1 (sosc 112 ut) politica estado y desarrollo ciencia politica
Taller 1 (sosc 112 ut) politica estado y desarrollo ciencia politicaTaller 1 (sosc 112 ut) politica estado y desarrollo ciencia politica
Taller 1 (sosc 112 ut) politica estado y desarrollo ciencia politica
 
Aula Europa CUCA Manhã 25/08/2014
Aula Europa CUCA Manhã 25/08/2014Aula Europa CUCA Manhã 25/08/2014
Aula Europa CUCA Manhã 25/08/2014
 
Greek pp
Greek ppGreek pp
Greek pp
 
Espíritu y la esencia de uniminuto
Espíritu y la esencia de uniminutoEspíritu y la esencia de uniminuto
Espíritu y la esencia de uniminuto
 
Espíritu y la esencia de uniminuto
Espíritu y la esencia de uniminutoEspíritu y la esencia de uniminuto
Espíritu y la esencia de uniminuto
 
Fundamentos del positivismo
Fundamentos del positivismoFundamentos del positivismo
Fundamentos del positivismo
 
Proteinas metabolismo
Proteinas metabolismoProteinas metabolismo
Proteinas metabolismo
 
Success in sports business
Success in sports businessSuccess in sports business
Success in sports business
 
Presentacion final a3
Presentacion final a3Presentacion final a3
Presentacion final a3
 
A importância do trabalho
A importância do trabalhoA importância do trabalho
A importância do trabalho
 
Gandirea magica si gandirea religioasa
Gandirea magica si gandirea religioasaGandirea magica si gandirea religioasa
Gandirea magica si gandirea religioasa
 

Plus de Óscar Ramos

De decima sessione
De decima sessioneDe decima sessione
De decima sessioneÓscar Ramos
 
De sessione undecima
De sessione undecimaDe sessione undecima
De sessione undecimaÓscar Ramos
 
De octava sessione
De octava sessioneDe octava sessione
De octava sessioneÓscar Ramos
 
De septima sessione
De septima sessioneDe septima sessione
De septima sessioneÓscar Ramos
 
De quinta sessione habita
De quinta sessione habitaDe quinta sessione habita
De quinta sessione habitaÓscar Ramos
 
De quarta sessione
De quarta sessioneDe quarta sessione
De quarta sessioneÓscar Ramos
 
De tertia sessione habita
De tertia sessione habitaDe tertia sessione habita
De tertia sessione habitaÓscar Ramos
 
EXERCITAMENTA LATINA De sessionum argumento
EXERCITAMENTA LATINA De sessionum argumentoEXERCITAMENTA LATINA De sessionum argumento
EXERCITAMENTA LATINA De sessionum argumentoÓscar Ramos
 
De Benedicto illo Arias Montano
De Benedicto illo Arias MontanoDe Benedicto illo Arias Montano
De Benedicto illo Arias MontanoÓscar Ramos
 
In Novum Testamentum Annotationes Erasmi
In Novum Testamentum Annotationes ErasmiIn Novum Testamentum Annotationes Erasmi
In Novum Testamentum Annotationes ErasmiÓscar Ramos
 
Assertio Septem Sacramentorum
Assertio Septem SacramentorumAssertio Septem Sacramentorum
Assertio Septem SacramentorumÓscar Ramos
 
Acroasis de Silenis Alcibiadis adagio Erasmiano
Acroasis de Silenis Alcibiadis adagio ErasmianoAcroasis de Silenis Alcibiadis adagio Erasmiano
Acroasis de Silenis Alcibiadis adagio ErasmianoÓscar Ramos
 
De Humanismo illo: quid ad nos?
De Humanismo illo: quid ad nos?De Humanismo illo: quid ad nos?
De Humanismo illo: quid ad nos?Óscar Ramos
 
De desinentiis addendis
De desinentiis addendisDe desinentiis addendis
De desinentiis addendisÓscar Ramos
 
Qui deus deave sum?
Qui deus deave sum?Qui deus deave sum?
Qui deus deave sum?Óscar Ramos
 

Plus de Óscar Ramos (20)

De decima sessione
De decima sessioneDe decima sessione
De decima sessione
 
De sessione undecima
De sessione undecimaDe sessione undecima
De sessione undecima
 
De nona sessione
De nona sessioneDe nona sessione
De nona sessione
 
De octava sessione
De octava sessioneDe octava sessione
De octava sessione
 
De septima sessione
De septima sessioneDe septima sessione
De septima sessione
 
De sexta sessione
De sexta sessioneDe sexta sessione
De sexta sessione
 
De quinta sessione habita
De quinta sessione habitaDe quinta sessione habita
De quinta sessione habita
 
De quarta sessione
De quarta sessioneDe quarta sessione
De quarta sessione
 
De prima sessione
De prima sessioneDe prima sessione
De prima sessione
 
De altera sessio
De altera sessioDe altera sessio
De altera sessio
 
De tertia sessione habita
De tertia sessione habitaDe tertia sessione habita
De tertia sessione habita
 
EXERCITAMENTA LATINA De sessionum argumento
EXERCITAMENTA LATINA De sessionum argumentoEXERCITAMENTA LATINA De sessionum argumento
EXERCITAMENTA LATINA De sessionum argumento
 
De Benedicto illo Arias Montano
De Benedicto illo Arias MontanoDe Benedicto illo Arias Montano
De Benedicto illo Arias Montano
 
In Novum Testamentum Annotationes Erasmi
In Novum Testamentum Annotationes ErasmiIn Novum Testamentum Annotationes Erasmi
In Novum Testamentum Annotationes Erasmi
 
Assertio Septem Sacramentorum
Assertio Septem SacramentorumAssertio Septem Sacramentorum
Assertio Septem Sacramentorum
 
Africa Petrarchae
Africa PetrarchaeAfrica Petrarchae
Africa Petrarchae
 
Acroasis de Silenis Alcibiadis adagio Erasmiano
Acroasis de Silenis Alcibiadis adagio ErasmianoAcroasis de Silenis Alcibiadis adagio Erasmiano
Acroasis de Silenis Alcibiadis adagio Erasmiano
 
De Humanismo illo: quid ad nos?
De Humanismo illo: quid ad nos?De Humanismo illo: quid ad nos?
De Humanismo illo: quid ad nos?
 
De desinentiis addendis
De desinentiis addendisDe desinentiis addendis
De desinentiis addendis
 
Qui deus deave sum?
Qui deus deave sum?Qui deus deave sum?
Qui deus deave sum?
 

