BUILD UPON: Pasi Tainio - Yhteishankinta: Energiahankkeita edullisesti ja hel...
[Kestävän aluesuunnittelun työkalut käyttöön 3.10.2013] Katriina Rosengren, SYKE: KEKO B-tutkimuskokonaisuus ja tulosodotukset
1. Kaupunkien
ja
kun+en
alueellinen
ekolaskuri
Kaupunkien
ja
kun+en
alueellinen
ekolaskuri
Kaupunkien
ja
kun+en
alueellinen
ekolaskuri
KEKO – KAUPUNKIEN JA KUNTIEN
ALUETASOINEN EKOLASKURI
ERA17 Kestävän aluesuunnittelun työkalut käyttöön -tilaisuus
3.10.2013 Helsingissä
Katriina Rosengren, Suomen ympäristökeskus (SYKE)
Esityksen tekijöinä myös:
Antti Rehunen, SYKE
Eeva Säynäjoki, Aalto-yliopisto
Pekka Lahti, VTT
2. Kaupunkien
ja
kun+en
alueellinen
ekolaskuri
KEKO-HANKKEEN OSANOTTAJAT
§ KEKO kuuluu Tekesin Kestävä yhdyskunta -ohjelman piiriin
§ Hanketta toteuttavat SYKE, VTT ja Aalto-yliopisto.
§ Hankkeen vetäjä on Helsingin kaupunki
§ SYKE huolehtii töiden koordinoinnista
§ Muut kuntaosallistujat ovat: Espoo, Joensuu, Kuopio, Lahti,
Tampere, Vantaa, Kokkola, Kotka, Kouvola, Lappeenranta, Lohja,
Mikkeli, Pori, Porvoo ja Rovaniemi
§ Skanska Talonrakennus Oy ja YIT Rakennus Oy sekä
Ympäristöministeriö osallistuvat myös
3. Kaupunkien
ja
kun+en
alueellinen
ekolaskuri
Kaupunkien
ja
kun+en
alueellinen
ekolaskuri
Kaupunkien
ja
kun+en
alueellinen
ekolaskuri
ENERGIA
HYVÄ ASUINYMPÄRISTÖ
LUONNONLÄHEISYYS
MUUNTOJOUSTAVUUS
ENERGIANKULUTUS
KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT
JÄTTEIDEN MÄÄRÄ
MONIMUOTOISUUS
ALUETEHOKKUUS
KORTTELIMUODOT
ASUKASRAKENNE
LUONNONVAROJEN KÄYTTÖ
EKOJÄRJESTELMIEN
TOIMINTAKYKY
MATERIAALIEN
KULUTUS
UUSIUTUMATTOMIEN
ENERGIALÄHTEIDEN KÄYTTÖ
PÄÄSTÖJEN MÄÄRÄ
EKOSYSTEEMIVAIKUTUKSET
TERVEELLISYYS
VEDEN LAATU
MAAPERÄN LAATU
MUUT PÄÄSTÖT
JALANJÄLKI
Millainen on ekotehokas asuinalue tai
kaupunginosa?
Kuva: P. Lahti, VTT
4. Kaupunkien
ja
kun+en
alueellinen
ekolaskuri
Millainen on ekotehokas
yhdyskunta tai kaupunkiseutu?
5. Kaupunkien
ja
kun+en
alueellinen
ekolaskuri
9.9.2011
ENERGIA EKOSYSTEEMIVAIKUTUKSETMUUT PÄÄSTÖT
ENERGIANKULUTUS
KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT
JÄTTEIDEN
KÄSITTELY
MONIMUOTOISUUS
ALUETEHOKKUUS
ASUKASRAKENNE
LUONNONVAROJEN KÄYTTÖ
MATERIAALIEN
KULUTUS
PÄÄSTÖJEN MÄÄRÄ
Millainen on ekotehokas
yhdyskunta tai kaupunkiseutu?
ENERGIANTUOTANTO
JÄTTEIDEN MÄÄRÄ
EKOLOGISET
YHTEYDET
ARKILIIKKUMINEN
JOUKKOLIIKENNE-
YHTEYDET
KUNNALLISTEKNIIKKA
TYÖMATKOJEN
PITUUDET
ENERGIANKULUTUS
PALVELUJEN
SAAVUUTETTAVUUS
TYÖPAIKKOJEN
SIJAINTI
ASUMISVÄLJYYS
LUONNON
NETTOPRIMÄÄRITUOTANTO
6. Kaupunkien
ja
kun+en
alueellinen
ekolaskuri
KEKO-HANKKEEN SISÄLTÖ
§ KEKO A: Ekolaskureiden perusteiden määritys 2010-2012
§ Alueellisen ekotehokkuuden määrittely
§ Arviointityökalujen tarvekartoitus
§ Katsaus nyt tarjolla oleviin ekolaskureihin
§ Ehdotus tietopohjan kehittämiseksi ja uuden ekolaskurin ratkaisuiksi
7. Kaupunkien
ja
kun+en
alueellinen
ekolaskuri
KATSAUS TARJOLLA OLEVIIN EKOLASKUREIHIN
* YKR on ruutupohjainen
tietokanta yhdyskuntarakenteesta,
eikä varsinaisesti laske energia- ja
materiaalivirtoja.
