2. Esityksen sisältö
Kantaverkon kehittyminen vuoteen 20252
Rajasiirtoyhteyksien kehittämistarpeet ja vahvistussuunnitelmat3
Siirtoverkkojen kehittyminen Itämeren alueella4
Tulevan talven tehotilanne Suomessa5
Kantaverkon nimeäminen eli sen laajuuden määrittely nykytilanteessa1
3. Kantaverkon nimeämiskriteeristö
1. Verkon osan
käyttötarkoitus:
valtakunnan kattava verkko
(ml. markkinoiden käytössä
olevat ulkomaanyhteydet), jossa
siirtyy useamman sähkön
tuottajan tai käyttäjän sähköä
4. Valtakunnallinen
kattavuus: em.
tavalla varmennetun
verkon on katettava
valtakunta riittävän
tasapuolisella tavalla
3. Käyttövarmuus:
varmentaa tuotanto-
ja kulutuskeskit-
tymien välisen
sähkönsiirron – mutta
paikalliset häiriöt
sallitaan, kunhan
eivät laajene
5. Yhtenäisyys:
kantaverkon tulee
olla yhtenäinen
kokonaisuus
2. Jännitetaso:
vähintään 110 kilovolttia ja
lähtökohtaisesti kaikki yli 110 kV
verkot elleivät ne ole tuotannon
tai kulutuksen liittymisjohtoja
400 kV kantaverkko
220 kV kantaverkko
110 kV kantaverkko
tasavirtayhteys
FINGRID OYJ:N
VOIMANSIIRTOVERKKO
4. Kantaverkon nimeämisen keskeneräiset tapaukset
Miten pitkälle kantaverkon
tulisi ulottua Helsingissä?
Varmennettuna vai ei?
400 kV johto Ulvila
– Meri-Pori: Kantaverkkoa
vai jotain muuta?
Kymenlaakson
säteittäiskäyttöön jääneet
110 kV johdot: Kanta- vai
jakeluverkkoa?
Porin ja Rauman seutu Kymenlaakso
5. Kantaverkon kehittämissuunnitelma 2015–2025
Suunnitelmassa esitetään kantaverkon
kehittämisprosessi ja investointisuunnitelma
Ensi vuosikymmenellä:
• lisää siirtokapasiteettia Ruotsiin
(pohjoinen/etelä)
• lisää siirtokapasiteettia Pohjois- ja
Etelä-Suomen välille
• 400 kV syöttökaapeli Helsinkiin
Meneillään olevat suuret
hankkeet
• Pohjanmaan siirtoverkon
uusiminen
• tuulivoiman liittäminen
kantaverkkoon
• "Rautarouvan" modernisointi
6. 400 kV verkon kehittyminen
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
Fenno-Skan 2
Forssan varavoimalaitos
Yllikkälä - Huutokoski
Hyvinkää - Hikiä
EstLink 2
Ulvila - Kristinestad
Hikiä - Forssa
Hirvisuo - Pyhänselkä
Lieto - Forssa
Hikiä - Orimattila
Helsingin seudun verkon kehittäminen
Petäjävesi - Pyhänselkä
Keminmaa - Pyhänselkä
Pohjoinen yhdysjohto Suomi - Ruotsi
Ydinvoiman ja tuulivoiman verkkoon liittäminen
2015-2025:
400 kV voimajohtoja noin 1 500 km,
110 kV johtoja noin 1 000 km
YVA-menettely / esisuunnittelu
Yleissuunnittelu ja luvitus
Rakentaminen
400 kV rakenteen
kantaverkko
400 kV rakenteilla
kantaverkon perusratkaisut
Yllikkälä
Ulvila
Forssa
Hirvisuo
Lieto
Keminmaa
Hikiä
Pyhänselkä
Koria
Petäjävesi
Kristinestad
Tuovila
7. Aluesuunnitelmat
Suomen kantaverkko suunnitellaan alueittain.
Aluesuunnitelmissa otetaan
huomioon myös 400 kV
siirtoverkon ja
suurjännitteisten
jakeluverkkojen
kehittyminen.
Kunkin alueen suunnitelma
päivitetään muutaman
vuoden välein tiiviissä
yhteistyössä alueen
asiakkaiden kanssa.
1. Lappi
2. Meri-Lappi
3. Oulun seutu
4. Kainuu
5. Pohjanmaa
6. Keski-Suomi
7. Savo-Karjala
8. Porin ja Rauman seutu
9. Häme
10. Kaakkois-Suomi
11. Varsinais-Suomi
12. Uusimaa
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
12.
11.
10.
