Suomen historia 1809 1981

1. Suomen autonomia ja Venäjä Kevät 2010, kappale I ( 10 – 36)

2. Suomen historian aikajana ennen itsenäistymistä Ruotsi – Suomi (1152 – 1809) Suomen suuriruhtinas kunta 1809 - 1917 kristinusko Säädyt; erot Isot sodat verot Keskeinen kysymys; Miten Suomi muuttui kehittyi Venäjän alai- suudessa ruotsalaisuus

3. Suomen rajat ennen autonomiaa

4. Miten Suomi muuttui 1800-luvulla? <ul><li>Taloudellisesti köyhä kehitysmaa ; 90 % väestöstä sai niukan toimeentulonsa maanviljelystä </li></ul><ul><li>Väkiluku kasvoi voimakkaasti 1 miljoonasta 3 miljoonaan </li></ul><ul><li>Takapajuisuus näkyi ; tiestö, keskiaikaiset säädyt, koululaitos alkeellinen </li></ul><ul><li>Sotarasitukset vähenivät olennaisesti( ei yleistä asevelvollisuusarmeijaa) </li></ul><ul><li>Ristiriidat suomenkielisen ja ruotsinkielisen väestön välillä( rahvas – herrat) </li></ul>Hämeenlinna 1900-l alussa

5. Suomen väestö 1800 – 2000 <ul><li>Mitä päätelmiä Suomen väestönkasvusta voit tehdä? </li></ul><ul><li>Milloin kaupunkilaisia on enemmän kuin maaseudulla eläviä? </li></ul>

6. Suomalaiset ja elinkeinot <ul><li>Mitkä elinkeinot (ammatit) yleistyneet Suomessa II MS :n </li></ul><ul><li>jälkeen? </li></ul><ul><li>2. Mikä oli maatalouden osuus vuonna 1900 ja mikä se oli </li></ul><ul><li>Sata vuotta myöhemmin? </li></ul>

7. Miten Suomi liitettiin osaksi Venäjää 1808 – 1809 ? <ul><li>Taustalla Napoleonin yritys kukistaa Englanti </li></ul><ul><li>a) merisaarto </li></ul><ul><li>b) mannermaasulkemus 1807 </li></ul><ul><li>Ruotsi ei suostunut merisaartoon </li></ul><ul><li>= > Venäjän tehtävänä painostaa Ruotsi tarvittaessa sodalla </li></ul>Tsaari Aleksanteri I ( 1802- 1825)

8. Miten Suomen sota eteni 1808 – 1809? <ul><li>Venäjä hyökkäsi ilman sodanjulistusta </li></ul><ul><li>Joukot tasavahvat ( n. 25 000 miestä) </li></ul><ul><li>Suomalaisilla vetäytymistaktiikka </li></ul><ul><li>Suomenlinnan antautuminen( 5/1808) ratkaiseva </li></ul><ul><li>Sissisota Savossa ja Pohjanmaalla </li></ul><ul><li>Haminan rauha ; Tornionjoki </li></ul><ul><li>rajajoeksi </li></ul>Suomen sodan kevät 1808

9. Oppikirjatehtävä : Vänriikki Ståhlin tarinat <ul><li>Mihin historialliseen tapahtumaan VS tarinat liittyvät? </li></ul><ul><li>Mikä yhdisti Döbelniä ja Sandelsia? </li></ul><ul><li>Millaisen kuva teos antaa suomalaisesta sotilaasta? Arvio sitä, millainen kuva suomalaisesta sotilaasta on tällä hetkellä ja mihin tämä kuva perustuu ? </li></ul>

10. Mitä Porvoossa 1809 tapahtui? <ul><li>A I ; hallitsijavakuutus </li></ul><ul><li>Luterilainen uskonto, sääty-yhteiskuntaa ei muutettu </li></ul><ul><li>Suomen suuriruhtinas; autonomia </li></ul><ul><li>Säädyt uskollisuudenvala </li></ul><ul><li>- Suomalaiset uuden hallitsijan alamaisia </li></ul><ul><li>Porvoon merkitys </li></ul><ul><li>Suomi erillinen osa Venäjää </li></ul><ul><li>- ”Puoleksi itsenäinen” </li></ul><ul><li>ME ALEXANDER I., </li></ul><ul><li>Jumalan Armosta, </li></ul><ul><li>Kejsari ja Itsevaldias yli koko Ryssänmaan </li></ul><ul><li>etc. etc. etc. </li></ul><ul><li>Suuri Ruhtinas Suomen maasa </li></ul><ul><li>etc. etc. </li></ul><ul><li>Teemme tiettäväxi: Että sitte kuin ME Sen Korkeim- man edeskatsomisesta olemma ottaneet Suuren Ruhtinan maan Suomen hallituxemme ala, olemma ME tämän kautta tahtoneet vahvistaa ja kiinittää Maasa olevan Christillisen Opin ja perustuslait niin myös niitä vapauxia ja oikeuxia, kuin kukin Sääty nimitetysä Suuresa Ruhtinan maasa erinomattain, ja kaikki sen Asuvaiset yhteisesti, niin yl- häiset kuin alhaiset tähän saakka Constitutionin eli säättä- misen jälkeen ovat nautinneet; Lupaamme myös pitää kaikkia niitä etuja ja asetuxia vahvana ja järkähtämättä- mänä heidän täydellisesti voimasansa. Suuremmaxi vis- seydexi olemma ME tämän Vakutus-Kirjan MEIDÄN omalla kädellämme ala kirjoittaneet. Annettu Borgåsa sinä 15/27* päi- vänä Maalis-Kuusa 1809. </li></ul><ul><li>Pääkirja on korkiammasti omalla kädellä allekirjoitetu </li></ul>

11. Millainen Suomen suuriruhtinaskunta oli ? S. 23 – 27 hallinto talous Muita seikkoja kulttuurielämä AUTONOMIA

12. Aineisto on vapaasti muokattavissa. Sen jakaminen eteenpäin on kielletty. UUSI Luku Arki jatkuu keisarikunnassa, s. 22–30 Vanha 24 – 36 Autonomian ajan alun arki

13. Miten sääty-yhteiskunta näkyi? <ul><li>Suomi sääty-yhteiskunta </li></ul><ul><li>Säätyjärjestelmää ylläpitivät: laki, kirkko ja ajan tieteelliset käsitykset </li></ul><ul><li>säädyllä oikeudet ja velvollisuudet (privilegiot) </li></ul><ul><li>tärkein privilegioit: lakien säätäminen valtiopäivillä </li></ul><ul><li>AATELISTO </li></ul><ul><li>upseereina, virkamiehenä </li></ul><ul><li>verovapaus, yksinoikeus korkeimpiin virkoihin </li></ul><ul><li>PAPISTO </li></ul><ul><li>rukoilu esivallan puolesta, opetus ja hallinnolliset tehtävät </li></ul><ul><li>verovapaus, verotusoikeus </li></ul><ul><li>PORVARISTO </li></ul><ul><li>yksinoikeus kauppaan ja käsityöhön </li></ul><ul><li>raadit ja ammattikunnat </li></ul><ul><li>TALONPOJAT </li></ul><ul><li>maataloustyö ja verojen maksaminen </li></ul><ul><li>paikallishallinnon tehtävät (esim. käräjät) </li></ul><ul><li>omistusoikeus maahan </li></ul>

14. Miten eriarvoisuus näkyi Suomessa? <ul><li>Katkelmia Lutherin ”Huoneentaulusta ”: </li></ul><ul><li>ALAMAISTEN VELVOLLISUUDET ESIVALTAA KOHTAAN </li></ul><ul><li>” Jokainen olkoon alamainen sille esivallalle, jonka vallan alla hän on. Sillä ei ole esivaltaa muutoin kuin Jumalalta – – Sen tähden te verojakin maksatte – – .” </li></ul><ul><li>alamaisajattelu : siveellisyys, nöyryys </li></ul><ul><li>ylempisäätyiset: pukeutuminen ja käyttyämiseen puuttuminen </li></ul><ul><li>kirkossa istuttiin arvojärjestyksessä </li></ul><ul><li>Pitäjän nimismies, kirkkoherra ja seurakunnan sexmannit valvoivat oikeaa käytöstä </li></ul>

15. Aviovaimoille <ul><li>” Te vaimot, olkaa alamaisia miehillenne; niin oli Saara kuuliainen Aabrahamille, kutsuen häntä herraksi – –” </li></ul>

16. Nainen miehen holhouksessa <ul><li>KATKELMIA 1800-LUVUN ALUN OIKEUSTIETEEN LUENNOSTA: </li></ul><ul><li>Holhottavina laki määrää olemaan yleensä kaikki, jotka henkisen heikkouden takia eivät kykene hallitsemaan itseään ja omaisuuttaan. Sellaisiksi edellyttävät valtionlait alaikäiset miespuoliset henkilöt eli ne, jotka eivät ole täyttäneet 21 vuotta. Lisäksi naimattomat naiset, joihin nähden siis ei myöskään kiinnitetä huomiota ikään. Sillä se on hauras sukupuoli. Nainen on oikullinen ja epävakainen. Helposti hän antaa pettää itsensä, jos yö, rakkaus ja viini päästävät hänen halunsa valloilleen. </li></ul><ul><li>Mies on perheen pää. Sen vuoksi hänelle kuuluu oikeus ohjata kaikkien perheeseen kuuluvien toimia avioliiton tarkoituksen saavuttamiseksi. Myöskin naissukupuolen heikkous ja naisille ominainen arvostelukyvyn horjuvaisuus ja tietämättömyys oikeudellisista kysymyksistä näyttävät vaativan, että he ovat edusmiehisyyden (edustaa vaimoa oikeudessa ja hallita vaimon omaisuutta) alaisia… Ja vaikka miehen velvollisuus on kohdella vaimoaan säädyllisesti ja antaa anteeksi lievät rikkomukset, ei häneltä ole kuritus kokonaan kielletty. Tämän johdosta ei voida nostaa syytettä paitsi haavoista ja mustelmista, jotka on aiheutettu vanhasta vihasta, juovuksissa tai toisen naisen vuoksi. (Kansakunnan historia 4, s. 514–515) </li></ul>Miten lainsäädäntö ja arvot ovat muuttuneet nykypäivään mennessä?

17. Miten lapsia kasvatettiin? <ul><li>” Lapset, olkaa vanhemmillenne kuuliaiset Herrassa, sillä se on oikein – –.” </li></ul><ul><li>Perheenisät vastuussa lastensa käytöksestä </li></ul><ul><li>Lasten piti lainkin mukaan noudattaa vanhempiensa tahtoa ja kohdella heitä kunnioittavasti </li></ul><ul><li>Vanhemmilla kuritusoikeus </li></ul><ul><li>Lapsia ei kuitenkaan saanut pakottaa avioliittoon, vaan suostumuksen piti olla aito </li></ul>Lue sivun 27 teemateksti ja vertaa sääty-yhteiskunnan ja nykypäivän nuorten elämää.

18. Miten väkivalta näkyi 1800-luvun lopun Suomessa? <ul><li>1. Mitä häjyt olivat? </li></ul><ul><li>2. Miten puukko junkkarit toimivat? </li></ul><ul><li>3. Ketkä kuuluisia puukkojunkkareita? </li></ul><ul><li>4. Ketä Isotalo ja Rannanjärvi olivat ? </li></ul>

19. Millaista valtaa isännällä oli? <ul><li>” Palvelijat, olkaa kuuliaiset maallisille isännillenne, pelossa ja vavistuksessa; sydämenne yksinkertaisuudessa, niin kuin Kristukselle – –.” </li></ul><ul><li>Isännän odotettiin lukevan talouden jäsenille Lutherin katekismuksen ”Huoneentaulun” joka sunnuntai </li></ul><ul><li>Palvelijoiden fyysinen kurittaminen sallittua, kunhan siitä ei aiheutunut pysyviä vammoja </li></ul>

20. Säädytöntä käytöstä <ul><li>” Vaatteilla ja ajokaluilla semminkin öyhätään. Vaimoihmisillä on silkki silkin päällä, kultasormuksia ja muita hempuja, miten kullakin on voimaa ja varallisuutta .” </li></ul><ul><li>Katkelma Suomettaren 1851 julkaisemasta senaattori Yrjö Koskisen Hämeenkyrön talonpoikia koskevasta kirjeestä </li></ul><ul><li>” Reppurilta ostamillaan rääpäleillä uljaasti vaatetettuina tytöt eivät enää huoli muista sulhasista, paitsi niistä, jotka kantavat vapriikkiverkaa (tehdastekoista villakangasta ) ja joilla pitää oleman hyvä hevonen, muhkeat kääsit (kaksipyöräiset vaunut), kultakello taskussa, hopeapislainen syöskumipiippu (hopealla koristeltu meripihkapiippu) hampaissa, vähintäänkin 100 ruplaa maksavat kihlat; miehestä ei sitten ole enää lukua, on mikä hyvänsä.” </li></ul><ul><li>Suomettaressa julkaistu kirje vuodelta 1857 </li></ul><ul><li>” Miksi ei saisi, jos varansa sitä kannattaa, käydä siisteissä vaatteissa, ajaa kieseissä ja asua hyvästi rakennetuissa huoneissa.” </li></ul><ul><li>Katkelma Vihtiläisen isännän vastauksesta vihtiläisiä talonpoikia koskeviin lehtikirjoituksiin </li></ul>Mitä oheiset dokumentit kertovat 1800-luvun sääty-yhteiskunnasta?

21. Ketkä eivät kuuluneet sääty-yhteiskuntaan? <ul><li>Muu säätyläistö kaupungeissa </li></ul><ul><li>virkamiehiä, lääkäreitä, lakimiehiä ja yrittäjiä . </li></ul><ul><li>taloudellinen toimeentulo vakaata, mutta heillä ei ollut laillista poliittista asemaa. </li></ul><ul><li>Maaton köyhälistö </li></ul><ul><li>talonpoikien lapsista maattomia köyhiä </li></ul><ul><li>Tilattomien joukkoon kuului palvelijoita ( rengit, piiat), aputyövoimaa (muonarengit, mäkitupalaiset, loiset) sekä irtolaisia. </li></ul><ul><li>Torpparit olivat vuokraviljelijöitä, joiden oikeudellinen asema oli heikko </li></ul>Helsinki vuonna 1820.

22. Miten Venäjään suhtauduttiin? <ul><li>Venäjän hallitus ja suomalaiset virkamiehet suosivat suomen kielen ja kulttuurin tutkimusta vastapainoksi ruotsalaiselle vaikutukselle </li></ul><ul><li>Yliopistopiirit innostuivat ajan kansallisromanttisista ihanteista (Turun romantiikka). </li></ul><ul><li>Kalevala, Vänrikki Stoolin tarinat </li></ul><ul><li>Lauantai-seura, Suomalaisen kirjallisuuden seura, Flora et Fauna Fennica -seura </li></ul><ul><li>Turun Wiikko-Sanomat, Saima, Åbo Morgonblad </li></ul><ul><li>Viranomaiset vahtivat tarkoin, ettei toiminta muuttunut poliittisesti vaaralliseksi nationalismiksi. </li></ul>Elias Lönnrot ja Flora et Fauna Fennica -seuran julkaisu.

