4. Case-esimerkki
• 1960-luvun kerrostalon optimaalisten
energiakorjausratkaisujen määrittäminen
• Työläs ja vaikea toteuttaa tavanomaisilla
tarkastelu- ja laskentamenetelmillä (=valitaan
muutamia vaihtoehtoja ja verrataan niitä)
• Hyödynnetään energia- ja olosuhdesimulointiin
perustuvaa optimointimenetelmää
• Matemaattinen optimointialgoritmi määrittää
optimaaliset ratkaisut käyttäjän tekemien
määritysten ja reunaehtojen pohjalta
4
5. 1960-luvun kerrostalon
energiakorjausratkaisujen optimointi
• Kaikki rakennuksen päälämmitysjärjestelmät
optimoidaan MOBO*:lla (Multi-Objective Building
Performance Optimization -työkalu)
• Tavoite on löytää kustannusoptimaaliset energia-
korjausratkaisut eri päälämmitysjärjestelmille
• Tutkitaan yhteensä neljä eri päälämmitysjärjestelmää:
• Kaukolämpö
• Poistoilmalämpöpumppu
• Maalämpöpumppu
• Ilma-vesilämpöpumppu
• * = MOBO on VTT:n ja Aalto-yliopiston kehittämä optimointiohjelmisto
5
6. Kaukolämpöjärjestelmän optimointi
• Kun kaukolämpöjärjestelmä on rakennuksen
päälämmitysjärjestelmä, optimoitavat muuttujat ovat:
• Aurinkokeräinten pinta-ala (0-90 m2)
• PV-paneelien pinta-ala (0-170 m2)
• Ilmanvaihtoremontti ( nykyinen koneellinen
poistoilmanvaihtojärjestelmä korvataan koneellisella tulo-
/poisto-ilmanvaihtojärjestelmällä (72 %:n lämpötilasuhde))
• Ulkoseinien lisäeristyspaksuus (0-200 mm), tai pelkkä
julkisivuremontti
• Yläpohjan lisäeristyspaksuus (0-500 mm)
• Ikkunaremontti (alkuperäiset ikkunat kunnostetaan, tai
vaihdetaan kokonaan uudet ikkunat, kaksi eri
tyyppivaihtoehtoa: U-arvo 1,0 tai 0,8)
6
7. Maalämpöjärjestelmän optimointi
• Kun maalämpöjärjestelmä on rakennuksen päälämmitysjärjestelmä,
optimoitavat muuttujat ovat:
• Lämpöpumppujärjestelmän teho (39-156 kW)
• PV-paneelien pinta-ala (0-170 m2)
• Ilmanvaihtoremontti
• Ulkoseinien lisäeristyspaksuus (0-200 mm), tai pelkkä
julkisivuremontti
• Yläpohjan lisäeristyspaksuus (0-500 mm)
• Ikkunaremontti (alkuperäiset ikkunat kunnostetaan, tai
vaihdetaan kokonaan uudet ikkunat, kaksi eri
tyyppivaihtoehtoa: U-arvo 1,0 tai 0,8)
7
8. Optimoinnin tavoite kaikille konsepteille
• Minimoitavat tekijät
• Elinkaarikustannukset (25 vuoden pitoaika)
• E-luku
• Tavoite on löytää KAIKKI kustannusoptimaaliset
korjausratkaisut jokaiselle konseptille siten, että
alkuperäinen rakennus voidaan saneerata
mihin tahansa energiatehokkuustasoon (esim. E-
lukuun 130, 120, 100 tai jopa energiatodistuksen A-
luokkaan, E-luku < 75)
pienimmillä mahdollisilla elinkaarikustannuksilla
• Mahdollisimman tarkkoja ja yksityiskohtaisia
kustannustietoja on käytetty, jotta saadut tulokset olisivat
mahdollisimman luotettavia
8
20. Päähuomioita tuloksista
• Kun minimoidaan rakennuksen elinkaarikustannuksia, ei
kannata investoida rakenteiden lisäeristämiseen
• Ikkunoiden parantaminen tasoon U=1,0 W/m2K ja
yläpohjaeristyksen lisääminen ainoita harkinnan
arvoisia toimenpiteitä, yläpohjaeristys erityisen
kannattava
20
21. Päähuomioita tuloksista
• Myöskään ilmanvaihtoremontti ei ole kannattava
investointi ”rahallisessa” mielessä. Toki vaikutukset
sisäilman laatuun ja viihtyvyyteen tuovat lisäarvoa
• Investoinnit kannattaa keskittää lämpöpumppuihin ja
uusiutuvan energian tuotantoon (PV-paneelit)
• Kun optimoidaan rakennuksen E-lukua
• PV-paneeleiden hintakehitys tehnyt
aurinkosähköjärjestelmistä harkinnan arvoisia
energiatehokkuustoimenpiteitä
21
22. MOBO-optimoinnin
käyttökohteet
• Uudisrakennukset miten
tehdä kustannusoptimaalinen
lähes nollaenergiarakennus
• Korjauskohteet
korjauskonseptien määritys:
70-luvun kerrostalo, 80-luvun
kerrostalot jne.
• Uudis- ja korjausrakentamisen
konseptikehitys miten
kannattaa rakentaa ja korjata
• Erinomainen työkalu elinkaarihankkeiden
tavoitteiden asettamiseen
23. MOBO-optimointi ja
kustannusvaikutukset
• Sijoitetun pääoman tuoton
maksimointi
• Investointikustannusten
minimointi
• Miten esim. 100 000 €
investoinnilla saa varmasti
parhaan mahdollisen
kokonaisuuden aikaiseksi?
• Herkkyystarkastelut, mm. valitun korkotason
vaikutus, lähtötietojen tarkkuuden vaikutus jne.