3. Seniorien aktivoinnin toimintamalli
Tiivistelmä
Projektin tavoitteena oli selvittää, minkälaiset edellytykset vanhuuseläkkeellä olevilla
suomalaisilla on osallistua työelämään ja kuvata tähän liittyviä konkreettisia
kehitystoimenpiteitä. Laajempana tavoitteena on edistää aktiivista elämäntapaa, mikä
tuo virikkeellisyyttä ja merkityksellisyyttä eläkepäiviin ja parantaa senioriväestön
toimintakykyä ja terveyttä. Lisäksi tavoitteena on etsiä vastauksia huoltosuhteen
heikkenemisestä aiheutuviin ongelmiin, kuten kasvaviin eläkekustannuksiin ja
työvoimapulaan useilla toimialoilla. Eläkeläisten kasvava kiinnostus työntekoon
vanhuuseläkkeellä osoittaa, että seniorityövoimassa on potentiaalia. Projekti liittyykin
Sitran Elinvoima – kehitysohjelmaan ja sen ensimmäisen foorumin teemaan eli uusiin
työn muotoihin.
Senioreista arviolta noin 60–80 prosenttia on kiinnostunut työnteosta, mutta
osaaminen, kiinnostus ja tarpeet vaihtelevat seniorien keskuudessa. Osa on kiinnostunut
työskentelemään ammattiosaamista vaativissa tehtävissä, osa haluaa työskennellä
muissa kuin aiempaan työuraan liittyvissä töissä, ja osa ei halua tehdä palkkatyötä
ollenkaan vaan osallistua muuhun vastikkeelliseen toimintaan tai vapaaehtoistyöhön.
Työelämän murros antaa tilaa uusien työnteon muotojen syntymiselle seniorien kykyjen
hyödyntämiseksi ja tarpeiden täyttämiseksi.
Seniorien halukkuus osallistua työelämään eläkkeellä ollessaan sekä
asiakasorganisaatioiden tarpeet ja valmius palkata eläkeläisiä ovat jo muodostaneet
seniorivälitysmarkkinat. Seniorien aktivoimiseen liittyvä toimintaympäristö on
kuitenkin Suomessa melko nuori, ja verrattuna eläkeläisten kasvavaan lukumäärään
nykyisten välitysorganisaatioiden toiminta on pienimuotoista. Vain noin 15 prosenttia
senioreista, joilla tässä selvityksessä tarkoitetaan alle 75-vuotiaita, vanhuuseläkkeellä
olevia henkilöitä, osallistuu työelämään, minkä lisäksi suuri osa senioreista on aktiivisia
muulla tavoin, esimerkiksi osallistumalla vapaaehtoistyöhön. Kuitenkin arviolta jopa 80
prosenttia kaikista alle 75-vuotiaasta vanhuuseläkkeellä olevista (yht. n. 660 000) olisi
halukkaita tekemään töitä. Täten palkkatyötä tekevien ja siitä kiinnostuneiden
eläkeläisten ero on vielä suuri.
Seniorien työnteon suurimmat haasteet liittyvät seniorityövoiman pieneen kysyntään,
taustalla oleviin asenteisiin, aiheeseen liittyvän tiedon pirstaloitumiseen ja seniorityön
markkinoiden organisoitumisen pienimuotoisuuteen. Seniorityövoiman käyttöä voidaan
edistää sekä kokeiluluonteisilla, yksittäisiin toimijoihin keskittyvillä toimenpiteillä että
laajemmilla ja pitkäkestoisemmilla, esimerkiksi lainsäädäntöön, tiedotukseen tai muihin
rakenteellisiin tekijöihin vaikuttavilla toimenpiteillä. Kokeilujen kautta voidaan edistää
jo olemassa olevien toimijoiden toimintaa, kehittää hyväksi havaittuja toimintamalleja
ja levittää niitä. Rakenteellisiin tekijöihin vaikuttavien toimenpiteiden toteuttaminen
edellyttää poliittista tahtoa ja vaikutusten huolellista arviointia.
Seniorien työllistymiseen liittyvä keskeinen kysymys on, nähdäänkö seniorityövoiman
käyttö työurien pidentämistä tukevana vai sen kanssa ristiriitaisena tavoitteena. Tämän
selvityksen perusteella ei voida sanoa, että nämä kaksi tavoitetta olisivat keskenään
ristiriidassa, vaan työnteko eläkkeellä mahdollistaa aktiivisen osallistumisen niiden
henkilöiden osalta, jotka eivät olisi halukkaita jatkamaan työelämässä kokoaikaisesti.
Lisäksi hyötyjen arvioinnissa ei pitäisi keskittyä pelkästään suorien taloudellisten
hyötyjen arvioimiseen, vaan epäsuorat hyödyt, kuten osaamisen siirtyminen ja
merkityksellinen tekeminen ja virikkeellisyys eläkkeellä, on otettava huomioon
päätöksiä tehtäessä.
PwC 3 (35)
4. Seniorien aktivoinnin toimintamalli
Vanhuuseläkkeelle jäävien määrä on suurempi kuin koskaan aikaisemmin ja
senioriväestön osuus väestöstä kasvaa tulevina vuosina. Vuoteen 2040 mennessä yli 65-
vuotiaiden osuus noussee nykyisestä 17 prosentista 27 prosenttiin. Työstä kiinnostuneet
seniorit tarjoavat merkittävän mahdollisuuden työvoimapulan pienentämiseksi ja
osaamistarpeiden täyttämiseksi, minkä hyödyntämiseksi on tarpeen tehdä konkreettisia
ja valikoituja kehitystoimenpiteitä erityisesti uusien työnteon ja organisoitumisen
mallien kehittämiseksi. Lisäksi laajempien julkisten toimien hyötyjä ja vaikutuksia tulee
selvittää tarkemmin pidempiaikaisten yhteiskunnallisten vaikutusten aikaansaamiseksi.
Nämä toimet voivat kohdistua esimerkiksi eläke- ja palkkatulojenverotukseen,
eläkeläistyön sosiaalivakuutusmaksuihin ja eläkekarttumaan.
PwC 4 (35)
5. Seniorien aktivoinnin toimintamalli
1. Johdanto
Seniorien aktivoimisen syinä ovat väestön ikärakenteen ja
huoltosuhteen muutos, työelämän murros sekä seniorien oma
kiinnostus
Eläkkeelle jääminen on perinteisesti merkinnyt jättäytymistä pois työelämästä ja vapaa-aikaan
keskittymistä, mutta myös tulotason putoamista sekä toimintakyvyn heikkenemistä. Tämä on
kuitenkin muuttumassa. Seniorit ovat entistä parempikuntoisia, osaavampia ja aktiivisempia.
Aktivoituminen eläkkeellä tekee arjesta monipuolisempaa, lisää sosiaalisia kontakteja,
edesauttaa toimintakyvyn säilymistä sekä vaikuttaa toimeentulon tasoon.
Perinteisesti seniorit ovat osallistuneet järjestöjen ja yhteisöjen kuten seurakuntien ja
senioriyhdistyksien toimintaan. Yhä useampi kuitenkin haluaa osallistua nimenomaan
vastikkeelliseen toimintaan. Tilastokeskuksen vuonna 2008 tekemän tutkimuksen mukaan
vähintään 45-vuotiaista palkansaajista yli puolet (53 %) voisi harkita työnteon jatkamista vielä
vanhuuseläkkeellä olleessaan, ja vanhemmissa ikäryhmissä ja lähellä eläkeikää olevien
keskuudessa kiinnostus on vielä suurempaa. 1
Yhteiskunnallisesta näkökulmasta seniorien osaamisen hyödyntämiselle on tarvetta, koska
väestö ikääntyy, mikä johtaa huoltosuhteen heikkenemiseen ja aiheuttaa muita taloudellisia ja
sosiaalisia vaikutuksia. Kuva 1 kuvastaa ennustettua väestörakennetta vuosina 2010 ja 2030. 2
Yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä arvioidaan nousevan nykyisestä 17 prosentista 27
prosenttiin vuoteen 2040 mennessä ja työikäisten osuuden väestöstä putoavan nykyisestä 66
prosentista 58 prosenttiin. Väestöllisen huoltosuhteen eli lasten ja eläkeikäisten määrän sataa
työikäistä kohden arvioidaan nousevan vuoden 2008 lopun 50,3:sta 70,5:een jo vuoteen 2026
mennessä.
Kuva 1. Väestön ikärakenne tulee muuttumaan voimakkaasti vuoteen 2030 mennessä.
Väestö iän ja sukupuolen mukaan vuosina 2010 ja 2030, ennusteet vuodelta 2009.
Lähde: Tilastokeskus.
1Työolojen kolme vuosikymmentä. Työolotutkimusten tuloksia 1977–2008. Tilastokeskus 2008.
2Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-5137. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 6.3.2012].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaenn/index.html.
PwC 5 (35)
6. Seniorien aktivoinnin toimintamalli
Sitran vuonna2003 julkaisemassa tutkimuksessa Seniori-Suomi: Ikääntyvän väestön
taloudelliset vaikutukset väestön ikääntymisen taloudellisia vaikutuksia on arvioitu
seuraavasti3:
Väestön ikääntyminen supistaa työvoiman tarjontaa ja lisää julkisia menoja. Jos tämä johtaa
verotuksen kiristymiseen, seurauksena ovat kasvavan verokiilan aiheuttamat
hyvinvointitappiot, jotka voivat muun muassa heikentää talouskasvua.