La tradición clásica en Joan Manuel Serrat

  • 1. LLaa ttrraaddiicciióónn cclláássiiccaa eenn JJooaann MMaannuueell SSeerrrraatt ÓÓssccaarr RRaammooss
  • 2. Joan Manuel Serrat Barcelona, 1943
  • 3. JJooaann MMaannuueell SSeerrrraatt nnaacciióó eell 2277 ddee ddiicciieemmbbrree ddee 11994433 eenn PPoobbllee SSeecc ((BBaarrcceelloonnaa)),, eenn eell sseennoo ddee uunnaa ffaammiilliiaa oobbrreerraa ddee llaa ppoossttgguueerrrraa eessppaaññoollaa.. CCuurrssóó eessttuuddiiooss ddee PPeerriittoo IInndduussttrriiaall aa llaa vveezz qquuee ttooccaabbaa llaa gguuiittaarrrraa.. EEnn 11996644 ssee pprreesseennttaa eenn uunn pprrooggrraammaa ddee RRaaddiioo BBaarrcceelloonnaa ppaarraa iinntteerrpprreettaarr uunnaa ddee ssuuss ccaanncciioonneess.. PPooccoo ttiieemmppoo ddeessppuuééss llee llllaammaann ppaarraa ooffrreecceerrllee uunn ccoonnttrraattoo yy ggrraabbaarr ssuu pprriimmeerr ddiissccoo..
  • 4. • Serrat fue uno de los pioneros de lo que se dio eenn llllaammaarr llaa ''NNoovvaa CCaannççóó'' ccaattaallaannaa.. EEnn 11996688 ssee aannuunncciiaa qquuee SSeerrrraatt sseerráá eell rreepprreesseennttaannttee ddee EEssppaaññaa eenn eell FFeessttiivvaall ddee EEuurroovviissiióónn,, ccoonn eell tteemmaa ''LLaa,, llaa,, lláá'',, uunn gguuiiññoo ddee llaa ddiiccttaadduurraa aa llaass nnuueevvaass ggeenneerraacciioonneess rreebbeellddeess.. PPeerroo eessaass ggeenneerraacciioonneess nnoo ssee ddeejjaann ccoommpprraarr ffáácciillmmeennttee yy SSeerrrraatt aannuunncciiaa qquuee nnoo aaccttuuaarráá ssii nnoo llee ppeerrmmiitteenn ccaannttaarr eenn ccaattaalláánn,, lloo qquuee llee vvaalliióó uunn pprroolloonnggaaddoo vveettoo eenn llaa tteelleevviissiióónn nnaacciioonnaall.. SSuu ppuueessttoo eenn eell FFeessttiivvaall ffuuee ccuubbiieerrttoo ppoorr uunnaa jjoovveennccííssiimmaa MMaassssiieell qquuee ssee lllleevvóó eell pprreemmiioo ccoonn eell mmiissmmoo tteemmaa ddee SSeerrrraatt.. EEnn 11996699 nnaaccee ssuu pprriimmeerr hhiijjoo,, QQuueeccoo yy rreeaalliizzaa ssuu pprriimmeerraa ggiirraa ppoorr SSuuddaamméérriiccaa,, rreeppiittiieennddoo uunn aaññoo ddeessppuuééss.. PPuubblliiccaa uunn ddiissccoo ttiittuullaaddoo '' DDeeddiiccaaddoo aa AAnnttoonniioo MMaacchhaaddoo'' yy eenn 11997700 ''MMii nniiññeezz''.. AA ffiinnaalleess ddee 11997700 ssee eenncciieerrrraa eenn eell MMoonnaasstteerriioo ddee MMoonnttsseerrrraatt,, eenn BBaarrcceelloonnaa,, jjuunnttoo aa uunn bbuueenn ppuuññaaddoo ddee iinntteelleeccttuuaalleess yy aarrttiissttaass,, eenn sseeññaall ddee pprrootteessttaa ppoorr eell pprroocceessoo ddee BBuurrggooss yy eenn ccoonnttrraa ddee llaa ppeennaa ddee mmuueerrttee..
  • 5. • En 1971 publica uno de sus discos mmááss iimmppoorrttaanntteess:: ''MMeeddiitteerrrráánneeoo''.. PPaarraa eennttoonncceess SSeerrrraatt ssee hhaabbííaa ccoonnvveerrttiiddoo eenn uunnoo ddee llooss pprriinncciippaalleess ssíímmbboollooss ddee llaa lliibbeerrttaadd,, ttaannttoo eenn EEssppaaññaa ccoommoo eenn AAmméérriiccaa LLaattiinnaa.. UUnn aaññoo ddeessppuuééss vvuueellvvee aa rreennddiirr ttrriibbuuttoo aa uunnoo ddee llooss ggrraannddeess ppooeettaass ddee llaass lleettrraass hhiissppaannaass:: ''MMiigguueell HHeerrnnáánnddeezz'' eess eell ttííttuulloo.. FFiinnaallmmeennttee,, eenn 11997744 ssee llee rreettiirraa eell vveettoo eenn TTeelleevviissiióónn EEssppaaññoollaa.. EEnn 11997755,, aa rraaíízz ddee uunnaass ddeeccllaarraacciioonneess ssuuyyaass,, ttuuvvoo qquuee eexxiilliiaarrssee dduurraannttee uunn aaññoo,, ddeebbiiddoo aa llaa oorrddeenn ddee bbuussccaa yy ccaappttuurraa qquuee ssee eemmiittiióó ccoonnttrraa ééll.. AAddeemmááss,, mmuucchhooss ddee ssuuss ttrraabbaajjooss ffuueerroonn rreettiirraaddooss yy cceennssuurraaddooss ccoonn eell rrééggiimmeenn.. EEnn 11998811 ppuubblliiccaa ''EEnn ttrráánnssiittoo'',, ccoonn eell qquuee ccoonnssiigguuee ssiittuuaarrssee eenn lloo mmááss aallttoo ddee llaass lliissttaass eessppaaññoollaass.. EEnn 11998833 ssaallee aa llaa lluuzz '' CCaaddoo llooccoo ccoonn ssuu tteemmaa'' yy rreeaalliizzaa uunnaa ggrraann ggiirraa ppoorr SSuuddaamméérriiccaa eexxcceeppttoo eenn CChhiillee,, ddoonnddee eess cceennssuurraaddoo ppoorr PPiinnoocchheett..
  • 6. • En los años ssiigguuiieenntteess ppuubblliiccaa ''EEll ssuurr ttaammbbiiéénn eexxiissttee'',, '' BBiieennaavveennttuurraaddooss'',, ''UUttooppííaa'' yy ''NNaaddiiee eess ppeerrffeeccttoo''.. EEnn 11999966 ssee uunnee aa VViiccttoorr MMaannuueell,, AAnnaa BBeelléénn yy MMiigguueell RRííooss ppaarraa rreeaalliizzaarr uunnaa ggiirraa ppoorr ttooddaa EEssppaaññaa eenn eell eessppeeccttááccuulloo ttiittuullaaddoo ''EEll gguussttoo eess nnuueessttrroo'',, oobbtteenniieennddoo uunn ééxxiittoo aappootteeóóssiiccoo eenn ttooddaass llaass cciiuuddaaddeess eenn llaass qquuee aaccttuuaarroonn.. EEnn 11998888 ppuubblliiccóó ''SSoommbbrraass ddee llaa CChhiinnaa'',, uunn ddiissccoo mmaayyúússccuulloo eenn ssuu ccaarrrreerraa.. PPoorr ffiinn,, ddeessppuuééss ddee mmuucchhooss aaññooss eell mmaaeessttrroo MMiirraalllleess vvuueellvvee aa ttrraabbaajjaarr ccoonn SSeerrrraatt eenn llooss aarrrreeggllooss yy llaa oorrqquueessttaacciióónn ddee llooss tteemmaass qquuee ccoommppoonneenn ssuu nnuueevvoo áállbbuumm,, ''VVeerrssooss eenn llaa bbooccaa'',, uunnaa ccoollaabboorraacciióónn qquuee ddééccaaddaass aattrrááss pprroodduujjoo vveerrddaaddeerraass oobbrraass mmaaeessttrraass ddee llaa mmúússiiccaa eessppaaññoollaa.. PPaarraa eenntteennddeerrnnooss,, ccoommoo eell GGeeoorrggee MMaarrttiinn ddee llooss BBeeaattlleess.. MMúússiiccaa ppeennssaaddaa ppaarraa ssuubblliimmaarr llaass mmeejjoorreess lleettrraass ddee llaa mmúússiiccaa eessppaaññoollaa..
  • 7. • JJuussttiiffiiccaacciióónn ddee llaa UUnniiddaadd DDiiddááccttiiccaa JJuussttiiffiiccaacciióónn VViiddaa ccoottiiddiiaannaa HHiilloo ccoonndduuccttoorr MMaatteerriiaall ccuurrrriiccuullaarr
  • 8. • EEssttrruuccttuurraa ddee llaa UUnniiddaadd DDiiddááccttiiccaa Unidad El Mediterráneo, mar de la cultura La fiesta, Manifestación religiosa Carpe diem, un motivo literario ¿o algo más? J. Manuel Serrat Cuatro subunidades Penélope o el viaje interminable
  • 9. Joan Manuel SSeerrrraatt,, uunn ppooeettaa qquuee ccaannttaa AA))BBiiooggrraaffííaa wwwwww..jjmmsseerrrraatt..ccoomm BB)) UUnn ppooeettaa:: ssuuss ccaanncciioonneess ssoonn ppooeemmaass CC)) LLaa mmééttrriiccaa eenn SSeerrrraatt:: AAnnáálliissiiss mmééttrriiccoo ddee ddooss ccaanncciioonneess:: ““MMeeddiitteerrrráánneeoo””yy ““VVaaggaabbuunnddeeaarr””
  • 10. SSeerrrraatt ccoommoo ccaannttaannttee • llaa NNoovvaa CCaannççóó ccaattaallaannaa yy ssuu mmoommeennttoo hhiissttóórriiccoo.. • OOttrrooss ccaannttaauuttoorreess ccaattaallaanneess:: RRaaiimmoonn,, MMaarrííaa ddeell MMaarr BBoonneett,, LLlluuííss LLllaacchh…… • OOttrrooss ccaannttaauuttoorreess eessppaaññoolleess:: AAmmaanncciioo PPrraaddaa,, JJooaaqquuíínn SSaabbiinnaa,, LLuuiiss EEdduuaarrddoo AAuuttee,, MMiigguueell PPuujjaaddóó.. • CCaannttaauuttoorreess eexxttrraannjjeerrooss:: GGeeoorrggeess MMoouussttaaqquuii,, BBoobb DDyyllaann,, JJoorrggee CCaaffrruunnee……
  • 15.
  • 16.
  • 19.
  • 20.
  • 23. AAccttiivviiddaaddeess • LLooss ccaannttaauuttoorreess:: ffeennóómmeennoo ssoocciiaall • MMoommeennttoo hhiissttóórriiccoo • PPooeessííaa ddee ddeennuunncciiaa • ¿QQuuéé ddeennuunncciiaann?? • ¿CCoonn qquuéé ttrraaddiicciióónn eennllaazzaann?? • SSeegguuiimmiieennttoo ppooppuullaarr • PPrroobblleemmaass ccoonn eell oorrddeenn eessttaabblleecciiddoo • EEll ffeennóómmeennoo ddeell ccaannttaauuttoorr yy llaa hhiissttoorriiaa ddee EEssppaaññaa rreecciieennttee
  • 24. Estructura métrica del poema-canción “Mediterráneo” “Mediterráneo” estrofas de 8 versos Versos de 13 sílabas el primer verso de cada estrofa suele estar suelto la rima tiende a ser en consonante
  • 25. • QQuuiizzáá ppoorrqquuee mmii nniiññeezz ssuueellttoo • ssiigguuee jjuuggaannddoo eenn ttuu ppllaayyaa aayyaa • yy eessccoonnddiiddoo ttrraass llaass ccaaññaass aaññaa • dduueerrmmee mmii pprriimmeerr aammoorr oorr • lllleevvoo ttuu lluuzz yy ttuu oolloorr oorr • ppoorr ddoonnddee qquuiieerraa qquuee vvaayyaa.. aayyaa • YY aammoonnttoonnaaddoo eenn ttuu aarreennaa eennaa • gguuaarrddoo aammoorr,, jjuueeggooss yy ppeennaass eennaa
  • 26. • YYoo,, • qquuee eenn llaa ppiieell tteennggoo eell ssaabboorr ssuueellttoo • aammaarrggoo ddeell llllaannttoo eetteerrnnoo eerrnnoo • qquuee hhaann vveerrttiiddoo eenn ttii cciieenn ppuueebbllooss eebblloo • ddee AAllggeecciirraass aa EEssttaammbbuull uull • ppaarraa qquuee ppiinntteess ddee aazzuull uull • ssuuss llaarrggaass nnoocchheess ddee iinnvviieerrnnoo eerrnnoo • aa ffuueerrzzaa ddee ddeessvveennttuurraass uurraass • ttuu aallmmaa eess pprrooffuunnddaa yy oossccuurraa uurraa
  • 27. • AA ttuuss aattaarrddeecceerreess rroojjooss oojjooss • ssee aaccoossttuummbbrraarroonn mmiiss oojjooss oojjooss • ccoommoo eell rreeccooddoo aall ccaammiinnoo.. mmiinnoo • SSooyy ccaannttoorr,, ssooyy eemmbbuusstteerroo,, eerroo • MMee gguussttaa eell jjuueeggoo yy eell vviinnoo,, iinnoo • tteennggoo aallmmaa ddee mmaarriinneerroo.. eerroo • ¿QQuuéé llee vvooyy aa hhaacceerr ssii yyoo oo (( oo ssuueellttoo)) • nnaaccíí eenn eell MMeeddiitteerrrráánneeoo?? eeoo
  • 28. • YY ttee aacceerrccaass yy ttee vvaass ssuueellttoo • ddeessppuuééss ddee bbeessaarr mmii aallddeeaa,, eeaa • jjuuggaannddoo ccoonn llaa mmaarreeaa eeaa • ttee vvaass ppeennssaannddoo eenn vvoollvveerr,, eerr • eerreess ccoommoo uunnaa mmuujjeerr eerr • ppeerrffuummaaddiittaa ddee bbrreeaa eeaa • qquuee ssee aaññoorraa yy qquuee ssee qquuiieerree,, eerree • qquuee ssee ccoonnooccee yy ssee tteemmee.. eemmee
  • 29. • ¡¡AAyy!! • SSii uunn ddííaa ppaarraa mmii mmaall aall • vviieennee aa bbuussccaarrmmee llaa ppaarrccaa,, aarrccaa • eemmppuujjaadd aall mmaarr mmii bbaarrccaa aarrccaa • ccoonn uunn lleevvaannttee oottooññaall aall • yy ddeejjaadd qquuee eell tteemmppoorraall aall • ddeessgguuaaccee ssuuss aallaass bbllaannccaass aannccaa • yy aa mmíí eenntteerrrraaddmmee ssiinn dduueelloo eelloo • eennttrree llaa ppllaayyaa yy eell cciieelloo.. eelloo
  • 30. • En la llaaddeerraa ddee uunn mmoonnttee oonnttee • mmááss aallttoo qquuee eell hhoorriizzoonnttee oonnttee • qquuiieerroo tteenneerr bbuueennaa vviissttaa,, iissttaa • mmii ccuueerrppoo sseerráá ccaammiinnoo,, iinnoo • llee ddaarréé vveerrddee aa llooss ppiinnooss iinnoo • yy aammaarriilllloo aa llaa ggeenniissttaa.. iissttaa • CCeerrccaa ddeell mmaarr,, ppoorrqquuee yyoo ssuueellttoo (( oo bbiieenn,, ee--oo)) • nnaaccíí eenn eell MMeeddiitteerrrráánneeoo eeoo • nnaaccíí eenn eell MMeeddiitteerrrráánneeoo.. eeoo • nnaaccíí eenn eell MMeeddiitteerrrráánneeoo.. eeoo
  • 31. Estructura métrica del poema-canción “Vagabundear” “”Vagabundear” Versos de doce sílabas Mezcla de rima asonante y consonante Con dos versos finales quebrados
  • 32. VVaaggaabbuunnddeeaarr LLeettrraa yy MMúússiiccaa ddee JJ..MM.. SSeerrrraatt • HHaarrttoo yyaa ddee eessttaarr hhaarrttoo,, yyaa mmee ccaannsséé ee • ddee pprreegguunnttaarrllee aall mmuunnddoo ppoorr qquuéé yy ppoorr qquuéé.. ee • LLaa RRoossaa ddee llooss VViieennttooss mmee hhaa ddee aayyuuddaarr aarr • yy ddeessddee aahhoorraa vvaaiiss aa vveerrmmee vvaaggaabbuunnddeeaarr,, aarr • eennttrree eell cciieelloo yy eell mmaarr.. aarr • VVaaggaabbuunnddeeaarr.. aarr
  • 33. • Como un cometa ddee ccaaññaa yy ddee ppaappeell,, eell • mmee iirréé ttrraass uunnaa nnuubbee,, ppaa'' sseerrllee ffiieell eell • aa llooss mmoonntteess,, llooss rrííooss,, eell ssooll yy eell mmaarr.. aarr • AA eellllooss qquuee mmee eennsseeññaarroonn eell vveerrbboo aammaarr.. aarr • SSooyy ppaalloommoo ttoorrccaazz,, aazz • ddeejjaaddmmee eenn ppaazz.. aazz
  • 34. • No me siento extranjero eenn nniinnggúúnn lluuggaarr,, aarr • ddoonnddee hhaayyaa lluummbbrree yy vviinnoo tteennggoo mmii hhooggaarr.. aarr • YY ppaarraa nnoo oollvviiddaarrmmee ddee lloo qquuee ffuuii ii • mmii ppaattrriiaa yy mmii gguuiittaarrrraa llaass lllleevvoo eenn mmíí,, ii • UUnnaa eess ffuueerrttee yy eess ffiieell,, eell • llaa oottrraa uunn ppaappeell.. eell
  • 35. • No llores porque nnoo mmee vvooyy aa qquueeddaarr,, aarr • mmee ddiissttee ttooddoo lloo qquuee ttúú ssaabbeess ddaarr.. aarr • LLaa ssoommbbrraa qquuee eenn llaa ttaarrddee ddaa uunnaa ppaarreedd eedd • yy eell vviinnoo qquuee mmee aayyuuddaa aa oollvviiddaarr mmii sseedd.. eedd • QQuuee mmááss ppuueeddee ooffrreecceerr eerr • uunnaa mmuujjeerr...... eerr
  • 36. • Es hermoso partir ssiinn ddeecciirr aaddiióóss,, oo • sseerreennaa llaa mmiirraaddaa,, ffiirrmmee llaa vvoozz.. oo • SSii ddee vveerraass mmee bbuussccaass,, mmee eennccoonnttrraarrááss,, rrááss • eess mmuuyy llaarrggoo eell ccaammiinnoo ppaarraa mmiirraarr aattrrááss.. rrááss • QQuuéé mmááss ddaa,, qquuéé mmááss ddaa,, aa • aaqquuíí oo aalllláá...... aa
