Esr:n materiaalia

1. Erilailla oppiva opiskelija työssäoppimassa
Imatra 9.3.2009 ja 1.4.2009
Lappeenranta 12.3.2009 ja 30.3.2009
Ammatillinen erityisopettaja Leena Ovaska

3. SÄÄDÖKSET JA MÄÄRÄYKSET
Laki ja asetus ammatillisesta koulutuksesta muutoksineen
Vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän
häiriön tai muun syyn vuoksi erityisiä opetus- tai oppilashuoltopalveluja
tarvitsevien opiskelijoiden opetus annetaan erityisopetuksena.
Opiskelijalle tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä
koskeva suunnitelma- HOJKS.
HOJKSISSA määritellään opiskelijan tarvitsema tuki. Suunnitelmaan
kirjataan työssäoppimisjärjestelyt ja tuen tarve työssäoppimisen aikana.

4. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVA OPISKELIJA
Käsite erilainen oppija, erityisopiskelija tai erityistä tukea
tarvitseva opiskelija tarkoittaa erityisopetuksessa olevaa
opiskelijaa, jonka opintojen sujumiseen on kiinnitettävä erityistä
huomiota.
• HOPS= opiskelijan opiskelusuunnitelma
• HOJKS= opiskelijan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä
koskeva suunnitelma

5. TYÖSSÄOPPIMINEN ON
Tavoitteellista
tavoitteet opetussuunnitelmasta
Ohjattua
mielellään oma ohjaaja(t) jaksolla
Arvioitua
opetussuunnitelman kriteerit

6. Työssäoppimisjakson alussa opettaja ja opiskelija yhdessä
selvittävät työpaikkaohjaajalle opiskelijan ohjauksen mahdolliset
erityispiirteet.
Opiskelijan tuen tarpeen arvioinnin rinnalla on erityisen tärkeää
huomioida opiskelijan vahvuudet ja etsiä vaihtoehtoisia
toimintatapoja sekä taata riittävä ohjaus työssäoppimisen
aikana.
Opiskelijan kohdalla on työssäoppimispaikan huolellisella
valinnalla suuri merkitys.
Ensiarvoista on työpaikan avoin ja
erilaisuuden hyväksymä ilmapiiri.

7. TYÖSSÄOPPIJA
Työssäoppimisjakson tulisi tarjota opiskelijalle
oppimiskokemuksia joiden lähtökohtana ovat hänen
henkilökohtaiset oppimisedellytyksensä, sillä on tuhat
tapaa oppia ja jokainen oppii tavallaan.
Opiskelijan vastuulla on: noudattaa käyttäytymisestä, työstä ja
turvallisuudesta annettuja ohjeita ja määräyksiä, tehdä sovitut
tehtävät, noudattaa sovittuja aikaoja , korvata tahallisesti
aiheuttamansa vahinko, sekä muistaa salasssapitovelvollisuus.
Opiskelija on opiskelija myös työssäoppimisjaksolla.

8. TYÖPAIKKAOHJAAJA
Yhtä lailla, kun on tuhat tapaa oppia, on myös
tuhat tapaa ohjata ja opettaa.
Opastaja
Valmentaja
Neuvonantaja
Tukihenkilö

9. TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAAMINEN VOIDAAN
NÄHDÄ
• palautteen antamisena
• ohjattavan rinnalla kulkemisena
• tukemisena
OHJAAMISEN ONNISTUMISEN EDELLYTYKSET
• ohjaajan ja ohjattavan välinen luottamuksellinen ohjaussuhde
• työyhteisön hyväksyminen
• turvallisen ilmapiirin järjestäminen

10. Hyväksyvä ohjaustyyli
• on kuuntelemista ja tilan antamista sille joka puhuu.
• opiskelijaa rohkaistaan puhumaan - häntä pyydetään
kertomaan ja kuvailemaan lisää
• palautetaan asia lisäpohdintaan
• toistetaan opiskelijan kertoma tai tiivistetään ja tehdään
yhteenveto puhutusta
• annetaan aikaa miettimiseen
• hyväksytään tunteet ja ajatukset ilman omia kannanottoja
• motivoi opiskelijaa oppimaan ja saavuttamaan omia
tavoitteitaan