YKR:n arvo tietopohjana on
kuitenkin Suomessa merkittävä, ja
tietokantaa kehitetään edelleen
yhdyskuntasuunnittelun työkaluksi.
8. Kaupunkien
ja
kun+en
alueellinen
ekolaskuri
VTT:N TEKEMÄ HELSINGIN KAAVOITUKSEN EKOTEHOKKUUS-
TYÖKALU (HEKO) YHTENÄ KEKON LÄHTÖKOHTANA
Lähde: VTT:n raportti
VTT-R-06550-10
9. Kaupunkien
ja
kun+en
alueellinen
ekolaskuri
LASKURIEN SISÄLLÖN VERTAILU
§ Ekolaskurien ominaisuudet
ja puutteet
§ Työkalujen kattavuus
suhteessa ekotehokkuuden
arvioinnin ulottuvuuksiin ja
aluetasoihin on sirpaleista
§ Yksi työkalu ei riitä tällä
hetkellä kattavaan
arviointiin, vaan tarvitaan
pakillinen työkaluja.
§ Kansainvälisistä työkaluista
voi olla työlästä kehittää
Suomeen maakohtaisia
versioita maankäytön
suunnittelun alalla.
https://wiki.aalto.fi/display/KEKO/
10. Kaupunkien
ja
kun+en
alueellinen
ekolaskuri
KEKO-HANKKEEN OSIOT
§ KEKO B: Ekolaskurityökalun kehitystyö 2013-2014
§ Työkalun sisältö, mittarit ja laskentasäännöt
§ Mittareiden arvottamisperusteet ja pisteytys
§ Työpajat ja pilottikohteet (5kpl)
§ Työkalun tekninen toteuttaminen sekä ylläpidon/ jatkokehityksen
järjestäminen
11. Kaupunkien
ja
kun+en
alueellinen
ekolaskuri
EKOLASKURIN TAVOITTEET
§ Hankkeessa tuotetaan tehokas ja helppokäyttöinen alueellisen
ekotehokkuuden arviointityökalu havainnollistamaan
kaavavaihtoehtojen vertailua
§ Käytettävyys eri suunnittelutasoilla ja suunnittelun vaiheissa!
§ Mukaan otetaan vain asioita, joihin kaavoituksessa voidaan vaikuttaa
§ Perustana käytetään aiempaa tieteellistä tutkimusta ja
laskentamalleja
§ Läpinäkyvyys keskeisten oletusten ja painokertoimien suhteen
§ Määritellään syy-seuraussuhteet, ”peukalosäännöt”, kynnysarvot
§ Ekotehokkuuden eri osatekijöiden omat tunnusluvut erikseen esille
11
12. Kaupunkien
ja
kun+en
alueellinen
ekolaskuri
ARVIOITAVAT TEEMAT
§ Sijainti (kaupunkiseudun koko, sijainti seudun sisällä/
etäisyys keskustaan, liikkumisvyöhyke, aluetehokkuus…)
§ Volyymitiedot (asukasluku, työpaikkaluku,
kerrosala)
§ Maankäyttö (lähtötilanne ja syntyvä tilanne)
§ Energia-, vesi-, jätehuolto
§ Liikenneverkko
§ Rakennustason suunnitteluvalinnat
(käyttötarkoitus, muotosuhde)
• Päästöt
• Materiaalimäärät
• Luontovaikutukset
13. Kaupunkien
ja
kun+en
alueellinen
ekolaskuri
KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN
JA LUONNONVAROJEN KÄYTÖN
MITTAAMINEN
§ Eri lähteiden päästöt eri mittareilla
§ Päästöt / materiaalit samoissa yksiköissä ja
yhteen laskettavia
§ Yritetään kattaa kaikki päästöt
§ Pyritään välttämään kaksoislaskentaa
LUONNON MONIMUOTOISUUTEEN JA
EKOSYSTEEMIPALVELUJEN
TOIMINTAEDELLYTYKSIIN KOHDISTUVAT
VAIKUTUKSET
§ Eri mittareita samaan kohteeseen
§ Osin mitataan samaa asiaa
§ Paljon jää mittareiden ulkopuolelle
§ Mittarit eri yksiköissä ja vaikeasti
summattavissa
ARVIOINNIN LUONNE ERI
OSATEKIJÖISSÄ
15. Kaupunkien
ja
kun+en
alueellinen
ekolaskuri
KEKO-TYÖKALUN TOTEUTUSVAIHEET
1. Taulukkopohjainen versio
o Ensimmäinen versio hankkeen osanottajien pilotti- ja testikäyttöön
marraskuussa
2. Selainpohjainen perustyökalu
o Kehitetään vuoden 2014 aikana
3. Paikkatietoihin kytkeytyvä perustyökalu
o Hyödynnetään SADe-ohjelmaan kuuluvan Elinympäristön tieto- ja
analyysipalvelun kehitystyötä
• Hankkeen aikana järjestetään useita työpajoja, joissa esitellään työkalun
kehitystyötä ja pyydetään siihen palautetta. Työpajoihin kutsutaan
kiinnostuneita toimijoita myös hankkeen ulkopuolelta.
• Konsulttien jatkokehitysmahdollisuudet perustyökalun pohjalta 2014 –>
9.9.2011