  • 37. AAccttiivviiddaaddeess • NNoocciioonneess ddee mmééttrriiccaa eessppaaññoollaa • EEll vveerrssoo:: ccllaasseess • LLaa eessttrrooffaa:: ccllaasseess • LLaa rriimmaa:: ccllaasseess • EEll ppooeemmaa:: ccllaasseess • CCoonncceeppttoo ddee ccaanncciióónn • CCoonncceeppttoo ddee ppooeettaa
  • 38. •MMééttrriiccaa eessppaaññoollaa:: • hhttttpp::////ffooxx..rroolllliinnss..eedduu//~~aappccaalliixxttoo//ssyyllllaabbuuss333311//mmeettrriiccaa..• hhttttpp::////eemmaarr..iieessppaannaa..eess//eemmaarr//iinnddiiccee..hhttmm • hhttttpp::////wwwwww..aauubbuurrnn..eedduu//~~bbuucckkddoonn//lliitt//mmeettrriiccaa..hhttmmll • hhttttpp::////wwwwww..ppooeemmaassyyrreellaattooss..nneett//mmeettrriiccaa//mmeettrriiccaa..IInntteerreessaannttee ppáággiinnaa ppaarraa aannaalliizzaarr vveerrssooss pprrooppuueessttooss..
  • 39. • PPrriimmeerraa ssuubbuunniiddaadd EEll MMeeddiitteerrrráánneeoo,, mmaarr ddee llaa CCuullttuurraa
  • 40. • PPrriimmeerraa ssuubbuunniiddaadd:: EEll MMeeddiitteerrrráánneeoo,, mmaarr ddee llaa CCuullttuurraa OObbjjeettiivvooss ddee eettaappaa:: TTooddooss llooss rreesseeññaaddooss eenn eell CCuurrrrííccuulloo.. OObbjjeettiivvooss ddee áárreeaa:: 11 aappoorrttaacciioonneess ccuullttuurraalleess eenn EEssppaaññaa 22 mmaarrccoo ggeeooggrrááffiiccoo 1100 mmiittooss cclláássiiccooss 1111 vvaalloorraacciióónn ddee llaass aappoorrttaacciioonneess
  • 42. • MMeeddiitteerrrráánneeoo QQuuiizzáá ppoorrqquuee mmii nniiññeezz ssiigguuee jjuuggaannddoo eenn ttuu ppllaayyaa yy eessccoonnddiiddoo ttrraass llaass ccaaññaass dduueerrmmee mmii pprriimmeerr aammoorr lllleevvoo ttuu lluuzz yy ttuu oolloorr ppoorr ddoonnddee qquuiieerraa qquuee vvaayyaa YY aammoonnttoonnaaddoo eenn ttuu aarreennaa gguuaarrddoo aammoorr,, jjuueeggooss yy ppeennaass YYoo,, qquuee eenn llaa ppiieell tteennggoo eell ssaabboorr aammaarrggoo ddeell llllaannttoo eetteerrnnoo qquuee hhaann vveerrttiiddoo eenn ttii cciieenn ppuueebbllooss ddee AAllggeecciirraass aa EEssttaammbbuull ppaarraa qquuee ppiinntteess ddee aazzuull ssuuss llaarrggaass nnoocchheess ddee iinnvviieerrnnoo,, aa ffuueerrzzaa ddee ddeessvveennttuurraass ttuu aallmmaa eess pprrooffuunnddaa yy oossccuurraa AA ttuuss aattaarrddeecceerreess rroojjooss ssee aaccoossttuummbbrraarroonn mmiiss oojjooss ccoommoo eell rreeccooddoo aall ccaammiinnoo.. SSooyy ccaannttoorr,, ssooyy eemmbbuusstteerroo,, MMee gguussttaa eell jjuueeggoo yy eell vviinnoo,, tteennggoo aallmmaa ddee mmaarriinneerroo.. ¿QQuuéé llee vvooyy aa hhaacceerr ssii yyoo nnaaccíí eenn eell MMeeddiitteerrrráánneeoo?? YY ttee aacceerrccaass yy ttee vvaass ddeessppuuééss ddee bbeessaarr mmii aallddeeaa,, jjuuggaannddoo ccoonn llaa mmaarreeaa ttee vvaass ppeennssaannddoo eenn vvoollvveerr,, eerreess ccoommoo uunnaa mmuujjeerr ppeerrffuummaaddiittaa ddee bbrreeaa qquuee ssee aaññoorraa yy qquuee ssee qquuiieerree,, qquuee ssee ccoonnooccee yy ssee tteemmee.. ¡¡AAyy!! SSii uunn ddííaa ppaarraa mmii mmaall vviieennee aa bbuussccaarrmmee llaa ppaarrccaa,, eemmppuujjaadd aall mmaarr mmii bbaarrccaa ccoonn uunn lleevvaannttee oottooññaall yy ddeejjaadd qquuee eell tteemmppoorraall ddeessgguuaaccee ssuuss aallaass bbllaannccaass yy aa mmíí eenntteerrrraaddmmee ssiinn dduueelloo eennttrree llaa ppllaayyaa yy eell cciieelloo.. EEnn llaa llaaddeerraa ddee uunn mmoonnttee mmááss aallttoo qquuee eell hhoorriizzoonnttee qquuiieerroo tteenneerr bbuueennaa vviissttaa,, mmii ccuueerrppoo sseerráá ccaammiinnoo,, llee ddaarréé vveerrddee aa llooss ppiinnooss yy aammaarriilllloo aa llaa ggeenniissttaa.. CCeerrccaa ddeell mmaarr,, ppoorrqquuee yyoo nnaaccíí eenn eell MMeeddiitteerrrráánneeoo nnaaccíí eenn eell MMeeddiitteerrrráánneeoo..
  • 43. Imagen tomada de “El Mediterráneo”, Jean-Pierre Adam – Michaël Welply Edelvives, Zaragoza, 1986
  • 44. Imagen tomada de “El Mediterráneo”, Jean-Pierre Adam – Michaël Welply Edelvives, Zaragoza, 1986
  • 45. El delta del Nilo. En la parte superior la isla de Chipre y la costa sur de Turquía
  • 46. Paisaje mediterráneo antiguo Imagen tomada de “El Mediterráneo”, Jean-Pierre Adam – Michaël Welply Edelvives, Zaragoza, 1986
  • 47. EEll MMeeddiitteerrrráánneeoo eess uunn mmaarr ddeell AAttlláánnttiiccoo oorriieennttaall,, ccoommpprreennddiiddoo eennttrree EEuurrooppaa mmeerriiddiioonnaall,, AAssiiaa oocccciiddeennttaall yy ÁÁffrriiccaa ddeell nnoorrttee.. CCoonn aapprrooxxiimmaaddaammeennttee 22,,55 mmiilllloonneess ddee kkmm² yy 33..886600 kkmm ddee lloonnggiittuudd,, eess eell mmaarr iinntteerriioorr mmááss ggrraannddee ddeell mmuunnddoo.. SSuuss aagguuaass,, qquuee bbaaññaann llaass ttrreess ppeenníínnssuullaass ddeell ssuurr ddee EEuurrooppaa ((IIbbéérriiccaa,, IIttáálliiccaa,, BBaallccáánniiccaa)) yy uunnaa ddee AAssiiaa ((AAnnaattoolliiaa)),, ccoommuunniiccaann ccoonn eell ooccééaannoo AAttlláánnttiiccoo ((aa ttrraavvééss ddeell eessttrreecchhoo ddee GGiibbrraallttaarr)),, ccoonn eell mmaarr NNeeggrroo ((ppoorr llooss eessttrreecchhooss ddeell BBóóssffoorroo yy ddee llooss DDaarrddaanneellooss)),, yy ccoonn eell mmaarr RRoojjoo ((ppoorr eell ccaannaall ddee SSuueezz)).. ..
  • 48. Limitan ccoonn eell MMeeddiitteerrrráánneeoo:: GGiibbrraallttaarr,, EEssppaaññaa,, FFrraanncciiaa,, MMóónnaaccoo,, IIttaalliiaa,, EEsslloovveenniiaa,, BBoossnniiaa yy HHeerrzzeeggoovviinnaa,, CCrrooaacciiaa,, AAllbbaanniiaa,, GGrreecciiaa yy TTuurrqquuííaa,, ppoorr llaa ccoossttaa nnoorrttee.. LLííbbaannoo,, SSiirriiaa,, IIssrraaeell yy llaa FFrraannjjaa ddee GGaazzaa ppoorr eell eessttee.. EEggiippttoo,, LLiibbiiaa,, TTúúnneezz,, AArrggeelliiaa yy MMaarrrruueeccooss,, ppoorr eell ssuurr.. MMaallttaa yy CChhiipprree ccoommoo iissllaass qquuee ccoonnffoorrmmaann eessttaaddooss iinnddeeppeennddiieenntteess.. EEll mmaarr MMeeddiitteerrrráánneeoo ssee ffoorrmmóó hhaaccee 66,,55 mmiilllloonneess ddee aaññooss ddeebbiiddoo aall aagguuaa qquuee lloo iinnuunnddóó ppoorr eell eessttrreecchhoo ddee GGiibbrraallttaarr.. AAnntteerriioorrmmeennttee ssuuffrrííaa iinnuunnddaacciioonneess yy ddeesseeccaacciioonneess iinntteerrmmiitteenntteess,, lloo qquuee ccaauussoo aaccuummuullaacciioonneess ddee ssaall ddee vvaarriiooss kkiilloommeettrrooss ddee eessppeessoorr..
  • 50.
  • 51. Puesta de sol en el cabo Sunion (extremo oriental del Ática)
  • 52. Templo de Poseidón en el cabo Sunion
  • 54.
  • 55.
  • 56.
  • 57.
  • 58. EEssppeeccttaaccuullaarr iimmaaggeenn ddeell OOlliimmppoo,, mmoonnttaaññaa qquuee,, ccoonn ssuuss 22..991177 mm ddee aallttiittuudd,, eess llaa mmááxxiimmaa eelleevvaacciióónn ddee GGrreecciiaa.. EEssttáá ssiittuuaaddaa eenn llaa ffrroonntteerraa eennttrree llaass rreeggiioonneess ddee TTeessaalliiaa yy MMaacceeddoonniiaa,, cceerrccaa ddeell mmaarr EEggeeoo.. EEnn llaa aannttiigguuaa mmiittoollooggííaa ggrriieeggaa ssee ccrreeííaa qquuee eerraa eell hhooggaarr ddee llooss ddiioosseess..
  • 59.
  • 60.
  • 61. Creta
  • 64. Estambul (La antigua Bizancio, después Constantinopla)
  • 65. Rodas
  • 66. Rodas
  • 67.
  • 68.
  • 69. ““……mmee gguussttaa eell jjuueeggoo yy eell vviinnoo,, tteennggoo aallmmaa ddee mmaarriinneerroo……””
  • 70.
  • 76. Delos
  • 78.
  • 79. Templo de Poseidón en el cabo Sunion
  • 80. “…a tus atardeceres rojos se acostumbraron mis ojos…”
  • 87. Capri
  • 88. Mijas
  • 95. Creta
  • 98. Niza
  • 99.
  • 101. Sidón
  • 102. Sidón
  • 104. Colonia griega del siglo VIII a. C. Imagen tomada de “El Mediterráneo”, Jean-Pierre Adam – Michaël Welply Edelvives, Zaragoza, 1986
  • 106. Timgad
  • 107. Argel
  • 110. Otra imagen mediterránea. ¿hablamos de lo mismo?
  • 111. Nave fenicia Imagen tomada de “El Mediterráneo”, Jean-Pierre Adam – Michaël Welply Edelvives, Zaragoza, 1986
  • 112. Nave mercante griega Imagen tomada de “El Mediterráneo”, Jean-Pierre Adam – Michaël Welply Edelvives, Zaragoza, 1986
  • 113. Imagen tomada de “El Mediterráneo”, Jean-Pierre Adam – Michaël Welply Edelvives, Zaragoza, 1986
  • 114. 1.500 a.C. Los Cretenses Primer buque de guerra de la historia.
  • 115. Navío 1.200 a.C. Los de guerra egipcio Egipcios Navío Ramsés III Barco que participó en la primera batalla naval de la que se tiene noticia
  • 116. Las cóncavas naves de Homero
  • 117.
  • 118. 800a.C. Los Fenicios Navío de guerra fenicio Birreme Fenicia
  • 119. Base 250 a.C. Los Cartagineses naval de Cartago
  • 120. Cartago, reina del mar Imagen tomada de “El Mediterráneo”, Jean-Pierre Adam – Michaël Welply Edelvives, Zaragoza, 1986
  • 121.
  • 123. Navío cartaginés de la Iª guerra púnica
  • 124.
  • 125.
  • 126. 500 a.C. Los Griegos Triere griega
  • 128. Batalla naval de Milae Cartago-Roma 260 a.C. Imagen tomada de “El Mediterráneo”, Jean-Pierre Adam – Michaël Welply Edelvives, Zaragoza, 1986
  • 129. 200 a.C. Los Romanos Trirreme Romana
  • 131.
  • 134.
  • 137. Un grupo de empresarios turcos
  • 139. Las Moiras o Parcas
  • 140.
  • 141. Genista ““……mmii ccuueerrppoo sseerráá ccaammiinnoo,, llee ddaarréé vveerrddee aa llooss ppiinnooss yy aammaarriilllloo aa llaa ggeenniissttaa……””
  • 143.
  • 144. En este mar en que jjuueeggaann nniiññooss ddee oojjooss nneeggrrooss hhaayy ttrreess ccoonnttiinneenntteess yy ssiiggllooss ddee hhiissttoorriiaa,, pprrooffeettaass,, ddiioosseess,, eell MMeessííaass eenn ppeerrssoonnaa.. HHaayy uunn bbeelllloo vveerraannoo qquuee nnoo tteemmee aall oottooññoo eenn eell MMeeddiitteerrrráánneeoo.. HHaayy oolloorr ddee ssaannggrree qquuee fflloottaa eenn ssuuss oorriillllaass yy ppaaíísseess hheerriiddooss ccoommoo ttaannttaass llllaaggaass vviivvaass ddee iissllaass rreeccoorrttaaddaass,, mmuurrooss qquuee aapprriissiioonnaann.. HHaayy uunn bbeelllloo…… HHaayy oolliivvooss qquuee mmuueerreenn bbaajjoo llaass bboommbbaass aallllíí ddoonnddee aappaarreecciióó llaa pprriimmeerraa ppaalloommaa,, ppuueebbllooss oollvviiddaaddooss qquuee llaa gguueerrrraa ssiieeggaa.. HHaayy uunn bbeelllloo vveerraannoo…… EEnn eessttee mmaarr yyoo jjuuggaabbaa ccuuaannddoo eerraa nniiññoo,, tteennííaa llooss ppiieess ddeessnnuuddooss eenn eell aagguuaa,, rreessppiirraabbaa eell vviieennttoo;; mmiiss ccoommppaaññeerrooss ddee jjuueeggoo ssee hhaann hheecchhoo eessooss hhoommbbrreess hheerrmmaannooss ddee aaqquueellllooss qquuee eell mmuunnddoo aabbaannddoonnaa eenn eell MMeeddiitteerrrráánneeoo.. EEll cciieelloo eessttáá ddee dduueelloo eenncciimmaa ddee llaa AAccrróóppoolliiss yy lliibbeerrttaadd yyaa nnoo ssee ddiiccee eenn eessppaaññooll,, ssee ppuueeddee ssiieemmpprree ssooññaarr ddeessddee AAtteennaass yy BBaarrcceelloonnaa.. QQuueeddaa uunn bbeelllloo mmaarr qquuee nnoo tteemmee aall oottooññoo eenn eell MMeeddiitteerrrráánneeoo.. Georges Moustaki “Méditerranée”
  • 145.
  • 146. El Mediterráneo es un hombre disfrazado ddee mmaarr.. LLoo qquuee llooss hhoommbbrreess mmeeddiitteerrrráánneeooss hhaann hheecchhoo hhaa ssiiddoo eexxppoorrttaarrssee aa ssíí mmiissmmooss hhaassttaa eell ccoonnffíínn,, hhaassttaa eell aaggoottaammiieennttoo.. EExxiissttee oottrroo ttiippoo hhuummaannoo,, eell ttiippoo oocceeáánniiccoo,, qquuee,, ppoorr lloo mmeennooss hhaassttaa uunnaa ééppooccaa mmuuyy rreecciieennttee,, ssee hhaa vviissttoo aabbssoorrbbiiddoo ppoorr uunn hhoorriizzoonnttee aaccuuááttiiccoo eexxcceessiivvaammeennttee ddiillaattaaddoo;; eell MMeeddiitteerrrráánneeoo,, eenn ccoommppaarraacciióónn,, eess uunn ssiimmppllee llaaggoo,, qquuee lliimmiittaa aall ssuurr ccoonn eell ddeessiieerrttoo yy aall nnoorrttee ccoonn uunnaa EEuurrooppaa iinndduussttrriiaalliizzaaddaa qquuee ppuuggnnaa ppaarraa iimmppoonneerrllee ssuu ccóóddiiggoo ddee vvaalloorreess.. AAssíí,, rreecclluuiiddoo eenn ssuu ccuueennccaa,, eell hhoommbbrree mmeeddiitteerrrráánneeoo ccoonncceeddiióó pprriimmaaccííaa aall hhoommbbrree.. ÉÉssttaa hhaa ssiiddoo ssuu rraazzóónn ddee sseerr.. MMuucchhaass ddee llaass ccoonnqquuiissttaass ddee ccoonnvviivveenncciiaa,, ddee íímmppeettuu ccrreeaaddoorr,, ddee eessqquueemmaass eessttééttiiccooss yy mmoorraalleess ddee qquuee eell mmuunnddoo ssee uuffaannaa hhooyy,, eenn ddííaa ppaarrttiieerroonn ddee eessttee llaaggoo--mmaarr..