Sosiaalimenojen4 bruttokansantuoteosuus kohoaa vajaasta 25 prosentista lähes 30
prosenttiin vuonna 2030. Kasvu aiheutuu ennen muuta siitä, että työeläkemenot
lisääntyvät noin kuusi prosenttiyksikköä. Yhden laskelman mukaan eläkemenojen
kansantaloudellinen taakka olisi suurimmillaan 2030-luvun jälkipuoliskolla, jolloin
eläkkeisiin pitäisi käyttää 18,5 prosenttia bruttokansantuotteesta (vrt. osuus nyt
n. 12,5 % 5.)
Terveyspalveluihin liittyviin kustannuksiin kohdistuu huomattavia julkisten kustannusten
nousupaineita. Julkisesti rahoitettujen hoivapalveluiden kysyntään vaikuttaa
huomattavasti se, missä määrin vanhuksille on tarjolla niin sanottua epävirallista
hoivaa. Lisäksi jos ikääntyneiden terveydentila ja toimintakyky paranevat niin, että se
ilmenee hoitoja hoivapalveluiden käytön myöhentymisenä, menojen kasvupaineet
vähentyvät oleellisesti.
Työurien pidentämisellä, joka on kirjattu tavoitteeksi hallitusohjelmaan, voidaan vaikuttaa
edellä mainittuihin tekijöihin, mutta myös vanhuuseläkkeellä olevien työnteko ja aktiivisuus
voivat vastata erityisesti työvoiman määrään ja terveyspalveluiden kustannuksiin liittyviin
kysymyksiin. Seniorit voivat työelämään osallistumalla paikata kasvavaa työvoimatarvetta ja
siirtää osaamistaan nuoremmille sukupolville. Aktiivisuus voi myös pienentää
vanhuusväestöön liittyviä terveydenhuoltokustannuksia toimintakyvyn säilymisen kautta.
Eläkeläisten potentiaali kuten pitkän työuran aikana kartutettu osaaminen ja hiljainen tieto
on tunnistettu, ja media on nostanut sitä aktiivisesti esiin. Tästä osoituksena on esimerkiksi
median osoittama kiinnostus seniorivälitysorganisaatioita kohtaan. Parhaimmillaan tämä
tarkoittaa seniorien lisääntyvää aktiivisuutta, jolloin seniorien osaaminen ja potentiaali
saadaan käyttöön, ja vanhuuseläkkeellä olevien vireys ja toimintakyky säilyvät ja tulotaso
nousee.
Väestön ikärakenne muuttuu nopeasti ja vanhuuseläkkeellä olevien määrä
tulee pysymään suurena useiden vuosikymmenten ajan. Muutos vaikuttaa
yhteiskuntaan laajasti kasvattaen julkisia menoja, pienentäen työvoiman
määrää ja johtaen osaamisen poistumiseen työpaikoilta.
Työurien pidentämisen ohella on tarpeen etsiä muita keinoja tähän
haasteeseen vastaamiseksi. Seniorien aktivoinnissa työelämään on
merkittävää potentiaalia ja valmiuksia toiminnan kehittämiseen on jo
olemassa, ja seniorit ovat aktiivisia ja kiinnostuneita uudenlaisista
työmahdollisuuksista.
3 Seniori-Suomi: Ikääntyvän väestön taloudelliset vaikutukset. Sitran raportteja 30. Helsinki, 2003.
4 Sosiaalimenoilla eli sosiaaliturvaetuuksilla tarkoitetaan luonteeltaan joko toimeentuloa turvaavia rahallisia etuuksia tai palveluja. Turva
kattaa sairaudesta ja terveydestä, toimintarajoitteisuudesta ja työkyvyttömyydestä, vanhuudesta, perheenhuoltajan kuolemasta, perheestä
ja lapsista, työttömyydestä, asumisesta sekä sosiaalisesta syrjäytymisestä johtuvia riskejä ja tarpeita. Opiskelun tukemista ei lasketa
mukaan sosiaalimenoihin. THL: http://www.stakes.fi/FI/Tilastot/Aiheittain/Sosiaalipalvelut/sosiaalimenot.htm
5 Etk.fi, Faktaa työeläketurvasta
PwC 6 (35)
7. Seniorien aktivoinnin toimintamalli
2. Projektin tavoitteet
Projektin tavoitteena oli tunnistaa ja kuvata konkreettisia
toimenpiteitä edistämään seniorien aktiivisuutta
Tämä projekti liittyy Sitran Elinvoima -kehitysohjelmaan ja sen yhteydessä tehtyyn 16
kokeiluun, joista yksi koski seniorien aktivoimista mukaan työelämään tai muuhun
toimintaan. Kokeilun toteutti Aalto-yliopiston MIND-tutkimusryhmä. Kokeilussa ideoitiin ja
testattiin neljää eri tapaa ja työympäristöä, joissa seniorit voivat jatkaa työn tekemistä.
Kokeilun positiiviset tulokset osoittivat että eläkeläisten joukossa on kiinnostusta työn
tekemiselle ja myös soveltuvia työtehtäviä ja työantajia löytyy.
Projektin tavoitteena on:
Kuvata nykytoimijat ja niiden rooli sekä toimintaympäristö seniorien työllistymisessä,
Selvittää työtä seniorien työnteon ja aktivoitumisen mahdollisuudet ja rajoitteet, sekä
Tunnistaa ja kuvata konkreettisia toimenpiteitä edistämään seniorien työllistymistä.
Projektin rajaukset ovat:
Projektissa keskitytään työelämään, eli toimintaan, josta saadaan rahallinen tai muu
korvaus. Ulkopuolelle on rajattu harraste-, yhdistys-, seurakunta- ja muu
vapaaehtoistoiminta.
Projektissa ei etsitä keinoja työurien pidentämiseen, vaan kartoitetaan mahdollisuuksia
tukea eläkkeelle jääneiden oma-aloitteista aktiivista osallistumista.
Projektissa keskitytään vanhuuseläkkeellä oleviin, alle 75-vuotaisiin henkilöihin, joihin
termi seniori tässä selvityksessä viittaa.
Projektissa ei keskitytä yksittäisiin toimijoihin vaan toimenpiteisiin, jotka mahdollistavat
senioreiden työllistymistä sosiaalisesti, yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävällä
tavalla.
Projektissa huomioidaan, että eri toimijat ovat kiinnostuneita eri seniorien osaamisalueista
ja eri tavoista toteuttaa senioritoimintaa, työllistymismekanismi ei ole sama kaikkien
kohdalla. Projektissa voidaan havaita useita mahdollisia keinoja seniorien osallistamiseksi ja
työllistymisen tukemiseksi. Tarkoituksena on arvioida näitä keinoja ja niihin liittyviä
toimijoita sekä määrittää soveltuvimmat ja vaikuttavimmat.
Selvityksen lopputulemana kuvataan ehdotetut konkreettiset
kehitystoimenpiteet seniorien osallistamiseksi ja työllistymisen
edistämiseksi. Lisäksi esitetään yleiset kehitystoimenpiteet ja
johtopäätökset, joilla eläkeläisten työllistymistä ja työmarkkinoiden
toimivuutta voitaisiin edistää.
PwC 7 (35)
8. Seniorien aktivoinnin toimintamalli
3. Toimintaympäristön kuvaus
Seniorit ovat yhä kiinnostuneempia työnteosta, mutta työllistymistä
tukevat mekanismit ja organisaatiot ovat vasta kehittymässä
3.1 Seniorit osana Suomen väestöä
Vuoden 2010 lopussa eläkettä sai yhteensä 1 464 000 henkilöä ja vanhuuseläkkeen 1 093 267
henkilöä6. Suurin osa eläkkeensaajista sai joko työeläkettä tai työ- ja kansaneläkettä. Pelkkää
kansaneläkettä sai vain noin 7 % eläkkeensaajista.
Vanhuuseläkkeelle siirtyi vuoden 2010 aikana 44 000 henkilöä eli enemmän kuin koskaan
aikaisemmin. Vuonna 2005 vanhuuseläkkeelle jääneiden lukumäärä ylitti ensimmäistä kertaa
20 000 henkilöä ja vuonna 2009 ensimmäistä kertaa 40 000 henkilöä. Kuva 2 kuvaa
vanhuuseläkkeellä olevien suomalaisten määrää ja muutosta vuodesta 1990 vuoteen 2010.
Trendi tulee jatkumaan vahvana tulevinakin vuosina johtuen suurten ikäluokkien (1945–1950
syntyneet) eläköitymisestä.
Kuva 2. Vanhuuseläkkeellä olevien lukumäärä nousi vuonna 2010 n. 1,1 miljoonaan.
Lähde: Kela, 2011.
1200000 50000
45000
1000000 40000
800000 35000
30000
600000 25000
20000
400000 15000
200000 10000
5000
0 0
1992
2000
1990
1993
1995
1991
2002
2005
2010
2003
2001
1994
1996
1997
1998
1999
2004
2006
2008
2009
2007
Vanhuuseläkkeellä olevien lukumäärä
Muutos edelliseen vuoteen, hlöä
Alueellisesti tarkasteltuna suurin osa ikääntyneestä väestöstä asuu Etelä-Suomessa.
Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan maakunnissa asuu n. 42 prosenttia kaikista
Suomen n. 1,3 miljoonasta yli 60-vuotiaasta henkilöstä. Yli 60-vuotiaan väestön alueellinen
jakauma on kuvattu liitteessä 1.