8. Main transmission direction
and net energy flow
(TWh/a)
Area prices (€/MWh):
< 20 20-25 25-30 30-35
35-40 40-45 45-50 > 50
Congestion in
transmission lines
(% of hours)
2011 2014 2015*
(*until 9.10.)
Note! Sweden split
into 4 bidding zones
in November 2011
SYS
47,1 €
SYS
29,6 € SYS*
20,5 €22%
50%
11 3 3*
22 % 2
3
*
24
48%
9%
50%
13%
Lisääntyneet pullonkaulat ja kasvaneet hintaerot
9. Siirtoverkkojen kehittyminen Itämeren alueella
Vuoden 2014
suunnitelman
hanke-ehdotukset
2015 uudet
hanke-ehdotuksetLisäksi listalla:
• Keminmaa – Pyhänselkä
(2024)
• viides P1-johto (2023)
Suomesta:
• kolmas vaihtosähköyhteys
Ruotsiin (2025)
• Fenno-Skan 1 uusinta (~2030)
Lähde:
ENTSO-E
Tavoitekapasiteetit 2030
• Suomi-Ruotsi
3 000 – 5 000 MW
(nyt 2 300/2 700)
• Suomi-Viro
1 000 – 3 000 MW
(nyt 1 000)
10. Hankkeiden tarkempi suunnittelu
Vision 2
Constrained
Progress
Vision 1
Slowest
Progress
Vision 4
European
Green
Revolution
Vision 3
National
Green
Transition
Top-downscenarios
Bottom-upscenarios
AlooseEuropeanframework
AstrongEuropeanframework
Delay of Energy roadmap 2050
On track for Energy roadmap 2050
Hankkeiden kannattavuuden
arvioimiseksi valmisteltu viisi visiota:
• 2020–tilanne
• neljä eri visiota vuodelle 2030
Pohjoismaat kokonaisuudessaan
ylijäämäinen
Suomi on kaikissa visioissa joko
alijäämäinen tai tasapainossa
Ruotsin yhteyksien vahvistamista
selvitetään myös Svenska Kraftnätin
kanssa omana selvityksenään Lähde:
ENTSO-E
11. Vielä pidempää visiointia: Electricity Highways 2050
→ esim. taajuuden
hallintaa mietittävä jo
siirtoyhteyksiä
suunniteltaessa
• sisäisten yhteyksien
tarve
• tehonsäätö ja reservit
• pyörivien koneiden
määrä
Entä, jos Pohjoismaista
ulos suuntautuvia
siirtoyhteyksiä onkin
viisinkertainen määrä
nykyiseen verrattuna?
2 scenarios
3 scenarios
4 scenarios
5 scenarios
[min – max] GW
Lähde:
ENTSO-E
12. Talven 2015-2016 tehotase Suomessa – alustava arvio
Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa
Suomi
Tuotantokyky
(sisältää tehoreservin)
11 600 MW
Kulutus 15 000 MW
Netto -3 400 MW
1 200
1000
1 500
1 400
13. Tehotaseessa tapahtuneet muutokset
Huippukulutuksen (15 000 MW, kylmä talvi) ei ole arvioitu muuttuneen
Sähkönsiirtoyhteyksien kapasiteeteissa ei ole tapahtunut muutoksia
• Fenno-Skan 1 siirtokapasiteetti on rajoitettu pysyvästi 400 MW:in kaapelin ikääntymisestä
johtuvan vikaantumisriskin hallitsemiseksi (vastaava tilapäinen rajoitus edellistalvena)
• sähkötehon saatavuuden naapurimaista arvioidaan olevan hyvä
Edellistalvelle 2014 - 2015 Fingridin arvio käytettävissä olevasta voimalaitoskapasiteetista
oli 12 500 MW, nyt arviona 11 600 MW
• ero johtuu pääosin hiililauhdelaitosten (yht. 475 MW) ja
öljylauhdelaitosten (yht. 365 MW) sulkemisesta
• vuoden aikana uutta tuulivoimaa kytketään verkkoon noin 500 MW,
tuulivoiman käytettävyydeksi arvioidaan 6 % nimelliskapasiteetista
14. Suomi on vahvasti riippuvainen sähkön tuonnista
Suomi on vahvasti riippuvainen sähkön tuonnista
ennen OL3:n valmistumista – todennäköisyys sähkön
käytön rajoittamiselle kasvaa
Sähkötehon hetkellisestä riittämättömyydestä johtuva tehovaje
eli tehopula on hallittavissa oleva tilanne, johon on varauduttu
• Fingrid on varautunut tehopulatilanteisiin yhdessä
jakeluverkonhaltijoiden kanssa
• tehopula ei johda suurhäiriöön tai ns. black out
–tilanteeseen