23. Empire eli keisarityyli <ul><li>Uusklassiset antiikin tyyli-ihanteet kulkeutuivat Suomeen jo Ruotsin vallan aikana ns. kustavilaisena tyylinä. </li></ul><ul><li>Empire-tyylillä tarkoitetaan Napoleonin aikana muotiin tullutta uusklassismia, joka kukoisti Euroopassa 1800-luvun puoliväliin saakka. </li></ul><ul><li>Suomi sai vaikutteita Pietarista, mikä näkyy esimerkiksi Helsingin Senaatintorin arkkitehtuurissa. </li></ul>

24. Biedermaier <ul><li>Biedermeier-tyyli oli empiren muunnos, jossa pyrittiin käytännöllisyyteen ja edullisuuteen. </li></ul><ul><li>Yksinkertaisemmat ja halvemmat ratkaisut vetosivat porvariston makuun. </li></ul><ul><li>Tyyli levisi Suomeen Saksasta. </li></ul>Näyttelykatalogista Biedermeier. Die Erfindung der Einfachheit.

25. Talonpoikaiskulttuuri <ul><li>Talonpojat omaksuivat vaikutteita kansainvälisistä tyylisuunnista ja sovelsivat niitä arkisiin esineisiin. </li></ul><ul><li>Omaksuttuja malleja sovellettiin hyvin pitkään riippumatta muodin oikuista. </li></ul><ul><li>Oheinen kaappi edustaa tyyliltään barokkia. </li></ul>Kaappi sijaitsee Lebellin kauppiaantalossa Kristiinankaupungissa.

26. <ul><li>Kuparisen kahvipannun malli juontaa barokin ajalta. </li></ul>

27. Yhteenveto <ul><li>Lue yhteenveto sivulta 31 ja palauta mieleesi luvussa oppimasi asiat. </li></ul><ul><li>Perustele niiden avulla oheinen aikakauden merkitystä koskeva lista. </li></ul>

28. Suomi 1850 – 1900 Nälänhätä,talous,koulutus ja luokkayhteiskunta Kappale II ( s. 40 – 64, 36 - 63

29. Miten seuraavat tapahtumat liittyvät Suomen asemaan osana Venäjää? Lue oppikirjan s. 40 – 41 tai 38 -39 <ul><li>1848 </li></ul><ul><li>1856 </li></ul>1853 – 1855 <ul><li>1863 </li></ul>

30. Miksi 1860-luku merkittävä vuosikymmen Suomen autonomialle? <ul><li>valtioyö </li></ul><ul><li>= tsaari ei kutsunut valtiopäiviä koolle vuoden 1809 jälkeen </li></ul><ul><li>- lait vanhentuneita, yhteiskunnan muuttaminen jäi virkamiesten tehtäväksi ( => byrokratia) </li></ul><ul><li>levottomuudet muissa osissa Venäjää </li></ul><ul><li>Puolan kapina 1863, verinen kukistaminen </li></ul><ul><li>suomalaiset lojaaleja A II:lle </li></ul><ul><li>liberaali tsaari, suuriruhtinas Aleksanteri II </li></ul><ul><li>- suomalaisten rakastama tsaari </li></ul>Aleksanteri II patsas Senaatintorilla

31. Miten Suomea uudistettiin? <ul><li>Suomesta virkakieli 1863 - </li></ul><ul><li>Kieliasetus HML 1863 </li></ul><ul><li>kielellinen tasa-arvo, mm. oikeudenkäynnit suomeksi : siirtymäaika 20 vuotta </li></ul><ul><li>suomenkielinen sivistyneistö syntyi </li></ul><ul><li>Säännölliset valtiopäivät 1863 </li></ul><ul><li>10 % suomalaisista äänioikeus </li></ul><ul><li>Säätyjen enemmistön tuli kannattaa lakiehdotusta </li></ul><ul><li>tsaari/suuriruhtinas hyväksyi lait( vrt, </li></ul><ul><li>nykytilanne) </li></ul><ul><li>Kunnallislait 1865, 1873 </li></ul><ul><li>Kaikki veroa maksavat kuntalaiset </li></ul><ul><li>(eivät naiset, köyhät) äänioikeutettuja </li></ul><ul><li>Äänimäärä sidottu varallisuuteen </li></ul><ul><li>Alkoholi, kielikiistat </li></ul>Oppikirja kielikysymys s. 41 – 43 valtiopäivät 39 – 40 Kunta 44 – 45 Koulu 48 – 49

32. <ul><li>Kirkkolaki 1865 </li></ul><ul><li>Koulut pois kirkon holhouksesta. </li></ul><ul><li>Kirkot keskittyivät hengelliseen toimintaan. </li></ul><ul><li>Kansakoulut 1870 </li></ul><ul><li>pakolliseksi kaupungeissa </li></ul><ul><li>Pikakurssit : lukeminen ja kirjoittaminen </li></ul><ul><li>Suomenkieliset oppikoulut </li></ul><ul><li>Koulut avoinna myös tytöille </li></ul><ul><li>Kansankynttilät </li></ul><ul><li>Irtolaislakien lieventäminen </li></ul><ul><li>Maaseudun köyhälistö sai muuttaa kaupunkeihin ja ulkomaille. </li></ul><ul><li>Teollisuus sai työvoimaa. </li></ul>

33. <ul><li>Elinkeinovapaus 1881 </li></ul><ul><li>Yrittämisen vapaus. </li></ul><ul><li>Elinkeinovapaus houkutteli ulkomaista pääomaa ja tietotaitoa. </li></ul><ul><li>Ammattikuntien lakkauttaminen </li></ul><ul><li>Porvariston yksinoikeus kauppaan ja käsityöhön lakkasi. </li></ul><ul><li>Kilpailu lisääntyi. </li></ul><ul><li>Höyrysahojen salliminen </li></ul><ul><li>Puutavaratuotanto kasvoi. </li></ul>

34. <ul><li>Osakeyhtiölaki ja pankkilaitoksen synty </li></ul><ul><li>Yritykset saivat helpommin pääomaa. </li></ul><ul><li>Yrittämiseen liittyvät riskit vähenivät. </li></ul><ul><li>Maakaupan salliminen </li></ul><ul><li>Kauppoja sai perustaa maaseudulle. </li></ul><ul><li>Rahatalous levisi myös maaseudulle. </li></ul><ul><li>Oma raha eli Suomen markka 1860 </li></ul><ul><li>Vakiinnutti taloudelliset olot </li></ul><ul><li>Suomi saattoi harjoittaa omaa rahapolitiikkaa </li></ul>

35. Muutoksen ristiriitoja <ul><li>YHTEISKUNNALLISET KYSYMYKSET </li></ul><ul><li>työväenkysymys </li></ul><ul><li>torpparikysymys </li></ul><ul><li>naiskysymys </li></ul><ul><li>raittiuskysymys </li></ul><ul><li>HERRASVÄKI EHDOTTI RATKAISUKSI: </li></ul><ul><li>valistusta </li></ul><ul><li>hyväntekeväisyyttä </li></ul><ul><li>sosiaalilainsäädäntöä. </li></ul><ul><li>TYÖVÄENLIIKE VAATI: </li></ul><ul><li>maan jakamista torppareille ja tilattomille </li></ul><ul><li>parempia työehtoja työläisille </li></ul><ul><li>tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. </li></ul>

36. Miten Suomen talous kehittyi 1800-luvun loppuun mennessä? <ul><li>Muutokset talouslainsäädännössä </li></ul><ul><li>Oma raha ; markka 1860 – 2001 </li></ul><ul><li>elinkeinovapaus 1879 </li></ul><ul><li>muuttovapaus 1880 </li></ul><ul><li>saha- ja paperiteollisuus syntyi 1860-l -> </li></ul><ul><li>Kotka, Pori, Oulu </li></ul><ul><li>- mm. Rosenlew ja Gutzeitin yritykset syntyivät </li></ul>Gutzietin saha 1874 ->

37. Suomalaisia seteleitä ja kolikkoja 1860-luvulta lähtien

38. Elinkeinorakenne 1880 :tulkitse tilastoa

39. Miksi kaupungit houkuttelivat? <ul><li>rahapalkka ja maaseutua parempi elintaso (kuluttaminen) </li></ul><ul><li>säännöllinen työ- ja vapaa-aika </li></ul><ul><li>mahdollisuus yhteiskunnalliseen nousuun </li></ul><ul><li>palvelut </li></ul><ul><li>kunnallistekniikka (viemärit, vesijohdot) </li></ul><ul><li>työmahdollisuuksia myös sinkuille: avioliittoa ei tarvinnut solmia taloudellista syistä </li></ul>Vertaa maaseutua ja kaupunkia asuinympäristönä 1800-luvun Suomessa. Tehtävä 4 s. 60

40. Mitkä teollistumisen edellytykset? <ul><li>Millainen rooli valtiolla oli? </li></ul><ul><li>1. Lainsäädäntö </li></ul><ul><li>Elinkeinovapaus 1879 </li></ul><ul><li>osakeyhtiölaki </li></ul><ul><li>liikepankkilaki </li></ul><ul><li>koulutuksen kehittäminen </li></ul><ul><li>irtolaislakien lieventäminen </li></ul><ul><li>2. Liikenneyhteyksien kohentaminen </li></ul><ul><li>Saimaan kanava 1856 </li></ul><ul><li>Rautatieverkosto Ouluun asti 1800-luvun loppuun mennessä </li></ul><ul><li>satamat </li></ul><ul><li>Jäänmurtajat ; ensimmäinen 1890 </li></ul><ul><li>3. pääomia ulkomailta </li></ul><ul><li>Mikä ruokki talouden nousua 1800-luvun lopulla? </li></ul><ul><li>1. Kotimainen kysyntä </li></ul><ul><li>Karjatalous ja metsien myynti toivat rahaa maaseudulle </li></ul><ul><li>Kaupungistuminen </li></ul><ul><li>2. Ulkomainen kysyntä </li></ul><ul><li>Teollistuminen Euroopassa (esim. puu, paperi). </li></ul><ul><li>halpa työvoima Suomessa </li></ul><ul><li>Kuljetuskustannukset laskivat </li></ul>

41. Miten suomalaisen yhteiskunnan kehitys eteni vuoden 1863 jälkeen? <ul><li>kansakouluaate 1870-> </li></ul><ul><li>kaupungeissa pakolliseksi 1870-luvulla </li></ul><ul><li>kiertokoulut maaseudulla </li></ul><ul><li>kouluvastaisuus yleistä </li></ul><ul><li>Jyväskylän seminaari ; opettajat mallikansalaisia </li></ul><ul><li>järjestötoiminta alkoi </li></ul><ul><li>Suomessa </li></ul><ul><li>raittiusliike </li></ul><ul><li>urheiluseurat </li></ul><ul><li>naisasialiike </li></ul><ul><li>vapaapalokunnat </li></ul><ul><li>Milloin suomenkielisiä oppilaita enemmän </li></ul><ul><li>kuin ruotsinkielisiä? </li></ul><ul><li>2. Ketkä ylläpitivät kouluja ? </li></ul>

42. Parityötehtävä koululaitoksesta; Lukekaa oheinen dokumentti ja vastaa kysymyksiin

43. Millainen oli 1800-luvun suomalainen nainen ja suomalainen mies?

44. Millainen asema suomen kielellä 1800-luvun lopun Suomessa? <ul><li>virastojen ja hallinnon kieli ruotsi </li></ul><ul><li>koululaitos ruotsinkielinen, muutos parempaan 1800-luvun lopulla </li></ul><ul><li>suomalaisen yhteiskunnan ja talouselämän eliitti ruotsinkielistä </li></ul>Kuka runon mukaan sortaa suomalaisia?

45. Uusia 1800-luvun sanoja suomen kielessä Miten uudet sanat heijastavat yhteiskunnan muuttumista 1800-luvulla?

46. Miksi nälkä 1866 – 1868 vaivasi ja mitä nälästä seurasi? oppikirjatehtävä 57 – 59, 50-51 <ul><li>Syyt </li></ul><ul><li>voimakas </li></ul><ul><li>väestönkasvu </li></ul><ul><li>sadot 1/2 </li></ul><ul><li>senaatin </li></ul><ul><li>viivyttely </li></ul><ul><li>tehoton </li></ul><ul><li>maanviljely </li></ul><ul><li>pienet </li></ul><ul><li>varastot </li></ul><ul><li>Mitä tapahtui? </li></ul><ul><li>8 % kuoli </li></ul><ul><li>taudit tappoivat </li></ul><ul><li>; sopuli-ilmiö </li></ul><ul><li>Häme + I-S </li></ul><ul><li>hätäaputyöt </li></ul><ul><li>1866 – 1868 </li></ul><ul><li>talvi kesäkuun </li></ul><ul><li>lopulla </li></ul><ul><li>Seuraukset </li></ul><ul><li>karjatalous </li></ul><ul><li>väestö- </li></ul><ul><li>räjähdys </li></ul><ul><li>( 1900 3 milj.) </li></ul><ul><li>kerjäläiset, </li></ul><ul><li>orvot </li></ul>

47. Mitkä tekijät (syyt) johtivat nälänhätään 1866 – 1868 ? <ul><li>Mitä oheisen kartan avulla voi päätellä kuolleisuudesta 1868? </li></ul><ul><li>Missä osissa Suomea kuolleisuus korkein </li></ul><ul><li>Missä matalin </li></ul><ul><li>Miten mahdollisesti selitettävissä? </li></ul><ul><li>Tilastotehtävän tulkinta </li></ul><ul><li>Lue tilaston otsikko </li></ul><ul><li>Mistä historiallisesta tilanteesta , </li></ul><ul><li>Vuosiluku tärkeä!! </li></ul><ul><li>3. Millainen tilasto : pylväs, kartta jne </li></ul>

48. Milloin kuolleisuus suurinta?

49. Pettuleivän valmistaminen <ul><li>Pula-ajan pettuleipä </li></ul><ul><li>Perimätieto pula-aikoina käytetystä pettuleivästä on katoamassa, mutta Kiilin kotiseutumuseo yrittää säilyttää pettuleivän valmistukseen liittyvät tiedot ja taidot. Katovuosina oli pakko jatkaa jauhoja jollakin tavalla, joko puintijätteillä, jopa oljilla tai petulla, jotta olisi pysytty hengissä. Männyn kaarnan ja puun välissä oleva vaalea nilakerros kuorittiin keväällä, kun se vielä irtosi helposti rungosta ja kuivattiin ja jauhettiin. Sitä sitten sekoitettiin jauhojen joukkoon sitä enemmän mitä huonompi aika. Pettujauho sisältää joitakin tärkeitä ravintoaineita, kuten sinkkiä, magnesiumia, kaliumia ja rautaa, jopa enemmän kuin ruis ja vehnä. Vitamiinipitoisuus on myös korkea, mutta energiasisältö sen sijaan matala. Pettuleivän kuitupitoisuus on myös erittäin korkea ja siinä mielessä sen pitäisi olla varsin terveellistä suoliston hyvinvoinnille. Keliakiapotilaille pettuleipä saattaisi olla hyvä kuitujen lähde. </li></ul>