  • 147. El Mediterráneo es un hombre. Todo lloo qquuee ddee ééll nnoo eess hhuummaannoo eess ddiissffrraazz.. ......EEll MMeeddiitteerrrráánneeoo eessttáá ssiittuuaaddoo ttaann ""ttiieerrrraa aaddeennttrroo"" qquuee dduurraannttee ssiiggllooss ssuuss hhaabbiittaanntteess ccrreeyyeerroonn qquuee ttooddoo lloo ccoonnoocciiddoo ssee rreessuummííaa eenn ééll.. MMááss aalllláá eemmppeezzaabbaa ""llaa bbaarrbbaarriiee"",, yy llooss oottrrooss mmaarreess,, llooss mmaarreess lleejjaannooss,, eerraann llllaammaaddooss ""MMaarreess TTeenneebbrroossooss"".. DDee aaqquuíí qquuee eell eennttee MMeeddiitteerrrráánneeoo ssee hhaayyaa ccoonnssiiddeerraaddoo aa ssíí mmiissmmoo,, dduurraannttee llaarrggooss ppeerrííooddooss hhiissttóórriiccooss,, ccoommoo eell mmááss tteerrrrííccoollaa ddee llooss sseerreess yy,, eenn ccoonnsseeccuueenncciiaa,, eell mmááss hhuummaannoo.. HHaa lllleeggaaddoo aa aaffiirrmmaarrssee qquuee eell MMeeddiitteerrrráánneeoo eess aallggoo aassíí ccoommoo ""llaa ppiillaa bbaauuttiissmmaall ddee llaa cciivviilliizzaacciióónn"",, eenn eell sseennttiiddoo ddee qquuee,, ssiieennddoo ssuu áámmbbiittoo ttaann rreedduucciiddoo,, hhaa bbrroottaaddoo eenn ééll uunnaa ccuullttuurraa uunniivveerrssaall,, eenn ccuuyyaass aagguuaass lloo mmiissmmoo hhaann mmoojjaaddoo llooss ddeeddooss llooss ppaaggaannooss qquuee llooss ccrriissttiiaannooss,, llooss ddiioosseess mmiittoollóóggiiccooss qquuee eell hhuummiillddee llaabbrraaddoorr,, LLeeoonnaarrddoo ddaa VViinncc¡¡ yy eell vviieejjoo EEssooppoo,, ssiieemmpprree ccoonncceeddiieennddoo ssuupprreemmaaccííaa aa llaa ppeerrssoonnaa,, aa llaa ccrriiaattuurraa ddoolloorroossaammeennttee nnaacciiddaa ddee vviieennttrree ddee mmaaddrree..
  • 148. p De hecho, y ahí enfrente está Nápoles paarraa rreeccoorrddáárrmmeelloo,, eell MMeeddiitteerrrráánneeoo eess uunn mmiiccrrooccoossmmooss ccoonn mmuucchhoo rreepplliieegguuee,, uunn mmuusseeoo ddee vvoollccaanneess ddee ttooddoo ttiippoo yy ddee nnoommbbrreess ssoonnoorrooss,, uunn mmuusseeoo ddee iissllaass,, hhuunnddiimmiieennttoo yy ssuummeerrssiioonneess,, uunn mmuusseeoo ddee vviieennttooss --ccoonn uunn áárrbbooll eessppeeccííffiiccoo yy vveerrttiiccaall ppaarraa pprrootteeggeerrssee ddee eellllooss,, eell cciipprrééss,, yy uunn ddiiooss,, EEoolloo,, aall qquuee ppeeddiirr aayyuuddaa--,, yy uunnoo ddee llooss lluuggaarreess ddeell mmuunnddoo ddoonnddee llaa ttiieerrrraa ttiieemmbbllaa ccoonn mmááss ffrreeccuueenncciiaa:: CCaallaabbrriiaa,, GGrreecciiaa,, AAssiiaa MMeennoorr,, AAnnddaalluuccííaa,, eell vvaallllee ddee CChheelliiff eenn AArrggeelliiaa...... CCllaarroo,, nnoo ppooddííaa sseerr ddee oottrroo mmooddoo.. EEnn eell MMeeddiitteerrrráánneeoo llaa ttiieerrrraa ttiieemmbbllaa ccoonn ffrreeccuueenncciiaa,, aauunnqquuee ddiiffíícciillmmeennttee lllleeggaa aa mmaattaarr,, ppoorrqquuee ssóólloo eess ggrraannddiioossoo eenn aaqquueelllloo qquuee llee ccoonnvviieennee:: llaa ffaannttaassííaa,, llaa sseemmáánnttiiccaa,, llaa rreegguullaacciióónn ddee llaass lleeyyeess,, llaa rraacciioonnaalliiddaadd,, eell aammoorr.. LLoo oocceeáánniiccoo,, ppaarrooddiiaa ddee iinnffiinniittoo,, ssee eennccuueennttrraa ppoorr eell ÍÍnnddiiccoo,, ppoorr eell PPaaccííffiiccoo,, ppoorr eell ÁÁrrttiiccoo,, ppoorr eell AAttlláánnttiiccoo,, ccoonn cciicclloonneess,, ggllaacciiaarreess,, oollaass ggiiggaanntteess,, bbaannccooss eennoorrmmeess ddee aarreennqquueess,, ddee ssaarrddiinnaass,, ddee ccaabbaallllaass,, cceettáácceeooss ddee ccoolloorr ddee pplloommoo......
  • 149. En el Mediterráneo las mareas son raquíticas yy llaa ffaauunnaa mmaarriinnaa eess mmááss bbiieenn mmeenngguuaaddaa,, ddeebbiiddoo aa qquuee ssuu rreeccuurrssoo aalliimmeennttiicciioo,, llaa vveeggeettaacciióónn aaccuuááttiiccaa,, eell ppllaannccttoonn,, eessttáá ppooccoo ddeessaarrrroollllaaddoo yyaa qquuee nnoo ssee ddaann eenn ssuuss aagguuaass llaass ggrraannddeess mmeezzccllaass bbiioollóóggiiccaass ddee llaass vvaassttaass eexxtteennssiioonneess ddee mmaarr.. ""EEnn eell MMeeddiitteerrrráánneeoo ttooddoo eessttáá eenn mmaaqquueettaa oo eenn mmooddeelloo ddee llaabboorraattoorriioo,, aa llaa mmeeddiiddaa hhuummaannaa.."" AAhhoorraa bbiieenn,, hhaayy qquuee rreeppeettiirr lloo ddiicchhoo.. EEnn eell MMeeddiitteerrrráánneeoo llaa ttiieerrrraa ttiieemmbbllaa ccoonn ffrreeccuueenncciiaa ppoorrqquuee eenn ééll hhaann tteemmbbllaaddoo ssiieemmpprree mmuucchhoo llooss eessppíírriittuuss,, aannssiioossooss ddee ssaabbeerr,, yy ppoorrqquuee ttooddoo eenn ééll hhaa ssiiddoo ssiimmiieennttee,, eemmbbrriióónn.. ""SSii ccuuaallqquuiieerr hhoommbbrree cciivviilliizzaaddoo ppiieennssaa hhooyy qquuee llaa lluunnaa eess ppáálliiddaa,, eell aarrrrooyyoo ccrriissttaalliinnoo yy llaa rroossaa ffrráággiill,, eess ppoorrqquuee lloo ddiijjeerroonn aassíí hhaaccee ssiiggllooss ((eenn eell MMeeddiitteerrrráánneeoo)),, uunnooss hhoommbbrreess qquuee ssee llllaammaarroonn VViirrggiilliioo,, HHoorraacciioo,, AAnnaaccrreeoonnttee..""
  • 150. Los detractores del MMeeddiitteerrrráánneeoo --llaa llaattiinniiddaadd eessttáá eenn ccrriissiiss-- hhaann ssiiddoo ssiieemmpprree mmuucchhooss yy mmuuyy vvaarriiooss.. EEnn ééppooccaa ddee HHiittlleerr,, eell iinntteelleeccttuuaall RRoosseennbbeerrgg lllleeggóó aa ddeecciirr qquuee eell MMeeddiitteerrrráánneeoo eerraa uunnaa ccllooaaccaa.. NNoo hhaayy qquuee hhaacceerr ccaassoo.. LLaass ssoommbbrraass ssoonn ffuuggaacceess.. EEll cciinniissmmoo yy eell sseennttiiddoo ddeell hhuummoorr iimmppoonnddrráánn ddee nnuueevvoo,, aallggúúnn ddííaa,, eell MMeeddiitteerrrráánneeoo rreessuucciittaaddoo --eessoo eessppeerroo--.. EEll mmuunnddoo hhaa ddaaddoo uunn vvuueellccoo yy eell ffuuttuurroo yyaa nnoo ttiieennee nnaaddaa qquuee vveerr ccoonn llaass ppuueessttaass ddee ssooll,, nnii ccoonn llooss eessppaassmmooss,, nnii ccoonn llaa aarrmmoonnííaa ddee llooss CCaammppooss EEllíísseeooss oo llooss oorrááccuullooss ddee DDeellffooss.. HHaa nnaacciiddoo uunn hhoommbbrree nnuueevvoo,, eell ccuuaall,, ppaarrttiieennddoo pprreecciissaammeennttee ddee llaa nneevveerraa yy ddeell pprraaggmmaattiissmmoo,, hhaa ddeessccuubbiieerrttoo qquuee eenn uunnaa ccéélluullaa cceerreebbrraall oo eenn uunn ááttoommoo ccaabbeenn ttaannttaa ppooeessííaa ccoommoo eenn BBoottttiicceellllii oo eell PPaarrtteennóónn.. ...... YY llaa nneevveerraa pprroodduuccee hhiieelloo yy eell hhiieelloo ssee ddeerrrriittee ccoonn eexxttrreemmaa ffaacciilliiddaadd.. LLoo qquuee uusstteeddeess ccoonnsseegguuiirráánn sseerráá hhiibbeerrnnaarrnnooss aa ttooddooss ppaarraa qquuee,, aall ddeessppeerrttaarr,, nnooss ddeeddiiqquueemmooss aall pprraaggmmaattiissmmoo..
  • 151. El pragmatismo ttiieennee ssuuss vveennttaajjaass,, hhééllaass!!,, ppoorrqquuee mmeejjoorraa llaass ccoonnddiicciioonneess eexxtteerrnnaass ddee vviiddaa yy nnooss aahhoorrrraa eessffuueerrzzoo mmuussccuullaarr.. HHaaccee rrooddaarr ddiinneerroo yy ccaallccuullaa llaass pprrootteeíínnaass qquuee nneecceessiittaammooss.. PPeerroo aall nnaacceerr nnooss ccoollooccaa uunn nnúúmmeerroo eenn llaa ffrreennttee yy vviiggiillaa ttooddooss nnuueessttrrooss aaccttooss,, ccoommoo ssii llaa GGeenneerraall MMoottoorrss yy SSccoottllaanndd YYaarrdd ffuueerraann mmááss iimmppoorrttaanntteess qquuee llaa aabbaaddííaa ddee WWeessttmmiinnsstteerr oo llaa ssoommbbrraa ddee uunn áárrbbooll.. ¡¡AAhh,, nnoo!! EEll pprroottaaggoonniissttaa ttiieennee qquuee sseerr eell hhoommbbrree.. EEll ccaalloorr hhuummaannoo eess,, aa llaa llaarrggaa,, mmááss nneecceessaarriioo qquuee llaa eelleeccttrróónniiccaa.. JJoosséé MMaarrííaa GGiirroonneellllaa ““EEll MMeeddiitteerrrráánneeoo eess uunn hhoommbbrree ddiissffrraazzaaddoo ddee mmaarr”” EEsspplluugguueess ddee LLlloobbrreeggaatt,, BBaarrcceelloonnaa :: PPllaazzaa JJaannééss,, 11997744
  • 152. José María Gironella (1917-2003)
  • 153. Si mi vvoozz mmuurriieerraa eenn ttiieerrrraa SSii mmii vvoozz mmuurriieerraa eenn ttiieerrrraa,, lllleevvaaddllaa aall nniivveell ddeell mmaarr yy ddeejjaaddllaa eenn llaa rriibbeerraa.. LLlleevvaaddllaa aall nniivveell ddeell mmaarr yy nnoommbbrraaddllaa ccaappiittaannaa ddee uunn bbllaannccoo bbaajjeell ddee gguueerrrraa.. ¡¡OOhh mmii vvoozz ccoonnddeeccoorraaddaa ccoonn llaa iinnssiiggnniiaa mmaarriinneerraa:: ssoobbrree eell ccoorraazzóónn uunn aannccllaa yy ssoobbrree eell aannccllaa uunnaa eessttrreellllaa yy ssoobbrree llaa eessttrreellllaa eell vviieennttoo yy ssoobbrree eell vviieennttoo uunnaa vveellaa!! RRaaffaaeell AAllbbeerrttii
  • 156. CCoonntteenniiddooss • CCoonncceeppttuuaalleess:: • GGeeooggrraaffííaa ddeell mmuunnddoo aannttiigguuoo • CCiiuuddaaddeess iimmppoorrttaanntteess • IInnfflluujjoo ddeell mmeeddiioo ggeeooggrrááffiiccoo eenn llaa vviiddaa • LLaa fflloorraa yy llaa ffaauunnaa mmeeddiitteerrrráánneeaa • LLaa aalliimmeennttaacciióónn mmeeddiitteerrrráánneeaa
  • 157. • LLooss ppuueebbllooss ddeell MMeeddiitteerrrráánneeoo:: ffeenniicciiooss,, eeggiippcciiooss,, ccaarrttaaggiinneesseess,, ggrriieeggooss,, rroommaannooss,, iibbeerrooss,, cceellttaass,, áárraabbeess.. • RReessttooss uurrbbaannooss ddee eessttooss ppuueebbllooss eenn EEssppaaññaa • EEll ffuuttuurroo ddeell MMeeddiitteerrrráánneeoo:: ppoolluucciióónn yy ccoonnttaammiinnaacciióónn ddee ssuuss aagguuaass.. • LLaass lleenngguuaass yy llaass ccuullttuurraass ddeell MMeeddiitteerrrráánneeoo:: ccoonnvviivveenncciiaa,, ttoolleerraanncciiaa,, iinnttoolleerraanncciiaa,, aa ttrraavvééss ddee llaa hhiissttoorriiaa • LLaa nnaavveeggaacciióónn eenn llaa aannttiiggüüeeddaadd
  • 158. • PPrroocceeddiimmeennttaalleess:: • RReepprreesseennttaacciióónn ggrraaffiiccaa ddeell MMeeddiitteerrrráánneeoo,, ssuuss ccoossttaass yy ssuuss cciiuuddaaddeess ddee llaa aannttiiggüüeeddaadd yy aaccttuuaalleess • BBúússqquueeddaa ddee iinnffoorrmmaacciióónn ssoobbrree ddiivveerrssooss ccoonncceeppttooss cciittaaddooss eenn llooss aarrttííccuullooss.. • MMeemmoorriizzaacciióónn yy rreecciittaaddoo ddeell ppooeemmaa ddee AAllbbeerrttii..
  • 159. • AAccttiittuuddiinnaalleess • RReessppeettoo hhaacciiaa llaa ccuullttuurraa ddee ttooddooss llooss ppuueebbllooss bbaaññaaddooss ppoorr eessttee mmaarr • AAppeerrttuurraa yy ttoolleerraanncciiaa ppaarraa llooss ppuueebbllooss mmeennooss ffaavvoorreecciiddooss eeccoonnóómmiiccaammeennttee oo ddee ccoossttuummbbrreess ddiivveerrssaass..
  • 160. • CCoonntteenniiddooss ttrraannssvveerrssaalleess • Educación multicultural y Educación para Europa 11.. EEll MMeeddiitteerrrráánneeoo,, mmaarr ddee mmuucchhooss ppuueebbllooss 22.. RReellaacciioonneess eennttrree eessttooss ppuueebbllooss:: ccoonnvviivveenncciiaa,, iinnttoolleerraanncciiaa,, gguueerrrraa.. 33.. EEll ffuuttuurroo ddee llaa ccuullttuurraa mmeeddiitteerrrráánneeaa:: • MMaarrccaaddoo ppoorr llaa ddiivveerrssiiddaadd • NNeecceessiiddaadd ddee ttoolleerraanncciiaa • EEll eennccuueennttrroo ddee ccuullttuurraass,, rreelliiggiioonneess yy mmooddooss ddee vviiddaa • EEll ffeennóómmeennoo ddee llaa iinnmmiiggrraacciióónn::
  • 161. MMeettooddoollooggííaa • TTrraabbaajjaarr ssiieemmpprree qquuee sseeaa ppoossiibbllee ssoobbrree mmaatteerriiaalleess iinnttuuiittiivvooss:: mmaappaass,, ggrrááffiiccooss,, ffoottooggrraaffííaass,, vvííddeeooss,, IInntteerrnneett……eettcc.. • IImmpplliiccaarr aall aalluummnnaaddoo eenn llaa ccoonnffeecccciióónn ddee llooss ddooccuummeennttooss.. • RReeaalliizzaacciióónn ddee eexxppoossiicciioonneess aannttee llooss ccoommppaaññeerrooss ddee ccoonntteenniiddooss pprreevviiaammeennttee pprreeppaarraaddooss..
  • 162. AAccttiivviiddaaddeess • LLooccaalliizzaarr ssoobbrree eell mmaappaa cciiuuddaaddeess mmeeddiitteerrrráánneeaass aannttiigguuaass yy aaccttuuaalleess • DDaarr rraazzóónn ddee llaass ddiiffeerreenncciiaass uurrbbaannííssttiiccaass,, ssii llaass hhaayy,, ddee llaass ddiivveerrssaass cciiuuddaaddeess mmeeddiitteerrrráánneeaass.. PPaarraa eelllloo:: – IInnffoorrmmaarrssee ssoobbrree llaa ppllaannttaa hhiippooddáámmiiccaa,, eell ssiisstteemmaa oorrttooggoonnaall,, uu oottrraass ffoorrmmaass ddee ccoonncceebbiirr eell aaggrruuppaammiieennttoo uurrbbaannoo,, eenn llaa ccuullttuurraa mmuussuullmmaannaa,, ppoorr eejjeemmpplloo.. – BBuussccaarr eejjeemmppllooss ddee ccaaddaa ttiippoo ddee cciiuuddaadd eenn ddooccuummeennttooss eexxttrraaííddooss ddee lliibbrrooss,, IInntteerrnneett,, eettcc.. • CCoonnffeecccciioonnaarr uunn mmaappaa mmeeddiitteerrrráánneeoo..
  • 163. • Confeccionar uunn mmaappaa cclliimmááttiiccoo mmeeddiitteerrrráánneeoo,, sseeññaallaannddoo ssuuss ccoonnssttaanntteess yy ccaarraacctteerreess ggeenneerraalleess.. TTeemmppeerraattuurraass mmeeddiiaass ddee ccaaddaa cciiuuddaadd ccoosstteerraa.. • IInnffoorrmmaarrssee ssoobbrree llaa fflloorraa yy llaa ffaauunnaa mmeeddiitteerrrráánneeaa:: ccoommppoonneerr uunn ppaanneell ccoonn llooss rreessuullttaaddooss.. • LLaa aalliimmeennttaacciióónn ddee llooss ppuueebbllooss mmeeddiitteerrrráánneeooss aannttiigguuooss.. AAlliimmeennttooss ssaaggrraaddooss.. • CCiittaarr 1100 ppuueebbllooss mmeeddiitteerrrráánneeooss ddee ggrraann iimmppoorrttaanncciiaa ccuullttuurraall hhiissttóórriiccaa..
  • 164. • Trabajar brevemente la historia ddee llooss ppuueebbllooss mmeeddiitteerrrráánneeooss eenn ssuu rreellaacciióónn ccoonn EEssppaaññaa,, cceennttrráánnddoossee eenn llaass cciiuuddaaddeess yy rreessttooss mmoonnuummeennttaalleess ddee llaa ppeenníínnssuullaa • EExxpplliiccaarr llaass ccaarraacctteerrííssttiiccaass tteemmppeerraammeennttaalleess ee iiddiioossiinnccrraassiiaa mmeeddiitteerrrráánneeaa.. CCoommppaarraacciióónn ccoonn oottrraass llaattiittuuddeess.. • TTiippooss hhuummaannooss mmeeddiitteerrrráánneeooss aaccttuuaalleess:: sseeññaallaarr ddiiffeerreenncciiaass.. • IInnvveessttiiggaarr llaa nnaavveeggaacciióónn eenn eell mmuunnddoo aannttiigguuoo:: lleeccttuurraa ddee ppaassaajjeess ddeessccrriippttiivvooss ((HHeecchhooss ddee llooss AAppóóssttoolleess,, ppoorr eejjeemmpplloo)) • DDeessccrriippcciióónn ddee llooss nnaavvííooss:: CCllaasseess yy ccaarraacctteerrííssttiiccaass..
