Ce diaporama a bien été signalé.
Le téléchargement de votre SlideShare est en cours. ×

Vuorovaikutteinen viestinta johtamisen tukena

Publicité
Publicité
Publicité
Publicité
Publicité
Publicité
Publicité
Publicité
Publicité
Publicité
Publicité
Publicité
Chargement dans…3
×

Consultez-les par la suite

1 sur 85 Publicité

Plus De Contenu Connexe

Diaporamas pour vous (20)

Les utilisateurs ont également aimé (20)

Publicité

Similaire à Vuorovaikutteinen viestinta johtamisen tukena (20)

Publicité

Vuorovaikutteinen viestinta johtamisen tukena

  1. 1. VUOROVAIKUTTEINEN  VERKKOVIESTINTÄ   JOHTAMISEN  TUKENA 11.2.2011  Jarno  M.  Koponen
  2. 2. JUURI  NYT Keskustelua vuorovaikutteisesta viestinnästä ja johtajuudesta...
  3. 3. VERKOTTUNUT  MAAILMA,     MIELIKUVAYHTEISKUNTA  &  VIESTINNÄN   MURROS VERKKOVIESTINTÄ  &  SOSIAALINEN  MEDIA? UUDISTUVA  JOHTAJUUS  &  JOHTAMINEN MITÄ  VUOROVAIKUTTEINEN  VIESTINTÄ   MAHDOLLISTAA? VERKKOVIESTINTÄ  KÄYTÄNNÖSSÄ KESKUSTELUA  :)
  4. 4. VERKOTTUNUT  MAAILMA,   MIELIKUVAYHTEISKUNTA   &  VIESTINNÄN  MURROS
  5. 5. Vietämme  yhä  enemmän  aikaa  vuorovaikutteisissa   verkkoympäristöissä   Tietoverkoissa  tapahtuva  toiminta  on  arkipäivää   yhä  useammalle  ikään  katsomatta Lévy,  Castells,  Turkle,  Taylor,  Boyd:   Vuorovaikutteiset  verkkoympäristöt  ovat  sosiaalisen   todellisuuden  laajentuma
  6. 6. @ Digitaalisissa  ympäristöissä  jokaisesta  ilmaistusta   ja  tallennetusta  ajatuksesta  tai  toiminnasta  tulee   luonteeltaan  verkottunut  -­‐  globaalissa   mittakaavassa
  7. 7. Verkottunut  maailma:  ihmisten,  asioiden,   esineiden,  paikkojen  ja  tapahtumien  jatkuvasti   kehittyvä  verkosto   Verkottuneessa  maailmassa  fyysinen   “reaalitodellisuus”  ja  digitaalinen  kokemusavaruus   limittyvät  toisiinsa  ennen  näkemättömällä  tavalla
  8. 8. Yksilöt  ja  yhteisöt  vaikuttavat  konkreettisesti   toimintaympäristöjensä  ja  -­‐kulttuurien   kehittymiseen Yksilöt,  ryhmät  ja  yhteisöt  ratkaisevana   muutosvoimana Tiedon  ja  sisältöjen  yhteisöllinen  tuottaminen,   luominen,  julkaiseminen,  jakaminen,   muokkaaminen,  kuluttaminen,  arvioiminen  jne.
  9. 9. ! Viestintäkulttuuri  ja  -­‐ekosysteemi  on  murroksessa Viestintämallit,  -­‐kanavat,  -­‐prosessit  ja  toimijat
  10. 10. AVAINSANOJA Ihmislähtöisyys,  Monikeskeisyys,  Monikanavaisuus,   Avoimuus,  Läpinäkyvyys,  Vuorovaikutteisuus
  11. 11. Digitaalisuuden  myötä  tiedon  ja  sisältöjen   välittäminen,  julkaiseminen,  jakaminen  ja   muokkaaminen  on  tullut  entistä  helpommaksi   Tietoverkot  avautuvat  -­‐  tietoa  ei  voi  hallita  tai   ohjailla  keskitetysti Viestinnästä  ja  vaikuttamisesta  on  tullut   monikanavaista  ja  monikeskeistä