50. Nälkävuodet murroskohtana ” Kuten moni muukin sai minunkin isäni silloin suurina nälkävuosina lähteä liikkeelle, valjastaa hevosen reen eteen, panna eukon ja lapset rekeen ja lähteä kerjuulle. Kun hevonen kuoli matkalla, oli ruvettava kelkkaa vetämään. Isäni läksi silloin talvella Riihimäen–Pietarin rautatien rakennustöihin, mutta kuoli jo maaliskuussa Lahden luona. Äiti haki ruumiin kotiin Hauholle, jonne me jäimme kesään saakka kerjuulla eläen. Kesän äiti oli Hämeenlinnassa töissä, mutta hänkin kuoli marraskuussa. Nyt ei auttanut muu, kuin että meidän molempien poikien, jotka silloin olimme toinen seitsemän, toinen kymmenen vuoden vanhoja, oli heitettävä pussi selkään ja lähdettävä suurkiitoksille talosta taloon. Vaikka oli luvatonta kulkea toisen pitäjän alueella, niin kyllä sitä vain kuljettiin, kun nälkä vatsassa ajoi liikkeelle. Mekin jouduimme Tuuloksen puolelle, josta meidät vallesmannin ( nimismiehen) kyydillä tuotiin kotipitäjään, jossa minä jouduin huutokauppaan. Näin sitä monet näinä raskaina katovuosina tottuivat liikkumaan oman kotikylän ulkopuolella ja näkemään elämää ja oloja muuallakin.” >>

51. ” Isän isällä oli talo Hollolan pitäjän Untilan kylässä – – Mutta suurena nälkävuotena 1867 – – talo meni kokonaan – – . Sitten kun minä olin 14 vuotta vanha, minäkin tulin isän mukana Helsinkiin ja pääsin oitis rakennuksille töihin. Tänne ne toisetkin lapset tuli – – ja äitikin oli monet kesät täällä Helsinkissä töissä, mutta huushollin päälle se rupes vasta sitten, kun meittiä oli jo kaksi poikaa kaupunkissa tienaamassa. Ja meitin kortteeri oli aina Lankeenin vanhassa villassa Siltasaarella.” ” Mutta suurena nälkävuonna sekä isä että äiti kuolivat ja meiltä jäi seitsemän lasta orvoiksi. Minä olin nuorin. Minut otettiin kasvatiksi yhteen isoon taloon, jossa sain pienestä pitäen tehdä kaikkea työtä, mihin vain suinkin pystyin – – . Kun minä tulin isommaksi jouduin palvelukseen moniin eri taloihin. Mutta silloin oli Asikkalasta mennyt jo monia tyttöjä Helsinkiin ja ne kirjoitti, että kaupungissa oli hyvät olot ja paljon parempi kuin maalla, kun ei tarvinnut rähjätä ulkona lehmien kanssa. Ja niin minäkin sitten läksin tänne Helsinkiin.” Lähde: Heikki Waris, Työläisyhteiskunnan synty Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle. Pohdi dokumenttien avulla, millä eri tavoin nälkävuodet vaikuttivat suomalaisten elämään.

52. Miten puoluelaitos syntyi Suomeen 1800-luvun lopulla ? <ul><li>kielikysymys ja kiista suomen kielen asemasta synnytti varhaiset puolueet 1860- > </li></ul><ul><li>oppikirjatehtävä s. 44 – 46 tai 41 - 43 </li></ul><ul><li>Mitkä säädyt kannattivat fennomaaneja? </li></ul><ul><li>Ketkä olivat tunnettuja fennomaaneja? </li></ul><ul><li>Millainen kanta svekomaaneilla ja liberaaleilla oli kielikysymykseen? </li></ul><ul><li>Fennomaanit </li></ul><ul><li>tp+papisto </li></ul><ul><li>Snellman </li></ul><ul><li>suomen kieli </li></ul><ul><li>tasa-arvoiseksi </li></ul><ul><li>Svekomaanit </li></ul><ul><li>Aatelisto+ </li></ul><ul><li>Porvarit </li></ul><ul><li>ruotsin kieli </li></ul><ul><li>sivistyskieli </li></ul><ul><li>Liberaalit </li></ul><ul><li>yksi kansa= kaksi </li></ul><ul><li>kieltä </li></ul>

53. Miten poliittiset puolueet 1800-luvun lopulla tulivat Suomeen ? <ul><li>Taustalla teollistuminen ja sen aiheuttamat ongelmat </li></ul><ul><li>Pelko sosialismin ja poliittisten levottomuuksien leviämisestä </li></ul><ul><li>Oppikirjatehtävä s. 53, 47 </li></ul><ul><li>Miksi tehdastyöläiset tekstin mukaan kannattivat lapsityövoiman käyttöä </li></ul><ul><li>Miksi tekstiiliteollisuus palkkasi alle 15-vuotiaita töihin? </li></ul><ul><li>Miksi vuosi 1889 on merkittävä vuosi lapsityövoiman käytön rajoittamisessa ? </li></ul>Wrigtiläinen Suomen Työväen Puolue 1899; 1903 sdp

54. Sdp:n Forssan ohjelma 1903 Mitkä ko. ohjelman kohdat toteutuneet nyky-Suomessa?

55. 1800-luvun lopun keskusteluaiheita Miten pilakuvan mukaan miehet suhtautuivat koulutettuun naiseen 1900- luvun alussa ?

56. Alkoholivalistusta 1800-luvun lopun Suomesta <ul><li>Millaista 1800- </li></ul><ul><li>luvun lopun raittius- </li></ul><ul><li>propaganda oli? </li></ul>

57. Juopon tie !!!

58. Mikä selittää Suomen talouskasvun 1800-luvun loppuun mennessä? <ul><li>Vapaa pääsy Venäjän markkinoille </li></ul><ul><li>Tulliton kauppa V:lle, muttei toisinpäin </li></ul><ul><li>Pietari tärkein alue </li></ul><ul><li>Uudet liikenneyhteydet </li></ul><ul><li>Saimaan kanava 1856 </li></ul><ul><li>Rautatieverkosto Ouluun asti 1900-luvun alkuun asti </li></ul><ul><li>Teollistumisen pahimmilta ongelmilta vältyttiin </li></ul>Suomessa vuosina 1875 – 1927 välmistettu A5 höyryveturi

59. Suomi lähtee liikkeelle <ul><li>Kartta ja oppikirjatehtävä </li></ul><ul><li>Mitkä keskeisiä teollisuuskaupunkeja 1800- </li></ul><ul><li>lopulla? </li></ul><ul><li>2. Tutki oheista kartta rautatieverkostosta </li></ul><ul><li>Mihin rautatiet on rakennettu? </li></ul><ul><li>Mitä perusteluita linjauksien puolesta tai </li></ul><ul><li>vastaan voit esittää? </li></ul>

60. Keisareiden Helsinki <ul><li>Miten Sakari Topelius luonnehti suomalaisia 1860-luvun alussa </li></ul><ul><li>Millaiset ihmiset liikkuivat Esplanaadilla? </li></ul><ul><li>Miten 1800-luvun lopulla kaupunki oli valaistu? </li></ul><ul><li>Mitä Kaivopuistossa tapahtui 1878? </li></ul><ul><li>Millä nimellä puhelinta kutsuttiin 1800-luvun lopulla? </li></ul><ul><li>Miten valittiin hevosvetoisten raitiovaunujen kuljettajat? </li></ul>

62. Mitkä suomalaisen yhteiskunnan pahimmat ongelmat 1800-luvun lopulla? Nälänhätä 1866 – 1868 Torpparikysymys , köyhyys Maaseudulla Voimakas väestönkasvu

63. Miten maaseudulla eriarvoisuus kärjistyi 1800-luvun lopulla? <ul><li>Torppari = vuokratilallinen, maat omisti mm. seurakunnat, kartanot </li></ul><ul><li>Vuokra taksvärkkeinä </li></ul><ul><li>1800-luvun lopulla metsänomistajat haluttomia uusimaan sopimuksia, usein määräaikaisia </li></ul><ul><li>Tuloerot kasvoivat maaseudulla </li></ul><ul><li>Radikalisoi torpparit, kannattivat sdp </li></ul>Koskelan torppa Urjalasta

64. <ul><li>RATKAISUJA VOISIVAT OLLA ESIMERKIKSI : </li></ul><ul><li>Julkisen vallan panostukset </li></ul><ul><li>koulutukseen </li></ul><ul><li>terveydenhuoltoon </li></ul><ul><li>infrastruktuuriin. </li></ul><ul><li>Vapaa markkinatalous: </li></ul><ul><li>pääoma </li></ul><ul><li>tietotaito. </li></ul><ul><li>Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus: </li></ul><ul><li>koulutus </li></ul><ul><li>tulonjako </li></ul><ul><li>naisten asema. </li></ul>Pohdi tekstin ja dokumenttien avulla, miten nykypäivän kehitysmaat kuten Bangladesh pääsisivät eteenpäin kehityksen tiellä. Vihje: Hyödynnä jo tekemiäsi havaintoja 1800-luvun Suomesta!

65. Yhteenveto <ul><li>Lue yhteenveto sivulta 61 ja palauta mieleesi luvun keskeiset asiat. </li></ul><ul><li>Perustele niiden avulla oheinen aikakauden merkitystä koskeva lista. </li></ul>

66. Sortokaudet 1899 – 1917 I 1899- 1905 II 1908 - 1917 Kappale III ( s. 66 – 76)

67. Mikä yhtenäistämispolitiikan kv. poliittinen tausta? <ul><li>Saksa sanoi irti yhteistyönsä Venäjän kanssa 1890-luvun alussa, ja maiden välit kiristyivät </li></ul><ul><li>Venäjä alkoi pelätä, että sen reuna-alueet, erityisesti Puola, Baltia ja Suomi saattaisivat kääntyä Saksan puoleen tavoitellessaan itsenäisyyttä </li></ul><ul><li>Venäjä alkoi lujittaa valtakuntaa yhtenäistämällä lainsäädäntöä ja hallintoa. </li></ul><ul><li>Suomen erityisasema joutui tulilinjalle </li></ul>

68. Miksi Suomea haluttiin venäläistää 1800-luvun lopulla ? <ul><li>Venäjän sisäpoliittiset syyt </li></ul><ul><li>Panslavismin nousu </li></ul><ul><li>Nikolai II tsaariksi( 1894 – 1917) </li></ul><ul><li>Euroopan turvallisuuspoliittiset muutokset </li></ul><ul><li>Suurvaltojen liittolaissopimukset </li></ul><ul><li>Saksan ja Venäjän kiristyneet välit </li></ul><ul><li>Pelko Pietarin asemasta </li></ul><ul><li>Bobrikoff Suomen kenraalikuvernööriksi </li></ul><ul><li>- ”Suomen syöjä” </li></ul><ul><li>Suomalaisen identiteetin syntyminen </li></ul><ul><li>Kulttuurinationalismi </li></ul><ul><li>Kansallinen herääminen; suomalaisuus syntyi </li></ul>Nikolai Bobrikov, kenraalikuvernööri (1899 – 1904)

69. Millaisia näkemyseroja vuosien 1899 -1917 tapahtumista? Suomen virallisesta vaakunasta voi lukea suomalaisten aseman: oma kokonaisuus, mutta Venäjän kotkan sylissä. <ul><li>Suomalaiset nimittivät aikaa </li></ul><ul><li>sortovuosiksi </li></ul><ul><li>routavuosiksi </li></ul><ul><li>hallavuosiksi </li></ul><ul><li>venäläistämiskaudeksi. </li></ul><ul><li>Venäläiset puhuivat </li></ul><ul><li>yhtenäistämispolitiikasta tai </li></ul><ul><li>yleisvaltakunnallistamis-politiikasta. </li></ul>

70. Dokumentteja vuodelta 1899; kumpi venäläisen kumpi suomalaisen kirjoitus

71. Miten Bobrikov koki asemansa Suomessa oheisten kirjeiden perusteella?

72. Miten ensimmäinen sortokausi näkyi Helsingin katukuvassa?

73. Miten Suomea yritettiin venäläistää? Lue oppikirjan sivut 72 – 75 tai 68 - 70. Selvitä, mitä ko. tapahtuma tarkoitti. Yhdistä vuosiluku ja tapahtuma ? kielimanifesti asevelvollisuus- laki helmikuun manifesti diktatuuriasetus 1901 1903 1900 1899

74. Venäjä alkaa kaventaa Suomen autonomiaa

75. Miten suomalaiset vastustivat sortotoimia? <ul><li>kansalaisadressit </li></ul><ul><li>suuri adressi (1899) </li></ul><ul><li>kulttuuriadressi(1899) </li></ul><ul><li>kagaali </li></ul><ul><li>- organisoi kutsuntalakkoja </li></ul><ul><li>poliittinen vastarinta </li></ul><ul><li>muut tavat </li></ul><ul><li>suruasut </li></ul><ul><li>naukujaiset </li></ul><ul><li>seppeleenlasku A II:n patsaalle </li></ul>passii vinen . myönty väisyys aktiivinen - Eugen Schauman ampui Bobrikovin 16.6.1904

76. Minkä poliittisten ryhmien näkemyksiä nämä sitaatit voisivat olla? Äärimmäistäkin vastarinnan keinoa käytettiin: vihattu Nikolai Bobrikov ammuttiin vuonna 1904. Ampuja Eugen Schauman sanoi tekoansa isänmaan puolustukseksi. Suomalaisten reaktiot Schaumanin surmatyöhön vaihtelivat: ” Ja me, jotka uskomme Schaumanin olleen kappale oikeuden kaitselmuksen kädessä, kiitämme häntä siitä, mitä hän on tehnyt”, kirjoitti Maassa Vapaita Lehtisiä . ” Rikos on aina rikos, mitkään tarkoitukset eivät voi sitä muuksi muuttaa”, todettiin Uudessa Suomettaressa.

77. Venäjän yhtenäistämispolitiikkaa vastustavat suomalaiset joutuivat helposti hankaluuksiin virkavallan kanssa. Kun perustuslaillisten Vapaita Lehtisiä ei saanut julkaista Suomessa, sitä ruvettiin toimittamaan ja painamaan Ruotsissa. Lehdet piti salakuljettaa maahan ja jakaa viranomaisten huomaamatta.

78. Katkelmia kulttuuriadressista: We, the undersigned, venture respectfully to approach Your Majesty as profound sympathisers with the noble and enlightened sentiments. – – Having read, and being moved by, the Petition of the 5.3. (21.2.) 1899, of over half a million Finnish men and women, in which they made a solemn appeal to Your majesty in support of the maintenance of their full rights and privileges. – – We venture to express our hope that Your Imperial Majesty will take into due consideration the prayer of the Petition to Your Majesty's Finnish Subjects . <ul><li>Millä keinoilla adressissa pyritään vaikuttamaan Venäjän tsaariin? </li></ul><ul><li>Miten suomalaisiin ja heidän toimiinsa suhtaudutaan? </li></ul>

79. Oppikirjatehtävä s. 72 - 73 <ul><li>Miksi Eetun Iston maalauksesta tuli sortovuosien symboli? </li></ul><ul><li>Mitä kansallisromantiikka tarkoitta ja milloin taiteessa on ollut ko. aikakausi? </li></ul><ul><li>Mikä merkitys vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyllä oli sortovuosien aikana? </li></ul>

80. <ul><li>Suomi haluttiin tehdä maailmalla tunnetuksi Suomena, ei osana Venäjää. </li></ul><ul><li>Englannissa julkaistu kuvateos esittelee Suomea eri näkökulmista. </li></ul>A) Turun tuomiokirkko ja toriveneitä B) Olavinlinna C) Näkymä Aulangon puistosta D) Viipuri Kuvat julkaistu Paul Wainemanin kirjassa A Summer Tour in Finland (1908).

