5. Jäseniksi voivat liittyä ammattimaisesti toimivat

6. Käyttäjäorganisaatiot

7. Omistajat ja investoijat

8. Kunnat, julkishallinto

9. Infra-ala

10. Rakennuttajat, suunnittelijat ja rakentajat

11. Laite-, järjestelmä- ja materiaalitoimittajat

38. Osoitetaan omistajille ja päätöksentekijöille:

39. Mitkä asiat tulisi huomioida eri johtamisprosesseissa

40. Missä prosessin vaiheessa asiat tulisi nostaa esille

41. Minkälaisia sopimuksia tulisi laatia

42. Selvitetään millä mittareilla

43. Voidaan vaikuttaa hiilijalanjälkeen

44. Mitä niistä voidaan käytännössä mitata suunnittelu ja käyttövaiheessa

45. Luodaan suomalaiseen ilmastoon ja lainsäädäntöön mukautetut tavoitearvot (määräystaso, hyvä, haastava)

46. Selvitetään mitä eri työkaluja johtamisessa ja mittaamisessa kannattaa käyttää ja mitä hyötyjä niillä saavutetaan

51. ympäristöjohtamisen strategioiden nykytilaa ja kehitysnäkymiä

52. operatiivisen tason eko- ja energiatavoitteisiin liittyviä ohjausmalleja

53. eko- ja energiatehokkuuteen liittyvien kriteerien käyttöä liiketoiminnan päätöksenteko- ja ohjausprosesseissa

54. eko- ja energiatehokkuustunnuslukujen raportointi- ja kommunikointimalleja.

55. Kerätään ja analysoidaan sovittujen tunnuslukujen laskentaan tarvittavaa aineistoa

56. Testataan eko- ja energiatehokkuuden yhteyttä kiinteistöliike-toiminnan muihin tunnuslukuihin; mm. tuotot, arvot, vuokrat,…

57. Paneudutaan erilaisiin sopimusmalleihin osana RAKLI:n jo käynnissä olevia kehityshankkeita. Tarkastelun alle tulee ottaa mm. vihreät suunnittelusopimus- ja urakkasopimuskäytännöt.

59. Selvitetään minkälaiset mittarit parhaiten soveltuisivat mittaamaan kerrostalokiinteistöjen ympäristötehokkuutta sekä sen kehitystä.

60. Kehitetään erilaisia sopimusmalleja niin isännöitsijän ja taloyhtiön välillä kuin myös erilaisten palveluntuottajien kanssa. Projektin tavoitteena on käydä läpi erilaisia sopimusmalleja ja tehdä niihin parannusehdotuksia.

61. Paneudutaan tavoitteiden jalkauttamiseen, tiedottamiseen ja ympäristöasioiden koulutukseen isännöitsijöille ja taloyhtiöiden hallituksille.

63. Paneudutaan omakotitalon rakennuttamisen ja omistamisen haasteisiin työpajoissa yhteistyössä omakotiliiton kanssa.

64. Selvitetään minkälaisilla mittareilla omakotitaloasukas seuraa omakotitalonsa rakentamista ja siinä asumista.

65. Selvitetään mitä tietoa voidaan kohtuullisen helposti kerätä erilaisten laskelmien perustaksi.

67. Analysoidaan alueiden kehittämiseen liittyvää päätöksentekoa (virkamiehet ja luottamusmiehet) ja johtamista

68. Selvitetään minkälaiset mittarit parhaiten soveltuisivat mittaamaan alueiden ympäristötehokkuutta sekä sen kehitystä (osana jo käynnissä olevaa Tekesin rahoittamaa KEKO-projektia).

69. Käydään läpi erilaisia sopimusmalleja ja tehdä niihin parannus-ehdotuksia.

70. Paneudutaan tavoitteiden jalkauttamiseen, tiedottamiseen ja ympäristö-asioiden koulutukseen kuntien virkamiehille ja luottamushenkilöille.

72. Selvitetään mitkä nykyisistä mittareista johtavat samalla tehokkaasti ympäristöasioita (esim. energiakustannukset)

73. Selvitetään mitä ”erityisesti” ympäristömittareita tarvittaisiin ”todellisten” johtamismittarien lisäksi.

74. Tavoitteena valita 3…5 kaikkein keskeisintä mittaria ympäristöjohtamiselle ja määrittää niille segmenttikohtaiset (palvelurakennus, omakotitalo, asuinkerrostalo, alue) tavoitearvot.

75. Energiatehokkuuteen ja sisäilmastoon liittyviä mittareita ja tavoitetasoja on selvitetty jo aikaisemmissa projekteissa, mutta erityisesti materiaalitehokkuuteen liittyvät mittaristot ovat vielä alkutekijöissään.

77. Asuinkerrostalojen isännöinnin ja hallinnoinnin vertailua tehdään lähinnä Hanke ja Kiinteistö Promisella, Talokeskuksen työkalulla, LEED International työkalulla sekä Rakentajan Ekolaskurilla.

78. Omakotitalojen omistamisen ja rakentamisen osalta vertailu suoritetaan lähinnä kotimaisilla työkaluilla kuten Hanke Promise ja Rakentajan Ekolaskuri.

79. Alueiden kehittämiseen ja päätöksentekoon soveltuvia työkaluja LEED ja BREEAM sekä Suomessa kehitettyjä työkaluja (kuten KETS) käytetään vertailuun.

80. Yhteistyötä kansainvälisiä työkaluja ja menetelmiä kehittäviin tahoihin kuten USGBC, BRE, SBA