  12. 12. MIELIKUVAYHTEISKUNTA Elämme  mielikuvayhteiskunnassa Tiedon  määrän  kasvaessa  ja  viestintäkulttuurin   viihteellistyessä  mielikuvien  merkitys  korostuu Tarinoiden,  brändien  ja  näkyvyyden  merkitys   kasvaa
  13. 13. Organisaation  ja  instituution  brändi  (Marimekko,   Nokia,  Suomen  valtio,  Aalto-­‐yliopisto) Henkilöbrändi  (Tarja  Halonen,  Tanja  Karpela,  Barack   Obama,  Stephen  Elop,  Mikael  Jungner) Tietoisesti  rakennetut  mielikuviin  pohjautuvat   tarinat
  14. 14. Valokuvat:  http://www.flickr.com/photos/esrad/  ja  Hannes  Heikura  /  HS
  15. 15. EXTRAT http://www.ted.com/   http://my.barackobama.com/   http://the-­‐hub.net/  
  16. 16. Wikileaks.info
  17. 17.    YLE,  “Youtube-­‐sotilaat”  esittelevät  Puolustusvoimia
  18. 18. Mielikuvat  luodaan  tarinoiden  avulla Verkkoviestintä  tarjoaa  ennen  näkemättömän   mahdollisuuden  vuorovaikutteiseen   tarinankerrontaan Vuorovaikutteisissa  ympäristöissä  syntyy  uusia   tarinankerronnan  muotoja  ja  prosesseja
  19. 19. VERKKOVIESTINTÄ  &  SOSIAALINEN  MEDIA?
  20. 20. Verkkoympäristöt  ovat  alusta  asti  olleet  luonteeltaan   sosiaalisia  -­‐  ne  tarkoitettu  yhteydenpitoa  ja  tiedon   välittämistä  varten Sosiaalinen  media  on  brändätty  käsite  &  todellinen  ilmiö Sosiaalisessa  mediassa  on  kyse  verkkoympäristöjen   sosiaalisen  ulottuvuuden  vahvistumisesta   Uusien  vuorovaikutteisuuden  muotojen  ja  -­‐tekniikoiden   syntyminen
  21. 21. ! Sosiaalinen  media  ei  ole  yksittäinen  digitaalinen   palvelu,  ympäristö  tai  internet-­‐sovellus Sosiaalinen  media  on  jatkuvasti  kehittyvä  ja  uusia   muotoja  saava  vuorovaikutteisen  olemassaolon  ja   viestinnän  prosessi,  joka  voidaan  tuoda  osaksi   mitä  tahansa  olemassa  olevaa  toimintaa  
  22. 22. Yhteydenpito,  olemassaolevien  verkostojen   vaaliminen  ja  uusien  yhteyksien  luominen  ja   ylläpitäminen Sisältöjen  ja  tiedon  yhteisöllinen  tuottaminen,   luominen,  julkaiseminen,  jakaminen,   muokkaaminen,  kuluttaminen,  arvioiminen  jne. Verkkoympäristöt  ja  sisällöt  ovat  aktiivisia   vuorovaikutteisia  prosesseja,  eivät  staattisia   yksiköitä
  23. 23. Sosiaalinen  media  rakentuu  dialogisista  ja   verkottuneista,  jatkuvasti  kehittyvistä   tarinaverkostoista  (yksilöt,  ryhmät,  yhteisöt,   organisaatiot) Tarinat  muodostuvat  mikroilmentymistä  ja   mikrotarinoista  mm.  statuspäivityksistä,  videoista,   kommenteista,  valokuvista,  blogikirjoituksista  ja   mikroblogi-­‐kirjoituksista