81. Taide ja sortovuodet

82. Miksi ensimmäinen sortokausi päättyi vuonna 1905? <ul><li>Venäjän heikko menestys Japania vastaan käydyssä sodassa </li></ul><ul><li>tyytymättömyys´N II: ta kohtaan </li></ul><ul><li>verisunnuntai </li></ul><ul><li>- lokakuun yleislakko V:llä ; vaatimus kansanedustuslaitoksesta duumasta </li></ul><ul><li>Suomen suurlakko </li></ul><ul><li>lakon tavoite ; kumota I sortokausi </li></ul><ul><li>koko Suomi lakossa, Hki lakon keskus </li></ul><ul><li>marraskuun manifesti 1905; kumosi I sortokauden </li></ul><ul><li>sdp: punainen julistus </li></ul>eduskunta-uudistus

83. Viimeisten säätyvaltiopäivien kokoonpano 1905 Kuinka demokraattinen Suomi oli vuonna 1905 ??

84. PUNAINEN JULISTUS 1905 <ul><li>Mitä muutoksia punaisessa julituksessa vaadittiin? </li></ul><ul><li>Miksi punainen julistus ei toteutunut käytännössä? </li></ul><ul><li>Arvio julistuksessa käytettyä kieltä </li></ul>

85. Vuoden 1907 vaalimainoksissa käytettiin tuttuja keinoja <ul><li>Nuorsuomalaisten mainos moittii suomettarelaisia. </li></ul><ul><li>Mistä heitä syytetään eli mitä oli ”suomettarelaisten soppa sortovuosina”? </li></ul><ul><li> Liiasta myöntyväisyydestä venäläisten vaatimuksiin. </li></ul>

86. <ul><li>Mistä tämä suomettarelaisia eli vanhasuomalaisia vastaan suunnattu pilakuva syyttää heitä? </li></ul>Velikulta 22/1907

87. <ul><li>Naisten äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden vaikutuksia arvailtiin innokkaasti. </li></ul><ul><li>Mitä naisten osallistuminen politiikkaan näyttää piirtäjän mielestä tarkoittavan? </li></ul>

88. <ul><li>Ruotsinkielinen pilalehti Fyren lähti 1906 vaalitaisteluun pistämällä samaan kuvaan kaksi vastustajaansa, työväenliikkeen ja vanhasuomalaiset. </li></ul><ul><li>Työmies - ja Suometar - lehtien jäljessä kasvavat luokkaviha, ruotsalaisuusviha, sivistyksen, kulttuurin ja lakien halveksunta. </li></ul>

89. Ensimmäinen punaisen viivan veto eli vaalit 1907 <ul><li>Vaalilippu ensimmäisissä yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden vaaleissa 1907. </li></ul><ul><li>Äänestäjä on vetänyt punaisen viivansa kannattamansa vaaliliitto A:n ehdokas ykköselle. </li></ul><ul><li>Listoilla on omat tunnuksensa: Oikeutta kaikille, Vapaus ja maahenki, Rautatie Vetelin jokilaaksoon, Suomalaisuus ja kieltolaki… </li></ul>

90. Eduskuntavaalien 1907 tulos

91. <ul><li>Miten aatelistoa ja papistoa symboloivien herrojen ennustus kävi toteen vuoden 1907 vaaleissa? </li></ul>

92. Millainen eduskuntauudistus 1907 oli ? Tutki s. 79 – 80 tai 74- 76 sdp Porvaril puolueet 1907; sdp:lle 80 KE naisten äänioik. <ul><li>24 –vuoti </li></ul><ul><li>aat </li></ul>200 KE suuri valiokunta yksikama rinen ml=Keskusta nuorsuomalai set rkp LISTA VAALIT rakenne vuoden 1907 vaalit puolueet eduskunta

93. Millaisia puolueita Suomessa 1907? Tulkitse pilakuvaa vuodelta 1906. Mitä puolueita henkilöt esittävät?

94. Eduskunta 100 vuotta verkkomateriaalia <ul><li>http://www.eduskunta.fi/fakta/historia/fin/index_3.htm ; tästä Moodlessa kotitehtävä </li></ul><ul><li>http://www.yle.fi/vaalit/2007/id49686.html ; </li></ul>

95. Mitä tapahtui toisen sortokauden aikana 1908 – 1917? Toinen sortokausi 1908 – 1917 <ul><li>1908 </li></ul><ul><li>II sk </li></ul><ul><li>alkoi </li></ul><ul><li>1915 </li></ul><ul><li>jääkäriliike </li></ul><ul><li>1914 </li></ul><ul><li>I MS, </li></ul><ul><li>venäläistämis </li></ul><ul><li>ohjelma jäihin </li></ul><ul><li>1912 </li></ul><ul><li>yhden </li></ul><ul><li>vertaisuus </li></ul><ul><li>laki </li></ul><ul><li>1910 </li></ul><ul><li>yleisvaltakunnallinen </li></ul><ul><li>lainsäädäntö= </li></ul><ul><li>HM </li></ul><ul><li>1916 </li></ul><ul><li>sdp:lle </li></ul><ul><ul><li>103 KE </li></ul></ul><ul><ul><li>sotatilalaki </li></ul></ul>

96. Miten toinen venäläistämiskausi näkyi? <ul><li>Yleisvaltakunnalliset lait käsiteltiin Venäjän duumassa 1910 alkaen </li></ul><ul><li>Suomalaisia virkamiehiä korvattiin venäläisillä. </li></ul><ul><li>Venäläiset saivat Suomen kansalaisoikeudet </li></ul><ul><li>Eduskunta hajotettiin useita kertoja </li></ul><ul><li>Vuoden 1914 uuden venäläistämisohjelman oli tarkoitus liittää Suomi kokonaan Venäjää </li></ul>

97. Toisen sortokauden aikaisia pilakuvia; Miten pilakuvissa kuvattiin sortoa, venäläisiä ”sortojia”?

98. Jääkäriliike (1915 – 1918) ; itsenäisen tiedonhakutehtävän taustatehtävät

99. Millainen jääkäriliike oli( 1915 – 1918) <ul><li>synty </li></ul><ul><li>Aseellinen itsenäisyys </li></ul><ul><li>jääkärit </li></ul><ul><li>2000 </li></ul><ul><li>yo, suomenruotsal. </li></ul><ul><li>Venäjä ja jääkärit </li></ul><ul><li>maanpetos </li></ul><ul><li>Kalterijääkärit </li></ul><ul><li>kiinnijäänneet </li></ul><ul><li>Jääkärit 78 </li></ul><ul><li>Saksa </li></ul><ul><li>kouluttajana </li></ul><ul><li>SA </li></ul><ul><li>VE:n vihollinen </li></ul>Jääkärit ja sisällisota Enemmistö valkoisten puolelle

100. Suomi 1917 – 1918 Itsenäistyminen (1917 ) ja sisällissota (1918) HI4, kevät 2010

101. Vuoden 1917 kronologia Vuosi 1917 VE SU

102. Miten I MS vaikutti Suomen asemaan? <ul><li>esti venäläistämisohjelman toteuttamisen. </li></ul><ul><li>Sotatila , sensuuria virkamiesten karkottamiset </li></ul><ul><li>l iikkumisvapautta rajoitettiin </li></ul><ul><li>Taloudelle korkeasuhdanteen aikaa, mutta elintarvikepula </li></ul><ul><li>1916 eduskuntavaalit: SDP:lle 103 paikkaa eli ehdottoman enemmistön </li></ul>Ylioppilas Nordberg sai matkakirjan Tampereen poliisista ja oli velvollinen esittämään sen vaadittaessa poliisivirkamiehelle.

103. Miten itsenäisyysajatus syntyi? <ul><li>Suomen itsenäisyys ei ollut 1900-luvun alussa suurimmalle osalle suomalaisista selkeä ja kirkas päämäärä </li></ul><ul><li>Suomen itsenäistyminen on nähty liian suoraviivaisena, johdonmukaisena ja pitkänä kehityskulkuna </li></ul><ul><li>Vuoden 1917 tapahtumat Venäjällä selittävät </li></ul><ul><li>itsenäistymisen </li></ul><ul><li>Ei yhdenkään puolueen ohjelmassa !! </li></ul>Postikortti muistutti vuodesta 1905 ja julisti: ”Kansan tahto on korkein laki”.

104. Mitkä keskeiset tapahtumat 1917 – 1918 ? Paritehtävä ; toinen selvittää vuoden 1917 (84-90 ) ja toinen vuoden 1918(90-96) 1917 ( 6.12.1917) 1918 Maalisk. manifesti valtalaki Ek- vaalit Itsenäisyys senaatti Maalisk. vallank. NII Va.halli tus Lokakuun Vallank. 27.1 28.1 2/18 2/18 12.4; 16.5 3-4/18 Itsen. Tunnistam. 6.12.17 Bolsevikit Pako Ve nä jä SUOMI

105. Dokumentti maaliskuun vallankumouksesta 1917 Millä Nikolai perustelee eronsa tsaarin tehtävistä vuonna 1917

106. Miten Venäjän ja Suomen 1917 tapahtumat liittyvät toisiinsa? SUOMI VENÄJÄ Suomen valtiolliseen asemaan ei muutoksia, mutta autonomia palautetaan Maaliskuun vallankumous: keisari syöstään vallasta, tilalle väliaikainen hallitus. Valtalaki: väliaikainen hallitus hajottaa Suomen eduskunnan. maaliskuu heinäkuu lokakuu marraskuu Yleislakko Eduskunta julistautuu korkeimman vallan haltijaksi . Uudet eduskuntavaalit Eduskunnan Itsenäisyysjulistus 6.12. Lokakuun bolsevikkivallankumous Bolsevikit tunnustavat Suomen itsenäisyyden. joulukuu Lue s. 78 – 80

107. Suomen itsenäisyysjulistus 4.12.1917 <ul><li>Mikä on tämän itsenäisyysjulistuksena tunnetun asiakirjan ensimmäisen kappaleen ydinajatus? </li></ul>

108. <ul><li>” Suomen kansalle. </li></ul><ul><li>Suomen Eduskunnan istunnossa tänä päivänä on Suomen Senaatti puheenjohtajansa kautta antanut Eduskunnalle käsiteltäväksi m. m. ehdotuksen uudeksi hallitusmuodoksi Suomelle. Antaessaan tämän esityksen Eduskunnalle on Senaatin puheenjohtaja Senaatin puolesta lausunut: </li></ul><ul><li>Suomen Eduskunta on 15 päivänä viime marraskuuta, nojaten maan Hallitusmuodon 38 §:ään, julistautunut korkeimman valtiovallan haltiaksi sekä sittemmin asettanut maalle hallituksen, joka tärkeimmäksi tehtäväkseen on ottanut Suomen valtiollisen itsenäisyyden toteuttamisen ja turvaamisen. Tämän kautta on Suomen kansa ottanut kohtalonsa omiin käsiinsä, ja nykyiset olot sekä oikeuttavat että velvoittavat sen siihen. Suomen kansa tuntee syvästi, ettei se voi täyttää kansallista ja yleisinhimillistä tehtävänsä muuten kuin täysin vapaana. Vuosisatainen vapaudenkaipuumme on nyt toteutettava; Suomen kansan on astuttava muiden maailman kansojen rinnalle itsenäisenä kansakuntana.” </li></ul>

109. <ul><li>Kansanedustaja Alkion ja neljän muun kansanedustajan allekirjoittama esitys riippumattomasta tasavallasta ja itsenäisyydestä 6.12.1917. </li></ul><ul><li>Ehdotuksessa senaatin toimenpiteet hyväksyttiin yksipuolisena tahdonilmauksena ja jätettiin toimeenpanovalta senaatille. </li></ul><ul><li>Esityksen mukaan tavoitteeksi tuli tasavaltainen hallitusmuoto. </li></ul><ul><li>Eduskunta hyväksyi esityksen. </li></ul><ul><li>Suuria juhlallisuuksia ei järjestetty. </li></ul>Dokumentin taustamateriaalia

110. <ul><li>”– – Sen johdosta, että hallitus on tehnyt Eduskunnalle esityksen uudeksi Hallitusmuodoksi, joka on rakennettu sille pohjalle, että Suomi on riippumaton tasavalta, Eduskunta korkeimman valtiovallan haltijana päättää puolestaan hyväksyä tämän periaatteen ja hyväksyy myös, että Hallitus, saattaakseen Suomen valtiollisen itsenäisyyden tunnustetuksi, ryhtyy niihin toimenpiteisiin, jotka Hallitus on sitä varten tarpeellisiksi ilmoittanut.” </li></ul>

111. Tee lista Suomen itsenäisyyden tunnustaneista valtioista aikajärjestyksessä. Selvitä, miksi kukin niistä tunnusti Suomen riippumattomuuden Venäjästä. Tehtävä 4 s. 81

112. videotehtävä : Vuosi 1917 <ul><li>Mitä maaliskuussa 1917 Venäjällä tapahtui ? </li></ul><ul><li>Millaisia näkemyseroja korkeimmasta vallasta porvarillisten puolueiden ja sosialistien( sdp) välillä oli? </li></ul><ul><li>Miten poliittinen levottomuus näkyi Suomessa syksyllä 1917? </li></ul><ul><li>Miten ohjelmassa selitetään se, että Venäjä </li></ul><ul><li>tunnusti Suomen itsenäistymisen? </li></ul>

113. Miten poliittinen tilanne kiristyi Venäjällä ja Suomessa 1917? <ul><li>maaliskuun vallankumous 1917 V:llä </li></ul><ul><li>Venäjän heikko menestys I MS:ssa </li></ul><ul><li>ruokapula </li></ul><ul><li>N II syöstiin vallasta => </li></ul><ul><li>väliaikainen hallitus </li></ul><ul><li>Suomeen uusi senaatti ; mukana kaikki puolueet, pj sdp Tokoi </li></ul>keskeinen kysymys; Kenelle tsaarille kuulunut valta ?

114. Miten tapahtumat etenivät kesästä 1917 itsenäisyysjulistukseen? <ul><li>sdp kannatti valtalakia ; valta EK:lle </li></ul><ul><li>va. hallitus hajotti eduskunnan=> uudet vaalit , voitto porvareille </li></ul><ul><li>lokakuun vallankumous Venäjällä </li></ul><ul><li>- bolsevikit valtaan, sdp yhteistyön kannalla </li></ul><ul><li>itsenäisyyssenaatti (Svinhuvud) </li></ul><ul><li>uusi hallitusmuoto ja sen laatiminen </li></ul><ul><li>tasavalta </li></ul><ul><li>eduskunta äänesti </li></ul><ul><li>- 100 - 88( sdp vastusti) </li></ul>Suomen itsenäisyysjulistus 6.12.1917

115. Mitkä keskeiset näkemyserot porvarillisten puolueiden ja sdp välillä ? <ul><li>kiista maattomien asemasta </li></ul><ul><li>- lakkoaalto, pula elintarvikkeista </li></ul><ul><li>korkeimman vallan ongelma ; valtalaki 18.7 </li></ul>sdp+ osa oikeistoa eduskunta oikeisto va.hallitus Minkä poliittisen puolueen aluetta HML?

