Asutko ulkomailla tai suunnitteletko muuttoa? - Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta
Kela, Eläketurvakeskus ja Verohallinto järjestivät tiistaina 27.8.2013 infotilaisuuden ulkosuomalaisten sosiaaliturvasta. Pääasiallisena kohderyhmänä ovat ulkomaille muuttaneet tai muuttoa suunnittelevat työntekijät ja eläkeläiset.
2. Aihepiirit
• Yleistä ulkomaantyön vakuuttamisesta ja
sosiaaliturvasta
• Työskentely EU- ja sosiaaliturvasopimusmaissa:
vakuuttamista koskevat lainvalintasäännöt
– Sosiaaliturvaratkaisun hakeminen: milloin, mistä ja miten
• Työskentely sopimuksettomassa maassa
Eläketurvakeskus 2
7. EU/ETA, Sveitsi + Sopimusmaat
Eläketurvakeskus 7
EU:n sosiaaliturva-asetus 883/2004:
EU (1.5.2010): Belgia, Bulgaria, Espanja, Hollanti, Irlanti, Iso-
Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettu
a, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi,
Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tsekki, Unkari ja Viro
ETA (1.6.2012): Norja, Islanti ja Liechtenstein
Sveitsi (1.4.2012)
Kahdenväliset sosiaaliturvasopimukset
Chile USA Kanada Quebec Israel Australia
8. Keitä EU-asetus koskee?
• EU-maiden kansalaiset, pakolaiset ja
kansalaisuudettomat henkilöt
perheenjäsenineen, edunsaajineen
– jotka asuvat jossakin jäsenvaltiossa ja
– jotka ovat tai ovat olleet yhden tai useamman jäsenmaan
lainsäädännön alaisia
• EU:n alueella laillisesti asuvat kolmansien maiden
kansalaiset 1.1.2011 alkaen
Eläketurvakeskus 8
9. EU-asetuksen piiriin kuuluvat etuudet
a) sairausetuudet
b) äitiysetuudet ja vastaavat isyysetuudet
c) työkyvyttömyysetuudet
d) vanhuusetuudet
e) perhe-eläke-etuudet
f) työtapaturma- ja ammattitautietuudet
g) kuolemantapauksen johdosta myönnettävät avustukset
h) työttömyysetuudet
i) varhaiseläke-etuudet; Suomessa osa-aikaeläke
j) perhe-etuudet
Eläketurvakeskus 9
10. Sosiaaliturvasopimukset
USA, Kanada, Quebec, Israel, Chile ja Australia
• Eivät koske kaikkia sosiaaliturvan aloja
– sisältö vaihtelee, kaikki koskevat kuitenkin eläkkeitä
• Henkilöpiiri
– kansalaiset (perheenjäsenet)
– sopimuspuolen lainsäädännön piiriin kuuluvat tai kuuluneet
– pakolaiset, valtiottomat
Eläketurvakeskus 10
11. Esitettäviä kysymyksiä ennen päätöstä missä
maassa henkilö vakuutetaan:
• Missä maassa henkilö työskentelee?
• Lähteekö hän Suomesta vai onko paikalta palkattu?
– Kuuluuko hän Suomen sosiaaliturvaan ennen ulkomaan
työskentelyn alkua?
• Kuka on työnantaja? Vai onko yrittäjä?
• Onko ulkomailla työskentely tilapäistä?
• Työskenteleekö henkilö yhdessä vai useammassa
maassa?
• Miten työskentely jakaantuu maiden kesken?
• Missä henkilö asuu?
Eläketurvakeskus 11
13. Työskentely EU/ETA-maissa ja Sveitsissä:
Vakuuttamista koskevat pääsäännöt
• Asetusten peruslähtökohta:
Henkilöön sovelletaan vain yhden maan
sosiaaliturvalainsäädäntöä kerrallaan, art. 11.1.
• Pääsääntönä on työskentelymaan lainsäädäntö, art.
11.3.a.
• Virkamiehiin sovelletaan työnantajamaan
lainsäädäntöä, art. 11.3.b.
• Merimiehiin sovelletaan lippumaan lainsäädäntöä, art.
11.4.
• Lentohenkilökunta (28.6.2012 alkaen) vakuutetaan
siinä jäsenvaltiossa, jossa sijaitsee lentohenkilökunnan
kotiasema, art 11.5
Eläketurvakeskus 13
14. Työskentely EU/ETA-maissa ja Sveitsissä:
Poikkeukset pääsääntöihin
• Poikkeussäännöt (883/04 art. 12 – 16):
– lähetetyt työntekijät ja yrittäjät
– usean maan työntekijät/yrittäjät
– poikkeusluvan saaneet
Eläketurvakeskus 14
15. Lähetetty työntekijä
(883/2004 art. 12.1, TPA art. 14)
• Lähettämisen edellytykset:
– Lähettäminen tilapäistä (24 kk).