  24. 24. Me  tahdomme  liittää  oman  tarinamme  toisiin,   itsemme  kannalta  mielekkäisiin,  vetovoimaisiin  ja   kiinnostaviin  tarinoihin   Sosiaalisessa  mediassa  tämä  on  helppoa  (esim.   Facebookin  ja  muiden  järjestelmien  Like-­‐toiminto,   ryhmät  ja  keskustelut,  kommentointi,  Twitterin   Follow-­‐toiminto  ja  RT  jne.)  
  25. 25. Tarina  +  Verkosto  =  Tarinaverkosto Sosiaalisessa  mediassa  tarinat  luodaan  ja  kerrotaan   yhdessä
  26. 26. Yhteisöllisyys  ja  kommunikaatio  vaativat  ihmisten   läsnäoloa  -­‐  aktiivisuutta  sekä  yksilö-­‐  että   ryhmätasolla Kuunteleva  aktiivinen  läsnäolo  ja  mahdollistava   vuoropuhelu  korostuu
  27. 27. Oikeat  kysymykset  ovat  sosiaalisen  median   ympäristöissä  useimmiten  täydellisiä  vastauksia   tärkeämpiä Rohkeus    ilmaista  keskeneräisiä  ajatuksia,   suunnitelmia  ja  ideoita  avaa  keskustelua  ja   kannustaa  osallistumaan
  28. 28. SOSIAALISEN  MEDIAN  YMPÄRISTÖJÄ Yhteisölliset  verkostopalvelut Linkkien  ja  sisällön  jakopalvelut Pikaviestintäpalvelut Blogipalvelut Mikroblogipalvelut   Wiki-­‐  ja  yhteistyöpalvelut   Media-­‐  ja  sisältöpalvelut
  29. 29. Julkiset  ja  avoimet Esim.  Suomi24,  Facebook,  LinkedIn,  Digg,  Skype,  Blogilista,  Posterous,   Twitter,  Qaiku,  Wikipedia,  Youtube,  Flickr,  Slideshare,  Quora,  Second  life...
  30. 30. Toimijakohtaiset  ja  suljetut Wiki-­‐tyyppiset  työskentely-­‐ympäristöt  (Twiki,  Openwiki,   SocialText,  Google  Docs) Profiilipohjaiset,  reaaliaikaiset  yhteistyö  -­‐ympäristöt,   projektinhallintatyökalut  jne.  (Basecamp,  Campfire,   Xmind,  Creately) 3D-­‐ympäristöt/virtuaalimaailmat,  jotka  yhdistelevät  eri   yhteistyö-­‐alustojen  ja  -­‐ympäristöjen  piirteitä  (I-­‐maginer,   Proton  media,  Tixeo)
  31. 31. ESIMERKKEJÄ Wiki-­‐tyyppiset  työskentely-­‐ympäristöt  (Google  Docs)   dokumentointiin  ja  materiaalien  yhteiseen  työstämiseen Blogi  oman  agendan  esiin  tuomiseksi,  näkökulmien   avaamiseksi  ja  keskustelun  herättämiseksi Facebook  ja  Twitter  auttavat  osallistumaan  keskusteluun   ja  pitämään  yhteyttä  ajasta  ja  paikasta  riippumatta LinkedIn  rekrytoinnin  apuna Skype  etätyön  välineenä
  32. 32. ! Iso  työkalupakki,  valinnan  varaa  on  huimasti Viestinnän,  työprosessien  ja  johtamisen  kannalta  on   tärkeä  pohtia,  mitkä  ympäristöt  ja  palvelut  palvelevat   parhaiten  omaa  ydintoimintaa  ja  sen  kehittämistä
  33. 33. UUDISTUVA  JOHTAJUUS  JA  JOHTAMINEN  
  34. 34. NYT
  35. 35. ! Nykyjohtaja  ei  ole  (tai  tule  olla)  muuttumaton,   hierarkiaan  perustuvan  arvovaltansa  jähmettämä   ikiaikainen  figuuri  tammipöytänsä  takana... ...vaan  moniulotteinen  persoona,  joka  elää,  kokee,   tekee  virheitä,  oppii,  osallistuu,  uudistuu  ja  inspiroi.
  36. 36. Johtaja(kin)  on  ihminen