116. Millaista oli vuoden 1917 vaalikampanjassa käytetty kieli? Mitä nimityksiä porvareista käytettiin?

117. Miksi Suomen itsenäisyyden tunnustaminen tärkeää? <ul><li>Venäjän ja bolsevikkien suostumus tärkeää </li></ul><ul><li>länsivaltojen vaatimus </li></ul><ul><li>V:llä meneillään oma sisällissota </li></ul><ul><li>olettamus, että suomalaiset liittyvät takaisin Neuvosto-Venäjään </li></ul><ul><li>bolsevikkien tunnustaminen 31.12.1917 </li></ul><ul><li>=> Ruotsi, Ranska ja Saksan tunnustus </li></ul>Bolsevikkien itsenäisyyden tunnustamis asiakirja

118. Valokuva punavangeista keväältä 1918 Tampereelta. Mitä valokuva kertoo sisällissodasta?

119. Videotehtävä; Astikainen <ul><li>Miten kolmenlinjan sotilaskivääri kulkeutui Suomen sisällissotaan? </li></ul><ul><li>Mikä oli Mauser? </li></ul><ul><li>Kuka oli Verna Eriksson? </li></ul><ul><li>Mistä punakaarti sai aseensa? </li></ul><ul><li>Miten ei-jaa liittyi sisällissodan alkuvaiheeseen? </li></ul><ul><li>Milloin Mannerheim valittiin ylipäälliköksi? </li></ul><ul><li>Kuka oli Gustav Malmberg? </li></ul><ul><li>Miksi Etelä-Pohjanmaa valittiin valkoisten tukialueeksi? </li></ul>

120. Mitkä sisällissodan keskeiset syyt? <ul><li>sdp radikalisoituminen </li></ul><ul><li>- epäluottamus eduskuntaan kasvoi </li></ul><ul><li>torppariongelma, paikallisdemokratiaa ei ollut, työaikakiistat </li></ul><ul><li>aseellisten ryhmittyminen syntyminen </li></ul><ul><li>punakaartit vs. suojeluskunnat </li></ul><ul><li>akuutit 1917 ongelmat </li></ul><ul><li>- elintarvikepula kaupungeissa, työttömyys </li></ul><ul><li>venäläisten sotilaiden väkivaltaistuminen vuonna 1917 </li></ul><ul><li>- mm. Alfred Kordelinin murha </li></ul>

121. Ketä punaiset olivat ja millainen oli punainen Suomi ? <ul><li>punaiset </li></ul><ul><li>äänestivät sdp:tä </li></ul><ul><li>kaupunkien tehdas- </li></ul><ul><li>työläiset, maaseudun </li></ul><ul><li>maattomat( torpparit),=> </li></ul><ul><li>köyhät suomalaiset </li></ul><ul><li>punainen Suomi keväällä 1918 </li></ul><ul><li>- eteläinen Suomi Viipuri – Tre- Pori </li></ul><ul><li>- punaiset hihanauhat, myös naisia mukana taisteluissa </li></ul><ul><li>- kansanvaltuuskunta = punaisten hallitus </li></ul><ul><li>HKI punaisten pääkaupunki </li></ul><ul><li>oma raha,oma perustuslakiluonnos </li></ul>

122. Ketä valkoiset olivat ja millainen oli valkoinen Suomi? <ul><li>valkoiset </li></ul><ul><li>- porvarillisten puolueiden </li></ul><ul><li>kannattajia </li></ul><ul><li>maaseudun talolliset, kaupunkien koulutettu väestö, erilaiset yrittäjät </li></ul><ul><li>valkoinen Suomi </li></ul><ul><li>- suojeluskunnista </li></ul><ul><li>hallituksen joukot </li></ul><ul><li>- Vaasa pääkaupunki </li></ul><ul><li>- Mannerheim valkoisten kiistaton johtohahmo </li></ul>

123. Punaisten ja valkoisten kaatuneiden sosiaaliset taustat( ammatti – ja koulutustaustat)

124. Mitä sisällissodassa tapahtui? <ul><li>voimasuhteet </li></ul><ul><li>keskeiset sotatapahtumat </li></ul><ul><li>Punaiset </li></ul><ul><li>70 000 </li></ul><ul><li>+ 4 000 </li></ul><ul><li>venäl. </li></ul><ul><li>valkoiset </li></ul><ul><li>70 000 </li></ul><ul><li>+ 10 000 </li></ul><ul><li>saksal, </li></ul><ul><li>+ </li></ul><ul><li>Jääkärit 25.2 </li></ul><ul><li>valkoisten puolella </li></ul>Tampereen taistelut , Saksalaisten apuretkikunta Punaisten antautuminen Lahdessa 1.5 lue oppikirjan sivut 93 - 94

125. Rintamalinja helmikuussa 1918 <ul><li>Rintamalinja ja ensimmäiset hyökkäykset helmikuussa. </li></ul><ul><li>Rintamat vakiintuivat Pori–Tampere–Lahti–Viipuri–linjalle. Sen pohjoispuoli oli valkoisten hallussa, eteläpuoli punaisten. </li></ul><ul><li>Jääkärien tulo Vaasan kautta vahvisti valkoista armeijaa. </li></ul>Kuva: Chabacano . Creative Commons Attribution ShareAlike 2.5

126. <ul><li>Maaliskuussa valkoiset aloittivat mittavan hyökkäyksen, joka eteni kautta rintamalinjan etelään päin. </li></ul><ul><li>Valkoiset saartoivat Tampereen usealta suunnalta ja valtasivat sen huhtikuun alussa. </li></ul><ul><li>Taisteluihin osallistui noin 30 000 sotilasta, joista yli 2 000 kaatui . </li></ul><ul><li>Tampereen valtauksen jälkeen punakaartit alkoivat vetäytyä Länsi-Suomesta. Valkoisten hyökkäyksen painopiste siirrettiin Viipuriin, joka vallattiin 29.4. </li></ul>Kuva: Chabacano . Creative Commons Attribution ShareAlike 2.5

127. Mitä nimityksiä sisällissodalla on ollut ? Milloin ko. nimityksiä käytetty ja millä niitä perusteltu? <ul><li>Puna kapina </li></ul><ul><li>sekä että </li></ul><ul><li>punaiset aloittivat </li></ul><ul><li>kansalais- </li></ul><ul><li>Sota/veljessota </li></ul><ul><li>” veli veljeä vastaan” </li></ul><ul><li>60- ja 70-luku </li></ul><ul><li>Vapaussota </li></ul><ul><li>valkoiset </li></ul><ul><li>irtautui Venäjästä </li></ul><ul><li>20- ja 30-luku </li></ul><ul><li>Luokkasota </li></ul><ul><li>punaiset </li></ul><ul><li>työläiset vs. porvarit </li></ul><ul><li>Sisällissota </li></ul><ul><li>neutraali </li></ul><ul><li>90-luvulta </li></ul>

128. Suomalaisten valinnat 1918 sodan nimistä <ul><li>Kyselyssä neutraalit nimitykset sisällissota ja kansalaissota saivat eniten kannatusta. Niiden suosio oli suurinta kaikkein nuorimmassa ikäluokassa eli alle 24-vuotiaiden ryhmässä. </li></ul><ul><li>Ammatilla, tulotasolla tai asuinpaikkakunnalla puolestaan ei näyttänyt olevan vaikutusta nimen valintaan. </li></ul>Lähde: Aamulehden Taloustutkimuksella teettämän kyselyn tulokset 30.3.2008

129. <ul><li>2000-luvulla on tuotettu lisää elokuvia, teatteria ja sarjakuvia sisällissodasta. </li></ul>Korkeajännitys-sarjassa on kerrottu sisällissodasta sekä punaisten että valkoisten näkökulmasta. Savonlinnan teatterin Täällä Pohjantähden alla (2007).

130. Mítä oli punainen terrori ja mitä oli valkoinen terrori ? <ul><li>Punainen terrori </li></ul><ul><li>1 400 </li></ul><ul><li>Valkoinen terrori </li></ul><ul><li>12000 vankileireillä </li></ul><ul><li>7 400 teloitettiin </li></ul><ul><li>1700 kadonnutta </li></ul>Yhteensä 36 000 kuollutta <ul><li>sodassa </li></ul><ul><li>9500 </li></ul>

131. videotehtävä : Uhrit <ul><li>Millaiset ohjeet valkoisille annettiin punaisten vankien kohtelussa? </li></ul><ul><li>Mitä tapahtui Tampereella huhtikuussa 1918? </li></ul><ul><li>Mitä kuvamateriaali todistaa Tampereen taisteluiden rajuudesta? </li></ul><ul><li>Arvioi dokumenttia, sen näkökulmaa, kuvaustapaa, asiasisältäjä </li></ul>

132. Mitä sisällissodasta seurasi ? <ul><li>Suomi voittajien Suomi </li></ul><ul><li>= valkoinen Suomi 20 ja 30-luvulla </li></ul><ul><li>- pelko uudesta vallankumouksesta, ryssäfobia </li></ul><ul><li>kansakunta jakautui kahtia </li></ul><ul><li>omat urheiluseurat, kaupat, muut järjestöt, kanssakäyminen vain joko </li></ul><ul><li>valkoisten tai punaisten kanssa </li></ul><ul><li>eheytymine n vasta talvisodan aikana </li></ul><ul><li>myös punaiset taistelivat </li></ul><ul><li>lopullinen totuus sodan uhreista vasta 2004 </li></ul><ul><li>sotasurmaprojekti; 30 000 -> 36 000 </li></ul><ul><li>Sisällissodasta 90 vuotta ; anteeksipyyntö, sovittelu, valtion rooli? </li></ul>http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/ sotasurmaetusivu/stat2; aiheesta lisää

133. HS : Puolet HS-raadista pitää valtiota syyllisenä vuoden 1918 sotarikoksiin ( 1.2.2008) <ul><li>Miten uutisessa haastellut ihmiset suhtautuvat vuoden 1918 tapahtumiin? </li></ul><ul><li>Kenen näkemys sinusta on osuvin ja miksi? </li></ul>

134. Verkkotehtävä : Suomi 80( 1998) TEHTÄVÄ : Lue oheisesta verkkosivuista seuraavaat artikkelit: Punakaarti, suojeluskunta, Tampere, vankileirit. LAADI MUISTIINPANOT http://www.uta.fi/suomi80/tausjk13.htm

135. Kotitehtävä: Valtiomuototaistelu 1918 90 - 95 <ul><li>Miksi kesällä 1918 Suomen valtiomuodoksi haluttiin kuningaskunta? </li></ul><ul><li>Mitkä poliittiset ryhmät kannattivat/vastustivat hanketta? </li></ul><ul><li>Miten tynkäeduskunta liittyi valtiomuototaisteluun? </li></ul><ul><li>Minkämaalainen kuningas Suomeen oli tulossa ja kuka hän oli? </li></ul><ul><li>Millaisia valmisteluja ehdittiin tehdä kuningaskunnan perustamiseksi? </li></ul><ul><li>Miksi hanke kariutui ? </li></ul><ul><li>Mitä seurauksia kuningaskuntahankkeella oli tasavaltaisen Suomen valtiomuotoon ja poliittiselle vallanjaolle? </li></ul><ul><li>Millainen Suomi olisi, jos olisimme kuningaskunta LISÄTIETO AIHEESTA: http://www2.hs.fi/extrat/kuukausiliite/arkisto/2002/08/ </li></ul>Vastaa omaan vihkoosi!!!!

136. Aineisto on vapaasti muokattavissa. Sen jakaminen eteenpäin on kielletty. Luku Hallitusmuotokysymys, s. 90–95 HALLITUSMUOTOKYSYMYS

137. Monarkia vai tasavalta? <ul><li>Monarkiaa halusi ns. tynkäeduskunta. </li></ul><ul><li>Eduskunnassa oli sisällissodan jälkeen jäljellä vain 84 edustajaa 200:sta, pääosa heistä oikeistoa edustavia kuningasvallan kannattajia. </li></ul>Miksi tasavallaksi joulukuussa 1917 julistautuneessa Suomessa ryhdyttiin keväällä 1918 puuhaamaan maalle kuningasta?

138. vastustivat Monarkiaa <ul><li>suurin osa maanviljelijöistä ja työväestöstä </li></ul><ul><li>puolueista Maalaisliitto ja osa nuorsuomalaisista </li></ul><ul><li>sosiaalidemokraatit, joita tynkäeduskunnassa oli vain yksi. </li></ul>kannattivat <ul><li>pääosa yläluokasta, virkamiehistä, sivistyneistöstä ja ruotsinkielisistä </li></ul><ul><li>puolueista vanhasuomalaiset, Ruotsalainen kansanpuolue ja osa nuorsuomalaisista. </li></ul>

139. Kuningasvallan paremmuutta perusteltiin monin syin: <ul><li>Punaisten vallankumousyritys järkytti sisällissodan voittaneita valkoisia pahasti. </li></ul><ul><li>Kapinoiden ehkäisemiseksi he halusivat tehdä hallitusvallasta lujan. </li></ul><ul><li>Puoluepolitiikan ulkopuolella olevan kuninkaan ajateltiin turvaavan yhteiskuntarauhan. </li></ul><ul><li>Saksaa pidettiin Suomessa läheisimpänä suurvaltana ja maailmansodan voittajana. </li></ul><ul><li>Saksasta tuleva kuningas vahvistaisi Suomen asemaa. </li></ul>

140. <ul><li>Senaattori J. K. Paasikivi perusteli monarkian tarvetta sosiaalidemokraatti Väinö Tannerille : </li></ul><ul><li>Parinkymmenen vuoden kuluttua Paasikivi itse päätyi Suomen tasavallan presidentiksi. </li></ul>” Tässä pienessä maassa me kaikki tunnemme toisemme, olemme haukkuneet toisemme pataluhaksi, ryypännet yhdessä. Kuinka sinä luulet, että joku meistä voisi saavuttaa niin paljon arvonantoa, että presidenttinä voisi hoitaa maan asioita ihmisten tyydytykseksi?”

141. <ul><li>Svinhufvud edusti nuorsuomalaista puoluetta, joka hajosi kahtia juuri kuningaskysymyksessä. </li></ul><ul><li>Monarkiaa kannattavat perustivat Kansallisen Kokoomuksen ja tasavallan kannattajat Kansallisen Edistyspuolueen. </li></ul><ul><li>Monarkian kannattajien ja vastustajien välillä käytiin myös sana- ja kuvasotaa. </li></ul><ul><li>Pilalehti Fyren esitti Pehr-Evind Svinhufvudin muuttumisen kansanmies Pekka Svinhufvudista monarkisti Petrus I:seksi (1918). </li></ul>

142. <ul><li>Tynkäeduskunta päätyi väittämään, että Suomi oli vuoden 1772 hallitusmuodon mukaan edelleen kuningaskunta – itsenäisyysjulistus ei ollut siltä osin pätevä. </li></ul><ul><li>Monarkistit alkoivat hakea kuningasta Saksasta, tosin muutamaa ruotsalaistakin prinssiä harkittiin. </li></ul><ul><li>Ulkopoliittiset syyt suuntasivat valinnan kuitenkin suurvalta Saksaan. </li></ul><ul><li>Kun Saksan keisari ei luovuttanut omaa poikaansa, kuninkaaksi päätettiin valita keisarin lanko, Hessenin prinssi Friedrich Karl. </li></ul><ul><li>” Piti Saksasta saataman parhaita, noita Vilhelmin poikia armaita, mutta Ville meitä kaupoissa jutkautti ja vaivaisen prinssin meille sutkautti”, riimitteli lauluntekijä Tatu Pekkarinen Friedrich Karlin valinnan jälkeen. Valinta oli osalle suomalaisista pettymys. </li></ul>

143. <ul><li>” Teidän majesteettinne! Olen onnellinen saadessani jättää holhokkini teidän majesteettinne hoiviin. Pikku-piski haluaa kyllä vähän vikuroida, kuten nuorten on tapana, mutta uskon senkin viisastuvan teidän korkean huolenpitonne alaisena.” </li></ul>Mitä tässä Suomen Kuvalehden piirroksessa tarjotaan? Kuka tarjoaa ja kenelle?