3.2 Eläkeläisen tulot ja verotus sekä työllistymisen
kannustimet
Eläkeläisen tulot määräytyvät Suomessa lähes poikkeuksetta suhteessa työuran ansioiden
määrään. Lisäksi eläkeläinen voi saada perustelluista syistä julkista tukea muun muassa
asumiskustannuksiin. Välittömiä kannustimia eläkeläiselle ei ole ansiotulojen hankkimiseksi
eikä myöskään työnantajille eläkeläisen palkkaamiseksi. Suoranaisia esteitä työllistymiseen ei
6 ETK/Kela-yhteistilasto, 20.6.2011
PwC 8 (35)
9. Seniorien aktivoinnin toimintamalli
ole, koska eläkettä ansaitseva voi saada palkkatuloa, vanhuuseläkkeen ansiotulorajaa ei ole
asetettu ja työnantajat voivat palkata kaiken ikäisiä.
Taulukko 1. Yhteenveto eläkeläisten eläke- ja palkkatulosta, verotuksesta ja muista
maksuista sekä eri vähennyksistä.
Ansiotulon Täsmennys Verotus ja maksut Merkittävimmät
muoto verovähennykset
Eläketulo 1) Kansaneläke + takuueläke Tulovero valtiolle Eläketulovähennys
2) Työeläke Kunnallisvero Perusvähennys
Yhteensä vähintään 687 € / kk (keskimäärin 19,25 prosenttia)
Vanhuuseläkkeellä tehdystä Sairausvakuutuksen
työstä karttunut eläke sairaanhoitomaksu
maksetaan henkilön täytettyä (1,39 prosenttia)
68 vuotta Kirkollisvero
(keskimäärin 1,4 prosenttia)
Työeläke- ja työttömyys-
vakuutusmaksua ei makseta
Sairausvakuutuksen
päivärahamaksua ei makseta
Palkkatulo Työstä maksettava korvaus Tulovero valtiolle Ansiotulovähennys
Ei tulorajaa vanhuuseläkkeellä Kunnallisvero Työtulovähennys
Ei vaikutuksia maksettavan (keskimäärin 19,25 prosenttia) Tulonhankkimisvähennys
vanhuuseläkkeen määrään Sairausvakuutuksen
sairaanhoitomaksu
(1,39 prosenttia)
Kirkollisvero
(keskimäärin 1,4 prosenttia)
Työttömyysvakuutusmaksu
(65-vuotiaaksi asti)
Työeläkemaksu
(6,5 prosenttia, 68-vuotiaaksi asti)
Sairausvakuutuksen
työtulovakuutusmaksu
(68-vuotiaaksi asti)
PwC 9 (35)
10. Seniorien aktivoinnin toimintamalli
Eläkeläisen tulot ja julkiset tuet
Eläkeläisen toimeentulo perustuu työ- ja kansaneläkejärjestelmiin
Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä eläkejärjestelmää,
kansaneläkejärjestelmä sekä työeläkejärjestelmä. Kansaneläke ja takuueläke turvaavat
perustoimeentulon, jos henkilö ei saa lainkaan työeläkettä tai se on enintään 51,79 € / kk. Jos
henkilöllä on työeläkettä enemmän, kansaneläke pienenee tai sitä ei saa lainkaan. Kela alkoi
maksaa takuueläkettä 1.3.2011, minkä ansiosta Suomessa asuvan vähimmäiseläke on noin 687
e/kk. Vuonna 2010 vanhuuseläkkeelle siirtyneen keskimääräinen työeläke oli 1 687 euroa
kuukaudessa.7
Eläkeläinen voi saada Kelasta eläkkeensaajan asumistukea tai yleistä asumistukea, eläkettä
saavan hoitotukea, lapsikorotusta ja rintamalisää. Lisäksi eläkeläisen on mahdollista saada
julkista tukea esimerkiksi yritystoiminnan käynnistämiseen, jolloin ei kuitenkaan voi nostaa
eläkettä. Esimerkiksi aloittavan yrittäjän toimeentuloa turvaavan starttirahan myöntämisen
edellytyksenä on, ettei samaan aikaan saa toimeentuloa nostamalla muuta kuin kyseiseen
yritystoimintaan palkkaa, eläkettä tai opintotukea.
Eläkkeellä tehdystä työstä karttuu eläkettä, eikä vanhuuseläkkeellä ole
palkkatulorajoituksia
Eläkkeellä työtä tekevän eläke karttuu vähemmän kuin työuraansa jatkavan henkilön eläke.
Alle 53-vuotiaana tehdystä työstä työeläkettä karttuu 1,5 prosenttia vuosittaisesta työtulosta,
mutta tämä karttumisprosentti nousee iän myötä. Ikävälillä 53–62 vuotta eläkekarttuma on
1,9 prosenttia työtulosta ja ikävälillä 63–68 vuotta 4,5 prosenttia vuosityötulosta.
Vanhuuseläkkeellä olevan henkilön eläkekarttuma on kuitenkin ainoastaan 1,5 prosenttia.
Eläkettä karttuu kuitenkin ainoastaan 68-vuotiaaksi asti. Tämän jälkeen tehty ansiotyö ei lisää
eläkkeen määrää eikä tältä osin kannusta jatkamaan ansiotyön tekoa. Vanhuuseläkkeen
aikana alkaneesta työstä ansaitun eläkkeen saa hakemuksesta 68-vuotiaana.
Vanhuuseläkkeellä tai varhennetulla vanhuuseläkkeellä ollessa voi työskennellä ilman
palkkatulorajoituksia.8
Kuvassa 3 on kuvattu iän vaikutus seniorin eläkekarttumaan sekä lakisääteisiin
työntekijämaksuihin.
Kuva 3. Keskeiset työntekijän palkkatulon maksut ja eläkekarttuma
Palkkatulon eläkekarttuma: 1,9 % Palkkatulon eläkekarttuma: 4,5 %
Vanhuuseläkkeellä tehdystä
Vanhuuseläkkeellä tehdystä työn eläkekarttuma: 1,5%
työstä karttunut eläke maksuun
Velvoite sairausvakuutuksen työtulovakuutusmaksuun
Työeläkemaksu 6,5% palkasta
63-vuotias 68-vuotias
• Aikaisin mahdollinen • Viimeisin mahdollinen
vanhuuseläkeikä vanhuuseläkeikä
7 Eläketurvakeskus, Tilastoraportti 4/2011; Luvuissa ovat mukana Suomessa asuvat työ- tai kansaneläkettä saavat lukuun ottamatta osa-
aikaeläkettä saavia.
8 Muiden eläkkeiden kohdalla eläkeläisille on asetettu ansiotuloraja, jonka ylittäminen leikkaa eläkettä (työkyvyttömyyseläkkeellä 1.3.2011
lähtien 687,74 euroa/kk, työttömyyseläkkeellä 656,08 euroa/kk). Jos työansiot eläkkeellä ollessa ylittävät mainitut ansiorajat, voidaan
eläke joko keskeyttää, lakkauttaa tai jättää lepäämään.
PwC 10 (35)
11. Seniorien aktivoinnin toimintamalli
Eläkeläisen verot ja työntekijämaksut
Eläketulosta maksetaan veroa
Eläketuloista maksetaan valtion tuloveroa, kunnallisveroa, sairausvakuutuksen
sairaanhoitomaksua sekä kirkollisveroa. Kunnallisverotuksen eläketulo- ja perusvähennyksen
vuoksi pienistä eläkkeistä ei kuitenkaan mene veroa lainkaan. Työeläke- ja
työttömyysvakuutusmaksua sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksua ei eläketulosta
makseta.
Palkkatyön verovaikutusten arviointi on yksilöllistä ja perustuu kokonaistuloihin
Palkkatyön verovaikutusten arvioiminen eri tulotasoilla ja eri eläkkeen ja palkkatulon
yhdistelmillä on monimutkaista. Eläkeläisten työllistymistä tukee se, että palkkatulot eivät
vaikuta vanhuuseläkkeen määrään, joskin progressiivinen verotus vaikuttaa nettotulojen
suhteelliseen alenemiseen kokonaisansiotulojen kasvaessa.
Eläkkeellä työtä tekevä henkilö maksaa palkkatulostaan sosiaalivakuutusmaksuja kuten muut
työntekijät. Kuitenkin työttömyysvakuutusmaksua kerätään vain 65-vuotiaaksi saakka,
sairausvakuutuksen työtulovakuutusmaksua kerätään 68-vuotiaaksi saakka ja
sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua kerätään kaikilta. Vuonna 2012 vanhuuseläkkeellä
olevan työntekijän oma työeläkemaksu on 6,5 prosenttia palkasta.
Palkkatyötä tekevän eläkeläisen eläke- ja palkkatuloon kohdistuu erilaiset vähennykset
Eläke- ja palkkatulo katsotaan molemmat ansiotuloksi, mutta niitä verotetaan eri perusteilla.
Molempiin kohdistuu erilaiset verovähennykset, jotka myös vähennetään tulosta verotuksen
eri vaiheissa. Pääsääntönä voidaan sanoa, että eläketuloa verotetaan palkkatuloa kevyemmin,
erityisesti silloin, kun eläke on pieni. Eläketulon vero on kaikilla tulotasoilla enintään
palkansaajan veroasteen suuruinen, kun verrataan yksittäisen eläkkeensaajan ja 53 vuotta
täyttäneen palkansaajan veroastetta.
Eläketulosta voi saada eläketulovähennyksen, mutta ei tulonhankkimisvähennystä eikä
työtulo- ja ansiotulovähennystä. Eläketulovähennys koskee sekä valtion- että kunnallisveroa ja
sen määrä riippuu eläkkeensaajan kaikista verotettavista tuloista. Eläkkeen ollessa ainoa
tulonlähde saa verottomana ansaita noin 9000 euroa vuodessa (2010), jolloin kansaneläke
ansaitaan käytännössä verottomana.