  37. 37. Työyhteisö  on  orgaaninen  kokonaisuus  -­‐  prosessi,  jossa   sattuu  ja  tapahtuu  jatkuvasti  niin  makro-­‐  kuin   mikrotasolla   Organisaation  toiminnan  ja  toimintaedellytysten   perspektiivi  on  laajentunut  esim.  ympäristövaikutukset,   arvot  jne.
  38. 38. The  mark  of  a  well  educated  person  is  not  necessarily  in   knowing  all  the  answers,  but  in  knowing  where  to  find  them.   -­‐Douglas  Everett
  39. 39. ? Mitä  hyötyä  on  vuorovaikutteisuudesta?
  40. 40. Johtajuus  ja  johtaminen  moniulotteisena   kehitysprosessina,  jota  voidaan  jalostaa  ja   edesauttaa  henkilökohtaisten  ja  jaettujen  tarinoiden   kautta Raymond  T.  Sparrowe  (2005)  
  41. 41. Johtajuuden  ja  oman  äänen  löytäminen  aktiivisen  ja   avoimen  vuoropuhelun  avulla  -­‐  keskustelun  kautta   syntyvä  moniäänisyys  voimavarana Kouzes  ja  Pozner  (2002)  
  42. 42. Luottamukseen  ja  vuorovaikutteisuuteen  perustuva   johtajuus,  joka  rakentuu  molemminpuoliseen   kunnioitukseen  perustuvan  ammatillisen  suhteen   pohjalta Suhde  syntyy  ja  rakentuu  ajan  myötä  käydyn   vuoropuhelun  ja  sen  kautta  löydettyjen  yhteisten   näkökulmien,  päämäärien  ja  arvopohjan  kautta   Heckscher  &  Adler  (2005)
  43. 43. Vuorovaikutteisen  ja  avoimen  kuuntelemisen  ja   läsnäolon  kautta  johtaja  kykenee  aistimaan   työyhteisössä  vallitsevia  asenteita,  tunnelmia  ja   mielialoja  yksilö-­‐  ja  ryhmätasolla
  44. 44. Johtajuuden  ja  johtamisen  kehittämisen  kannalta  on   merkityksellistä  reflektoida  aktiivisesti  ja  arvioida   kriittisesti  tehtyjä  päätöksiä  -­‐  niin  itsenäisesti  kuin   yhteisöllisesti
  45. 45. UUDISTUVA  JOHTAJUUS Vuorovaikutteinen  yhteisöjohtaminen:  avoin   vuoropuhelu  ja  ennakoiva  mahdollistaminen Muutosjohtaminen:  jatkuvat  sisäiset  ja  ulkoiset   mikro-­‐  ja  makrotason  muutokset,  strateginen   ketteryys   Tietojohtaminen:  Kasvavan  tietomäärän   suodattaminen  ja  soveltaminen,  jaettu  osaaminen  
  46. 46. ! Avainsanoina:  Ihmislähtöisyys,  Monikeskeisyys,   Monikanavaisuus,  Avoimuus,  Läpinäkyvyys,   Vuorovaikutteisuus
  47. 47. MITÄ  VUOROVAIKUTTEINEN   VERKKOVIESTINTÄ  MAHDOLLISTAA?
  48. 48. Yhteisölliset  verkkoympäristöt  ja  sosiaalinen  media   vaikuttavat  nyt  ja  tulevaisuudessa  yhä  enemmän   johtamisen  arkeen,  toimintamalleihin  ja  käytäntöihin   sekä  laajemmin  organisaatioiden  ja  työyhteisöjen   viestintään
  49. 49. Sosiaalisen  median  hyötykäyttöön  ja  sen  tarjoamiin   uusiin  viestintäväyliin  suhtaudutaan  vielä  epäilevästi   suomalaisten  organisaatioiden  johtoportaassa Samaan  aikaan  tutkimukset  ovat  osoittaneet,  että   mahdollistava  vuorovaikutteinen  viestintäkulttuuri   on  yhä  merkittävämmässä  roolissa  organisaation   menestystä  ja  kehitystä  ajatellen