  • 165. • Confeccionar un ppaanneell ccoonn ddiibbuujjooss yy ffoottooggrraaffííaass ddee nnaavvííooss.. SSiisstteemmaass ddee nnaavveeggaacciióónn.. • BBaattaallllaass nnaavvaalleess iimmppoorrttaanntteess eenn llaa hhiissttoorriiaa aannttiigguuaa.. SSeeññaallaarr llooss pprriinncciippaalleess ppuueerrttooss aannttiigguuooss yy mmooddeerrnnooss ddeell MMeeddiitteerrrráánneeoo.. • ¿QQuuiiéénneess ssoonn llaass PPaarrccaass?? • ¿QQuuéé ssaabbeess ddee JJoosséé MMaarrííaa GGiirroonneellllaa yy ddee RRaaffaaeell AAllbbeerrttii?? IInnffóórrmmaattee..
  • 166. • IInnvveessttiiggaarr llooss nnoommbbrreess yy rreeaalliiddaaddeess qquuee aappaarreecceenn cciittaaddooss eenn eell aarrttííccuulloo ddee JJ.. MM.. GGiirroonneellllaa::  LLeeoonnaarrddoo ddaa VViinncc¡¡  EEssooppoo  EEoolloo  VViirrggiilliioo  HHoorraacciioo  AAnnaaccrreeoonnttee  HHiittlleerr  RRoosseennbbeerrgg  CCaammppooss EEllíísseeooss  DDeellffooss  BBoottttiicceellllii  eell PPaarrtteennóónn  PPrraaggmmaattiissmmoo  GGeenneerraall MMoottoorrss  SSccoottllaanndd YYaarrdd ¿Qué relación piensas que tienen con el Mediterráneo?
  • 167. • Memorización ddee llaa lleettrraa ddee llaa ccaanncciióónn yy rreecciittaaddoo aannttee llooss ccoommppaaññeerrooss • CCoommppoossiicciióónn ddee uunn ppooeemmaa ssoobbrree eell MMeeddiitteerrrráánneeoo
  • 168. • AAccttiivviiddaaddeess ppaarraa llooss ccoonntteenniiddooss ttrraannssvveerrssaalleess 11.. CCoonnffeecccciioonnaarr uunnaa lliissttaa ddee ddiiffeerreenntteess ppuueebbllooss yy ccuullttuurraass qquuee hhaabbiittaann aaccttuuaallmmeennttee eell MMeeddiitteerrrráánneeoo.. 22.. EExxttrraaeerr nnoottiicciiaass ddee llaa pprreennssaa ssoobbrree eell ffeennóómmeennoo ddee llaa iinnmmiiggrraacciióónn eenn EEuurrooppaa.. 33.. AArrbbiittrraarr mmeeddiiddaass ppaarraa uunnaa ccoorrrreeccttaa ccoonnvviivveenncciiaa yy rreessppeettoo aa ttooddaass llaass iiddiioossiinnccrraassiiaass yy rreelliiggiioonneess:: ¿ccóómmoo ssee ppuueeddee llooggrraarr eessttoo?? 44.. DDeebbaattiirr eessttooss tteemmaass eenn ccllaassee,, yy eellaabboorraarr uunn ddooccuummeennttoo rreessuummeenn ccoonn pprrooppuueessttaass ddeeffiinniiddaass.. 55.. PPuubblliiccaarr eessttee ddooccuummeennttoo eenn llaa ppáággiinnaa wweebb ddeell cceennttrroo yy ddaarrlloo aa ccoonnoocceerr ddee oottrraass mmaanneerraass ppoossiibblleess..
  • 169. • MMaatteerriiaalleess ccuurrrriiccuullaarreess • MMaappaass ddeell MMeeddiitteerrrráánneeoo:: • FFoottooggrraaffííaass ddee llaa pprreesseennttaacciióónn  hhttttpp::////iirriiss..ccnniiccee..mmeecc..eess//kkaaiirrooss//iinnddeexx..hhttmmll mmaaggnnííffiiccaa ppáággiinnaa ddeell MMEECC  hhttttpp::////wwwwww..eeccoocciittiieess..oorrgg//iinnddeexx..sswwff ssoobbrree ccaarraacctteerrííssttiiccaass ddeell MMeeddiitteerrrráánneeoo  hhttttpp::////wwwwww..rrttvvee..eess//ttvvee//pprrooggrraamm//aarrttee//rreellaacciioonn//998800220066..HHTTMM pprrooppuueessttaa ddee nnoocchhee tteemmááttiiccaa,, ccoonn ffiillmmeess yy ddooccuummeennttaalleess ssoobbrree llaa rreeaalliiddaadd ddiivveerrssaa ddeell MMeeddiitteerrrráánneeoo..  hhttttpp::////ccvvcc..cceerrvvaanntteess..eess//oobbrreeff//aattllaass// aattllaass aammbbiieennttaall ddeell MMeeddiitteerrrráánneeoo,, mmaaggnnííffiiccaa ppáággiinnaa ddeell CCeennttrroo VViirrttuuaall CCeerrvvaanntteess..
  • 170. 33.. MMaappaass ddeell mmuunnddoo:: hhttttpp::////ggoo..hhrrww..ccoomm//aattllaass//ssppaann__hhttmm//iinnddeexx..hhttmm 44.. OObbrraass ddee mmiittoollooggííaa cclláássiiccaa::  DDiicccciioonnaarriioo ddee mmiittoollooggííaa ggrriieeggaa yy rroommaannaa PPIIEERRRREE GGRRIIMMAALL  hhttttpp::////ppeerrssoonnaall..iiddddeeoo..eess//ddiimmoorr//eevvaa//mmiittoollooggiiaa//aa..hhttmmll##6600  hhttttpp::////aabbccddiioosseess..nnoonneettoo..ccoomm//ggrreecciiaa//ddiioosseess11//hhaaddeess..hhttmm 55.. AAsseennttaammiieennttooss ddee ppuueebbllooss aannttiigguuooss eenn HHiissppaanniiaa:: hhttttpp::////wwwwww..ccssccee..eess//aauullaaccuullttuurraall//hhiissttoorriiaa//hhaannttiigguuaa..hhttmm 66.. VVííaass rroommaannaass ddeell MMeeddiitteerrrráánneeoo:: hhttttpp::////wwwwww..vviiaaddoommiittiiaa..oorrgg//iinnddeexx..pphhpp33??llaanngguuee==eess&&iidd__ggmmeennuu==77.. EEll uurrbbaanniissmmoo áárraabbee:: hhttttpp::////wwwwww..wweebbiissllaamm..ccoomm//nnuummeerrooss//22000022//115599//TTeemmaass//cciiuuddaadd__bbuurrcckkhhaarrddtt..
  • 171. 88.. MMaappaass ddee llaa BBiibblliiootteeccaa NNaacciioonnaall:: hhttttpp::////wwwwww..bbnnee..eess//eesspp//ccoommaappaass..hhttmm 99.. EEll uurrbbaanniissmmoo hhiippooddáámmiiccoo:: hhttttpp::////ccvv..uuoocc..eess//~~999911__0044__000055__0011__wweebb//ffiittxxeerr//ppeerrcc1155bb..hhttmmll 1100.. LLaa nnaavveeggaacciióónn eenn llaa aannttiiggüüeeddaadd:: hhttttpp::////ssaappiieennss..yyaa..ccoomm//mmaaddoozz1100//SSAANNTTAANNDDEERR..hhttmm 1111.. LLaa gguueerrrraa eenn eell mmaarr eenn llaa AAnnttiiggüüeeddaadd:: hhttttpp::////wwwwww..ssaattrraappaa11..aarrcchheezz..ccoomm//aarrttiiccuullooss//aannttiigguueeddaadd//llaa__gguueerrrraa__eenn__1122.. BBiiooggrraaffííaass ddee ggrraannddeess ppeerrssoonnaajjeess lliiggaaddooss aall MMeeddiitteerrrráánneeoo
  • 172. • BBiibblliiooggrraaffííaa AADDAAMM,, JJeeaann PPiieerrrree –– WWEELLPPLLYY,, MMiicchhaaëëll ““EEll MMeeddiitteerrrráánneeoo”” ((eenn ““HHiissttoorriiaa ddee llooss HHoommbbrreess””)).. EEddeellvviivveess,, ZZaarraaggoozzaa,, 11998866
  • 173.
  • 174. • SSuubbuunniiddaadd sseegguunnddaa:: LLaa ffiieessttaa,, mmaanniiffeessttaacciióónn rreelliiggiioossaa
  • 175. • SSuubbuunniiddaadd sseegguunnddaa:: LLaa ffiieessttaa,, mmaanniiffeessttaacciióónn rreelliiggiioossaa OObbjjeettiivvooss ddee eettaappaa:: TTooddooss OObbjjeettiivvooss ddee áárreeaa:: 11 ((aappoorrttaacciioonneess ccuullttuurraalleess eenn EEssppaaññaa)) 33 ((ggéénneerrooss lliitteerraarriiooss ggrreeccoollaattiinnooss)) 44 ((ffiieessttaass ddee oorriiggeenn ggrreeccoollaattiinnoo)) 1100 ((mmiittooss cclláássiiccooss)) 1111 ((vvaalloorraacciióónn ddee llaass aappoorrttaacciioonneess))
  • 177. • GGlloorriiaa aa DDiiooss eenn llaass aallttuurraass,, rreeccooggiieerroonn llaass bbaassuurraass ddee mmii ccaallllee aayyeerr aa oossccuurraass yy hhooyy sseemmbbrraaddaa ddee bboommbbiillllaass YY ccoollggaarroonn ddee uunn ccoorrddeell ddee eessqquuiinnaa aa eessqquuiinnaa uunn ccaarrtteell yy bbaannddeerraass ddee ppaappeell vveerrddeess rroojjaass yy aammaarriillllaass YY aall ddaarrlleess eell ssooll llaa eessppaallddaa rreevvoollootteeaann llaass ffaallddaass bbaajjoo uunn mmaannttoo ddee gguuiirrnnaallddaass ppaarraa qquuee eell cciieelloo nnoo vveeaa eenn llaa nnoocchhee ddee SSaann JJuuaann ccóómmoo ccoommppaarrtteenn ssuu ppaann ssuu ttoorrttiillllaa yy ssuu ggaabbáánn ggeenntteess ddee cciieenn mmiieell rraalleeaass.. • AAppuurraadd,, qquuee aallllíí ooss eessppeerroo ssii qquueerrééiiss vveenniirr ppuueess ccaaee llaa nnoocchhee yy yyaa ssee vvaann nnuueessttrraass mmiisseerriiaass aa ddoorrmmiirr:: vvaammooss ssuubbiieennddoo llaa ccuueessttaa,, qquuee aarrrriibbaa mmii ccaallllee ssee vviissttiióó ddee ffiieessttaa HHooyy eell nnoobbllee yy eell vviillllaannoo eell pprroohhoommbbrree yy eell gguussaannoo bbaaiillaann yy ssee ddaann llaa mmaannoo ssiinn iimmppoorrttaarrlleess llaa ffaacchhaa jjuunnttooss llooss eennccuueennttrraa eell ssooll aa llaa ssoommbbrraa ddee uunn ffaarrooll eemmppaappaaddooss eenn aallccoohhooll aabbrraazzaannddoo aa uunnaa mmuucchhaacchhaa • YY ccoonn llaa rreessaaccaa aa ccuueessttaass vvuueellvvee eell ppoobbrree aa ssuu ppoobbrreezzaa vvuueellvvee eell rriiccoo aa ssuu rriiqquueezzaa yy eell sseeññoorr ccuurraa aa ssuuss mmiissaass.. SSee ddeessppeerrttóó eell bbiieenn yy eell mmaall llaa ppoobbrree vvuueellvvee aall ppoorrttaall llaa rriiccaa vvuueellvvee aall rroossaall yy eell aavvaarroo aa llaass ddiivviissaass.. SSee aaccaabbóó:: eell ssooll nnooss ddiiccee qquuee lllleeggóó eell ffiinnaall ppoorr uunnaa nnoocchhee ssee oollvviiddóó qquuee ccaaddaa uunnoo eess ccaaddaa ccuuaall.. VVaammooss bbaajjaannddoo llaa ccuueessttaa,, qquuee aarrrriibbaa eenn mmii ccaallllee ssee aaccaabbóó llaa ffiieessttaa..
  • 178. LA FIESTA DDEE SSAANN JJUUAANN • SSeeiiss mmeesseess ddeessppuuééss ddee llaa NNaavviiddaadd ssee cceelleebbrraa llaa lllleeggaaddaa ddeell ssoollssttiicciioo ddee vveerraannoo dduurraannttee llaa nnoocchhee mmááss ccoorrttaa ddeell aaññoo.. LLaa ffiieessttaa ddee SSaann JJuuaann BBaauuttiissttaa ssee cceelleebbrraa eessee ddííaa,, eell 2244 ddee jjuunniioo;; eess eell ssaannttoo mmááss ffeesstteejjaaddoo eenn EEuurrooppaa yy uunnoo ddee llooss ddííaass eenn qquuee mmááss oonnoommáássttiiccaass ssee cceelleebbrraann eenn eell mmuunnddoo:: JJuuaann,, JJooaann,, JJeeaann,, JJoohhnn,, IIvváánn,, SSeeaann......
  • 179. • UUnnaa ddee llaass rraazzoonneess ddee ssuu ppooppuullaarriiddaadd eess llaa ccooiinncciiddeenncciiaa ddeell 2244 ddee jjuunniioo ccoonn eell ssoollssttiicciioo ddee vveerraannoo,, uunnaa ddee llaass ffeecchhaass mmááss iimmppoorrttaanntteess ppaarraa mmuucchhooss ppuueebbllooss ddeessddee ttiieemmppooss rreemmoottooss,, eessppeecciiaallmmeennttee llooss ppuueebbllooss ddeell mmaarr MMeeddiitteerrrráánneeoo.. LLaass cceelleebbrraacciioonneess ddee SSaann JJuuaann ssoonn ddee oorriiggeenn ppaaggaannoo yy hhaann hheerreeddaaddoo uunnaa sseerriiee ddee rriittuuaalleess,, pprrááccttiiccaass yy ccoossttuummbbrreess qquuee ppaarreecceenn eessttaarr bbaassaaddaass eenn cceelleebbrraacciioonneess pprreeccrriissttiiaannaass.. EEssaa nnoocchhee nnoo ssóólloo ssee cceelleebbrraa eenn EEssppaaññaa.. PPoorr ttooddaa EEuurrooppaa hhaayy ffeessttiivvaalleess qquuee mmaarrccaann llaa lllleeggaaddaa ddeell vveerraannoo yy ttaammbbiiéénn eenn HHiissppaannooaamméérriiccaa yy BBrraassiill,, ttrraassllaaddaaddooss ddeessddee llaa PPeenníínnssuullaa,, aauunnqquuee eenn aallgguunnooss ppaaíísseess nnoo ccooiinncciiddaa ccoonn eell ssoollssttiicciioo ddee vveerraannoo ssiinnoo ccoonn eell ddeell iinnvviieerrnnoo.. VVééaassee eell ccaassoo ddee BBrraassiill,, ddoonnddee llaass cceelleebbrraacciioonneess eenn ttoorrnnoo aa SSaann JJuuaann ssoonn ffaammoossaass eenn llooss eessttaaddooss ddee BBaahhííaa yy PPeerrnnaammbbuuccoo..
  • 180.
  • 181. • LLaa nnoocchhee ddee SSaann JJuuaann,, 2233 ddee jjuunniioo,, eess llaa mmááss ccoorrttaa ddeell aaññoo eenn eell hheemmiissffeerriioo nnoorrttee yy ssiiggnniiffiiccaa eell ttrriiuunnffoo ddee llaa lluuzz ssoobbrree llaa oossccuurriiddaadd.. EEnn ssuuss rriittuuaalleess llaass ccaarraacctteerrííssttiiccaass pprriinncciippaalleess ssoonn eell ssooll,, eell ffuueeggoo yy eell aagguuaa,, yy llaass hhoogguueerraass qquuee ssee eenncciieennddeenn eessaa nnoocchhee pprreesseerrvvaann ddee ttooddoo mmaall dduurraannttee uunn aaññoo.. LLaa lleeyyeennddaa ddiiccee qquuee llaass cceenniizzaass ccuurraann llaass eennffeerrmmeeddaaddeess ddee llaa ppiieell yy qquuee eess ccoonnvveenniieennttee ssaallttaarr llaa hhoogguueerraa uunn mmíínniimmoo ddee ttrreess vveecceess ppaarraa tteenneerr uunn bbuueenn aaññoo.. EEss uunnaa nnoocchhee mmáággiiccaa eenn llaa qquuee ttooddoo ppuueeddee ssuucceeddeerr,, ccuuaannddoo llaass hhiieerrbbaass ttiieenneenn pprrooppiieeddaaddeess qquuee ttooddoo lloo ccuurraann oo eessppaannttaann mmaallooss eessppíírriittuuss,, llaass mmoozzaass eennccuueennttrraann nnoovviioo yy eell aammoorr nnoo ttiieennee aattaadduurraass.. LLooss tteessoorrooss eessccoonnddiiddooss bbrriillllaann yy ppuueeddeenn sseerr ddeessccuubbiieerrttooss,, yy qquuiieenn ccooggee llaa hhiieerrbbaa llllaammaaddaa ""vveerrbbeennaa"" qquueeddaa ccuurraaddoo ddee ttooddoo mmaall.. DDee aaqquuíí vviieennee qquuee eenn ccaasstteellllaannoo aa llaa ffiieessttaa ssee llee llllaammee vveerrbbeennaa..
  • 182.