Työnantajan maksut ja kannustimet
Eläkeläisen rekrytoiva yritys ei voi Suomessa saada yritystukea henkilön
palkkauskustannuksiin, kuten esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien kohdalla on mahdollista.
Eläkeläisen palkkaamiseksi ei Suomessa ole olemassa suoria kannustimia, kuten esimerkiksi
Ruotsissa, jossa työntekijämaksut ovat seniori-ikäisen kohdalla pienemmät.
Toisaalta Suomessa työntekijän työttömyysvakuutusmaksua ei tarvitse maksaa 65 vuotta
täyttäneistä työntekijöistä. Alle 68-vuotiaana eläkkeen rinnalla tehty työ vakuutetaan ja
työnantaja pidättää palkasta työntekijän eläkemaksun.
PwC 11 (35)
12. Seniorien aktivoinnin toimintamalli
3.3 Toimijaryhmät
Tänä päivänä seniorit osallistuvat työelämään ja harjoittavat aktiivista toimintaa useiden
erilaisten toimijoiden kautta. Myös seniorien omat tarpeet ja kyvyt aktiiviseen osallistumiseen
vaihtelevat. Suomessa on useita toimijoita eri rooleissa liittyen seniorien työmahdollisuuksien
edistämiseen ja aktivointiin työelämän toimintoihin.
Taulukko 2. Toimijat ryhmiteltynä sen mukaan, minkälaisessa roolissa ne toimivat
seniorien aktivoinnissa nykyisessä toimintaympäristössä.
Toimijaryhmä Kuvaus Esimerkiksi
Seniorit Työuran lopulla, eläköitymisen Senioriryhmät: eri ikäluokat /
kynnyksellä tai eläkkeellä olevat alueelliset ryhmät / ammatilliset
seniorit ryhmät / kiinnostuksen kohteet /
tarpeet
Informoijat ja Eläköitymiseen, ansiotyön Työvoimatoimistot, media,
koordinaattorit mahdollisuuksiin ja rajoituksiin sosiaaliset verkostot
liittyvän tiedon hallinnoijat ja välittäjät
Välittäjät ja Seniorien työnvälitysorganisaatiot, Opteam, Seure, Suomen
toimintaorganisaatiot seniorien ja asiakasorganisaatioiden Seniorivälitys
yhteensaattajat
Asiakkaat Senioreja palkkaavat organisaatiot, Paikalliset pienyritykset ja julkiset
seniorien toiminnan hyödyn saajat organisaatiot, kerhot, päiväkodit,
koulut, yritykset
Muut toimijat Muut välillisesti seniorien aktivointiin Rahoittajat, lainsäätäjät
liittyvät toimijat
Seniorit
Senioreilla tarkoitetaan tässä yhteydessä vanhuuseläkkeellä olevia, alle 75-vuotiaita
henkilöitä, jotka haluavat ja pystyvät toimimaan aktiivisesti saaden siitä joko rahallista tai
muuta korvausta. Tähän kohderyhmään kuuluvia henkilöitä on 2010-luvun alussa Suomessa
n. 660 000, joista suurin osa asuu Etelä-Suomessa. Voidaan arvioida, että heistä n. 59–80 % 9
eli noin 390 000–530 000 on kiinnostunut työskentelemään vanhuuseläkkeellä. Koulutuksen
taso vaihtelee korkeasti koulutetuista peruskoulutuksen saaneisiin.
Osaaminen, kiinnostus ja tarpeet vaihtelevat seniorien välillä. Osalla senioreista on tietyn alan
asiantuntemusta ja he ovat halukkaita työskentelemään ammattiosaamista vaativissa
tehtävissä, osa ei halua työskennellä ammatillista koulutusta vaativissa tehtävissä tai ei omaa
vaadittavaa osaamista ja osa haluaa työskennellä muissa kuin aiempaan työuraan liittyvissä
tehtävissä. Yhä useammat haluavat kuitenkin tehdystä työstä rahallisen korvauksen. Edellä
mainittuja ryhmiä ei tässä yhteydessä ole käsitelty erikseen, koska selvityksen tavoitteena ei
ole määrittää erillisiä toimenpiteitä kullekin yksittäiselle senioriryhmälle.
Seniorien tarpeet, osaaminen ja kiinnostuksen kohteet sekä asuinalue määrittelevät sitä,
minkälaisella mekanismilla aktivointia voidaan tukea. Asiantuntijaosaamisen välittämisessä
on tärkeää, että työvoima on helposti saavutettavissa ja sen asiantuntemukseen voidaan
luottaa. Tämän segmentin eläkeläiset kilpailevat voimakkaasti muun työikäisen väestön
kanssa työpaikoista, jolloin välittäjäorganisaation rooli senioriosaamisen markkinoijana
korostuu. Sellaisissa tehtävissä, jotka eivät vaadi koulutusta, vastaavaa organisoitumista ei
välttämättä tarvita, sillä asiakkaan kynnys ottaa seniorityövoimaa käyttöönsä voi olla
9 Matalampi arvio (59 %) perustuu Tilastokeskuksen tutkimukseen, korkeampi arvio (80 %) Opteam / Eteran toteuttamaan tutkimukseen
eläkeläisten kiinnostuksesta työntekoon vanhuuseläkkeellä.
PwC 12 (35)
13. Seniorien aktivoinnin toimintamalli
matalampi. Kaikkien segmenttien kohdalla riittävä tiedonsaanti
aktivoitumismahdollisuuksista on tärkeää.
Informoijat ja koordinaattorit
Informoijat ja koordinaattorit välittävät senioreille, asiakkaille ja työnantajille tietoa
toimintamahdollisuuksista. Tämä rooli voi olla esimerkiksi eläkkeelle jäävän työnantajalla,
kunnalla tai työterveyslääkärillä. Niin kutsuttuja seniori-infoja on useilla kunnilla, kuten
Helsingillä, Vantaalla, Porvoolla, Turulla, Jyväskylällä ja Rovaniemellä, mutta ne eivät
pääsääntöisesti keskity työntekoon liittyvän tiedon välittämiseen. Eläkeyhtiöt ja
Eläketurvakeskus tarjoavat tietoa eläkkeestä, esimerkkinä Eläketurvakeskuksen Työeläke.fi
-sivusto, mutta eläkkeellä aktivoitumista koskevaa tietoa on vain vähän.
Informoijiin lukeutuvat myös eläkeläisjärjestöt, joiden kautta tietoa työmahdollisuuksista on
saatavilla. Tällaisia eläkeläisjärjestöjä ovat mm. Martat, Eläkeläiset Ry, Eläkeliitto, sekä eri
alojen seniorijärjestöt, kuten esim. Opetusalan Seniorijärjestö OSJ Ry, joka huolehtii oman
alansa eläkeläisten edunvalvonnasta. Lisäksi Kela välittää tietoa liittyen eläkeläisen
tukimahdollisuuksiin ja -rajoituksiin.
Informoijat välittävät tietoa myös asiakasorganisaatioiden suuntaan seniorien
palkkaamisesta, kuten esimerkiksi Suomen Yrittäjien nettisivusto, jossa on saatavilla
tietopaketti eläkeläisen palkkaamisesta 10.
Median rooli työmahdollisuuksia koskevan tiedon välittäjänä on tärkeä. Viime aikoina se on
nostanut näkyvästi esiin sekä seniorien työmahdollisuuksia että yksittäisiä
välittäjäorganisaatioita.
Välittäjät ja toimintaorganisaatiot
Välittäjät ja toimintaorganisaatiot välittävät seniorityötä asiakkaille. Niihin kuuluvat yleiset
henkilöstövuokrausyritykset, jotka välittävät senioreja muun vuokratyövoiman tapaan,
ainoastaan seniorien välitykseen erikoistuneet seniorivälitysorganisaatiot, kuten Suomen
Seniorivälitys, sekä yritykset, jotka myyvät tuotteistettua seniorityövoimaa, kuten Mummit
Oy.
Välittäjiin lukeutuvat myös julkiset työvoimaa välittävät organisaatiot kuten työ- ja
elinkeinotoimistot, joiden perustehtäviin työvoiman välitys kuuluu. Välittäjä voi myös olla
palvelu, joka mahdollistaa suoran asiakas- ja senioritarpeen kohtaamisen kuten Aikapankit,
tai seniorien oma välitysorganisaatio kuten senioriosuuskunta.
Välitetty osaaminen riippuu kohderyhmistä, mutta se on tyypillisesti joko ammattimaisen
työvoiman välitystä eri toimialoilla, kuten hoiva-alalla, tai arjen osaamisen välitystä
yksityisille henkilöille.
Nykyiset välitysorganisaatiot on kuvattu kohderyhmänsä ja välitetyn työn sisällön mukaan
taulukossa 3. Nykyisessä toimintaympäristössä on olemassa lähes kaikille kohderyhmille
seniorityövoimaa välittäviä toimijoita. Toimijoiden lukumäärä on kuitenkin vähäinen ja ne
tavoittavat vain pienen osan senioreista.
10Työnantajan ABC – Vanhuuseläkkeellä olevan henkilö palkkaaminen. http://www.yrittajat.fi/fi-
FI/tyonantajanabc/tyontekijan_palkkaaminen/vanhuuselakkeella-olevan-palkkaaminen/
PwC 13 (35)
14. Seniorien aktivoinnin toimintamalli
Taulukko 3. Arjen osaamista välittäviä organisaatiota on useita, ammattimaisen ja
erikoistuneen senioriosaamisen välitys on vähemmän organisoitunutta.