144. <ul><li>Kuninkaan juhlalliseksi arvonimeksi oli suunniteltu Suomen ja Karjalan kuningas, Ahvenanmaan herttua, Lapinmaan suuriruhtinas, Kalevan ja Pohjolan isäntä. </li></ul><ul><li>Suomessa alettiin valmistella kruunajaisia: taiteilija Eric Ehrström laati ehdotukset kruunusta ja hovin univormuista, myös hoviniiausta opeteltiin. </li></ul><ul><li>Lisäksi aateliskirjoja alettiin valmistella kuninkaan allekirjoitettavaksi – moni toivoi komeaa arvonimeä. </li></ul><ul><li>Myös suunnitelma kuninkaan saapumisseremonioista Helsinkiin oli tehty. Se laadittiin tiukkaa protokollaa noudattaen. </li></ul>Prinssi Friedrich Karl ja prinsessa Margarete, Suomen tuleva kuningaspari.

145. <ul><li>” Klo 6 a.p. Yhden tunnin kellonsoitto kaikissa kirkoissa. </li></ul><ul><li>Klo 8 a.p. Sotilasvirsi (Choral) Senaatintorilla. </li></ul><ul><li>Klo 10 a.p. Hänen Majesteettinsa maihinnousu. Valtionhoitaja menee kuningasta vastaan laivalle ja seuraa häntä sitten telttaan, jossa hän puheessaan antaa hänelle hallitusvallan. Puhe päättyy eläköön-huutoon. Sotilassoittokunta puhaltaa kansallislaulun. Valtionhoitaja esittää läsnä olevat senaattorit kuninkaalle. Senaattorit ovat asettuneet riviin teltan oikealle puolelle, sitten seuraa eduskunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat, prokuraattori, sotajoukkojen ja laivaston ylimmät edustajat ym. Teltan oikealla puolella ovat Helsingissä olevien lähetystöjen päälliköt. </li></ul><ul><li>Näiden juhlamenojen jälkeen nousee kuningas kuuden hevosen vetämiin juhlavaunuihin. Sitten seuraavat senaattorit, hoviseurue ym. Kuninkaan vaunujen edellä ratsastaa yksi eskadroona ratsuväkeä.” </li></ul><ul><li>Mihin arvojärjestykseen eri henkilöt on kuninkaan vastaanottoseremoniassa asetettu? </li></ul><ul><li>Mikä rooli on </li></ul><ul><li>kirkolla </li></ul><ul><li>musiikilla </li></ul><ul><li>armeijalla? </li></ul>

146. <ul><li>Friedrich Karl ja hänen perheensä tutustutettiin Suomen yhteiskuntaelämään, historiaan, hallintoon ja politiikkaan sekä kieleen. </li></ul><ul><li>"Tänään luimme 1,5 tuntia suomea... lukuharjoituksia ja taivutuskaavoja. Hänellä ei ole pahoja ääntämistapoja, mutta kieli on 50-vuotiaalla kankea!" , kirjoitti kuninkaan opettajana toiminut arkistonhoitaja Holma. </li></ul><ul><li>” Suomi odottaa Kuningasta” otsikoi Hovnarren -lehti 15.10.1918. </li></ul>

147. Kuninkuus kaatuu <ul><li>Saksan häviö ensimmäisessä maailmansodassa sinetöityi syksyllä 1918, ja koko keisarikunta kaatui pian sen jälkeen. </li></ul><ul><li>Suomella oli käsissään todella huono kortti – hävinneen keisarikunnan edustaja kuninkaana. </li></ul><ul><li>Friedrich Karl kuitenkin pelasti tilanteen luopumalla itse kruunusta joulukuussa 1918. </li></ul><ul><li>Luopumiskirje päättyi sanoihin: </li></ul><ul><li>"Minä lähetän maalle ja sen vakavakatseiselle kansalle oman ja omaisteni tervehdyksen ja kiitoksen monesta myötätuntoisuuden osoituksesta. Tulkoon onnelliseksi tämä minulle rakas kansa, sen miehet ja naiset ja sen ihana nuoriso, johon tulevaisuuden toivo perustuu.” </li></ul>

148. 1919 poliittinen tilanne muuttui <ul><li>Vuoden 1919 eduskuntavaaleissa tasavaltaa kannattavat ryhmät eli Maalaisliitto, sosiaalidemokraatit ja edistyspuolue voittivat. </li></ul><ul><li>Ne saivat 153 edustajaa, ja monarkiaan sitoutunut oikeisto jäi näin vähemmistöksi. </li></ul><ul><li>Suomesta tehtiin uudelleen tasavalta, jonka johtoon tuli presidentti. </li></ul>Jos Suomesta olisi tullut kuningaskunta, kuninkaanamme olisi tällä hetkellä 1970 syntynyt Phillipp von Hessen.

149. <ul><li>Luja hallitusvalta haluttiin varmistaa, ja presidentille annettiin monarkistien vaatimuksesta laajat valtaoikeudet: </li></ul><ul><li>vetó-oikeus lakien säätämisessä </li></ul><ul><li>eduskunnan hajotusoikeus </li></ul><ul><li>hallituksen nimitysoikeus </li></ul><ul><li>ulkopolitiikan johto </li></ul><ul><li>armeijan ylipäällikkyys </li></ul><ul><li>armahdusoikeus </li></ul><ul><li>korkeimpien virkamiesten nimitysoikeus </li></ul>

150. Ensimmäinen presidentinvaali toimitettiin eduskunnassa 1919 <ul><li>Vastakkain olivat K. J. Ståhlberg ja C. G. Mannerheim. </li></ul><ul><li>Mannerheim sai 50 ääntä, Ståhlberg 143. </li></ul>Minkälainen oli Suomen ensimmäisen presidentin K. J. Ståhlbergin poliittinen linja? Tehtävä 5, s. 94

151. <ul><li>Pian sisällissodan jälkeen Suomessa aloitettiin sodan kahtia jakaman kansan eheyttäminen. 1919 presidentiksi valittu Ståhlberg toteutti aktiivisesti tätä politiikkaa. </li></ul><ul><li>Ståhlberg sanoi, että yhteiskunnallisia reformeja jatketaan, ei vallankumouksen takia, vaan siitä huolimatta. </li></ul>Mitä pilapiirtäjä on kuvallaan halunnut kertoa tehtävän luonteesta?

152. Yhteenveto <ul><li>Lue yhteenveto sivulta 95 ja palauta mieleesi luvussa oppimasi asiat. </li></ul><ul><li>Perustele niiden avulla oheinen aikakauden merkitystä koskeva lista. </li></ul>

153. Valkoinen Suomi 20 – ja 30-luvulla HI 4, kevät 2010

154. Kansakunnan eheyttäminen <ul><li>Työaikalaki, köyhäinhoitolait ja työsuojelulait vastasivat työväenliikkeen vaatimuksiin työväestön olojen parantamisesta eli lievensivät työväenliikkeen tyytymättömyyttä ja kapinahenkeä. </li></ul>Pohdi, millä tavoin kukin uudistus vaikutti kansakunnan eheytymiseen 1920- ja 30-luvuilla.

155. Kansakunnan eheyttäminen Pohdi, millä tavoin kukin uudistus vaikutti kansakunnan eheytymiseen 1920- ja 30-luvuilla. <ul><li>Torpparilait ja Lex Kallio helpottivat maaseudulla syntynyttä jännitettä tilattomien ja maanomistajien välillä. Tilattomien määrä väheni radikaalisti. </li></ul>

156. Kansakunnan eheyttäminen Pohdi, millä tavoin kukin uudistus vaikutti kansakunnan eheytymiseen 1920- ja 30-luvuilla. <ul><li>Punavankien armahduslait olivat kädenojennus sodan hävinneelle osapuolelle ja vähensivät sen tyytymättömyyttä. </li></ul>Punavankeja Tampereella.

157. Kansakunnan eheyttäminen Pohdi, millä tavoin kukin uudistus vaikutti kansakunnan eheytymiseen 1920- ja 30-luvuilla. <ul><li>Yleinen asevelvollisuus ja oppivelvollisuus tulivat koskemaan koko ikäluokkaa. Oppivelvollisuus mahdollisti koulutuksen sosiaaliluokkaan katsomatta, ja yleinen asevelvollisuus toi armeijaan myös työväenliikkeen kannattajat, ei vain suojeluskuntalaisia. Pelkkä valkoisista koostuva armeija ei olisi luonut yhteistä maanpuolustushenkeä. </li></ul>

158. Kansakunnan eheyttäminen Pohdi, millä tavoin kukin uudistus vaikutti kansakunnan eheytymiseen 1920- ja 30-luvuilla. <ul><li>Kunnallislait toivat demokratian myös paikalliselle tasolle, jossa alkoi toteutua yhteiskuntaluokkien voimasuhteiden mukainen vallanjako. </li></ul>

159. Kansakunnan eheyttäminen Pohdi, millä tavoin kukin uudistus vaikutti kansakunnan eheytymiseen 1920- ja 30-luvuilla. <ul><li>Progressiivinen verotus lisäsi valtion tuloja, tasasi tuloeroja ja loi pohjaa tasa-arvoisemmalle yhteiskunnalle. </li></ul>

160. Millainen arvomaailma tyypillinen aikakaudelle? <ul><li>Lainsäädännön muutokset 20-luvulla </li></ul><ul><li>oppivelvollisuus; 4 vuotta kansakoulu </li></ul><ul><li>Torpparilaki ; torppareista itsenäisiä talonpoikia </li></ul><ul><li>- Progressiivinen verotus </li></ul><ul><li>Vasemmiston jakautuminen kahtia </li></ul><ul><li>SKP (1919) </li></ul><ul><li>Sdp; maltillinen, vallankumous virhe </li></ul><ul><li>Moraalinen tiukkuus </li></ul><ul><li>- Kieltolaki 1919 – 1932; trokareiden kulta-aika, kova tee </li></ul>Moodlessa tehtävä s. 100 – 106 /VALTIOMUOTOTAISTELU 1918

161. Miten kahtiajakautuminen näkyi 20 ja – 30 luvulla. Paritehtävä <ul><li>VASEMMISTO </li></ul><ul><li>112 – 113 , 105 -106 laadi muistiinpanot </li></ul><ul><li>Mihin kahteen erilaiseen puolueeseen työväenliike jakaantui 1918? </li></ul><ul><li>Miten ko.puoleet erosivat toisistaan? </li></ul><ul><li>Miksi vuosi 1926 on merkittävä vuosi kansakunnan eheytymisessä? </li></ul><ul><li>Miten SKP toimi 20- ja 30-luvun Suomessa? </li></ul><ul><li>OIKEISTO </li></ul><ul><li>106 – 108 109 - 110 </li></ul><ul><li>Millaisin ryhmittymiin oikeisto oli jakaantunut? </li></ul><ul><li>Millaisia 20-luvun hallitukset olivat? </li></ul><ul><li>Mitä heimoaate tarkoitti ja mihin konkreettisiin toimiin heimoaate johti? </li></ul><ul><li>Millainen rooli suojeluskunnilla oli 20- ja 30-luvun Suomessa? </li></ul>

162. Valkoisen Suomen yhteiskunnallisia ristiriitoja

163. Millainen ääriliike lapuanliike oli 1929 – 1932? <ul><li>Yleiseurooppalainen ilmiö </li></ul><ul><li>fasistinen Italia, Baltian maat </li></ul><ul><li>Pelko uudesta vallankumouksesta </li></ul><ul><li>- SKP toiminta 20-luvulla </li></ul><ul><li>Työelämän levottomuudet 20-luvun lopulla </li></ul><ul><li>- yli vuoden mittainen satamalakko </li></ul><ul><li>Talouslama </li></ul><ul><li>- konkurssit, pakkohuutokaupat </li></ul><ul><li>Muut oikeistolaiset liikkeet </li></ul><ul><li>Arvomaailma ja kannattajat samoja henkilöitä </li></ul><ul><li>esim. suojeluskunnat, AKS </li></ul>

164. Poliittinen kenttä Suomessa 1920–30-luvuilla

165. Mikä tyypillistä lapuanliikkeelle? <ul><li>Koti, uskonto,isänmaa </li></ul><ul><li>Pohjanmaa ydinaluetta </li></ul><ul><li>Vasemmiston, vasemmistopuolueiden kieltäminen lailla keskeinen tavoite </li></ul><ul><li>Laittomuudet, terrori ; Lapuan laki </li></ul>Mistä lapuanliikkeen ulkomaisista vaikutteista oheinen teksti kertoo?

166. Miten lapuanliike toimi 1929 – 1932? Lue oppikirjan sivut 108 – 109 tai 110 – 112 Selvitä niiden sisältö. Lapuanliike 1929 - 1932 Mäntsälä Kirjapainojen rikkomiset Talonpoikais marssi Pr-vaalit kommunisti.- lait Punapaitojen repimiset muilutukset

167. Miksi lapuanliike epäonnistui eikä Suomesta totalitaarista valtiota? <ul><li>Lapuanliike paikallinen ilmiö </li></ul><ul><li>Maltillinen oikeisto esti lapuanliikkeen nousun valtaan </li></ul><ul><li>Laman vaikutus ei niin dramaattinen kuin esim. Saksassa </li></ul><ul><li>Punamultayhteistyö = sdp + maalaisliitto </li></ul>P.E.Svinhufvud

168. Suomi toisessa maailmansodassa 1939 – 1945 talvisota 30.11.39- 13.3.1940 jatkosota 25.6.41- 19.9.1944 Lapin sota 1.10.44 – huhtikuun loppu 1945 <ul><li>HI4, kevät 2010 </li></ul><ul><li>- 154 + </li></ul><ul><li>116 - 134 </li></ul>

169. Millaisia turvallisuuspoliittisia vaihtoehtoja Suomella 20 – ja 30 –luvulla? Milloin ko. suuntaus ja miksi epäonnistui? 116 – 118 <ul><li>NL uhka </li></ul><ul><li>Tarton rauha </li></ul><ul><li>1920 </li></ul>Kansainliitto Yhteistyö Ruotsin kanssa Reuna- valtiot TURVALLISUUS- POLITIIKKA; =maanpuolustus, ulkopolitiikka

170. Miksi Suomen ja NL suhteet huonot sotien välisenä aikana? <ul><li>Sisällissodan vaikutus </li></ul><ul><li>SKP:n maanalainen toiminta </li></ul><ul><li>Epäluuloinen suhtautuminen NL:oon ja Staliniin; </li></ul><ul><li>Kanssakäyminen NL:n ja Suomen välillä vähäistä </li></ul><ul><li>- Tarton rauha 1920 </li></ul><ul><li>- 1932 hyökkäämättömyys- </li></ul><ul><li>sopimus </li></ul><ul><li>- v. 1937 ensimmäinen ulkoministeri NL:oon </li></ul>