11. Kysyvä tyyli
• Tätä tyyliä käytetään, kun halutaan saada hahmotettua tilanne
yhteisen työskentelyn pohjaksi
• tarkoituksena on saada monipuolinen kuva kokonaisuudesta
• liika kysely saattaa estää varsinaiseen ongelmaan
pysähtymisen ja sen käsittelyn
• perusmenetelmä on vuorovaikutustilanne, jossa esitetään
mahdollisimman laaja-alaisia ja avoimia kysymyksiä
• tarkoitus on kuunnella, antaa aikaa ja tilaa opiskelijalla sekä
rohkaista häntä selvittämään pulmatilanteita, kuvaamaan
millaiselta ne hänen kokemanaan näyttävät
• puhetta konkretisoidaan käytännön esimerkein
• kysymysten tarkoituksena on auttaa opiskelijaa
selkiyttämään informaatiota ajattelun, päätöksenteon ja
toiminnan pohjaksi
• kysymysten on tarkoitus olla oppimista tukevia, ei opiskelijaa
tenttaavia

12. Ristiriidat havaitseva tyyli
• Tätä tyyliä voidaan käyttää kun halutaan opiskelijan näkevän
oman tilanteensa.
• työpaikkaohjaajan tehtävänä on toimia peilinä ja pysäyttää
opiskelija tarkastelemaan omaa toimintaansa – jos
opiskelijalla ei ole valmiuksia itsearviointiin saattaa tämän
tyylin käyttö estää prosessin etenemisen
• ohjaustyyliin ei sisälly syyttelyä eikä arvostelua, mutta silti
tällä ohjaustyylillä on taipumus johtaa konfliktiin
• ei yleensä sovellu ohjauksen alkuvaiheessa, koska
edellyttää luottamuksellista perustaa
• edellyttää tuekseen hyväksyvää ohjaustyyliä, jotta
mahdollisesti heränneet negatiiviset tunteet saadaan
työstettyä
• käytetään osoittamaan opiskelijan puheen ja ajattelun tai
tekemisen välisiä ristiriitaisuuksia, joita ohjattava ei itse
useinkaan havaitse

13. Määräävä eli ohjeita antava tyyli
• Tätä tyyliä käytetään, kun tilanteeseen tarvitaan pikaista
ratkaisua.
• määräävä tyyli saattaa tehdä opiskelijasta liian helposti
ohjaajaan nojautuvan ja ohjauksesta riippuvaisen, eikä se
tue ohjattavan oman toimintakyvyn kehittymistä eikä omasta
toiminnasta oppimista
• ohjeita antava, määräävä tyyli lienee käytetyin ohjauksessa
• käytetään tilanteissa, jossa opiskelija on kykenemätön
tekemään oma-aloitteisesti ratkaisuja tai hänellä on kiire
tilanteen ratkaisemiseksi – tarvitaan ulkopuolista
asiantuntijaa
• on tehokas ja johtaa ehkä nopeammin ratkaisuihin, joskin
”pikaratkaisut” voivat osoittautua väliaikaisiksi
• edellyttää, että työpaikkaohjaaja analysoi tilanteen ja antaa
asiantuntijan neuvot parhaista ratkaisuista ja toiminnasta

14. PALAUTE
Varsinkin työssäoppimisen alkuvaiheessa ja työskentelyn
harjoitteluvaiheessa on hyvä antaa välitöntä palautetta
opiskelijan kehittymisestä ja työtavasta.
Palautteesta tulee varmuutta ja uskallusta tehdä ja työskennellä.
Palautteen antaminen on osa opiskelijan ohjausta.

15. Palautteen antaminen liittyy läheisesti myös arviointiin.
Osaamisen arviointi
• Tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen
on vielä opittava.
• Opiskelijaa tuetaan, motivoidaan, ohjataan ja tehdään tarvittavat
muutokset
Oppimisen arviointi
• Opiskelijalle annetaan todistukseen tulevat arvosanat voimassa
olevan asetuksen mukaan.
• Palaute on viisainta kohdistaa opiskelijan toimintaan, ei hänen
persoonaansa. Työpaikkaohjaajan kannattaa ilmaista oma
havaintonsa työtehtävän sujumisesta, mutta jättää tulkinnat ja
uskomukset pois.