Välitysorganisaatio Seniorityön sisältö / osaamisen taso Asiakas / kohderyhmä
(suluissa esimerkki)
Arjen Ammattimainen Erikoistunut Yritys Yksityinen,
osaaminen osaaminen osaaminen Julkinen kotitaloudet
(lastenhoito) (kaupan kassa) (kirjanpito) organisaatio
’Head hunterit’ X X
Henkilöstövuokrausyritykset X X X
(esim. Eilakaisla)
Seniorivälitysyritykset X X X X X
(esim. Suomen seniorivälitys)
Senioriyritykset X X
(esim. Mummit)
Muun kuin ansiotyön X X
välittäjä
(esim. Aikapankit)
Käsitöiden ja muiden arjen X X
tuotteiden
välitysorganisaatiot (esim.
Vanhain Työ)
Välittäjät ja toimintaorganisaatiot voidaan myös jakaa sen mukaan, onko niiden välittämä tai
niissä tehtävä työ palkkatyötä, yrittämistä vai muuta vastikkeellista toimintaa. Esimerkkejä
välittäjäorganisaatioista on esitetty liitteessä 2.
Asiakkaat
Seniorien asiakkaat voivat olla yksityisiä ja julkisia toimijoita, jotka hankkivat
seniorityövoimaa joko välittäjien kautta tai suoraan senioreilta itseltään. Yksityishenkilöt
hankkivat seniorityövoimaa tyypillisesti joko suoraan tai senioriyritysten (esim. Mummit)
kautta, kun taas suuremmat organisaatiot käyttävät välitystoimistoja tai palkkaavat suoraan
entisiä, eläkkeellä olevia työntekijöitään. Vuokrausyritysten asiakkaat ovat tyypillisesti
yrityksiä, joissa työvoiman tarve vaihtelee kausiluontoisesti. Asiakasorganisaatioita
seniorityövoimalle voi löytyä kaikilta toimialoilta, tyypillisesti esimerkiksi palvelualoilta.
Muut toimijat
Seniorien toimintaympäristöön kuuluvat olennaisina toimijoina työmarkkinoiden
infrastruktuuriin ja lainsäädäntöön vaikuttavat toimijat kuten eduskunta, työ- ja
elinkeinoministeriö ja sen alaisuudessa toimivat organisaatiot kuten TEKES ja THL,
valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä kunnat.
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) vastaa työmarkkinoiden toimivuudesta ja sen toimialaan
kuuluvat työllisyys, työttömyys ja julkinen työvoimapalvelu sekä työympäristökysymykset,
työehtosopimukset ja työriitojen sovittelu. Eläkeläisten työhön liittyen TEM:in vastuulla on
muun muassa työlainsäädäntö ja työsopimuslait. Uuden hallitusohjelman linjauksena on
keskittää työeläkejärjestelmää koskevan lainsäädännön valmistelu sosiaali- ja
terveysministeriöön (STM). STM vastaa muun muassa työeläkejärjestelmästä,
eläkevakuutuksista ja näihin liittyvästä lainsäädännöstä. 11 Valtiovarainministeriö (VM) vastaa
11Työ- ja elinkeinoministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat käynnistäneet yhteisen poikkihallinnollisen selvitys- ja
kehittämishankkeen. Siinä selvitetään työmarkkinoiden ja yritystoiminnan muutostrendejä ja rakennemuutoksia sekä arvioidaan niiden
vaikutuksia työn tekemisen muotoihin, työvoiman käyttötapoihin ja työaikakysymyksiin.
PwC 14 (35)
15. Seniorien aktivoinnin toimintamalli
verojärjestelmän kehittämisestä sekä henkilö- että elinkeinoverotuksen osalta. Siten sen rooli
seniorityön edistäjänä verotuksen kautta on merkittävä.
Myös seniorien entiset työnantajat vaikuttavat työntekoon vanhuuseläkkeellä, sillä he
määrittävät pitkälti asenneilmaston ja hyväksynnän eläkeläisten palkkaamisen suhteen.
Eläkevakuutus- ja työeläkeyhtiöt ovat myös tärkeä toimija eläkeläisten toimintaympäristössä
eläkevarojen hallitsijoina ja työeläkkeiden maksajina. Kela vastaa kansaneläkkeiden sekä
muiden eläkeläisten julkisten tukien ja etuuksien myöntämisestä ja maksamisesta.
3.4 Yhteenveto toimijoista nykytilanteessa
Tässä kappaleessa on esitetty yhteenveto edellä kuvatusta seniorityön toimintaympäristöstä ja
arvioitu, kuinka suuren osan senioreista nykyinen toimintamalli tavoittaa.
Seuraavassa kuvassa on esitetty yhteenvetona, miten edellä kuvatut toimijat linkittyvät
eläköityvän henkilön työllistymiseen sekä toisiinsa. Eläköityvällä henkilöllä (tekijä) on useita
mahdollisia väyliä (organisoituminen) työn tekemisen (kohde ja tekeminen) pariin nykyisessä
toimintaympäristössä. Tiedon välitys työn tekemisen mahdollisuuksista ja vaikutuksista on
keskeistä eläköitymisen rajapinnassa (tieto). Toisaalta asiakasorganisaatioiden asenteita ja
kysyntää edistää oikeanlainen tiedon tarjonta eläkeläisten palkkaamisesta ja
mahdollisuuksista (tieto asiakkaille). Tähän voidaan vaikuttaa tukitoimenpiteillä useiden eri
tahojen toimesta (yhteiskunnan tuki, julkiset tuki- ja edistämistoimet, lainmukaiset maksut).
Kuva 4. Vanhuuseläkkeellä olevan työnhakijan toimintaympäristö
Tieto Kohde ja
Tekijä Tieto Organisoituminen
asiakkaille tekeminen
Eläkkeelle Itse uuden Työvoiman
palkkatyön
siirtyminen löytäminen
välitys
- Esim. työvoimatoimisto,
yksityiset työnvälittäjät
Entisen työnantajan Julkinen
palvelukseen Henk ilöstö- asiakas
palaaminen vuok rausyritys
- Esim. Opteam, - Sairaalat, koulut,
Entinen PALKKATYÖ Seure lastentarhat
työnantaja Senioreiden
Välittäjän kautta henkilöstö-
uuden palkka- vuokraus
työn löytäminen
- Esim. Suomen
Seniorivälitys
Tiedonvälitys
Yritysasiakas
seniorille Senioriyritys
Tiedonvälitys
- Media - Esim. kaupan
- Esim. Mummit asiakkaille
- Internet ala, kuljetusala
- KELA
- Myynti ja suora
- Työeläkkeen
Yrittäjämäinen ”Tuettu k ontaktointi
maksajat, EKT
toiminta yrittäjyys” - Media
- Kunnat
ulk opuolisen - Internet
Vanhuus- - Työterveys-
huolto avustamana - Esim. Ilolla
eläkkeellä
n. 1,1 milj. - Seniori- järjestöt Pienyritys,
YRITTÄ- aloittava yritys
Alle 75-vuotiaita MINEN Yhteisyritys
vanhuuseläkkeellä
n. 660 000 Yritystoiminnan - Esim. osuuskunnat
perustaminen
itse tai yhdessä Oma yritys
Foorumit
Yksityinen
MUU - Esim. Aikapankki asiakas
VASTIK-
KEELLINEN Muut - Vanhukset,
TOIMINTA
- Esim. Vanhain Työ lapsiperheet
Yhteiskunnan tuki, julkiset tuki- ja edistämistoimet
Lainmukaiset maksut
PwC 15 (35)
16. Seniorien aktivoinnin toimintamalli
Senioreita työvoimana ja palveluiden tuottajina on alettu 2010-luvun lopulta alkaen
huomioida aiempaa enemmän. Suomeen on alkanut muodostua seniorien välitystä
harjoittavia yrityksiä, ja myös henkilöstövuorausyritykset ovat huomioineet eläkeläiset
toiminnassaan. Yritykset ovat tiedottaneet toiminnastaan mainonnan ja median välityksellä,
markkinoimalla ja myymällä palveluitaan suoraan kohdeasiakkaille, ja lisäksi osa yrityksistä
on pyrkinyt tekemään yhteistyötä julkisten organisaatioiden ja kuntien sekä
eläkevakuutusyhtiöiden kanssa.
Välitysorganisaatio ovat huomanneet, että seniorit ovat usein innokkaita ja motivoituneita
tekemään työtä. Työn haku jätetään usein mielellään välitysorganisaation tehtäväksi
helppouden, ikärasismin ja vaihtelevien työmahdollisuuksien vuoksi. Asiakasorganisaatiot
hakevat kokeneita osaajia kausiresursseiksi, kiireapulaisiksi, sijaisuuksiin ja muuhun osa-
aikaiseen työhön.
Lukujen valossa tarkasteltuna nykyinen toimintaympäristö ei tavoita kaikkia potentiaalisia
senioreja. Alla on esitetty arvio12 siitä, kuinka suuri osa kaikista alle 75-vuotiaista
vanhuuseläkkeellä olevista henkilöistä nykytilanteessa työllistyy ja minkä kanavien kautta
työllistyminen tapahtuu. Yhteenvetona voidaan todeta, että mikäli seniorien aktivoinnin
kohderyhmä rajataan alle 75-vuotiaisiin, vanhuuseläkkeellä oleviin suomalaisiin,
vastikkeellisen toimintaan osallistuvien osuus on korkeintaan n. 15 %.