– Työ ulkomailla lähettävän työnantajan lukuun, ns. kiinteä yhteys
säilyy.
– Työnantajan täytyy harjoittaa tavanomaisesti merkittävää
toimintaa Suomessa.
– Työntekijän täytyy kuulua ennen työskentelyn aloittamista
Suomen lainsäädännön piiriin.
» 1 kk täyttää ehdon (työ- ja/tai asuminen).
Eläketurvakeskus 15
16. Kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa
työskentelevät työntekijät
• Jos henkilö harjoittaa huomattavaa osaa toiminnastaan
asuinvaltiossaan (13.1.a):
» Henkilö vakuutetaan asuinjäsenvaltiossaan
• Jos henkilö ei harjoita huomattavaa osaa toiminnastaan
asuinvaltiossaan (13.1.b):
» Sen jäsenvaltion lainsäädännön alainen, jossa sijaitsee työnantajan
kotipaikka (13.1.b.i),
» Sen jäsenvaltion lainsäädännön alainen, jossa sijaitsee työnantajien
kotipaikat, jos kaikkien työnantajien kotipaikka on samassa
jäsenvaltiossa (13.1.b.ii),
» Sen työnantajan kotipaikan lainsäädännön alainen, jossa henkilö ei
asu, jos henkilöllä on kaksi työnantajaa kahdessa eri
jäsenvaltiossa, joista toisen kotipaikka on henkilön asuinjäsenvaltiossa
(13.1.b.iii), tai
» Asuinmaan lainsäädäntö jos työskentelee useammassa kuin kahdessa
jäsenvaltiossa kotipaikkaa pitävälle yritykselle tai kahdelle
yritykselle, joiden kotipaikat sijaitsevat muualla kuin henkilön
asuinvaltiossa (13.b.1.iv).
Eläketurvakeskus 16
17. Virkamiehenä yhdessä ja
työntekijänä/yrittäjänä toisessa jäsenvaltiossa
• Henkilöön sovelletaan kaiken työn osalta sen maan
lainsäädäntöä, johon työnantajan hallinto
(virkatyönantaja) kuuluu (883/2004 art. 13.4).
• Esimerkki: Turun yliopistossa työskentelevä lehtori ottaa
sivutoimisen professorin viran Tukholman yliopistosta. Henkilö on
virkasuhteessa Tukholman yliopistoon ja työsuhteessa Helsingin
yliopistoon -> Lehtori vakuutetaan Ruotsin
sosiaaliturvalainsäädännön mukaisesti kaiken työn osalta.
• Mikäli henkilö työskentelee useassa jäsenvaltiossa sekä
palkkatyössä että yrittäjänä, hänet vakuutetaan siinä
jäsenvaltiossa, jossa hän on palkkatyössä, (883/2004
art. 13.3).
Eläketurvakeskus 17
18. Sosiaaliturvasopimukset
USA, Kanada, Quebec, Israel, Chile, Australia
• Vakuuttamissäännöt suppeampia:
– Pääsääntö: työskentelymaassa vakuuttaminen.
– Lähetetty työntekijä (lähettämisaika vaihtelee 3 – 5
vuoteen).
– Poikkeuslupamahdollisuus.
– Ei yleensä määräyksiä yrittäjistä tai useassa maassa
tavallisesti työskentelevistä.
• Todistukset (FI/USA 1A, FIN/CAN 1, FIN/Q 1, FIN/ISR 1, FI/CL 1, FI/AUS 1).
Eläketurvakeskus 18
19. Esimerkkejä ulkomailla työskentelytilanteista
ja sosiaaliturvan koordinoinnin vaikutuksista
• Työnantaja lähettää henkilön työskentelemään Ruotsiin
– Mahdollisuus pysyä Suomen sosiaaliturvan piirissä: Vakuutusmaksut maksetaan
edelleen Suomeen, esim. TyEL-maksut, sairausvakuutusmaksut jne.
– Eläkettä kertyy Suomeen, mutta myös rahaetuudet maksetaan Suomen
lainsäädännön mukaan, esim. sairauspäiväraha. Sairastuessaan Ruotsista saa
samantasoista hoitoa kuin Ruotsi tarjoaa Ruotsin sosiaaliturvaan kuuluville.
• Töihin Kreikkaan (paikallinen työnantaja, ei lähetetty työntekijä)
– Vakuutusmaksut Kreikan lainsäädännön mukaan. Työnteko ei kerrytä eläkettä
Suomessa, vaan Kreikassa.