  • 183. • Sin embargo, el elemento principal es el fuego. LLooss nniiññooss yy llaass nniiññaass rreeccooggeenn lleeññaa yy mmuueebblleess vviieejjooss bbaassttaanntteess ddííaass aanntteess yy llooss aammoonnttoonnaann eenn uunn llllaannoo.. LLaa ccoossttuummbbrree ddee eenncceennddeerr ffuueeggooss ppaarreeccee qquuee pprroovviieennee ddee aannttiigguuooss ccuullttooss ppaaggaannooss aall ssooll ,, ppeerroo ttaammbbiiéénn eessttáá rreellaacciioonnaaddaa ccoonn llaa pprreevveenncciióónn ddee eeppiiddeemmiiaass ppoorr eell ppooddeerr aannttiiiinnffeecccciioossoo yy ddee aalleejjaarr llooss mmaallooss eessppíírriittuuss qquuee ppoosseeee eell ffuueeggoo • LLaass hhoogguueerraass ssee hhaacceenn nnoorrmmaallmmeennttee ssiinn nniinngguunnaa eessttrruuccttuurraa,, eexxcceeppttoo eenn AAlliiccaannttee,, llllaammaaddaass ffaallllaass,, ddoonnddee ssee pprreeppaarraann mmuuññeeccooss ssaattíírriiccooss ssoobbrree uunn tteemmaa.. LLaa vveerrbbeennaa eess llaa ffiieessttaa mmááss ggeenneerraalliizzaaddaa,, ccaassii ttooddoo eell mmuunnddoo ssee rreeúúnnee ppaarraa ppaassaarrllaa eenn ggrruuppoo,, hhaabbllaarr,, ccaannttaarr,, bbaaiillaarr yy rreeíírr.. LLaa nnoocchhee ddee SSaann JJuuaann eess uunnoo ddee llooss mmoommeennttooss,, jjuunnttoo ccoonn llaa NNaavviiddaadd,, qquuee mmááss aacceerrccaa aa llaass ppeerrssoonnaass,, yyaa sseeaa eenn uunn eennttoorrnnoo ffaammiilliiaarr oo eenn uunn ggrruuppoo ddee aammiiggooss,, ppuueess ssee cceelleebbrraa aallggoo eenn ccoommúúnn..
  • 184.
  • 185.
  • 186.
  • 187. San Juan se celebra en casi toda España, ppeerroo eenn aallgguunnaass ppaarrtteess ttoommaa uunn ssiiggnniiffiiccaaddoo eessppeecciiaall:: • EEnn IIccoodd ddee llooss VViinnooss ((TTeenneerriiffee)) ssee bbaajjaann eennoorrmmeess ttrroonnccooss ddee ffuueeggoo ddeessddee lloo aallttoo ddeell mmoonnttee eenn llaa nnoocchhee ddee SSaann JJuuaann.. • EEnn SSaann PPeeddrroo MMaannrriiqquuee ((SSoorriiaa)) ttiieennee lluuggaarr ""eell ppaassoo ddeell ffuueeggoo"",, ddoonnddee llooss lluuggaarreeññooss ccrruuzzaann ddeessccaallzzooss llaass bbrraassaass ddee llaa hhoogguueerraa ccoonn ppaassoo sseegguurroo,, lllleevvaannddoo mmuucchhaass vveecceess aa oottrraa ppeerrssoonnaa aa ssuuss eessppaallddaass,, ssiinn ssuuffrriirr ddaaññoo aallgguunnoo.. LLaa ggeennttee ddeell lluuggaarr ddiiccee qquuee llooss ffoorraasstteerrooss ssee qquueemmaann ppoorrqquuee ppiissaann mmuuyy fflloojjoo yy llooss lluuggaarreeññooss ppiissaann ffuueerrttee ppaarraa ddeetteenneerr llaa ccoommbbuussttiióónn..
  • 188.
  • 189. • Las hogueras de San Juan en Alicante eessttáánn rreeaalliizzaaddaass aarrttííssttiiccaammeennttee ccoonn mmaaddeerraa yy ccaarrttóónn eenn ffoorrmmaa ddee mmoonniiggootteess,, oo nniinnoottss,, ggrrootteessccooss qquuee ssaattiirriizzaann llaass mmaallaass ccoossttuummbbrreess ddee llaa ggeennttee.. SSee ccoollooccaann eenn llaass ccaalllleess ttrreess ddííaass aanntteess yy ssee qquueemmaann eell 2244 eenn uunnaa cceerreemmoonniiaa qquuee ssee ccoonnooccee ccoommoo llaa ""ccrreemmáá"".. HHaayy,, aaddeemmááss,, vvaarriiaass ccaabbaallggaattaass ppoorr ttooddaa llaa cciiuuddaadd:: ""llaa ccaabbaallggaattaa ddeell ffoocc"",, qquuee rreepprreesseennttaa eell ccuullttoo aall ffuueeggoo aa ttrraavvééss ddee vvaarriiooss ppeerrííooddooss.. EEll ""ccoossoo iinnffaannttiill"",, eenn eell qquuee ttoommaann ppaarrttee llooss nniiññooss vveessttiiddooss ccoonn ttrraajjeess ddee ééppooccaa yy ddoonnddee ssee cceelleebbrraa uunnaa bbaattaallllaa ddee fflloorreess,, sseerrppeennttiinnaass yy ccoonnffeettii yy llaa ccaabbaallggaattaa ddee llaass bbaannddaass ddee mmúússiiccaa ccoonnttrraattaaddaass ppoorr llooss ddiiffeerreenntteess ddiissttrriittooss ddee llaa cciiuuddaadd..
  • 190. • En Ciutadella, (Menorca), San Juan tiene uunn ccaarráácctteerr mmuuyy eessppeecciiaall yyaa qquuee eenn llaa cceelleebbrraacciióónn eessttáánn rreepprreesseennttaaddooss vvaarriiooss eessttaammeennttooss:: llooss ccaammppeessiinnooss,, llooss ccaassaaddooss,, llooss ssoolltteerrooss,, llooss sseeññoorreess yy llaa iigglleessiiaa,, ccoonn ccllaarraass rreemmiinniisscceenncciiaass mmeeddiieevvaalleess.. LLooss rreepprreesseennttaanntteess vvaann aa ccaabbaalllloo yy ttiieenneenn lluuggaarr llooss ccéélleebbrreess ""ccaarraaccoolleeooss"",, cceelleebbrraacciióónn aall ssoonn ddee llaa mmúússiiccaa ppooppuullaarr ccoonn llooss ccaabbaallllooss hhaacciieennddoo ccaabbrriioollaass,, bbaannddeerraass oonnddeeaannddoo yy uunnaa ppooppuullaarr bbaattaallllaa ddee aavveellllaannaass.. LLaa bbeebbiiddaa ppooppuullaarr dduurraannttee llaass ffiieessttaass ddee SSaann JJuuaann eenn llaa iissllaa eess llaa ""ppoommaaddaa"",, uunnaa mmeezzccllaa eexxpplloossiivvaa ddee ggiinneebbrraa llooccaall yy lliimmoonnaaddaa..
  • 191. • EEnn CCaattaalluuññaa ssee cceelleebbrraa SSaann JJuuaann ccoonn hhoogguueerraass eenn llaass ccaalllleess pprriinncciippaalleess yy ccoonn ffiieessttaass llllaammaaddaass vveerrbbeennaass ccuuyyoo oorriiggeenn ssee ddeebbee aa llaa rreeccoolleecccciióónn ddee hhiieerrbbaass aarroommááttiiccaass,, llaa vveerrbbeennaa,, llaa vvaalleerriiaannaa yy eell ttrréébboollee,, qquuee eerraann bbeennééffiiccaass ssii ssee ccoorrttaabbaann eessaa nnoocchhee.. SSee llaannzzaann ffuueeggooss aarrttiiffiicciiaalleess yy ssee ccoommee llaa ffaammoossaa ccooccaa ddee ppiiññoonneess.. EEnn oottrraass ppaarrtteess ddee EEssppaaññaa ssee ccoommee,, yyaa aall aammaanneecceerr,, cchhooccoollaattee ccoonn cchhuurrrrooss.. • MMuucchhaass yy vvaarriiaaddaass ssoonn llaass cceelleebbrraacciioonneess,, ccoossttuummbbrreess yy rriittuuaalleess ddee nnoocchhee ttaann sseeññaallaaddaa.. CCeellttaass ee ííbbeerrooss ppeennssaabbaann qquuee llaass ffuueenntteess eerraann ccuurraattiivvaass,, ppoorr lloo qquuee ssee ccrreeee qquuee ttooddaass llaass aagguuaass qquuee ssee ttoommaann eenn llaa nnoocchhee ddee SSaann JJuuaann ssoonn bbeenneeffiicciioossaass yy aallgguunnaass ppeerrssoonnaass ssee bbaaññaann ddeessnnuuddaass ddee mmaaddrruuggaaddaa eenn eell rrííoo oo eell mmaarr.. LLooppee ddee VVeeggaa eess eell aauuttoorr qquuee mmááss oobbrraass hhaa ssiittuuaaddoo eenn eell ddííaa ddee SSaann JJuuaann.. TTaammbbiiéénn SShhaakkeessppeeaarree ttiieennee uunnaa mmuuyy ffaammoossaa :: ""EEll SSuueeññoo ddee uunnaa nnoocchhee ddee VVeerraannoo"".. TTeerreessaa GGrraacciiaa
  • 192. LLaa mmaaññaannaa ddee SSaann JJuuaann eenn llaa lliitteerraattuurraa eessppaaññoollaa LLaa mmaaññaannaa ddee SSaann JJuuaann aall ttiieemmppoo qquuee aallbboorreeaabbaa,, ggrraann ffiieessttaa hhaacceenn llooss mmoorrooss ppoorr llaa vveeggaa ddee GGrraannaaddaa.. RReevvoollvviieennddoo ssuuss ccaabbaallllooss yy jjuuggaannddoo ddee llaass llaannzzaass,, rriiccooss ppeennddoonneess eenn eellllaass bbrroossllaaddooss ppoorr ssuuss aammaaddaass,,
  • 193. ¡ Quién hhuubbiieerraa ttaall vveennttuurraa ssoobbrree llaass aagguuaass ddeell mmaarr ccoommoo hhuubboo eell iinnffaannttee AArrnnaallddooss llaa mmaaññaannaa ddee SSaann JJuuaann !!
  • 194. Yo me lleevvaannttaarraa,, mmaaddrree,, mmaaññaanniiccaa ddee SSaann JJuuaann,, vviiddee eessttaarr uunnaa ddoonncceellllaa rriibbeerriiccaass ddee llaa mmaarr.. SSoollaa llaavvaa yy ssoollaa ttuueerrccee,, ssoollaa ttiieennddee eenn uunn rroossaall;; mmiieennttrraass llooss ppaaññooss ssee eennjjuuggaann ddiiccee llaa nniiññaa uunn ccaannttaarr:: DDee llooss mmiiss aammoorreess,, ddoo llooss,, ¿ddóónnddee llooss iirréé aa bbuussccaarr ??
  • 195. CCoonntteenniiddooss • CCoonncceeppttuuaalleess:: • LLooss cciiccllooss ssoollaarreess:: ssoollssttiicciiooss yy eeqquuiinnoocccciiooss.. NNoocciioonneess ddee ccaalleennddaarriioo rroommaannoo • LLaa ffiigguurraa ddee DDiioonniissooss eenn llaa mmiittoollooggííaa ggrriieeggaa yy rroommaannaa:: ccaarraacctteerreess ddeell ddiiooss,, sseerreess qquuee llee aaccoommppaaññaann.. • LLaa ffiieessttaa ppooppuullaarr ccoommoo eemmbbrriióónn ddeell tteeaattrroo.. • NNoocciioonneess ddee tteeaattrroo cclláássiiccoo ggrriieeggoo yy rroommaannoo:: ggéénneerrooss yy pprriinncciippaalleess rreepprreesseennttaanntteess.. • EEll eeddiiffiicciioo tteeaattrraall ggrriieeggoo yy rroommaannoo:: sseemmeejjaannzzaass yy ddiiffeerreenncciiaass.. PPrriinncciippaalleess eejjeemmppllaarreess ccoonnsseerrvvaaddooss.. • RRaassttrroo ddee ffeessttiivviiddaaddeess ppaaggaannaass eenn oottrraass ffeessttiivviiddaaddeess ccrriissttiiaannaass aaccttuuaalleess:: eell 2255 ddee ddiicciieemmbbrree,, ppoorr eejjeemmpplloo.. • LLaa rreeiinnvveenncciióónn ddeell tteeaattrroo eeuurrooppeeoo eenn llaa EEddaadd MMeeddiiaa.. CCoonneexxiióónn ccoonn llaa ttrraaddiicciióónn cclláássiiccaa.. PPrriimmeerrooss rreepprreesseennttaanntteess yy ggéénneerrooss.. • EEll rroommaanncceerroo eessppaaññooll:: ccaarraacctteerrííssttiiccaass yy llaa rreeccuurrrreenncciiaa ddeell tteemmaa ddee llaa ffiieessttaa ppooppuullaarr..
  • 196. • PPrroocceeddiimmeennttaalleess:: • BBúússqquueeddaa ddee ppiinnttuurraass ffaammoossaass qquuee rreepprreesseenntteenn aa DDiioonniissooss.. • CCoommeennttaarriioo ddee eessttaass oobbrraass,, yy ssiittuuaacciióónn hhiissttóórriiccaa.. • CCoommeennttaarriioo ddee llaa ffiieessttaa ppooppuullaarr eenn ttuu ppuueebblloo:: rraaíícceess,, ttrraaddiicciióónn yy cceelleebbrraacciióónn.. • EEsscceenniiffiiccaacciióónn bbrreevvee ddee uunn ppaassaajjee ccoonnccrreettoo ddee tteeaattrroo ggrreeccoorrrroommaannoo..
  • 197. • AAccttiittuuddiinnaalleess • VVaalloorraacciióónn ddee llaa ffiieessttaa ppooppuullaarr ccoommoo mmaanniiffeessttaacciióónn ccuullttuurraall ddee pprriimmeerr oorrddeenn.. • AApprreecciioo ddee llaass ddiiffeerreenncciiaass eennttrree llaa ffiieessttaa ppooppuullaarr yy oottrraass ““ffiieessttaass aarrttiiffiicciiaalleess””:: llaa ddiissccootteeccaa,, ““eell bbootteellllóónn””,, llaass ggaallaass tteelleevviissiivvaass,, eettcc.. • VVaalloorraacciióónn ddee llaa ttrraaddiicciióónn ppooppuullaarr ffeessttiivvaa,, yy ddee ssuuss rriittooss yy ccoossttuummbbrreess..
  • 198. • CCoonntteenniiddooss ttrraannssvveerrssaalleess 11.. LLaa eedduuccaacciióónn aammbbiieennttaall.. 22.. CCoonnoocciimmiieennttoo ddee llaass ttrraaddiicciioonneess ffeessttiivvaass llooccaalleess yy ssuu oorriiggeenn aanncceessttrraall.. 33.. VVaalloorraacciióónn yy rreessppeettoo ppoorr llaass mmiissmmaass.. 44.. EEll tteeaattrroo yy llaa lliitteerraattuurraa ppooppuullaarr ccoommoo ffoorrmmaa ddee eexxpprreessiióónn ddeell sseennttiimmiieennttoo ppooppuullaarr..
  • 199. • AAccttiivviiddaaddeess • ¿qquuéé eess uunn ssoollssttiicciioo yy uunn eeqquuiinnoocccciioo?? • ¿qquuéé rreellaacciióónn ttiieennee eessttoo ccoonn llaa ffiieessttaa ddee SSaann JJuuaann?? • ¿ccóómmoo eerraa eell ccaalleennddaarriioo rroommaannoo pprriimmiittiivvoo,, lluunnaarr oo ssoollaarr?? • ¿ccuuáánnttooss mmeesseess tteennííaa?? ¿ccuuáánnttooss ttuuvvoo ffiinnaallmmeennttee,, ccuuaannddoo ssee hhiizzoo ssoollaarr??¿qquuiiéénn eessttaabblleecciióó eenn RRoommaa eell ccaalleennddaarriioo ssoollaarr yy ccoonn llaa aayyuuddaa ddee qquuiiéénn?? • LLaa ccuullttuurraa rroommaannaa eerraa eessppeecciiaallmmeennttee aaggrrooppeeccuuaarriiaa:: ¿qquuéé rreelleevvaanncciiaa tteennííaa eessttee hheecchhoo aa llaa hhoorraa ddee ddiissppoonneerr ddee uunn ccaalleennddaarriioo aapprrooppiiaaddoo??
  • 200. • ¿Quién era Dionisos? ¿Con qué nombre se le ccoonnoocciióó eenn RRoommaa?? ¿CCóómmoo ssee llllaammaabbaann ssuuss ffiieessttaass?? ¿GGoozzaarroonn ddee ppooppuullaarriiddaadd?? ¿FFuueerroonn bbiieenn vviissttaass ppoorr eell SSeennaaddoo rroommaannoo?? ¿ppoorr qquuéé?? • EEll tteeaattrroo eenn RRoommaa ¿tteennííaa eell mmiissmmoo ccaarráácctteerr yy ffiinnaalliiddaadd qquuee eenn GGrreecciiaa?? • SSoobbrree uunn ddiibbuujjoo sseeññaallaa llaass sseemmeejjaannzzaass yy ddiiffeerreenncciiaass ddeell eeddiiffiicciioo tteeaattrraall ggrriieeggoo yy rroommaannoo.. • NNoommbbrraa cciiuuddaaddeess eessppaaññoollaass qquuee ccoonnsseerrvveenn eeddiiffiicciiooss tteeaattrraalleess rroommaannooss.. • IInnddiiccaa eell nnoommbbrree yy oobbrraass pprriinncciippaalleess ddee llooss mmááss ddeessttaaccaaddooss ddrraammaattuurrggooss ggrriieeggooss.. HHaazz lloo mmiissmmoo ccoonn llooss rroommaannooss.. • CCuuaannddoo eell ccrriissttiiaanniissmmoo ssee hhiizzoo rreelliiggiióónn ddoommiinnaannttee eenn RRoommaa ¿qquuéé hhiizzoo ccoonn llaass ffiieessttaass ppaaggaannaass?? ¿llaass eelliimmiinnóó?? ¿llaass aabbssoorrbbiióó?? RRaazzoonnaa llaa rreessppuueessttaa..
  • 201. • Tras la caída del imperio rroommaannoo,, ¿ccuuáánnddoo ssee rreeiinnvveennttóó eell ggéénneerroo tteeaattrraall eenn EEuurrooppaa?? ¿eenn qquuéé aammbbiieennttee yy ccoonn qquuéé rreessoorrtteess ccoonnttóó ppaarraa rreeaappaarreecceerr?? SSeeññaallaa uunn ppaarraannggóónn ccoonn llaa AAnnttiiggüüeeddaadd.. • IInnddiiccaa eell nnoommbbrree ddee aallgguunnoo ddee llooss pprriimmeerrooss ccuullttiivvaaddoorreess ddeell ggéénneerroo tteeaattrraall mmeeddiieevvaall yy rreennaacceennttiissttaa eenn EEssppaaññaa.. • ¿QQuuéé eess eell rroommaanncceerroo?? • AApprreennddee ddee mmeemmoorriiaa aallggúúnn rroommaannccee nnoo mmuuyy eexxtteennssoo yy rreeccííttaalloo eenn ccllaassee.. • HHaazz uunnaa rreellaacciióónn ddee ppiinnttoorreess yy oobbrraass qquuee rreepprreesseenntteenn llaa ffiigguurraa ddee DDiioonniissooss.. • EExxppóónn eenn ccllaassee aallgguunnaa cceelleebbrraacciióónn ttrraaddiicciioonnaall ddee ttuu ppuueebblloo yy llaa ppaarrttiicciippaacciióónn ppooppuullaarr qquuee aaúúnn ttiieennee.. • EEsscceenniiffiiccaa ccoonn llaa aayyuuddaa ddee ttuuss ccoommppaaññeerrooss aallggúúnn ppaassaajjee ddee oobbrraa ddrraammááttiiccaa ggrriieeggaa,, llaattiinnaa oo mmeeddiieevvaall yy rreennaacceennttiissttaa.. • HHaazz eenn ccllaassee uunn ddeebbaattee ccoonn ttuuss ccoommppaaññeerrooss ssoobbrree ddiiffeerreenncciiaass eennttrree llaass ffiieessttaass ttrraaddiicciioonnaalleess yy llaass ddee iimmppoorrttaacciióónn ddee oottrraass ccuullttuurraass:: vveennttaajjaass oo