16. Vinkkejä palautteen antajalle:
– anna palaute mahdollisimman nopeasti
– anna ideoita ja tietoja, ei niinkään neuvoja
– anna vaihtoehtoja, ei valmiita vastauksia tai
ratkaisuja
– mieti, mikä on oleellista palautetta tässä ja nyt,
kaikkea ei tarvitse sanoa kerralla
– tee palautteestasi arvokasta, kehittävää ja
rakentavaa
– valitse sopiva paikka ja aika
– tarkista, että palautteesi on ymmärretty

17. ERILAISIA TAPOJA
ANTAA JA VASTAANOTTAA PALAUTETTA
VAKUUTTAVA PALUTE/
minä ja sinä tasavertainen
• ääni tasainen, varma,
selkeä, teeskentelemätön
• puhe sujuvaa, rauhallista
• hymyilee, kun on tyytyväinen
• rypistää otsaansa, jos
tyytymätön
• vahva katsekontakti

18. AGGRESSIIVINEN PALAUTE /
MINÄN osuus korostuu SINÄÄN
• ääni päättäväinen, ivallinen ja
kova
• puhe joskus huutamista ja ääni
nousee lopussa
• usein töykeää ja syyllistävää
• hymy teennäistä
• ilme tiukka ja tuima
• katse alentaa ja dominoi

19. MARTTYYRIMÄINEN PALAUTE /
MINÄN osuus pienenee SINÄÄN
• ääni epävarma, yksitoikkoinen,
valittava ja ylilämmin
• puhe pitkäveteistä, hiljaista ja
monotonista
• epävarmaa – yskäisyjä,
taukoja, rykäisyjä
• tekohymy
• alas katselu
Lähde: Hätönen ja Romppanen. 2005.
Arviointi ja palaute oppimisen ja kehityksen tukena.
Kyriiri Oy, Helsinki.

20. PALAUTTEEN ANTAMISEN JA
VASTAANOTTAMISEN ESTEITÄ
LUOKITTELU
Ajatellaan, että toinen on tietynlainen esim. ikänsä, ammattinsa,
sukupuolensa tai asemansa vuoksi.
Ei uskalleta antaa palautetta avoimesti.
Koetaan palautetieto merkityksellisemmäksi kun se
todellisuudessa on..

21. KONFLIKTIEN PELKO
Ajatellaan, että asia synnyttää ristiriitoja.
Ei uskalleta antaa palautetta avoimesti ja rakentavassa
hengessä tai ei anneta lainkaan.
Ei uskalleta asettua sellaisiin tilanteisiin, jossa saatetaan
saada epämieluisaa palautetta

22. ENERGIAN SÄÄSTÄMINEN
Vaikeiden asioiden esille otto ja niiden käsittely edellyttävät
vaivannäköä ja energiaa.
Koetaan, että päästään helpommalla jättämällä asia
käsittelemättä.
Voidaan jo ennakolta ilmoittaa, ettei halua vastaanottaa
palautetta.

23. EPÄONNISTUMISEN PELKO
On epäilys siitä, että asioiden esille otto ei johdakkaan
onnistuneeseen lopputukokseen.
Epävarmuus palautteen antamisessa ja sen vaikutuksesta.
Puolustautuu ennakolta palautetietoa vastaan ja ohjaa
palautteen antajia antamaan varovaisia arviointeja.

24. ERILAILLA OPPIVA TYÖSSÄOPPIMASSA
TUEN TARVE
TUKIKEINOJA
Opiskelijan työpanos vaihtelee.
Sopiva töiden rytmitys.
Opiskelija ei jaksa.
Tarpeelliset tauot.
Opiskelija ei muista.
Asioiden kertaaminen.
Opiskelija unohtaa.
Asioiden neuvominen uudelleen.
Huomautus.
Opiskelija ei ymmärrä.
Selkeät yksinkertaiset ohjeet ja
neuvot.
Työn näyttäminen.
Kuvien käyttö.
Tarkistaminen kysymällä: kerro
omin sanoin mitä pitää tehdä.