1 100 000 suomalaista on vanhuuseläkkeellä…
…joista 660 000 on alle 75-vuotiaita…
…joista n. 390 000–530 000 on kiinnostunut
työnteosta… (=potentiaali)
• n. 5 000 senioria on selvityksessä mukana olleiden
60 % välitysorganisaatioiden listoilla
…joista n. 60 000
70 % työllistyy
•n. 20 000 palkkatyössä
11-15 % •n. 38 000 yrittäjinä
Nykyisen toimintamallin osalta vastikkeellisen toiminnan piirissä on
korkeintaan n. 11-15 % kaikista alle 75-vuotiaista vanhuuseläkkeellä
olevista, työnteosta kiinnostuneista henkilöistä. Myönteistä on, että
Suomeen on alkanut muodostua seniorien välitystä harjoittavia
yrityksiä ja myös henkilöstövuorausyritykset ovat huomioineet
eläkeläiset toiminnassaan. Lisämahdollisuuksia toiminnan
kehittämiseen on runsaasti.
12Luvut ovat arvioita ja perustuvat seuraaviin lähteisiin: KELA, Tilastokeskus, Opteam/Etera, haastattelut ja välitysorganisaatioiden
antamat tiedot
PwC 16 (35)
17. Seniorien aktivoinnin toimintamalli
4. Toimintamallin kehittäminen
Kehittämistoimet tulisi kohdistaa erityisesti asenneilmapiirin,
tiedon välityksen ja uusien työn muotojen edistämiseen
Seniorien halukkuus osallistua työelämään sekä asiakasorganisaatioiden tarpeet ja valmius
palkata eläkeläisiä ovat muodostaneet yksityiset ja jo jossain määrin kilpaillut
seniorivälitysmarkkinat. Seniorien aktivoimiseen liittyvä toimintaympäristö on kuitenkin
Suomessa melko nuori. Nykyisten välitysorganisaatioiden toiminta on pienimuotoista ja
tavoittaa vain murto-osan kaikista eläkeläisistä.
Tämän pohjalta keskeisenä kysymyksenä nousee se, miten vastikkeellinen osallistuminen
mahdollistettaisiin kaikille senioreille ja kuinka senioreiden arvokasta osaamista voitaisiin
saada käyttöön esimerkiksi kodeissa, aloittavissa yrityksissä, kaupoissa ja päiväkodeissa.
4.1 Tunnistetut edellytykset seniorien työelämään
osallistumiselle
Selvityksessä on tunnistettu seuraavat keskeiset edellytykset aktiiviselle seniorien työelämään
osallistamiselle:
Edellytys Toteutuuko edellytys nykytilanteessa?
1. Tekijät Kyllä/melko hyvin.
Tilastokeskuksen vuonna 2008 toteuttaman selvityksen
Eläkeläisten työnteon ja muun
mukaan yhä useampi seniori haluaa työskennellä
vastikkeellisen toiminnan
vanhuuseläkkeellä ollessa, ja myös selvityksen yhteydessä
lisääntyminen edellyttää
tehdyt haastattelut tukevat tätä havaintoa. Erilaiset
aktiivisten, hyväkuntoisten ja
seniorivälitysorganisaatiot saavat niin paljon
osaavien seniorien halukkuutta
yhteydenottoja, ettei kaikkiin pystytä vastaamaan.
osallistua vastikkeelliseen
toimintaan. Lisäksi seniorien tulee Seniorien osaaminen saatetaan kokea haasteeksi joillakin
olla valmiita tekemään sellaisia toimialoilla, kuten nopeasti muuttuvilla toimialoilla ja
työtehtäviä ja sellaisin ehdoin, sellaisilla aloilla, joilla edellytetään tietoteknistä
jotka vastaavat asiakkaiden ja osaamista. Osa seniorivälitys-organisaatioiden
työnantajien tarpeita. edustajista katsoi, ettei seniorien osaamisen ylläpitoa
tueta tarpeeksi. Toisaalta seniorit ymmärtävät ikäistensä
elämäntilanteen ja tarpeet ja ovat erittäin osaavia
esimerkiksi vanhushoidon tehtävissä.
Eläkkeellä olevat asettavat osallistumiseen joitakin
reunaehtoja. Työn ei haluta olevan säännöllistä ja vievän
liian suurta osaa ajasta. Toisaalta halutaan työelämän
kaltaista rytmitystä työhön, jolloin esimerkiksi
viikonloput ja kesät ovat vapaat. Useassa haastattelussa
nousi esiin, että senioritkin haluavat palkkaa työstään ja
kokevat, että vapaaehtoistyö on erikseen.
PwC 17 (35)
18. Seniorien aktivoinnin toimintamalli
Edellytys Toteutuuko edellytys nykytilanteessa?
2. Tieto erilaisista Ei/melko huonosti.
työmahdollisuuksista
Tämä on haaste nykyisessä toimintaympäristössä. Tietoa
Tieto erilaisista ei ole keskitetysti saatavilla mistään eikä sitä ole
työskentelymahdollisuuksista tulee suunnattu eläkkeelle jäämisen rajapintaan. Erilaiset
olla saatavilla ja sen tulee kohdentua välittäjäorganisaatiot ovat tämän vuoksi ottaneet
erityisesti eläkkeelle siirtymisen aktiivisen roolin eläkeläisten rekrytoinnissa suoran
rajapintaan, sillä kynnys aktiiviseen mainonnan ja kontaktoinnin kautta. Osa on myös
osallistumiseen nousee, jos aktiivisesti pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että työnantaja
eläkkeelle jäämisestä on kulunut jo muistaa esimerkiksi lähtökeskustelujen yhteydessä kertoa
useita vuosia. eri toimintamahdollisuuksista. Jotkin toimijoista ovat
myös olleet mukana eri järjestöjen ja kaupunkien
Työmahdollisuuksien lisäksi tietoa eläkeinfoissa sekä tehneet yhteistyötä
tulisi tarjota siitä, miten työnteko eläkevakuutusyhtiöiden kanssa tiedonvälityksen
vaikuttaa eläkkeen verotukseen ja edistämiseksi.
eläkekarttumaan.
Julkisten tietolähteiden kautta tietoa seniorityön
mahdollisuuksista ja vaikutuksista on löydettävissä
hajanaisesti ja puutteellisesti. Lähes kaikilla kunnilla on
olemassa seniori-info-palvelu, mutta niiden rooli
painottuu tyypillisesti senioreille suunnattuja palveluita
koskevan tiedon välitykseen, ja asiakasryhmänä ovat
tyypillisesti yli 75-vuotiaat. Haastatteluissa on tullut esiin,
että eläkeläisten omat kyvyt hyödyntää esimerkiksi
internetiä ovat hyvät. Ongelmana on, että saatavilla oleva
tieto on toimijakohtaista ja tiedottavan toimijan
näkökulmasta tuotettua (esim. työeläkeyhtiöt, verottaja,
välitysorganisaatiot, Suomen yrittäjät jne.).
Edellytys Toteutuuko edellytys nykytilanteessa?
3. Organisoituminen Kohtalaisesti.
Työntekijöiden ja työnantajien Seniorivälitys on alkanut organisoitua viime aikoina,
kohtaamisen tulee olla organisoitu mistä osoituksena ovat useat lähiaikoina perustetut
molempien tarpeita vastaten. seniorivälitysorganisaatiot. Seniorivälitysyrityksiä on
Välitysorganisaatiot madaltavat kuitenkin vähän ja ne toimivat pääasiassa
useassa tapauksessa molempien pääkaupunkiseudulla. Välitysorganisaatiot eivät
osapuolien kynnystä aktivoitua myöskään pysty työllistämään kaikkia halukkaita omien
eläkeläisen työllistymiseen. resurssiensa rajallisuuden ja erityisesti asiakasyritysten
Osaavat ja aktiiviset eläkeläiset liian pienen kysynnän takia.
löytävät usein halutessaan Perinteisten henkilöstövuokrausyritysten kautta
kiinnostavan työmahdollisuuden. työllistyminen on haastavaa, koska eläkeläistyöntekijän
Uudet organisoitumisen muodot senioriteettia ei erikseen korosteta sopivia kohteita
voivat tarjota eläkeläisille haettaessa. Lisäksi seniorien itsensä työllistämiseen
joustavampia ja helpommin liittyvät valmiudet ja osaaminen vaihtelevat.
lähestyttävämpiä keinoja työllistyä.
Tämän vuoksi on tärkeää, että muodostuu tarpeeksi muita
mahdollisuuksia organisoida työelämään osallistuminen.
Niiden tulee olla riittävän helppoja ja joustavia
molempien osapuolten, eli eläkkeellä olevien
työntekijöiden ja työnantajan, näkökulmasta.
Esimerkkinä tällaisesta seniorityön tarpeisiin hyvin
sopivasta organisoitumismuodosta voidaan mainita
senioriosuuskunnat, joissa mahdollisuudet vaikuttaa
tehdyn työn sisältöön ja määrään ovat jäsentensä käsissä.
PwC 18 (35)
19. Seniorien aktivoinnin toimintamalli
Edellytys Toteutuuko edellytys nykytilanteessa?
4. Tieto seniorityövoiman Kohtalaisesti.
käytön mahdollisuuksista ja
rajoitteista Julkista ja koottua tietolähdettä eläkeläistyövoiman
käytöstä ei ole, ja tiedonvälitys on nykyisin tapahtunut
lähinnä välitysorganisaatioiden myyntitoiminnan kautta.