  • 202. • AAccttiivviiddaaddeess ppaarraa llooss ccoonntteenniiddooss ttrraannssvveerrssaalleess • LLaa ccuullttuurraa eeuurrooppeeaa mmooddeerrnnaa eessttáá ppeerrddiieennddoo iiddeennttiiddaadd:: ¿qquuéé ccuullttuurraa ccrreeeess qquuee ssee eessttáá iimmppllaannttaannddoo?? • ¿DDee qquuéé ppaaííss oo eennttoorrnnoo pprroocceeddee?? • ¿CCuuáálleess ssoonn ssuuss pprriinncciippiiooss yy eelleemmeennttooss?? • ¿RReeccoonnoocceerrííaass aallgguunnaa mmaanniiffeessttaacciióónn ccoonnccrreettaa?? • ¿CCuuáálleess ttee ppaarreecceenn qquuee ssoonn llooss vveehhííccuullooss ddee ppeenneettrraacciióónn ddee eessttaass nnuueevvaass iiddeeaass?? ¿EEll cciinnee?? ¿llaa tteelleevviissiióónn?? ¿IInntteerrnneett?? • ¿HHaass ooííddoo hhaabbllaarr ddee llaa gglloobbaalliizzaacciióónn ccuullttuurraall?? RRaazzoonnaa ttuu rreessppuueessttaa.. • RReeaalliizzaa uunn ddeebbaattee eenn ccllaassee ssoobbrree llaa ffoorrmmaa ddee mmaanntteenneerr llaass ttrraaddiicciioonneess ppooppuullaarreess aauuttóóccttoonnaass vviivvaass yy ppuujjaanntteess..
  • 203. •MMaatteerriiaalleess ccuurrrriiccuullaarreess • EEll ccaalleennddaarriioo rroommaannoo hhttttpp::////cclluubb..tteelleeppoolliiss..ccoomm//ppaassttrraanneecc//iinntteerreessaanntteess//ccaalleennrroomm..hhttmm • hhttttpp::////cclluubb..tteelleeppoolliiss..ccoomm//LLaattiinniiaannddoo//ccuulltt55..hhttmm • hhttttpp::////aalleerrccee..ppnnttiicc..mmeecc..eess//~~rrmmaarrttii4411//ddooccuumm//ccaalleennddaarriioo..hhttmm • hhttttpp::////ppeerrssoo..wwaannaaddoooo..eess//jjssaaiizz//llaattiinn11//ccaalleennddaarriioo//ccaalleennddaarriioo..hhttmm • hhttttpp::////iieessssaappoossttooll..jjuunnttaaeexxttrreemmaadduurraa..nneett//llaattiinn//ccaalleennddaarriioo..• SSoobbrree DDiioonniissooss:: • hhttttpp::////ppeerrssoonnaall..iiddddeeoo..eess//ddiimmoorr//eevvaa//mmiittoollooggiiaa//dd..hhttmmll • hhttttpp::////wwwwww..eelloolliimmppoo..ccoomm//??ss==iiccoo&&IIddIIccoo==1155 • hhttttpp::////eess..ggeeoocciittiieess..ccoomm//pprrooyyeeccttooaarrccaaddiiaa//ccllaassiiccaa//ccllaassiiccaa..hhttmmll • hhttttpp::////wwwwww..ccnniiccee..mmeeccdd..eess//eeooss//MMaatteerriiaalleessEEdduuccaattiivvooss//mmeemm22000000//
  • 204. • EEll tteeaattrroo eenn RRoommaa • hhttttpp::////iieessssaappoossttooll..jjuunnttaaeexxttrreemmaadduurraa..nneett//llaattiinn//eessppeeccttaaccuullooss__rroommaa..• EEll tteeaattrroo eessppaaññooll mmeeddiieevvaall,, rreennaacceennttiissttaa yy ddeell SSiigglloo ddee OOrroo:: • hhttttpp::////wwwwww..bbiibblliiootteeccaassvviirrttuuaalleess..ccoomm//bbiibblliiootteeccaa//LLiitteerraattuurraaEEssppaannoollaa//• hhttttpp::////wwwwww..rriinnccoonnccaasstteellllaannoo..ccoomm//bbaarrrrooccoo//hhiissttoorriiaa__tt..hhttmmll • hhttttpp::////wwwwww..mmoonnooggrraaffiiaass..ccoomm//ttrraabbaajjooss1122//hhiisstteeaatt//hhiisstteeaatt..sshhttmmll • hhttttpp::////tteessoo..cchhaaddwwyycckk..ccoomm// ((mmaaggnniiffiiccaa ssoobbrree eell SSiigglloo ddee OOrroo)) • hhttttpp::////wwwwww..cceerrvvaanntteessvviirrttuuaall..ccoomm//FFiicchhaaCCllaassiiffiiccaacciioonnMMaatteerriiaass..hhttmmll??
  • 205. • SSoobbrree eell rroommaanncceerroo • hhttttpp::////wwwwww..rriinnccoonnccaasstteellllaannoo..ccoomm//bbiibblliioo//eeddaaddmmeeddiiaa//iinnddeexx..• hhttttpp::////ppooeessii..aass//iinnddeexxaannoo..hhttmm SSeelleecccciióónn ddee llooss mmááss ccoonnoocciiddooss rroommaanncceess • SSoobbrree llaa gglloobbaalliizzaacciióónn ccuullttuurraall • hhttttpp::////wwwwww..mmoonnooggrraaffiiaass..ccoomm//ttrraabbaajjooss1111//rreevvccuulltt//rreevvccuulltt..sshhttmmll • hhttttpp::////wwwwww..ppoolliittiiccaa..ccoomm..aarr//EEssttaaddoo__yy__gglloobbaalliizzaacciioonn//LLaass__iinntteerreessaannttee aarrttííccuulloo ddee MMaarriioo VVaarrggaass LLlloossaa ssoobbrree llaa gglloobbaalliizzaacciióónn ccuullttuurraall • hhttttpp::////wwwwww..ffeessppiinnaall..ccoomm//eessppiinnaall//ccaasstteellllaannoo//vviissuuaa//eess110033..pprrooffuunnddoo aannáálliissiiss ddeessddee ssuuppuueessttooss ffiilloossóóffiiccooss ddeell ffeennóómmeennoo,, yy ssuu rreellaacciióónn ccoonn eell mmuunnddoo ddeell cciinnee yy llaa tteelleevviissiióónn..
  • 206. TTeerrcceerraa ssuubbuunniiddaadd CCaarrppee ddiieemm,, uunn mmoottiivvoo lliitteerraarriioo ¿oo aallggoo mmááss??
  • 207. • TTeerrcceerraa ssuubbuunniiddaadd CCaarrppee ddiieemm,, uunn mmoottiivvoo lliitteerraarriioo ¿oo aallggoo mmááss?? • OObbjjeettiivvooss ddee eettaappaa:: TTooddooss llooss pprrooppiiooss • OObbjjeettiivvooss ddee áárreeaa:: • DDee 44º • 99 RReeccoonnoocceerr llaa aappoorrttaacciióónn ddee llooss eessccrriittoorreess yy ppeennssaaddoorreess ddeell mmuunnddoo cclláássiiccoo,, aa ttrraavvééss ddee llaa lleeccttuurraa ee iinntteerrpprreettaacciióónn ddee uunnaa sseelleecccciióónn aapprrooppiiaaddaa ddee tteexxttooss lliitteerraarriiooss yy ffiilloossóóffiiccooss ddee aauuttoorreess cclláássiiccooss,, tteenniieennddoo eenn ccuueennttaa ssuu ccoonntteexxttoo hhiissttóórriiccoo yy ccuullttuurraall.. • 1100 IIddeennttiiffiiccaarr eelleemmeennttooss ddeell mmuunnddoo cclláássiiccoo qquuee ppeerrvviivveenn eenn llaa lliitteerraattuurraa,,
  • 208. HHooyy ppuueeddee sseerr uunn ggrraann ddííaa ((11998811))
  • 209. HHooyy ppuueeddee sseerr uunn ggrraann ddííaa PPllaannttééaatteelloo aassíí AApprroovveecchhaarrlloo oo qquuee ppaassee ddee llaarrggoo DDeeppeennddee eenn ppaarrttee ddee ttii DDaattee eell ddííaa lliibbrree aa llaa eexxppeerriieenncciiaa PPaarraa ccoommeennzzaarr YY rreeccííbbeelloo ccoommoo ssii ffuueerraa ffiieessttaa ddee gguuaarrddaarr NNoo ccoonnssiieennttaass qquuee ssee eessffuummee AAssóómmaattee yy ccoonnssuummee LLaa vviiddaa aa ggrraanneell HHooyy ppuueeddee sseerr uunn ggrraann ddííaa DDuurroo ccoonn ééll HHooyy ppuueeddee sseerr uunn ggrraann ddííaa DDoonnddee ttooddoo eessttáá ppoorr ddeessccuubbrriirr SSii lloo eemmpplleeaass ccoommoo eell úúllttiimmoo qquuee ttee ttooccaa vviivviirr SSaaccaa ddee ppaasseeoo aa ttuuss iinnssttiinnttooss YY vveennttííllaallooss aall ssooll YY nnoo ddoossiiffiiqquueess llooss ppllaacceerreess,, SSii ppuueeddeess,, ddeerrrróócchhaallooss SSii llaa rruuttiinnaa ttee aappllaassttaa DDiillee qquuee yyaa bbaassttaa DDee mmeeddiiooccrriiddaadd HHooyy ppuueeddee sseerr uunn ggrraann ddííaa DDaattee uunnaa ooppoorrttuunniiddaadd HHooyy ppuueeddee sseerr uunn ggrraann ddííaa IImmppoossiibbllee ddee rreeccuuppeerraarr UUnn eejjeemmppllaarr úúnniiccoo,, NNoo lloo ddeejjeess eessccaappaarr QQuuee ttooddoo ccuuaannttoo ttee rrooddeeaa lloo hhaann ppuueessttoo ppaarraa ttii nnoo lloo mmiirreess ddeessddee llaa vveennttaannaa yy ssiiéénnttaattee aall ffeessttíínn PPeelleeaa ppoorr lloo qquuee qquuiieerreess yy nnoo ddeesseessppeerreess ssii aallggoo nnoo aannddaa bbiieenn HHooyy ppuueeddee sseerr uunn ggrraann ddííaa yy mmaaññaannaa ttaammbbiiéénn
  • 210. • XXII TTuu nnee qquuaaeessiieerriiss ((sscciirree nneeffaass)) qquueemm mmiihhii,, qquueemm ttiibbii ffiinneemm ddii ddeeddeerriinntt,, LLeeuuccoonnooee,, nneecc BBaabbyylloonniiooss tteemmppttaarriiss nnuummeerrooss.. VVtt mmeelliiuuss qquuiiccqquuiidd eerriitt ppaattii!! SSeeuu pplluurriiss hhiieemmeess sseeuu ttrriibbuuiitt IIuuppppiitteerr uullttiimmaamm,, qquuaaee nnuunncc ooppppoossiittiiss ddeebbiilliittaatt ppuummiicciibbuuss mmaarree 55 TTyyrrrrhheennuumm,, ssaappiiaass,, uuiinnaa lliiqquueess eett ssppaattiioo bbrreeuuii ssppeemm lloonnggaamm rreesseecceess.. DDuumm llooqquuiimmuurr,, ffuuggeerriitt iinnuuiiddaa aaeettaass:: ccaarrppee ddiieemm,, qquuaamm mmiinniimmuumm ccrreedduullaa ppoosstteerroo.. Q. Horatii Flacci Carmina, I, XI
  • 211. Quinto Horacio Flaco Roma 56 a.C. - 8 a.C.
  • 212. Saber no quieras, que el saberlo está vedado, el ffiinn qquuee aa mmii yy aa ttii LLeeuuccóónnooee,, ttiieennee pprreeddeessttiinnaaddoo llooss ddiioosseess,, nnii iinntteerrrroogguueess llooss nnúúmmeerrooss bbaabbiilloonniiooss.. ¡¡CCuuáánnttoo mmeejjoorr sseerráá qquuee nnooss rreessiiggnneemmooss aa ccuuaallqquuiieerraa ssuueerrttee!! YYaa sseeaann mmuucchhooss llooss iinnvviieerrnnooss qquuee ttee rreesseerrvvaa JJúúppiitteerr,, yyaa eell ppoossttrreerroo sseeaa ééssttee qquuee aahhoorraa qquueebbrraannttaa eell oolleeaajjee ttiirrrreennoo ccoonnttrraa llooss rriissccooss ddee llaa ooppuueessttaa oorriillllaa:: sséé ccuueerrddaa,, ffiillttrraa ttuuss vviinnooss yy aajjuussttaa aa ccoorrttaa vviiddaa llaa eessppeerraannzzaa llaarrggaa.. MMiieennttrraass hhaabbllaammooss,, hhuuyyee eell eennvviiddiioossoo ttiieemmppoo.. CCooggee eell ddííaa ddee hhooyy;; nnoo sseeaass ddeemmaassiiaaddoo ccrréédduullaa eenn eell ddííaa ddee mmaaññaannaa..
  • 213. AAllllíí hhaabbllaarraa uunnaa vviieejjaa,, vviieejjaa eess ddee aannttiiggüüeeddaadd:: --MMiieennttrraass ssooiiss mmoozzaa,, mmii ffiijjaa,, ppllaacceerr vvooss qquueerraaddeess ddaarr;; qquuee ssii eessppeerrááiiss aa vveejjeezz,, nnoo vvooss qquueerrrráá uunn rraappaazz..((……)) ((ddeell ““RRoommaannccee ddee llaa LLiinnddaa MMeelliisseennddaa””))
  • 214. Cuando pasen los años, yy yyaa aanncciiaannaa yy ccaannoossaa ooss sseennttééiiss aannttee eell ffuueeggoo aa ddeevvaannaarr ee hhiillaarr,, ddiirrééiiss mmuuyy ccoonnmmoovviiddaa mmiiss vveerrssooss aall ccaannttaarr:: ""RRoonnssaarrdd mmee cceelleebbrraabbaa ccuuaannddoo aaúúnn eerraa hheerrmmoossaa"".. YYaa nnoo tteennddrrééiiss aa nnaaddiiee ppaarraa eessccuucchhaarr ttaall ccoossaa cceerrccaa ddee vvuueessttrraass llaabboorreess,, aa mmeeddiioo ddoorrmmiittaarr,, qquuee aall ooíírrooss mmii nnoommbbrree ccoommiieennccee aa ddeessppeerrttaarr yy aallaabbee eell nnoommbbrree vvuueessttrroo ccoonn uunnaa uunncciióónn ddiicchhoossaa.. YYoo yyaa eessttaarréé dduurrmmiieennddoo mmii ssuueeññoo ssootteerrrraaddoo aa llaa ssoommbbrraa ddee uunn mmiirrttoo ccaarriiññoossoo yy ccaallllaaddoo,, yy vvooss,, eenn vvuueessttrroo hhooggaarr,, ssoolliittaarriiaa,, eennccooggiiddaa,, lllloorraarrééiiss llaa mmeemmoorriiaa ddee vvuueessttrroo ddeessddéénn.. NNoo eessppeerrééiiss eell mmaaññaannaa ppaarraa ggoozzaarr ddeell bbiieenn;; rreeccooggeedd ddeessddee aahhoorraa llaass rroossaass ddee llaa vviiddaa.. PPiieerrrree ddee RRoonnssaarrdd
  • 216. SSoonneettoo XXXXIIIIII Garcilaso de la Vega EEnn ttaannttoo qquuee ddee rroossaa yy aazzuucceennaa ssee mmuueessttrraa llaa ccoolloorr eenn vvuueessttrroo ggeessttoo,, yy qquuee vvuueessttrroo mmiirraarr aarrddiieennttee,, hhoonneessttoo,, eenncciieennddee eell ccoorraazzóónn yy lloo rreeffrreennaa;; yy eenn ttaannttoo qquuee eell ccaabbeelllloo,, qquuee eenn llaa vveennaa ddeell oorroo ssee eessccooggiióó,, ccoonn vvuueelloo pprreessttoo ppoorr eell hheerrmmoossoo ccuueelllloo bbllaannccoo,, eennhhiieessttoo,, eell vviieennttoo mmuueevvee,, eessppaarrccee yy ddeessoorrddeennaa:: ccooggeedd ddee vvuueessttrraa aalleeggrree pprriimmaavveerraa eell dduullccee ffrruuttoo aanntteess qquuee eell ttiieemmppoo aaiirraaddoo ccuubbrraa ddee nniieevvee llaa hheerrmmoossaa ccuummbbrree.. MMaarrcchhiittaarráá llaa rroossaa eell vviieennttoo hheellaaddoo,, ttooddoo lloo mmuuddaarráá llaa eeddaadd lliiggeerraa ppoorr nnoo hhaacceerr mmuuddaannzzaa eenn ssuu ccoossttuummbbrree..
  • 217. Garcilaso de la Vega (1503-1536)
  • 219. Garcila so de la Vega
  • 220. Mientras por competir ccoonn ttuu ccaabbeelllloo oorroo bbrruuññiiddoo aall ssooll rreelluummbbrraa eenn vvaannoo;; mmiieennttrraass ccoonn mmeennoosspprreecciioo eenn mmeeddiioo eell llllaannoo mmiirraa ttuu bbllaannccaa ffrreennttee eell lliilliioo bbeelllloo;; mmiieennttrraass aa ccaaddaa llaabbiioo,, ppoorr ccooggeelllloo,, ssiigguueenn mmááss oojjooss qquuee aall ccllaavveell tteemmpprraannoo,, yy mmiieennttrraass ttrriiuunnffaa ccoonn ddeessddéénn lloozzaannoo ddeell lluucciieennttee ccrriissttaall ttuu ggeennttiill ccuueelllloo,, ggoozzaa ccuueelllloo,, ccaabbeelllloo,, llaabbiioo yy ffrreennttee,, aanntteess qquuee lloo qquuee ffuuee eenn ttuu eeddaadd ddoorraaddaa oorroo,, lliilliioo,, ccllaavveell,, ccrriissttaall lluucciieennttee,, nnoo ssóólloo eenn ppllaattaa oo vviioollaa ttrroonnccaaddaa ssee vvuueellvvaa,, mmaass ttúú yy eelllloo jjuunnttaammeennttee eenn ttiieerrrraa,, eenn hhuummoo,, eenn ppoollvvoo,, eenn ssoommbbrraa,, eenn nnaaddaa.. GGóónnggoorraa..
  • 221. Luis de Góngora y Argote 1561-1627