  50. 50. Vuorovaikutteisten  verkkoympäristöjen   hyödyntäminen  johtamisessa  sekä  organisaation   sisäisessä  ja  ulkoisessa  viestinnässä  on  riippuvainen   niiden  tarjoamien  mahdollisuuksien  ja  hyötyjen   tiedostamisesta  ja  tunnistamisesta
  51. 51. ? Mitä  hyötyä  on  vuorovaikutteisesta  verkkoviestinnästä?   Millä  toimijalla  tai  organisaatiolla  on  varaa  jättäytyä   itseään  koskevan  vuoropuhelun  tai  toiminnan   ulkopuolelle?
  52. 52. Verkkoympäristöjen  kehittymisen  myötä  viestintää  ja   tiedon  leviämistä  ei  voi  hallita  keskitetysti Tuntematon  pelottaa... ...  kuinka  hallita  hallitsematonta.
  53. 53. Missä  sosiaalisen  median  ympäristöissä  on  syytä  olla   aktiivinen? Millainen  osallistuminen  ja  viestintä  on  minun  tai   organisaationi  kannaltani  tärkeää  ja  olennaista?   Missä  ja  mihin  on  järkevää  ja  hyödyllistä  reagoida?  
  54. 54. JOHTAJUUS    TARINANA Sosiaalisessa  mediassa  osallistumalla    johtajuudesta   ja  johtamisesta  voidaan  luoda  vuorovaikutteinen   tarina,  johon  kanssatekijät  voivat  osallistua,   vaikuttaa,  samaistua  ja  sitoutua  
  55. 55. Sosiaalisen  median  väylät  ja  vuorovaikutteinen   viestintä  mahdollistavat  uusia  tarinankerronnan,   kuuntelemisen,  läsnäolon  ja  osallistumisen  tapoja   sekä  tekniikoita Voimavara  ja  työkalu  arkipäivän  johtamiseen
  56. 56. Viestit,  ajatukset  ja  ideat  tulevat  uudella  tavalla   osaksi  ihmisten  arkea,  ajatusmaailmaa  ja  toimintaa
  57. 57. http://fillarikanava.hel.fi/   http://www.nopolanews.fi   http://www.nacka.se
  58. 58. TARINAT  SOSIAALISESSA  MEDIASSA ...  antavat  johdolle  ja  johtajalle  mahdollisuuden   omien  näkökulmien  esiintuomiseen  ja  avaamiseen  ja   samaan  aikaan  omien  toimien  perustelemiseen,   arvioimiseen  ja  kehittämiseen Johtajuus  ( ja  johtaminen)  näyttäytyy  jaettujen   tarinoiden  kautta  dynaamisena  prosessina,  jossa   jokainen  toimija  on  jatkuvassa  muutoksen  tilassa  -­‐   myös  johtaja  itse  
  59. 59. Vuorovaikutteisen  viestinnän  kautta  arvot  ja  yhdessä   sovitut  päämäärät  tulevat  osaksi  jokapäiväistä   tekemistä  ja  toimimista   Jaetun  tarinan  kautta  tuetaan  keskustelun  avauksia   ja  moniäänisyyttä Mahdollistaa  strategisten  päätösten  käytännön   vaikutusten  seuraamisen
  60. 60. Uudet  digitaaliset  sovellukset  ja  sosiaalisen  median   ympäristöt  tarjoavat  entistä  tehokkaampia  keinoja   hyödyllisen  tiedon  löytämiseen Työyhteisössa  oleva,  jatkuvasti  kumuloituva  tieto   tulee  näkyvämmäksi  ja  tavoitettavammaksi Apujoukot,  asiantuntijat,  tekijät,  näkijät  ja  johtajat   ovat  entistä  lähempänä  -­‐  läsnä  ja  tavoitettavissa  