Seniorityöntekijöiden potentiaalin ja Poikkeuksena ovat esim. Suomen Yrittäjät, joiden
mahdollisuuksien eläkeläisten sivustoilla on kootusti tietoa eläkeläisten rekrytoinnista
työllistämiseen tulee olla yrityksen työntekijöiksi.13
työnantajien tiedossa.
Edellytys Toteutuuko edellytys nykytilanteessa?
5. Kohde ja tekeminen Kohtalaisesti.
Tarve nimenomaan seniorityön käyttöön koetaan
Seniorityölle tulee olla todellinen työnantajien keskuudessa pääsääntöisesti vähäiseksi,
tarve ja asenteiden tulee olla eivätkä asenteet seniorien työllistämistä kohtaan ole
myönteisiä ikääntyneen työvoiman erityisen myönteisiä. Seniorien osaamista epäillään ja
käyttöä kohtaan. Asiakkailla ja heidän työkykynsä pelätään heikenneen, vaikka
työnantajilla on oltava sopivia palvelualoilla tilanne tosiasiassa olisi päinvastainen, kun
työtehtäviä tarjolla, jotka vastaavat tietotaito ja osaaminen karttuvat iän myötä. Ammatillista
myös eläkeläisten asettamia ehtoja osaamista vaativien alojen työnantajilla voi myös olla
työn tekemiselle. vaikeuksia tunnistaa tehtäviä, joissa seniorityövoimaa
voitaisiin hyödyntää.
Erilaisia tiedon ja osaamisten lajeja sekä senioreiden
erityisosaamisia ei tunnisteta riittävästi
työnantajaorganisaatioissa, eivätkä työnantajat osaa
johtaa niitä. Tällöin senioreille tyypillistä erityisosaamista,
kuten pitkää kokemusta, asioiden laaja-alaista
ymmärrystä tai sosiaalisen kanssakäymisen kykyä ei osata
hyödyntää eikä hankkia. Yksityisten pienten työnantajien,
kuten kotitalouksien, keskuudessa tilanne on tältä osin
toinen, sillä eläkeläisten käyttö esimerkiksi
lastenhoitotehtävissä nähdään melko luontevana.
Asenteet palveluiden käyttöön yleisesti ovat
muuttumassa, mikä tukee seniorien käyttöä yksityisissä
kotitalouksissa.
Seniorityön käyttöä ei tällä hetkellä erityisesti tueta.
Esimerkiksi yritykset eivät saa tukea eivätkä alennuksia
työnantajamaksuissa seniorityövoiman palkkaukseen.
Kotitalousvähennys toisaalta omalta osaltaan tukee myös
seniorityövoiman käyttöä kotitalouksissa.
Lähinnä välitysorganisaatioiden taholta on kuitenkin
tunnistettu potentiaalia seniorityövoiman käyttöön
esimerkiksi seuraavilla toimialoilla:
Vanhustyö
Muu hoivatyö
Lastenhoitajat, koulunkäyntiavustajat
Yrittäjyyteen liittyvä neuvonta, ”seniorikonsultit”
Toimistoalat
Kaupan ala
Kuljetusala
13 Sivusto toteutettiin Tykesin vuonna 2010 toteuttaman ”Seniorit joustavasti työssä” -hankkeen yhteydessä.
PwC 19 (35)
20. Seniorien aktivoinnin toimintamalli
Edellytys Toteutuuko edellytys nykytilanteessa?
6. Yhteiskunnan tuki, julkiset Kohtalaisesti.
tuki- ja edistämistoimet
Eläkeläisen työnteolla ei ole olemassa merkittäviä
Senioreiden työmarkkinoiden
lakisääteisiä tai verotuksellisia esteitä, kuten ei eläkeläisen
toimivuus edellyttää yhteiskunnan
palkkaamisessakaan. Työnantajan ja työntekijän
tukea ja hyväksyntää kaikilla osa-
sosiaalivakuutus- ja työeläkemaksut ovat lähestulkoon
alueilla, aina asenteista veroihin ja
muita työntekijöitä vastaavat. Eläkekarttuma
muihin lakisääteisiin maksuihin.
vanhuuseläkkeellä työtä tekevällä on pienempi kuin
Senioreiden työmarkkinoiden
samanikäisellä työuraansa jatkavalla henkilöllä. Eläkkeen
kehittymisessä edellytyksenä on
verotusta kiristävät samanaikaiset palkkatulot, mutta
poliittinen halukkuus asian
eläkkeen verotus on aina vastaavaa palkkatuloa kevyempi.
edistämiseen yhtenä ratkaisuna
yhteiskunnan kokonaistyötuntien Eläkeläisen työnteko on yleisesti aiempaa
lisäämiseksi. hyväksyttävämpää. Poliittinen keskustelu ja sen myötä
myös keskeiset julkiset työmarkkinoiden ja
eläkejärjestelmän arviointi- ja kehitystoimet kohdistuvat
työurien pidentymiseen. Erityisiä julkisia tuki- ja
kehitystoimia ei ole kohdistettu seniorien työn tekemisen
tai työn organisoitumisen edistämiseen.
PwC 20 (35)
21. Seniorien aktivoinnin toimintamalli
Nykytilanteessa seniorien toimintaympäristössä on useita kehitysmahdollisuuksia, jotka
koskevat ennen kaikkea asenteita ja seniorityön kysyntää, tiedon välitystä ja toiminnan
organisoitumista. Toisaalta seniorit ovat kiinnostuneita työnteosta ja haluavat olla aktiivisia,
jos mahdollisuuksia ja kohteita on olemassa. Yhteenveto toimintaympäristöstä ja keskeisistä
kehitysalueista on esitetty kuvassa 5.
Kuva 5. Seniorien aktivoinnin toimintamallissa keskeisimmät kehitysalueet (keltaisella
laatikoitu) liittyvät seniorien tiedonvälitykseen, työn organisoitumisen edelleen
kehittämiseen sekä kysynnän (kohde ja tekeminen) edistämiseen.
Tieto Kohde ja
Tekijä Tieto Organisoituminen
asiakkaille tekeminen
Eläkkeelle Työvoiman
siirtyminen välitys
Henkilöstö- Julkinen asiakas
vuokrausyritys
Entinen PALKKATYÖ
työnantaja Senioreiden
henkilöstö-
vuokraus
Yritysasiakas
Tiedonvälitys
seniorille Senioriyritys
Tiedonvälitys
- Media
asiakkaille
- Internet
- KELA
- Työeläkkeen -Myynti ja suora
”Tuettu kontaktointi Pienyritys,
maksajat, EKT aloittava yritys
yrittäjyys” -Media
- Kunnat
-Internet
- Työterveys-
huolto
- Seniori- järjestöt Liiketoiminnan Työnan-
YRITTÄ- k ehittämisen ja tajatuki
MINEN k asvattamisen Yhteisyritys
tuk i: esim. Tiedotus
Tek es, TEM,
ELY-k eskukset Yksityinen
ja muut asiakas
alueelliset Oma yritys
yrityspalvelut
Työnantajan Työnantajan
Työntekijän sosiaalivakuu-
Työssä sosiaalivakuu-
sosiaalivakuu- Yrittäjyyden Tuet koti- tusmaksut
jaksamisen tusmaksut
tusmaksut tuki: talouksille,
tuki:
Yritys- ja Esim. Tekes, esim, Yritysverotus
Työn verotus Kunto
yhteisöverotus ELY-keskukset, kotiatalous-
Motivaatio
Suomen vähennys
Osaaminen
Yrittäjät Tiedotus
Työhyvinvointi
Yhteiskunnan tuki, julkiset tuki- ja edistämistoimet
Entinen työnantaja Edusk unta STM, TEM, VM Kunnat Muut
PwC 21 (35)
22. Seniorien aktivoinnin toimintamalli
4.2 Projektiryhmän suositukset kehitystoimenpiteiksi
Projektissa tunnistettujen kehitysalueiden edistämiseksi ideoitiin toimenpiteitä, joilla
eläkeläisten aktivointia työelämään voitaisiin edistää. Kehitystoimenpiteet priorisoitiin
toteutettavuuden ja vaikuttavuuden suhteen. Prioriteetiltaan tärkeimmäksi nousseet
toimenpiteet on jaoteltu toteuttavuuden mukaan sellaisiin, jotka voidaan toteuttaa
kokeiluluontoisesti, sekä niihin, joiden vaikutukset ovat pitkäaikaisempia ja laajempia, mutta
joiden toteuttaminen edellyttää jatkoselvityksiä, keskeisten tahojen sitoutumista ja tahtoa.
4.2.1 Kokeilut seniorien aktivoinnin edistämiseksi
Seuraavia kehitystoimia ehdotetaan toteutettavaksi kokeiluluonteisesti ja nopeasti, jonka
jälkeen pyritään tulosten ja havaintojen viestintään ja mahdollisuuksien mukaan käytäntöjen
kopiointiin ja laajentamiseen. Kokeiltaviksi ehdotetaan esimerkiksi seuraavia toimenpiteitä:
1. Kehitetään henkilöstövuokrausta kunnallisella alalla esimerkiksi
terveydenhuollossa työnantajien keskuudessa
Tunnistetaan ja aktivoidaan eläkeläisten erityisosaamisten hyödyntämistä kunnallisella
sektorilla tukemalla seniorien työnvälitystä. Tavoitteena on edistää toimialakohtaista
seniorien erityisosaamisen tunnistamista, hyödyntämistä ja tuomista työyhteisöihin.