25. Opiskelija ei hahmota esim.
käsitteet ylhäällä – alhaalla
oikea – vasen
Paikkojen ja tavaroiden
näyttäminen etenkin
työssäoppimisen alkuvaiheessa.
Opiskelijalla on kuulo-ongelma.
Puheen kohdistaminen suoraan.
Opiskelijalla on tarkkaavaisuus- ja
keskittymisongelma.
Rauhallinen ympäristö.
Yksi tehtävä kerrallaan.
Opiskelija ei luota itseensä.
Tehtävän suorituksen tarkistaminen
alussa.
Virheiden korjaaminen välittömästi.
Opiskelija on arka ja epävarma.
Rohkaisu ja kannustaminen.
Lähde: Keskuspuiston ammattiopisto. Opas työpaikkaohjaajalle.

26. LUKIVAIKEUDEN ILMENEMINEN AMMATTITYÖSSÄ
VAIKEUS
Opiskelijan ohjaamisen
vaikeus.
Luetun ymmärtämisen ja
kokonaisuuksien hahmottamisen vaikeus.
Pitkät kirjalliset tai suulliset
ohjeet ovat vaikeita ymmärtää
ja muistaa.
KEINOJA
Opiskelija itse kuvaa oppimisensa
vaikeutta.
Opiskelija itse kertoo millä tavoin hän
parhaiten oppii.
Oppimiseen ja ohjeiden lukemiseen
varataan enemmän aikaa.
Jos muiden tahdissa pysyminen vaikeaa,
laaditaan opiskelijalle oma aikataulu.
Työohjeet kirjoitetaan lyhyesti.
Voidaan käyttää kuvallisia ohjeita.
Ohjeet voidaan pilkkoa pienempiin
kokonaisuuksiin.

27. Työhön liittyvän tiedon hankkiminen
Itsenäisesti on hankalaa.
-tulos yleensä luettelo yksittäisistä
tiedoista
-opiskelijan on vaikea poimia oleellista tietoa
-asiakokonaisuus ei hahmotu
Sidotaan tiedon tarve käytännön
työhön: ”Jotta pääset eteenpäin
tässä asiassa, sinun täytyy tietää
tämä edellinen.”
Työn perustana olevan tiedon
siirtäminen ja soveltaminen käytännön työhön on vaikeaa.
Ymmärretään, että mm. lukivaikeukeus voi vaikuttaa oppimisympäristön
hahmottamiseen ja nopea oppimisympäristön vaihdos voi hidastaa tai
jopa vaikeuttaa oppimista.
Annetaan aikaa ja tukea opiskelijalle,
jotta hän omassa tahdissaan ehtii
omaksua uuden ympäristön.
Työpaikkaohjaajan tuki

28. MUISTILISTA
• lähde erilaisen oppijan vahvuuksista
• vältä kiiretilanteita
• luo avoin ja turvallinen ilmapiiri
• huomioi erilaiset oppimistyylit
• kannusta ja innosta
• pyri tekemään oppimisesta hauskaa ja mielekästä silloinkin kun
opetetaan vaikeita tai ei niin kiinnostavia aineita

29. • pyri havainnollistamaan mahdollisimman hyvin kaikki
• selitä ensin lyhyesti asia kokonaisuutena
• kertaa ja toista
• tarkista ymmärtäminen
• käytä vaihtelevia työtapoja
• kiinnitä huomiota kirjallisiin materiaaleihin, selkokielisyys
mukaan
• tue opiskelijan omaa vastuuta oppimisesta

30. • anna opiskelijalle mahdollisuus osoittaa tietonsa ja taitonsa eri
tavoin
• opeta oppimaan oppimisen taitoja, löydä oppimisen vahvuuksia
• anna riittävästi aikaa
• ja muista, sen minkä itkien oppii sen ilolla unohtaa
• sen minkä ilolla oppii sen ilolla muistaa

31. Yhtä lailla, kun on tuhat tapaa oppia, on myös tuhat tapaa
ohjata ja opettaa.
Kaikki ihmiset ovat erilaisia:
jokainen tarvitsee ohjausta;
jotkut enemmän ja erityistä ohjausta,
jotkut vähemmän.