171. Videotehtävä: Ryssävihaa Suomessa 20- ja 30-luvulla <ul><li>Miksi NL koettiin uhkaksi? </li></ul><ul><li>Mikä lietsoi ryssävihaa 30-luvun Suomessa? </li></ul><ul><li>Mistä oletettiin vihollisen tulevan 20- ja 30-luvulla? </li></ul><ul><li>Ketkä suhtautuivat positiivisesti Saksaan 1930-luvulla? </li></ul>

172. Suomi toisessa maailmansodassa 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 Talvisota 11/1939 – 3/1940 Välirauhan aika 3/1940 – 6/1941 Jatkosota 6/1941–9/1944 Lapin sota 10/1944 – 4/1945

173. Miten kansainvälisen tilanteen kiristyminen 30-luvun lopulla heijastui Suomen ja NL:n suhteisiin ? <ul><li>Stalin : Saksa uhka NL:lle </li></ul><ul><li>Jartsev-neuvottelut 1938 </li></ul><ul><li>- sotilaallinen yhteistyö NL:n kanssa </li></ul><ul><li>- suomalaiset torjuivat ehdotuksen </li></ul><ul><li>Molotov- Ribbentrop-sopimus 23.8.1939 </li></ul><ul><li>etupiirisopimus, Suomi NL etupiiriin </li></ul>

174. <ul><ul><ul><li>Molotov–Ribbentrop-sopimukseen kuului salainen lisäpöytäkirja , jossa osapuolet sopivat etupiiriensä rajoista. </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>Suomi joutui Neuvostoliiton etupiiriin Baltian maiden ja Puolan itäosien kanssa. </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>Neuvostoliitto sai vapaat kädet Suomen suhteen. </li></ul></ul></ul>Saksan ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus 23.8.1939

175. Miten syksyllä 1939 NL uhka kasvoi? <ul><li>MR-sopimuksen vaikutus </li></ul><ul><li>laivastotukikohdat Baltiasta (10/1939) </li></ul><ul><li>Suomelle neuvottelukutsu Moskovaan </li></ul><ul><li>NL:n vaatimukset </li></ul><ul><li>rajan siirto Karjalassa, laivastotukikohta Hangosta </li></ul><ul><li>Suomen reaktiot </li></ul><ul><li>Paasikivi Suomen edustaja </li></ul><ul><li>armeijan liikekannallepano, koulut suljettiin </li></ul><ul><li>yleinen mielipide vastusti, Paasikivi ei </li></ul>NL vaatimat alueet syksyllä 1939

176. videotehtävä : tilanteen kiristyminen syksyllä 1939 <ul><li>Mistä dokumentin kuvamateriaalin ja muiden seikkojen perusteella voi päätellä Suomen varautuvan pahimpaan? </li></ul><ul><li>Miten Helsinki varautui mahdolliseen sotaan? </li></ul><ul><li>Millaisia 30-luvun poliitikot näkemyksesi mukaan olivat ? </li></ul>

177. Miten talvisota alkoi ? <ul><li>Mainilan laukaukset 26.11 </li></ul><ul><li>Stalinin lavastamat: NL ei voinut olla hyökkääjä </li></ul><ul><li>v. 1932 sopimus sanottiin irti, suurlähettiläs kotiin </li></ul><ul><li>HKI:n Turun ja Viipurin </li></ul><ul><li>pommittamiset (30.11) </li></ul>

178. Puna-armeija ja talvisodan alku

179. Mitkä talvisodan lähtökohdat? <ul><li>Millä perusteella talvisodassa oli kyse Daavid ja Goljatin välisestä </li></ul><ul><li>konfilktista? </li></ul><ul><li>2. Mikä oli miesmäärien välinen suhdeluku ? </li></ul><ul><li>3. Tee muita päätelmiä tilaston avulla </li></ul>

180. Mitkä sodan keskeiset tapahtumat/vaiheet ? Lue oppikirjan s. 132- 135 tai 118 -120 joulukuu 39 , tammikuu 40 , helmikuu 40 , maalisk 13.3 torjuntavoitto Terijoen hallitus Suomus- salmi rauhanehdot

181. Propaganda talvisodassa !! <ul><li>Millaista propagandaa NL levitti talvisodan aikana Suomeen? Keihin vedottiin, mitä luvattiin jne. </li></ul><ul><li>Tehosiko propaganda ja millä perustelet omaa näkemystäsi </li></ul>

182. Mikä selittää suomalaiset vastarinnan? <ul><li>Stalinin ylimielisyys </li></ul><ul><li>Suomi miehitetään 2 vk:ssa </li></ul><ul><li>sodankäynnin kaavamaisuus, tappiolla ei merkitystä </li></ul><ul><li>suomal . sodankäynti </li></ul><ul><li>motit( 7) mm. Raate; aseita, puna-armeijalle valtavat tappiot </li></ul><ul><li>kekseliäisyys: Molotovin coctail </li></ul><ul><li>ankara talvi </li></ul><ul><li>- puna-armeija ei varautunut </li></ul>Bensiini, sprii, terva, sytytysriepu ja tulitikut

183. Raatten tien motti ja kuvia motista

184. Mitkä seikat vaikuttivat rauhansolmimiseen? <ul><li>Kansainliitto </li></ul><ul><li>- NL syyllinen ( 4.12.1939) </li></ul><ul><li>myönteinen julkisuus ympäri maailmaa </li></ul><ul><li>300 sotakirjeenvaihtajaa </li></ul><ul><li>yli 11 000 vapaaehtoista </li></ul><ul><li>länsivaltojen lupaukset </li></ul><ul><li>avusta </li></ul><ul><li>ei toteutunut, vaikutti Stalinin ratkaisuihin, nopeutti sodan päättymistä </li></ul>Tulkitse kuvaa ja tekstiä

185. Dokumenttitehtävä : Ruotsin apu

186. Mitkä tekijät selittävät talvisodan ihmeen? <ul><li>Puna-armeijan heikkoudet </li></ul><ul><li>sota lyhyt, talvivarusteita ei ollut sotaan </li></ul><ul><li>Huolto ei toiminut </li></ul><ul><li>NL ei uskonut Suomen vastarintaan </li></ul><ul><li>Stalinin puhdistuksissa upseerien vainot 1937–38 </li></ul>Puna-armeijan lippu

187. Mitkä tekijät selittävät talvisodan ihmeen? <ul><li>Suomen armeijan vahvuudet </li></ul><ul><li>maaston tuntemus sekä taito liikkua, majoittua ja taistella kovassa pakkasessa </li></ul><ul><li>vahva puolustushenki ja kansallinen yhtenäisyys </li></ul><ul><li>toimiva radiotiedustelu </li></ul><ul><li>” salaisina aseina” sukset, ahkio, teltta ja kamiina. </li></ul>Molotovin cocktail oli bensiinin, petrolin, spriin, tervan ja tulitikun tai sytytysrievun yhdistelmä. Paloherkkää asetta käytettiin neuvostopanssareita vastaan.

188. Mitkä ”välirauhan”/Moskovan rauhanehdot ? alue- menetyk- set mielialat Hanko- niemi miestap- piot evakot rauhanehdot

189. Mikä talvisodan merkitys ?? <ul><li>toinen itsenäisyystaistelu </li></ul><ul><li>Sota yhdisti poliittisesti kahtiajakautunutta kansaa: talvisodan henki. </li></ul><ul><li>myytti talvisodan ihmeestä. </li></ul><ul><li>25 000 kaatui ja 43 600 haavoittui. </li></ul><ul><li>Luovutetuilta alueilta lähti evakkoon (siirtolaisiksi) 430 000 ihmistä </li></ul>

190. Millainen ajanjakso välirauhan aika oli? <ul><li>Suomessa jatkui osittain sotatilanne </li></ul><ul><li>Mannerheim jatkoi armeijan ylipäällikkönä </li></ul><ul><li>Uusi itäraja linnoitettiin (salpalinja) </li></ul><ul><li>Armeijan vahvuus säilytettiin n.100 000 sotilaana (nyk. rauhanajan vahvuus 16 500) ja asevelvollisuus pidennettiin kaksivuotiseksi </li></ul><ul><li>Valtion budjetista 45% varattiin puolustusmenoihin. </li></ul><ul><li>Suomen uudelle itärajalle rakennettiin puolustuslinjaksi ns. salpalinja. Rakenteissa kiinnitettiin erityistä huomiota puolustautumiseen tykki- ja konekivääritulta sekä panssarivaunuja vastaan. Luumäen salpa-asema. Kuva: Aatu Heiskanen. </li></ul>Kuuntele Väinö Tannerin puhe 13.3.1940 (Ylen elävä arkisto: http://yle.fi/elavaarkisto).

191. Mitkä tekijät johtivat jatkosotaan?( 1941- 1944) <ul><li>Saksa kiinnostui Suomesta </li></ul><ul><li>Talvisodan maine; rotuoppi ei este yhteistyölle </li></ul><ul><li>Osa Barbarossa-suunnitelmaa </li></ul><ul><li>Petsamon nikkeli </li></ul><ul><li>Elok. 40 Suomelle aseita => kauttakulkulupa Norjaan </li></ul><ul><li>Suomi kiinnostui Saksasta </li></ul><ul><li>Kiinnostus turvallisuuspoliittista; pelko NL:n uudesta hyökkäyksestä, menetettyjen alueiden takaisinvaltaamisesta </li></ul><ul><li>Myönteinen suhtautuminen </li></ul><ul><li>natsi-Saksaan; vapaaehtoiset SS-joukot (SSV ) ( 1940 – 1943) </li></ul><ul><li>3. Ylikangas : aseveljeys jo talvisodan lopulla </li></ul>Keskeinen kysymys: Miksi Suomi liittoutui natsi-Saksan kanssa?

192. Hitler puhui radiossa 22.6.1941: ” Liitossa suomalaisten tovereidensa kanssa seisovat Narvikin voittajat Pohjoisen Jäämeren äärellä. Saksalaiset divisioonat samoin kuin suomalaiset vapaussodan sankarit oman marsalkkansa johdossa suojelevat Suomen aluetta. ” Presidentti Ryti puhui radiossa 26.6.1941 Suomen kansalle: ” Suomi on joutunut hyökkäyksen kohteeksi Neuvostoliiton puolelta, joka on aloittanut sotatoimet Suomea vastaan. Tämän johdosta Suomi on ryhtynyt puolustautumaan kaikin käytettävissään olevin sotilaallisin keinoin.” Arvioi Hitlerin ja Rytin esittämiä näkemyksiä sodan syttymisestä. Vinkki! Rytin puheen voi kuunnella Ylen elävässä arkistossa http://yle.fi/elavaarkisto).

193. <ul><li>” Kun Suomi liittyi kesäkuussa 1941 sotaan Saksan voittoon uskoen, hallitus selitti, että Suomi ei ollut Saksan liittolainen vaan ”aseveli” ja ”kanssasotija”. Se kävi omaa, Saksan sodanpäämääristä riippumatonta erillissotaansa. Vähimmäistavoitteena oli talvisodan rauhassa menetettyjen alueiden takaisin valtaaminen. Sota koettiin sen vuoksi yleisesti hyvityssodaksi ja talvisodan jatkoksi – siitä nimitys jatkosota. ” </li></ul>Määrittele tekstin avulla termi erillissota.

194. <ul><li>Ns. ajopuuteoria </li></ul><ul><li>Korhosen mielestä Suomi vedettiin mukaan sotaan, valtiollinen johto oli voimaton suurvaltapolitiikan edessä . </li></ul><ul><li>Suomen päättäjien ei katsottu tienneen etukäteen tulevasta operaatio Barbarossasta. </li></ul><ul><li>Suomi ei ollut valmistautunut hyökkäyssotaan. </li></ul><ul><li>Tämä tulkinta jatkosodasta hallitsi 1960-luvulle asti. </li></ul><ul><li>Tulkinnalla puolustauduttiin syytteiltä, joiden mukaan Suomi olisi sotinut sodassa natsi-Saksan rinnalla. </li></ul>

195. <ul><li>Ns. koskiveneteoria </li></ul><ul><li>Jokipii kumoaa ajopuuteorian. </li></ul><ul><li>Tutkimus osoittaa lähteiden avulla, että Suomi oli tietoinen tulevasta operaatio Barbarossasta. </li></ul><ul><li>Suomella ja Saksalla oli kiinteää sotilaallista yhteistyötä ennen sodan alkua. </li></ul><ul><li>Saksan puolelle liittyminen tunnustettiin 1970-luvulla , jolloin nostettiin esiin Suomen vaikea valintatilanne Saksan ja Neuvostoliiton välillä. </li></ul>

196. <ul><li>Silvennoisen mukaan Suomella oli jatkosodan etenemisvaiheessa samat sodan päämäärät kuin Saksalla, joten Suomi ei käynyt erillissotaa. </li></ul><ul><li>Suomen tavoitteena oli Neuvostoliiton hävittäminen tai sen pysyvä heikentäminen </li></ul><ul><li>Uusimmassa tutkimuksessa on lähdetty kumoamaan erillissota-teesiä. </li></ul>

197. Millaisia erilaisia päämääriä jatkosodalla? ” Lyhyet rajat – pitkä rauha” Ns. kolmen kannaksen raja <ul><li>Suur-Suomi tavoitteet heräsivät henkiin. </li></ul><ul><ul><ul><li>Sai kannatusta poliittisessa oikeistossa (IKL, kokoomus, Maalaisliitto). </li></ul></ul></ul><ul><li>Ryti pyysi Mannerheimilta sotilaallisesti perusteltuja ehdotuksia Suomen itärajasta </li></ul><ul><ul><li>Pääesikunnassa suunniteltiin rajavaihtoehtoja. </li></ul></ul>

198. Miten sota eteni ? <ul><li>1941 </li></ul><ul><li>sodan päämäärä </li></ul><ul><li>; vuoden 39 rajat </li></ul><ul><li>hyökkäysvaihe: </li></ul><ul><li>Viipuri 8/41, Syväri </li></ul><ul><li>10/41 </li></ul><ul><li>I-B julisti S:lle </li></ul><ul><li>sodan </li></ul><ul><li>Hitler: ”rinta </li></ul><ul><li>rinnan” </li></ul><ul><li>erillissota </li></ul><ul><li>teoria </li></ul><ul><li>1942 </li></ul><ul><li>elintarvikepula, </li></ul><ul><li>säännöstely </li></ul><ul><li>asemasotavaihe </li></ul><ul><li>1943 </li></ul><ul><li>Stalingrad=> </li></ul><ul><li>rauhanneuvottelut </li></ul><ul><li>1944 </li></ul><ul><li>NL suurhyökkäys </li></ul><ul><li>kesäk. </li></ul><ul><li>Viipuri menetettiin, </li></ul><ul><li>torjuntavoitot mm. Tali- </li></ul><ul><li>Ihantala </li></ul><ul><li>Saksan aseapu, Rydin </li></ul><ul><li>henk.koht. lupaus </li></ul><ul><li>8/44 Mannerheim </li></ul><ul><li>rauha 19.9.44 </li></ul><ul><li>Lapin sota 10/44- </li></ul><ul><li>4/45 </li></ul>

199. Miten jatkosota eteni ? <ul><li>Kartta- ja oppikirjatehtävä </li></ul><ul><li>Miten jatkosodan lähtöasetelma eroaa talvisodasta? </li></ul><ul><li>Mitä tarkoitti saksalaisten ja suomalaisten rintamavastuu? </li></ul><ul><li>Selvitä kesän 1944 keskeisten sotatapahtumien aikajärjestys </li></ul>

200. Millainen oli jatkosodan alku ( 1941)? <ul><li>Suomen tavoitteet </li></ul><ul><li>vuoden 1939 rajat </li></ul><ul><li>erillissota = Suomen sodankäynti ei liittynyt </li></ul><ul><li>natsi-Saksan sodankäyntiin </li></ul><ul><li>- muita näkemymyksiä: aseveli, koskivene </li></ul><ul><li>Saksan tavoitteet </li></ul><ul><li>Hitlerin puhe ; suomalaiset taistelevat ”rinta rinnan” </li></ul><ul><li>lentokoneet Suomen ilmatilan kautta NL:oon </li></ul>Ota kantaa kartan avulla: Oliko Suomen sota erillistä vai aseveljeyttä?