2. Levitetään eläkeläisten osuuskuntatoiminnan hyviä käytäntöjä
Tunnistetaan ja jaetaan tietoa toiminnassa olevan senioriosuuskunnan perustamisen ja
toiminnan käynnistämisen hyvistä käytännöistä. Tavoitteena on edistää
senioriosuuskuntien syntymistä ja toiminnan vakiintumista.
3. Edistetään eläkeläisten työllistymisen uusia muotoja
Tunnistetaan ja edistetään syntyviä innovatiivisia eläkeläisten työllistymisen muotoja
yrittämisen ja henkilöstövuokrauksen välimaastossa. Tavoitteena on edistää uusien
seniorityön liiketoimintakonseptien syntymistä ja kehitystä.
4.2.2 Pitkäkestoiset, laajat kehitystoimenpiteet
Toinen mahdollisten jatkotoimenpiteiden ryhmä ovat toimenpiteet, jotka eivät suoraan
kohdistu yksittäisiin toimijoihin ja joiden vaikutukset ovat välillisiä mutta toisaalta
pidempiaikaisia ja laajempia. Seuraavat toimenpiteet on tunnistettu priorisoinnin yhteydessä
kaikkein merkittävimmiksi:
1. Lakisääteisten kannustimien mahdollisuuksien selvittäminen
Suorat lakisääteiset kannustimet eläkeläisten työllistymisen edistämiseksi voivat
kohdistua esimerkiksi seuraaviin asioihin:
eläkeläisten palkkaamisen tukeminen
työnantajamaksujen alentaminen eläkeläistyöntekijöiden osalta
työntekijämaksujen alentaminen eläkeläistyöntekijöiden osalta
työeläkekertymän kasvattaminen eläkkeellä tehdystä työstä, sekä työeläkekertymän
ulottaminen myös yli 68-vuotiaana tehtyyn työhön
palkkatulojen ja eläkkeen verotus
työvoiman kysyntään vaikuttavat lakisääteiset tekijät, kuten kotitalousvähennys
Kaikilla näillä muutoksilla olisi merkittäviä ja välittömiä vaikutuksia eläkeläisten työn
tekemisen edistämiseksi. Samalla on kuitenkin huomioitava mahdollisten muutosten muut
vaikutukset ja se, etteivät kannustimet edistä eläkejärjestelmän väärinkäyttöä esimerkiksi
PwC 22 (35)
23. Seniorien aktivoinnin toimintamalli
niin, että suuri osa ihmisistä jää vanhuuseläkkeelle, mutta jatkaa samalla täysipainoisesti
ansiotyön tekemistä. Lisäksi on huomioitava työväestön tasapuolinen kohtelu ja
yhdenvertaisuuden säilyttäminen. Uusia työmuotoja harkittaessa (esim. vastikkeettoman työn
osalta) tulee myös pitää esillä, minkälaisia oikeussuhteita eri osapuolten välille muodostuu ja
minkälaista suojaverkkoa näissä tapauksissa tarvitaan odottamattomia tilanteita, kuten
sairastumisia ja loukkaantumisia, varten.
Lakisääteiset kannustimet ovat tehokkaita ja niillä voidaan vastata suoraviivaisesti
hallitusohjelman tavoitteisiin työssä käynnin lisäämisestä, mutta niiden toteutus vaatii
huolellisen vaikuttavuusarvioinnin. Joka tapauksessa, näiden lakimuutosten arviointi tulisi
olla osana TEM:n, STM:n ja VM:n työelämän kehitysohjelmia ja niiden aiheeseen liittyviä
työryhmiä.
2. Tiedotuksen lisääminen seniorityön mahdollisuuksiin liittyen
Tietoa tulisi koota nimenomaan aktiivisen tai aktivoitumisesta kiinnostuneen seniorin
tarpeisiin, ja sen tulisi vastata niihin kysymyksiin, joita työn tai muun vastikkeellisen
toiminnan mahdollisuuksiin ja vaikutuksiin liittyy. Tieto tulisi kohdistaa juuri eläköityville,
mikä käytännössä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi lähettämällä kirje eläkkeelle jääville
työntekijöille. Kirjeen lähettäjinä olisivat luontevimmin työeläkeyhtiöt, jotka ovat joka
tapauksessa yhteydessä eläkkeelle jääviin eläkkeen maksamisen aloituksen yhteydessä ja joilla
on luontainen intressi eläkeläisten työssä olon edistämiseksi ja tämän myötä uusien
työeläkemaksujen keräämiseksi.
Lisäksi jo eläkkeellä oleville sekä tarkempaa tietoa hakeville tulisi koota Internet-tietosivu,
jonka tulisi sisältää tiiviisti keskeinen tieto työn tekemisen mahdollisuuksista ja vaikutuksista
(esim. seniorivälitysorganisaatioiden tiedot, ansiotulojen vaikutukset eläkkeeseen ja
tulorajat), sekä linkkilista aiheeseen liittyviin tietosivuihin (esim. Kelan eläkeläisten etuudet,
verottaja).
3. Vastuutahon etsiminen seniorien aktivoimisen edistämiseksi pidemmällä
tähtäimellä
Seniorien aktivointi työn tekemiseen liittyy usean eri julkisen sektorin toimijaan. Asian
edistäminen julkisin ja käytännön toimin edellyttää poliittista halua huomioida eläkeläisten
työhön aktivointi hallitusohjelmassa esitetyn eläkeiän nostamisen rinnalla, sekä
vastuuorganisaation nimittämistä toimenpiteiden arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Vahvimmin
aihe liittyy TEMin ja STM:n toimialueille, sekä verotuksen myötä VM:n vastuualueelle. Mikäli
poliittista halua on ja nykyistä toimintamallia halutaan kehittää, tulisi nimittää TEM:lle ja
STM:lle joko jaettu vastuu tai toiselle osoitettu kokonaisvastuu. Näillä toimijoilla on parhaat
edellytykset ottaa huomioon suorat ja epäsuorat negatiiviset vaikutukset erityisesti
lakimuutoksista ja työeläkejärjestelmän muutoksista eläkeläisten työhön aktivoimisessa.
Seniorien aktivoitumisen edellytykset eivät vielä kaikilta osin täyty. Siihen
kohdistuvat kehittämistoimenpiteet voivat olla kokeiluluonteisia, mutta
myös rakenteellisiin toimiin tulisi ryhtyä, mikäli vaikutusten halutaan
olevan laajoja ja pitkäkestoisia.
PwC 23 (35)
24. Seniorien aktivoinnin toimintamalli
5. Johtopäätökset
Seniorien aktiivisuuden edistäminen on tarpeellista tukea, tulisi
Mikäli seniorien nykyistä laajempaa osallistumista työelämään halutaan ja
seuraaviin osa-alueisiin kiinnittää huomiota:
ajankohtaista, mutta edellyttää poliittista tahtoa
Työstä kiinnostuneet eläkeläiset tarjoavat merkittävän mahdollisuuden työvoimapulan
pienentämiseksi ja osaamistarpeiden täyttämiseksi, ja sen hyödyntämiseksi on tarpeen tehdä
konkreettisia ja valikoituja kehitystoimenpiteitä erityisesti uusien työnteon ja
organisoitumisen mallien kehittämiseksi.
Seuraavien toimintaedellytysten edistäminen on kaikkein suositeltavinta seniorien
aktiivisuuden edistämiseksi:
1. Kohde ja tekeminen - Yksityisiä ja julkisia organisaatioita sekä kotitalouksia tulee
kannustaa seniorityön käyttöön
Asenneilmapiiriin vaikuttaminen, aihealueen esiin nostaminen ja mahdolliset
lakisääteiset kannustimet ovat keinoja, joilla työnantajia voidaan ohjata seniorityön
käyttöön. Asiakasorganisaatioiden ja kotitalouksien seniorityön kysynnän
vahvistaminen on keskeistä työmarkkinan kehittymisen kannalta.
2. Organisoituminen - Tapoja, joilla seniorit ja työnantajat kohtaavat toisensa, tulee
kehittää
Uusia organisoitumisen ja kohtaamisen muotoja tulee löytää, jotta erityisesti niiden
eläkeläisten kynnystä osallistumiseen voidaan madaltaa, joille työn löytäminen
suoraan perinteisten kanavien kautta on vaikeaa.
3. Tieto - Eläkkeelle jääville tulee kertoa erilaisista mahdollisuuksista
vanhuuseläkkeellä
Jotta pystyttäisiin tavoittamaan paljon nykyistä suurempi eläkeläisten joukko, tiedon
työmahdollisuuksista ja työnteon vaikutuksista tulee olla kaikkien eläkkeellä olevien
saatavilla ja kohdentua nimenomaan eläköitymisen rajapintaan.
Lisäksi seuraavat näkökulmat on tärkeää huomioida toimintaympäristön kehittämisessä:
Kehitystoimenpiteet voidaan keskittää valituille toimialoille
Kehitystoimenpiteet voidaan keskittää niille toimialoille, joissa eläkeläistyön käytön
mahdollisuudet ovat parhaat. Tällaisia toimialoja ovat alat, joilla työvoimatarve on
suuri kuten hoitoaloilla sekä alat, joilla seniorien osaamisella ja tiedolla on kaikkein
eniten käyttöä ja joilla työ luonteeltaan riittävän kevyttä ja keikkaluonteisen
työskentelyn mahdollistavaa.
Eläkeläistyövoiman kysynnän tukemisessa tulee huomioida toimialan luonne. Jos
ammatillinen eläkeikä on alhainen ja keikkatyö mahdollista, voi eläkkeeltä harjoitettu
PwC 24 (35)
