Alue -ennakoinnin toimintamalli ja uusi maakunta satakunta
Foresight Thursday 24.9.2020 Anna Rotkirch
1. Väestönmuutos EU:ssa ja
Suomessa
- ikääntyvä ja oppiva väestö
Väestöpoliittinen selvityshanke
Selvityshenkilö, johtava asiantuntija Anna Rotkirch
VNK Strategiaosasto 240920
5. 23.9.20205 |
Väestötransition loppusuora:
Koko maailma siirtymässä pieneen perhekokoon
Sinisellä =
kokonais-
hedelmällisyys
alle 2.1 nyt
Vihreä:
Alle 2.1 2020-
30-l.
Oranssi ja
punainen:
2060-2100-l?
Vollset et al. (2020 The Lancet
7. 23.9.20207 |
I. Yhä vähemmän lapsia ja nuoria
II. Yhä vähemmän työikäisiä
(”kaikki ikäluokat tästä lähtien pieniä”)
III. Korkeampi osuus ikäihmisiä, erityisesti 65+ ja 75+
Euroopan väestön ikärakenteen muutokset
2010-2050
9. 23.9.20209 |
• Muutossuunta yksiselitteinen ja myönteinen
• Ikääntyminen on etuoikeus
niin yksilönä kuin kansakuntana
• Silti: nopea väestörakenteen muutos
on aina haste
• Suomi nyt kehityksen kärjessä
Ikääntyminen on etuoikeus
11. 23.9.202011 |
I. Yhä vähemmän lapsia ja nuoria
II. Yhä vähemmän työikäisiä
(”kaikki ikäluokat tästä lähtien pieniä”)
III. Korkeampi osuus ikäihmisiä, erityisesti 65+ ja 75+
Euroopan väestön ikärakenteen muutokset
2010-2050
12. 23.9.202012 |
Syntyneiden lasten määrä ja kokonaishedelmällisyys
laski n. 25% 2010-luvulla Suomessa
Rotkirch, A. Syntyvyyden lasku ja muuttunut
lastensaantimaisema, 2020
18. 23.9.202018 |
I. Yhä vähemmän lapsia ja nuoria
II. Yhä vähemmän työikäisiä
(”kaikki ikäluokat tästä lähtien pieniä”)
III. Korkeampi osuus ikäihmisiä, erityisesti 65+ ja 75+
Euroopan väestön ikärakenteen muutokset
2010-2050
21. Väestörakenne 2018
’Vauvabuumi’
Suuret
ikäluokat,
vuosina 1945-49
syntyi yli 100 000
vauvaa vuosittain
(n. 150 000 heistä kuolleet tai muuttaneet
maasta pois,
ei ole enää suurin ikäryhmä)
’Vauvakato’
Pienimmät ikäluokat,
synt. 2010 >>,
2015-19 syntyi noin
50 000 vauvaa
vuosittain
200 000 150 000 100 000 50 000 0 50 000 100 000 150 000 200 000
0– 4
5– 9
10–14
15–19
20–24
25–29
30–34
35–39
40–44
45–49
50–54
55–59
60–64
65–69
70–74
75–79
80–84
85–89
90–94
95–99
100–
Ikä
2019
Miehet Naiset
Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne
23. 23.9.202023 |
I. Yhä vähemmän lapsia ja nuoria
II. Yhä vähemmän työikäisiä
(”kaikki ikäluokat tästä lähtien pieniä”)
III. Korkeampi osuus ikäihmisiä
IV. Polarisoiva ja valikoiva muuttoliike kasvukeskukset /
tyhjenevät alueet
EUn aluekomitea 2020: ”pelon maantiede”
Euroopan väestölliset muutokset 2010-2050
25. 23.9.202025 |
I. Yhä vähemmän lapsia ja nuoria
II. Yhä vähemmän työikäisiä
(”kaikki ikäluokat tästä lähtien pieniä”)
III. Korkeampi osuus ikäihmisiä, erityisesti 75+
IV. Polarisoiva ja valikoiva muuttoliike kasvukeskukset /
tyhjenevät alueet
Euroopan väestölliset muutokset 2010-2050
26. 23.9.202026 |
I. Yhä vähemmän lapsia ja nuoria
II. Yhä vähemmän työikäisiä
(”kaikki ikäluokat tästä lähtien pieniä”)
III. Korkeampi osuus ikäihmisiä, erityisesti 75+
IV. Polarisoiva ja valikoiva muuttoliike kasvukeskukset /
tyhjenevät alueet
V. Nouseva koulutustaso, naisten aseman parantuminen
Euroopan väestölliset muutokset 2010-2050
28. 23.9.202028 |
Väestönmuutosta voi kuvailla monella sanalla:
Euroopan ”ikääntyvä väestö” on myös oppiva, tasa-arvoisempi
väestö: miesten elinikäodote noussut, naisten asema vahvistunut,
vähemmistöjen oikeudet huomioidaan paremmin, sallivampi
kulttuuri
Nämä trendit vahvistuvat tulevaisuudessa
29. 23.9.202029 |
Ikään perustuva huoltosuhde
15-64-vuotiaat / (0-14 & 65+-vuotiaat)
Työvoimaan osallistumisastetta
huomioiva huoltosuhteen ennuste
Työvoimaan osallistumista ja väestön
kohenevan koulutustason
tuottavuusvaikutuksia huomioiva
huoltosuhteen ennuste
olettaen mm. kohtuullisen korkeaa maahanmuuttoa ja
syntyvyyttä jatkossa
Marois, G., Bélanger, A., & Lutz, W. (2020). Population aging,
migration, and productivity in Europe. Proceedings of the National
Academy of Sciences, 117(14), 7690-7695.)
Tarkemmat skenaariot EUn huoltosuhteelle
pelkkä 15-64 / (0-14 ja 65+) johtaa harhaan
30. 159 maan vertailu
Suomi: 4. sija
Japani: 110
158 maan vertailu
Suomi: 1. sija
Japani: 58.
Suomi ei tule ikääntymään kuten Japani