  61. 61. ESIMERKKEJÄ Toiminnan  vaikutusten  ja  seurausten  havainnointi   (yksilö-­‐/ryhmätaso,  sisäinen/ulkoinen) Tehokas  ideoiden  arvioiminen  ja  iterointi Tiedonhankinta  ja  muokkaaminen  yhteisölliseksi  ja   avoimeksi Osaamis-­‐  ja  tietopääoma  esille  ja  saavutettavaksi
  62. 62. ! Aito  vuorovaikutteisuus  perustuu  tavoitettavuuteen   ja  kuuntelemisen  kulttuuriin.  Tärkeintä  on  osoittaa   olevansa  tarvittaessa  tavoitettavissa. Kommunikaatioväylän  avaaminen  ja   moniäänisyyden  konkretisoiminen  voi  nykyään  olla   yhden  klikkauksen  tai  "status-­‐päivityksen"  päässä
  63. 63. :( :) Kriittinenkin  palaute  voidaan  kääntää  organisaation   parhaaksi  oikean  reagoinnin  avulla  
  64. 64. ! Digitaaliset  sovellukset,  vuorovaikutteiset  ympäristöt   tai  uudet  viestintämuodot  eivät  itsessään  tuota   muutosta Muutoksen  mahdollistavat  ja  tekevät  ihmiset
  65. 65. VUOROVAIKUTTEINEN  VIESTINTÄ   KÄYTÄNNÖSSÄ
  66. 66. Vuorovaikutteisten  viestintäkanavien   haltuunottaminen  ja  ymmärtäminen  vaatii   pitkäjänteistä  työtä,  asianmukaisia  resursseja  ja   tulevaisuuteen  suuntaavaa  ajattelua   1.  Tiedostaminen  ja  tunnistaminen 2.  Sovellukset  ja  käyttötavat 3.  Läsnäolo  ja  aktiivisuus
  67. 67. On  tärkeää  määrittää  selvästi  mihin  ja  miten   sosiaalisia  mediaympäristöjä  käytetään  -­‐  päämäärien   ja  tavoitteiden  asettaminen Tämä  helpottaa  niin  osallistumista,   sisällöntuottantoa  kuin  resurssien  kohdentamista   sekä  linjausten  ja  ohjeistuksen  laatimista
  68. 68. Blogit:  tiedon  jakaminen,  taustoitus,  mielipiteet  ja  näkemykset,   asiantuntijuus,  keskustelun  herättäminen  ja  verkostoituminen Facebook:  verkottuminen,  vuorovaikutteinen  läsnäolo,  yhteydenpito,   tiedottaminen Twitter:  verkottuminen,  tiedon  jakaminen,  markkinointi,   vuorovaikutteinen  läsnäolo LinkedIn:  ammatillisesti  orientoitunut  verkottuminen,   vuorovaikutteinen  läsnäolo,  yhteydenpito,  tiedottaminen Slideshare  (presentaatioiden  jakaminen),  Flickr  (valokuvien   jakaminen),  Second  Life,  Habbo  (virtuaalimaailmat)...
  69. 69. VUOROVAIKUTTEISUUS  VIESTINNÄSSÄ
  70. 70. ! Kaikkialla  ei  tarvitse  olla...  maalaisjärki  auttaa.
  71. 71. Julkinen  minä  vs.  Yksityinen  minä
  72. 72. VERKKOIDENTITEETTI Nimi  (käyttäjänimi,  domain-­‐nimi,  blogin  nimi  jne.) Rooli  (millaisena  näyttäytyy  muille,  kuinka  toimii) Ympäristöt  (Facebook,  LinkedIn,  Youtube,  oma  blogi) Sisällöt  (päivitykset,  videot,  valokuvat,  kirjoitukset  jne.) Läsnäolo  ja  aktiivisuus  (mitä,  missä,  milloin,  miten,  kenelle) Verkosto  (määrittää  yksilön  identiteettiä,  näkyvät  verkostot)