– Eläkettä haetaan aikanaan Kreikasta. Kreikan eläkkeen saamiseksi tulee
Kreikan lainsäädännön mukaan työskennellä Kreikassa 15 vuotta
» Suomen vakuutuskaudet rinnastetaan EU-sääntöjen perusteella, joten
Kreikasta mahdollista saada eläkettä Suomen kausien perusteella (jos
Suomessa ja Kreikassa tai jossain muusa EU-jäsenvaltiossa on tehty
riittävästi töitä). Koordinaatiosäännösten perusteella eläkkeet tulee myös
maksaa toiseen jäsenvaltioon, esimerkiksi Espanjaan, jossa eläkeläinen
tällä hetkellä asustelee.
Eläketurvakeskus 19
21. ETK:n ja Kelan roolit sovellettavan
lainsäädännön määrittelyssä
• EU/ETA- ja sosiaaliturvasopimusmaat:
– Työntekijät ja yrittäjät (apurahansaajat):
» ETK tekee ratkaisun koko sosiaaliturvan osalta
▪ Myönnöt: Sovellettavaa lainsäädäntöä koskeva todistus A1/E101
tai sopimuksen mukainen todistus (pyynnöstä valituskelpoinen
päätös).
▪ Hylkäävät päätökset: Valituskelpoinen päätös (ei koske
poikkeuslupa-asioita).
▪ Muutoksenhaku: työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta ->
vakuutusoikeus.
» Kela antaa ETK:n ratkaisun jälkeen päätöksen asumisperusteisesta
sosiaaliturvasta ja eurooppalaisen sairaanhoitokortin
(EHIC)/sairaanhoitotodistuksen.
▪ Kelan päätös perustuu ETK:n ratkaisuun, siltä osin kun kyse EU-
asetusten tai sosiaaliturvasopimuksen kattamista etuuksista.
– Ei-aktiivit: (esimerkiksi eläkeläiset, opiskelijat, perheenjäsenet):
» Kela ratkaisee.
Eläketurvakeskus 21
23. ETK:n sähköinen hakemus
• Työnantajat voivat tehdä hakemuksen työntekijälle
sähköisesti.
• Avoin ja maksuton palvelu.
• Palveluun kirjautumisessa käytetään verohallinnon ja
Kelan yhteistä Katso-tunnistautumista.
• Palvelu toimii suomeksi.
Eläketurvakeskus 23
25. Työ sopimuksettomissa maissa
• Jos valtio ei kuulu EU/ETA-valtioihin, eikä Suomella ole
kahdenvälistä sosiaaliturvasopimusta ko. valtion
kanssa, on kyse sopimuksettomasta (ns. kolmannesta)
maasta.
• Esimerkiksi Aasian maat, Venäjä, suurin osa Etelä-
Amerikan maista, Afrikka.
• Sovelletaan Suomen kansallista
sosiaaliturvalainsäädäntöä sekä kyseessä olevan valtion
kansallista lainsäädäntöä.
25Eläketurvakeskus
26. Työ sopimuksettomissa maissa
Pakollinen TyEL-vakuutus
• TyEL-vakuutus on pakollinen ei-sopimusmaissa,
kun:
– Kyseessä on Suomesta lähetetty työntekijä,
– työsuhde lähettävään suomalaiseen
yritykseen säilyy työkomennuksen ajan ja
– työntekijä kuuluu ulkomaille työhön
lähtiessään Suomen sosiaaliturvaan.
• Mahdollista hakea ETK:lta vapautusta
26Eläketurvakeskus
27. Pakollinen TyEL-vakuutus
• Suomalainen yritys perustaa
tehtaan Kiinaan ja lähettää Eeron
Suomesta käynnistämään tehtaan
toimintaa ja johtamaan tehdasta.
– Eero tulee työeläkevakuuttaa Suomessa,
jos työsuhde edelleen säilyy
suomalaiseen työnantajaan. Kiina voi
myös vaatia maksamaan
sosiaalivakuutusmaksuja Kiinaan, koska
sosiaaliturvasopimusta ei ole.
Eläketurvakeskus 27
Esimerkki
28. Käytännön menettelyjä sopimuksettomaan
maahan lähdettäessä
• Oikeutta asumisperusteiseen sosiaaliturvaan haetaan
Kelalta.
• Työeläkevakuuttaminen lähetetyn työntekijän osalta
jatkuu Suomessa, oma työeläkeyhtiö hoitaa
vakuutuksen.
– Jos epäselvyyttä TyEL:n soveltamisesta, voidaan ETK:lta pyytää
soveltamislausunto/päätös asiasta.
• Tapaturmavakuuttamisen hoitaa oma vakuutusyhtiö.
– Yhtiö voi antaa vahvistuksen Suomeen hoidetusta
tapaturmavakuutuksesta.
– TVL voi antaa soveltamisratkaisun.
• Vakuuttamisvelvollisuus työntekomaassa selvitettävä
kyseisen maan viranomaisilta.
Eläketurvakeskus 28