  • 222. Hay qquuee rreeccooggeerr llaa vviiddaa,, llaa vviiddaa qquuee ssee nnooss vvaa ccuuaall ssee nnooss vviinnoo,, eessccoonnddiiddaa,, ddeell mmááss aallllíí aall mmááss aaccáá.. YY ssee vvaa ppoorr ddoonnddee vviinnoo eemmbboozzaaddaa eenn eell mmiisstteerriioo,, vvaa aabbrriiéénnddoossee ccaammiinnoo,, mmiirraa ssiieemmpprree aall cceemmeenntteerriioo.. HHaayy qquuee rreeccooggeerr llaa vviiddaa qquuee oottrraa vveezz yyaa nnoo vveennddrráá,, ccoommoo ssee nnooss vvaa eessccoonnddiiddaa ddeell mmááss aaqquuíí aall mmááss aalllláá.. MMiigguueell ddee UUnnaammuunnoo
  • 223. Miguel de Unamuno (1864-1936)
  • 224.
  • 225. CCoonntteenniiddooss • CCoonncceeppttuuaalleess • TTrraaddiicciióónn cclláássiiccaa eenn llaa lliitteerraattuurraa mmooddeerrnnaa yy ccoonntteemmppoorráánneeaa • PPeerrvviivveenncciiaa ddee iiddeeaass yy mmoottiivvooss lliitteerraarriiooss eenn llaa aaccttuuaalliiddaadd • SSeelleecccciióónn ddee ttóóppiiccooss lliitteerraarriiooss ddee rraaiiggaammbbrree cclláássiiccaa.. SSuu ppeerrvviivveenncciiaa.. • LLooss ggéénneerrooss lliitteerraarriiooss rroommaannooss.. RReepprreesseennttaanntteess mmááss ddeessttaaccaaddooss • LLaa ffiigguurraa ddee HHoorraacciioo eenn ssuu ccoonntteexxttoo hhiissttóórriiccoo • SSuu rreellaacciióónn ccoonn AAuugguussttoo eenn llaa ttaarreeaa ddee rreennoovvaacciióónn ccuullttuurraall yy ssoocciiaall rroommaannaa • EEll mmoottiivvoo lliitteerraarriioo ddeell ““ccaarrppee ddiieemm”” yy ““llaa ffuuggaacciiddaadd ddee llaa vviiddaa”” eenn aauuttoorreess cclláássiiccooss eessppaaññoolleess:: GGaarrcciillaassoo,, GGóónnggoorraa,, UUnnaammuunnoo.. • EEnnccuuaaddrraammiieennttoo hhiissttóórriiccoo yy lliitteerraarriioo ddee eessttaass ffiigguurraass eenn eell ccoonntteexxttoo ddee llaa lliitteerraattuurraa eessppaaññoollaa.. • OObbrraass ssiiggnniiffiiccaattiivvaass ddee eessttooss aauuttoorreess..
  • 226. • PPrroocceeddiimmeennttaalleess • RReeccooppiillaacciióónn ddee vvaarriiooss ppooeemmaass bbrreevveess ddee HHoorraacciioo.. • LLeeccttuurraa eenn ppúúbblliiccoo ddee vvaarriiooss ppooeemmaass ddee HHoorraacciioo,, GGaarrcciillaassoo,, GGóónnggoorraa yy UUnnaammuunnoo.. • CCoonnffeecccciióónn ddee uunn mmuurraall qquuee rreepprreesseennttee aa aauuttoorreess ddee ddiivveerrssaass lleenngguuaass yy lliitteerraattuurraass uunniiddooss ppoorr eell eemmpplleeoo ddee aallggúúnn ttóóppiiccoo lliitteerraarriioo cclláássiiccoo.. • CCoonnffeecccciióónn ddee uunn bbrreevvee eessccrriittoo eenn pprroossaa oo ppooeemmaa ccoonnssttrruuiiddooss eenn ttoorrnnoo aa aallgguunnoo ddee llooss ttóóppiiccooss ttrraabbaajjaaddooss..
  • 227. • AAccttiittuuddiinnaalleess • VVaalloorraacciióónn ddeell aarrttee lliitteerraarriioo ccoommoo ffoorrmmaa ddee bbúússqquueeddaa ee iinnddaaggaacciióónn ppeerrssoonnaall ssoobbrree llooss iinntteerrrrooggaanntteess ffuunnddaammeennttaalleess ddeell hhoommbbrree:: eell sseennttiiddoo ddee llaa vviiddaa,, eennttrree eellllooss.. • GGuussttoo yy ddeelleeiittee ppoorr llaa ccrreeaacciióónn lliitteerraarriiaa yy eell mmuunnddoo ddee llaass lleettrraass.. • DDeeffeennssaa eenn ppúúbblliiccoo (( eenn eell ffoorroo ddee llaa ccllaassee)) ddeell vvaalloorr ddee llaass iiddeeaass yy aaccttiivviiddaaddeess lliitteerraarriiaass eenn eell mmuunnddoo aaccttuuaall..
  • 228. • CCoonntteenniiddooss ttrraannssvveerrssaalleess • LLaa eedduuccaacciióónn ddeell ccoonnssuummiiddoorr • DDee ccóómmoo ssoobbrreevviivviirr eenn llaa ssoocciieeddaadd ddee llaa ooppuulleenncciiaa yy ddeell rreeccllaammoo ppuubblliicciittaarriioo ssiinn ccaaeerr eenn eell ccoonnssuummiissmmoo yy llaa nneeuurroossiiss.. • LLaa eedduuccaacciióónn ppaarraa llaa ssaalluudd • RRééggiimmeenn ddee vviiddaa ssaalluuddaabbllee.. • DDee ccóómmoo nnoo cceeddeerr aa llaa tteennttaacciióónn ddeell ppllaacceerr iinnmmeeddiiaattoo yy aall ddeessoorrddeenn vviittaall.. LLaa tteelleevviissiióónn bbaassuurraa.. EEll cciinnee bbaassuurraa.. LLaa ccoommiiddaa bbaassuurraa.. LLaa ddiivveerrssiióónn bbaassuurraa..
  • 229. • AAccttiivviiddaaddeess • ¿ccuuáálleess ssoonn llooss ggéénneerrooss lliitteerraarriiooss llaattiinnooss mmááss ssiiggnniiffiiccaattiivvooss?? • ¿YY llooss aauuttoorreess mmááss iimmppoorrttaanntteess?? • ¿yy ssuuss oobbrraass mmááss ssiiggnniiffiiccaattiivvaass?? TTrraattaa ddee ccoonnoocceerr eell ccoonntteenniiddoo ddee llaass mmááss nnoottaabblleess.. • ¿ppoorr qquuéé oottrraa lliitteerraattuurraa eessttuuvvoo mmuuyy iinnfflluuiiddaa llaa llaattiinnaa?? TTrraattaa ddee aavveerriigguuaarr ppoorr qquuéé,, yy eenn qquuéé mmoommeennttoo hhiissttóórriiccoo pprreecciissoo ssee pprroodduujjoo eessaa iinnfflluueenncciiaa.. • ¿ssaabbeess ssiittuuaarr hhiissttóórriiccaammeennttee aa llooss mmááss ccoonnssppiiccuuooss rreepprreesseennttaanntteess ddee llaa lliitteerraattuurraa llaattiinnaa?? • ¿QQuuiiéénn ffuuee AAuugguussttoo,, yy ppoorr qquuéé oottrroo nnoommbbrree ssee llee ccoonnooccee?? • TTrraattaa ddee aavveerriigguuaarr eenn ttuu lliibbrroo ddee hhiissttoorriiaa ddee lliitteerraattuurraa qquuéé rreellaacciióónn uunniióó aall ppooeettaa HHoorraacciioo yy aa AAuugguussttoo.. • vviissiittaa llaa ppáággiinnaa ““PPrrooyyeeccttoo GGrraammmmaattiiccvvss”” yy ccoonnoocceerrááss uunnaa bbuueennaa ccoolleecccciióónn ddee ttóóppiiccooss lliitteerraarriiooss cclláássiiccooss..
  • 230. • Trata de explicar, ccoonn ttuuss ppaallaabbrraass,, aannttee ttuuss ccoommppaaññeerrooss ddee ccllaassee,, eenn qquuéé ccoonnssiissttee ccaaddaa uunnoo ddee eessttooss ttóóppiiccooss.. • ¿ppoorr qquuéé mmoottiivvoo ssee lleess llllaammaa ttóóppiiccooss?? ¿ssaabbeess ddee qquuéé lleenngguuaa pprroocceeddee llaa ppaallaabbrraa ““ttóóppiiccoo”” yy qquuéé ssiiggnniiffiiccaa eenn eessaa lleenngguuaa??.. • ¿qquuiiéénneess ffuueerroonn GGaarrcciillaassoo,, GGóónnggoorraa yy UUnnaammuunnoo?? • SSiittúúaallooss eenn llaa hhiissttoorriiaa yy sseeññaallaa ssuu eennccuuaaddrraammiieennttoo lliitteerraarriioo yy aallgguunnaa ddee ssuuss oobbrraass mmááss iimmppoorrttaanntteess.. • LLeeee eenn vvoozz aallttaa eenn ccllaassee llooss ttrreess ppooeemmaass qquuee ttee pprrooppoonneemmooss.. • EExxpplliiccaa qquuéé ddiiffeerreenncciiaa ddee eessttiilloo ssee ppuueeddee aapprreecciiaarr eennttrree eellllooss.. • ¿ssaabbrrííaass llooccaalliizzaarr aallgguunnaa ffiigguurraa lliitteerraarriiaa yy ppooééttiiccaa qquuee eemmpplleeeenn eessttooss aauuttoorreess eenn eessttooss ppooeemmaass??
  • 231. • ¿SSaabbeess qquuéé ttiippoo ddee vveerrssoo yy eessttrrooffaa uussaann eessttooss ttrreess ppooeemmaass?? • ¿ccoonnoocceess eell ssiisstteemmaa eessppaaññooll ddee vveerrssiiffiiccaacciióónn yy eell nnoommbbrree yy ccllaassee ddee eessttrrooffaass?? • ¿DDee qquuéé ppaaííss pprroocceeddee llaa eessttrrooffaa qquuee uuttiilliizzaa eell ppooeemmaa ddee GGaarrcciillaassoo,, ddee GGóónnggoorraa yy ddee RRoonnssaarrdd?? • ¿QQuuéé aauuttoorr ddee eessee ppaaííss ffuuee eessppeecciiaallmmeennttee ccoonnoocciiddoo ppoorr ssuuss ppooeemmaass eenn eessee ttiippoo ddee eessttrrooffaass?? IInnvveessttiiggaa aallggoo ssoobbrree ssuu vviiddaa.. • TTrraattaa ddee aavveerriigguuaarr oottrrooss ppooeemmaass ffaammoossííssiimmooss eessppaaññoolleess ddee ttooddooss llooss ttiieemmppooss yy ddee ddiivveerrssooss aauuttoorreess ccoonnssttrruuiiddooss eenn eessaa eessttrrooffaa..
  • 232. • ¿ssaabbeess qquuéé ssee eennttiieennddee ppoorr eeppiiccuurreeiissmmoo yy eessttooiicciissmmoo?? • SSeeññaallaa aallgguunnooss rraassggooss pprrooppiiooss ddee eessttaass eessccuueellaass ddee ppeennssaammiieennttoo • ¿ddóónnddee nnaacciieerroonn yy qquuiiéénneess ffuueerroonn ssuuss ffuunnddaaddoorreess?? • ¿ccuuááll ddee eellllaass iinnfflluuyyóó mmááss eenn eell tteemmppeerraammeennttoo rroommaannoo?? • LLaa ccaanncciióónn ddee JJooaann MMaannuueell SSeerrrraatt ““HHooyy ppuueeddee sseerr uunn ggrraann ddííaa”” rreebboossaa ffuueerrzzaa qquuee ssee ppuueeddee eennccuuaaddrraarr eenn uunnaa ddee eessttaass ddooss ccoonncceeppcciioonneess ffiilloossóóffiiccaass:: ¿eenn ccuuááll ddee eellllaass,, eenn ttuu ooppiinniióónn?? • ¿QQuuéé ccrreeeess eessttaarr mmááss ddee mmooddaa hhooyy ddííaa,, eell eessttooiicciissmmoo oo eell eeppiiccuurreeiissmmoo?? ¿ppoorr qquuéé,, eenn ttuu ooppiinniióónn??
  • 233. • AAccttiivviiddaaddeess ppaarraa llooss ccoonntteenniiddooss ttrraannssvveerrssaalleess • FFoorrmmaannddoo eeqquuiippooss eenn ccllaassee:: • SSeeññaallaadd ttooddaass llaass rraazzoonneess qquuee ssee ooss ooccuurrrraann ppaarraa ddeeffeennddeerr eell ccoonnssuummiissmmoo.. • AA ccoonnttiinnuuaacciióónn,, hhaacceedd lloo mmiissmmoo ppaarraa sseeññaallaarr ttooddaass llaass ccoonnsseeccuueenncciiaass nneeggaattiivvaass qquuee oobbsseerrvvááiiss eenn llaa ssoocciieeddaadd ddee llaa ooppuulleenncciiaa • DDeessttaaccaadd eell ppaappeell qquuee ccuummppllee llaa ppuubblliicciiddaadd eenn llaa ssoocciieeddaadd ddee ccoonnssuummoo • SSeeññaallaadd llooss pprroocceeddiimmiieennttooss yy rreeccuurrssooss qquuee eemmpplleeaa llaa ppuubblliicciiddaadd ppaarraa ccuummpplliirr ccoonn ssuu ccoommeettiiddoo,, ppoonnddeerraannddoo ssuu vvaalliiddeezz
  • 234. • Conducid eell ddeebbaattee hhaacciiaa eell tteemmaa ddeell ccaarrppee ddiieemm,, eenntteennddiiddoo ccoommoo vviivveenncciiaa ddee llaa ccoommppuullssiivviiddaadd:: llaa ccoommiiddaa bbaassuurraa,, llaa tteelleevviissiióónn bbaassuurraa,, eell cciinnee bbaassuurraa,, llaa lliitteerraattuurraa bbaassuurraa,, IInntteerrnneett bbaassuurraa,, llaa mmúússiiccaa bbaassuurraa,, eell sseexxoo bbaassuurraa,, llaa bbaassuurraa ddee llaass ddrrooggaass.. • TTrraattaadd ddee ssaaccaarr ccoonnsseeccuueenncciiaass ppaarraa llaa vviiddaa pprrááccttiiccaa.. ¿EEss aassíí ccoommoo eenntteennddííaa HHoorraacciioo eell ccaarrppee ddiieemm?? • EEnnffrreennttaadd eessttaass iiddeeaass ccoonn llaass ddeell ppeennssaammiieennttoo eessttooiiccoo ggrriieeggoo yy rroommaannoo,, ccoonn llaass ddeell ppeennssaammiieennttoo eeppiiccúúrreeoo aauuttéénnttiiccoo,, ccoonn llaass ddeell ccrriissttiiaanniissmmoo..
  • 235. • SSeeññaallaadd mmoottiivvooss ssuuffiicciieenntteess qquuee eexxpplliiqquueenn llaa ffaallttaa ddee ssaalluudd ffííssiiccaa yy mmeennttaall ddee mmuucchhaass ppeerrssoonnaass ffaammoossaass qquuee ttrraannsscciieennddeenn eenn llooss mmeeddiiooss ddee ccoommuunniiccaacciióónn.. • TTrraattaadd ddee eexxpplliiccaarr iinnddiivviidduuaallmmeennttee yy eenn ggrruuppoo ppoorr qquuéé eessttaass ppeerrssoonnaass,, qquuee ddiissppoonneenn ddee mmuucchhooss rreeccuurrssooss mmaatteerriiaalleess,, ccaaeenn eenn aaddiicccciioonneess qquuee lleess ccaauussaann ggrraannddeess ssuuffrriimmiieennttooss.. • ¿SSee ppuueeddee ccoonnssttrruuiirr oottrroo mmuunnddoo ddoonnddee eell ccaarrppee ddiieemm ssiiggnniiffiiqquuee oottrraa ccoossaa??
  • 236. • MMaatteerriiaalleess ccuurrrriiccuullaarreess • TTóóppiiccooss lliitteerraarriiooss pprroodduuccttiivvooss:: • hhttttpp::////ppeerrssoo..wwaannaaddoooo..eess//ccccaabbaanniillllaass//ttooppiiccooss// • hhttttpp::////ppeerrssoo..wwaannaaddoooo..eess//ccccaabbaanniillllaass//ttooppiiccooss//lliissttaaddoo..hhttmmll • TTrraaddiicciióónn cclláássiiccaa:: • hhttttpp::////wwwwww..uuccoo..eess//~~ccaa11llaammaagg// MMaaggnnííffiiccaa ppáággiinnaa ddee GGaabbrriieell LLaagguunnaa MMaarriissccaall,, mmuuyy rreeccoommeennddaaddaa eenn ssiittiiooss WWeebb iimmppoorrttaanntteess.. • hhttttpp::////ddeekkaarrtt..ff..bbgg..aacc..yyuu//~~vvnneeddeelljjkk//VVVV// VViivvaa VVooccee.. PPooeessííaa llaattiinnaa lleeííddaa.. • GGéénneerrooss lliitteerraarriiooss llaattiinnooss yy lliitteerraattuurraa llaattiinnaa eenn ggeenneerraall:: • hhttttpp::////wwwwww..ccnniiccee..mmeeccdd..eess//eeooss//MMaatteerriiaalleessEEdduuccaattiivvooss//mmeemm22000011//PPáággiinnaa mmuuyy ccoommpplleettaa yy úúttiill..
  • 237. • La figura del eemmppeerraaddoorr AAuugguussttoo:: • hhttttpp::////wwwwww..aarrqqwweebb..ccoomm//lluuccuussaauugguussttii//aauugguussttoo..aasspp • EECCKK,, WWeerrnneerr:: ““AAuugguussttoo””.. EEddiittoorriiaall AAcceennttoo,, MMaaddrriidd,, 22000011 • MMaannuuaall ddee HHiissttoorriiaa ddee llaa LLiitteerraattuurraa EEssppaaññoollaa yy uunniivveerrssaall:: ffiigguurraass ddee GGaarrcciillaassoo,, GGóónnggoorraa,, UUnnaammuunnoo.. • EEll ssoonneettoo:: • hhttttpp::////wwwwww..xxtteecc..eess//~~ddllooppeezz1122// :: PPáággiinnaa ssoorrpprreennddeennttee:: ddeeddiiccaaddaa eenn eexxcclluussiivvaa aall ssoonneettoo.. • FFiilloossooffííaa ggrriieeggaa yy rroommaannaa:: • hhttttpp::////wwwwww..mmoonnooggrraaffiiaass..ccoomm//ttrraabbaajjooss//ffiilloossooffaannttii//ffiilloossooffaannttii..• LLaa ppuubblliicciiddaadd yy llaa ssoocciieeddaadd ddee ccoonnssuummoo:: • hhttttpp::////cclluubb..tteelleeppoolliiss..ccoomm//ppaassttrraanneecc//rrtt7700..hhttmm
  • 238. • CCuuaarrttaa ssuubbuunniiddaadd PPeennééllooppee oo eell vviiaajjee iinntteerrmmiinnaabbllee