  73. 73. HENKILÖBRÄNDI Toimijalla/yksilöllä  voi  olla  useita  erilaisia   verkkoidentiteettejä Eri  roolit  ja  vuorovaikuttamisen  tavat  eri  ympäristöissä,   erilainen  tapa  viestiä Rooli  +  Tyyli  +  Toiminta  +  Vuorovaikutus  +Verkostot  =   Henkilöbrändi Henkilöbrändiä  voidaan  luoda  aktiivisesti  digimediassa   (esim.  Mikael  Jungner,  Jenni  Vartiainen,  Jyrki  Kasvi)
  74. 74. Minä  ja  identiteetti  ilmenee  verkossa   henkilökohtaisina  ja  jaettuina  mikroilmentyminä  ja   tarinoina  sekä  niiden  tulkintoina On  syytä  olla  tietoinen  milloin  toiminta  liittyy   työasioihin,  milloin  on  esillä  yksityishenkilönä...   Toisaalta  rajanveto  elämänpiirien  välillä  on   sosiaalisissa  verkkoympäristöissä  vaikeaa
  75. 75. Organisaatio  ja  työyhteisö  ei  sijaitse  yhdessä   paikassa  -­‐  se  tulee  esille  ja  viestii  jokaisen  jäsenensä   ja  sidosryhmänsä  kautta Sosiaalisessa  mediassa  sisäisestä  viestinnästä  tulee   ulkoista  viestinää Työyhteisön  kaikkien  jäsenien  näkyvä  viestintä  on   osa  organisaation  viestintää
  76. 76. Verkkoviestintään  liittyy  vastuuta  sekä  sisällön   laadun  että  toiminnan  aktiivisuuden  ja  jatkuvuuden   kannalta Työhön  liittyvästä  osallistumisesta  ja   vuorovaikuttamisesta  tulee  tehdä  osa  jokapäiväistä   tai  -­‐viikkoista  työrutiinia   Vuorovaikutteinen  viestintä  sisältää  mahdollisuuden   moniäänisyyteen  -­‐  mutta  se  on  realisoitava   käytännön  tekemisen  kautta  
  77. 77. Läsnäolo  ja  vuorovaikutus  uusissa  digitaalisissa   viestintäympäristöissä  ei  ole  kampanja.  Se  on   olemisen  ja  vaikuttamisen  tapa. Organisaation  ja  yhteisön  omalla  äänellä  on  yhä   enemmän  merkitystä  nyt  ja  tulevaisuudessa   Toimivaa,  aidosti  vuorovaikutteista  viestintää  ei   voida  kehittää  ulkoistetulla  kampanjamallilla
  78. 78. Aito  vuorovaikutteisuus  lähtee  asenteesta  ja  siirtyy   tekemiseen.  Samalla  se  vaatii  omistautumista  ja   resursseja.
  79. 79. SOSIAALINEN  MEDIA  HALTUUN Askel  kerrallaan  -­‐  tutustuminen  ja  kokeilu Medialukutaidon  jatkuva  kehittäminen Selkeät  päämäärät  ja  tavoitteet  -­‐  strategia Sopivat  sovellukset  ja  käyttötavat Ohjeistus  ja  avoin  keskustelu  organisaation  sisällä  sosiaalista   mediaa  koskien Sosiaalisen  median  koulutus
  80. 80. Verkostot  +  Vuoropuhelu  +  Osallistuminen  +  Luottamus  =   Yhteisöllisyys  +  Toiminta
  81. 81. KIITOS! Ajatuksia,  ideoita,  kysymyksiä  tai  kommentteja? jarno.koponen@lasipalatsi.fi www.jarnokoponen.net twitter.com/ilparone +358  40  5797010

×