201. Neuvostoliitto patisti Suomea rauhaan pommittamalla Helsinkiä helmikuussa 1944 Suomalaiset hämäsivät pommittajia ”siirtämällä” Helsinkiä itään. Vuosaareen rakennettiin pölkyistä ja paperirullista valekaupunki, johon pommikoneet ohjattiin. Lisäksi ilmatorjunnan leimahdustehoa lisättiin käyttämällä kranaateissa magnesiumia ja alumiinia. Pommikoneet luulivat ilmatorjuntaa voimakkaammaksi ja kiirehtivät pommiensa pudottamisessa. Suurin osa pommeista ohjautui kaupungin ulkopuolelle. NL:n sodanjohto sai viestejä pommitusten onnistumisista: Ruotsin lehdistö lähti Suomen juoneen mukaan ja kertoi laajasti Helsingin tuhoutumisesta pommituksissa. Samoin kiinnijäänyt venäläinen agentti pakotettiin lähettämään Moskovaan suomalaisten rustaamia viestejä, joissa todettiin hävityksen olleen ankara ja kuolleita olleen paljon. Lähde: Suomen Kuvalehti 6/2004

202. Miten kesä 1944 ratkaisi jatkosodan lopputuloksen ?lue s. 143 – 145 ja tee tarvittavat lisäykset <ul><li>taustalla liittoutuneiden vahvistuminen, Normandian maihinnousu </li></ul><ul><li>Stalin; Suomi kukistettava, toisaalta kilpajuoksu Berliiniin </li></ul><ul><li>aselepo 4.9, välirauha 19.9 </li></ul>9.6 – 19.9. 1944 NL:n suurhyökkäys Viipuri NL:lle Saksan aseapu Ryti; ei erillisrauha Tali- Ihantala 7/44

203. Miten sodan aikana yritettiin solmia rauha ? <ul><li>länsivallat </li></ul><ul><li>Suomi aseveli </li></ul><ul><li>mm. I-B julisti sodan ( 6.12.41) </li></ul><ul><li>myönteistä julkisuutta vähän </li></ul><ul><li>NL </li></ul><ul><li>Suomen tehtävä aloite </li></ul><ul><li>ehdottoman antautumisen vaatimus 43 -> </li></ul><ul><li>sotilaallinen voitto tärkeätä </li></ul><ul><li>Suomi </li></ul><ul><li>usko Saksan ja Suomen voitoon vahva 41 – 42 </li></ul><ul><li>v. 1943 käänne ; Stalingrad </li></ul>

204. <ul><li>” Saanen tässä yhteydessä vakuuttaa Teille, että Suomi on päättänyt käydä sotaa Saksan rinnalla Neuvosto-Venäjää vastaan, kunnes Neuvosto-Venäjän Suomelle aiheuttama uhka on saatu torjutuksi. Ottaen huomioon asetoverin avun, jota Saksa on toimittanut Suomelle sen nykyisessä vaikeassa tilanteessa, julistan Suomen valtion presidenttinä, että tulen solmimaan rauhan Neuvostoliiton kanssa ainoastaan yhteisymmärryksessä Saksan valtakunnan hallituksen kanssa ja etten tule sallimaan, että minun nimittämäni Suomen hallitukset tai muut henkilöt käyvät aselepo- tai rauhanneuvotteluita tai tätä tarkoitusta palvelevia keskusteluja ilman Saksan valtakunnan hallituksen suostumusta.” </li></ul><ul><li>Presidentti Risto Rytin kirje Hitlerille 26.6.1944. </li></ul><ul><li>” Edessä olevien ratkaisujen hetkellä tunnen tarvetta ilmoittaa Teille, että olen tullut siihen vakaumukseen, että kansani pelastus velvoittaa minut löytämään nopean poispääsyn sodasta. Yleisen sotilaallisen tilanteen epäsuotuisa kehitys supistaa yhä selvemmin Saksan mahdollisuuksia antaa meille varmastikin vielä koittavina suuren hädän hetkinä ajoissa ja riittävää apua, jota me välttämättä tarvitsemme – – Minun ei ole mahdollista – vaikka olisinkin toista mieltä – hallitusmuotomme sallimissa rajoissa olla kauemmin ottamatta huomioon kansan enemmistön selvästi ilmaistua tahtoa – – Velvollisuuteni on johtaa kansani pois sodasta.” </li></ul><ul><li>Presidentti C. G. E. Mannerheimin kirje Hitlerille 2.9.1944. </li></ul>Alla on lainaukset kahdesta Suomesta vuonna 1944 Saksan valtakunnanjohtaja Hitlerille lähetetystä kirjeestä. a) Vertaa Rytin ja Mannerheimin kirjeiden viestiä ja heidän käyttämiään perusteluja. 3. Tehtävä, s. 135

205. Mitkä olivat jatkosodan rauhanehdot ? aluemene tykset - Lapin sota sotakorvaukset valvontakomissio evakot sotasyylli- syysoikeuden käynti poliittiset muutokset välirauha 1944; vahvistus Pariisissa 1947

206. <ul><li>Aselepo astui voimaan 4.9. 1944. Ehtona oli suhteiden katkaiseminen Saksaan </li></ul><ul><li>talvisodassa menetetyt alueet + Petsamo. </li></ul><ul><li>Porkkala vuokrattava tukikohdaksi 50 vuodeksi </li></ul><ul><li>Saksalaiset karkotettava maasta, armeija supistettava rauhanajan vahvuuteen. </li></ul><ul><li>Sotakorvauksia NL:lle 300 miljoonaa dollaria kuudessa vuodessa. </li></ul><ul><li>NL:lle vihamieliset ja fasistiset järjestöt lakkautettava( Lotat, Suojeluskunnat jne) </li></ul><ul><li>Sotaan syylliset tuomittava </li></ul>Mitkä Moskovan välirauha 19.9.1944 ehdot?

207. Sotakorvaukset ( 1944 – 1952) <ul><li>Miksi sotakorvausten tuotevalikoima oli ongelma Suomelle ? </li></ul><ul><li>Miten Suomi toisaalta hyötyi sotakorvauksista? </li></ul>

208. Mistä osisista Suomen lapset lähetettiin Ruotsiin ? Pystytkö selittämään asiaa?

209. Ryhmätyö 4 oppilaalle: Lue artikkelisi, kirjoita pääkohdat vihkoosi=> suullisesti muille <ul><li>http://www.hs.fi/tulosta/1076154394160 ; Sotalapset </li></ul><ul><li>http://www.hs.fi/artikkeli/Karjalaisten+asuttaminen+oli+suuri+ihme/1101977912431 : Karjalaisten asuttaminen oli suuri ihme </li></ul><ul><li>http://www.hs.fi/artikkeli/Nuorten+miesten+sota+jatkui+Lapissa/1076154105077 : Nuorten miesten sota jatkui Lapissa </li></ul><ul><li>http://www.hs.fi/artikkeli/Talin%E2%80%93Ihantalan+suurtaistelussa+Suomen+kohtalo+oli+veitsenter%C3%A4ll%C3%A4/1076153145231 : Tali-Ihantilan suurtaisteluissa ... </li></ul>

210. Suomi toisen maailmansodan jälkeen, kylmä sota ja Suomi HI 4, kevät 2010 154 - 181

211. Palauta mieleesi Kansainväliset suhteet -kurssista kylmän sodan syntytekijät 1945 - 1950

212. Miten kylmän sodan syntyminen heijastui Suomen asemaan? <ul><li>1946–48 kommunistidiktatuurit Itä-Euroopassa </li></ul><ul><li>pelko Neuvostoliiton miehityksestä </li></ul><ul><li>Kommunistien toiminta laillistettiin syksyllä 1944 </li></ul><ul><ul><li>SKP:n rinnalle uusi kommunistinen puolue SKDL . </li></ul></ul><ul><ul><li>Kommunistien tavoitteena oli tehdä Suomesta kansandemokratia </li></ul></ul><ul><ul><li> VAARAN VUODET 1944–48 </li></ul></ul>

213. Mitä vaaran vuodet tarkoittivat? <ul><li>= pelko NL:n miehityksestä, vallankaappauksesta </li></ul><ul><li>Taustalla itäblokin valtioiden syntyminen </li></ul><ul><li>Kommunistien toiminnan salliminen sodan jälkeen </li></ul><ul><li>Vuolijoki-radio, punainen Valpo, työelämän levottomuudet </li></ul>Minkä vuoden uutisotsikoita?

214. Miten rauhanehdot näkyivät? <ul><li>(Neuvostoliiton) valvontakomissio(170) </li></ul><ul><li>Neuvostoliiton sotilashallinnon alaisena ja Suomen hallituksen yläpuolella. </li></ul><ul><li>johti kenraali Andrei Ždanov </li></ul><ul><li>Neuvostoliiton valvontakomission jäsenet saapuivat Malmin lentokentälle 5.10.1944. Komissio puuttui päätehtäviensä lisäksi poliittisten vankien vapauttamiseen, sotavankien hautoihin, vakoilutoimintaan, armeijan koulutukseen, rannikkopuolustukseen, taisteluvälineiden varastointiin ja jopa kirjastojen kirjoihin. </li></ul>

215. <ul><li>saksalaisten sotilaiden karkottaminen  Lapin sota. </li></ul><ul><li>Porkkalan tukikohta </li></ul><ul><li>-Neuvostoliitolle oli turvattava esteetön kulku vesi-, ilma-, rauta- ja maanteitse. </li></ul><ul><li>Noin 400 yhteisöä ja järjestöä lakkautettiin . </li></ul><ul><ul><li>Esim. suojeluskunnat, Lotta Svärd, AKS ja IKL. </li></ul></ul><ul><li>siirtoväen asuttaminen </li></ul><ul><ul><li>Maanhankintalain (pika-asutuslaki) : n. 150 000 uutta tilaa. </li></ul></ul><ul><ul><li>Maat valtiolta (40%), seurakunnilta, rappiotiloilta, yhtiöiltä, keinottelijoilta ja maanviljelijöiltä. </li></ul></ul><ul><li>Sotakorvaukset </li></ul><ul><ul><li>- metalliteollisuuden tuotteet </li></ul></ul>Viimeinen sotakorvausjuna lähdössä Neuvostoliittoon.

216. Miten kylmä sodan syttyminen(40-luvun loppu) näkyi Suomen sisä- ja ulkopolitiikassa? Marshall- apu Zdanov Vasemmiston Yhteistyöj. Uudet kasvot kommunistit Ml+skdl + sdp 1 ARTIKLA Paasikiven rooli SKDL 50 ke <ul><li>asekätkentä </li></ul><ul><li>44-45 </li></ul><ul><li>sissisota </li></ul><ul><li>35 000 </li></ul><ul><li>” armeijan </li></ul><ul><li>hanke” </li></ul>Yya-sopimus 1948 Valvonta komissio 45 Eduskunta vaalit Paasikivi 46 -56i SKDL Vaaran Vuodet 1944 - 1948

217. <ul><li>Miten sotasyyllisyysoikeudenkäynnit järjestettiin 1946? </li></ul><ul><ul><ul><li>Hallitus asetti marraskuussa 1945 syytteeseen kahdeksan poliitikkoa. He olivat sodanaikainen presidentti Risto Ryti, entiset pääministerit J. W. Rangell ja Edwin Linkomies, ministerit Henrik Ramsay, Väinö Tanner, Antti Kukkonen ja Tyko Reinikka sekä Suomen Saksan-lähettiläs T. M. Kivimäki. </li></ul></ul></ul><ul><li>Taannehtiva lainkäyttö </li></ul><ul><li>Kaikki syytetyt tuomittiin(8) </li></ul><ul><ul><li>- Rydin tuomio pisin : 10 v </li></ul></ul><ul><li>Mannerheimia ei syytetty, mutta hän luopui presidenttiydestä 1946 </li></ul>Mitä kuva kertoo suomalaisten näkemyksestä sotasyyllisyyskysymykseen?

218. Miten vaaran vuodet näkyivät? <ul><li>Kommunistien vahva kannatus ja toiminta </li></ul><ul><ul><li>- Saivat 1945 vaaleissa peräti 49 eduskuntapaikkaa :hallitukseen kansanrintamahallitus (ML+SKDL+SDP). </li></ul></ul><ul><ul><li>- Valpo, sisäministeriö ja Yle joutuivat kommunistien hallintaan (yhteiskunnan avainpaikat). </li></ul></ul><ul><ul><li>Kommunistien vallankaappauksen uhka/ mahdollisuus ilmassa keväällä 1948?? </li></ul></ul>Suomessa pidettiin eduskuntavaalit keväällä 1945, kun sota vielä jatkui muualla Euroopassa. Vaalit olivat todiste demokratian vakaudesta kriisitilanteissa, mutta Neuvostoliitto ja presidentti Paasikivi puuttuivat ehdokasasetteluun. Tavoite oli saada uusia kasvoja sota-ajan päättäjien tilalle. Myös äänestäjät kaipasivat muutosta, sillä kommunistien perustama SKDL nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Mitä vaaliteemoja SKDL:n vaalijuliste käsittelee?

219. <ul><li>Kylmän sodan syttyessä Suomi jäi Neuvostoliiton etupiiriin. </li></ul><ul><ul><li>Pariisin rauhassa 1947 Suomi ei saanut myönnytyksiä vaan asevoimia rajoitettiin entistä enemmän </li></ul></ul><ul><ul><li>Suomi joutui kieltäytymään Marshallin avusta </li></ul></ul><ul><ul><li>YYA-sopimus Neuvostoliiton kanssa solmittiin 1948 </li></ul></ul>

220. Miksi Suomesta ei tullut kansandemokratia? <ul><li>Neuvostoliitto ei miehittänyt Suomea kesällä 1944 (Suomen torjuntavoitto) </li></ul><ul><li>sdp torjui yhteistyön SKDL:n kanssa </li></ul><ul><li>ay-liikeessa valta pysyi sosiaalidemokraattien käsissä </li></ul><ul><li>Neuvostoliitto ei tukenut kommunisteja sotilaallisilla interventioilla </li></ul><ul><li>Nopea demokratiakehitys: vapaat eduskuntavaalit 1945, kun muualla Euroopassa vielä sodittiin </li></ul>Tehtävä 8 s. 146

221. <ul><li>Kommunistien tappion vuoden 1948 vaaleissa. </li></ul><ul><ul><li>Menettivät asemansa yhteiskunnan avainpaikoilta: </li></ul></ul><ul><ul><li>esim. Valpo korvattiin Suojelupoliisilla. </li></ul></ul><ul><ul><li>Kommunistien lakkoliikehdintä 1949 tukahdutettiin poliisivoimin. </li></ul></ul><ul><ul><li>hallitukseen vasta vuonna 1966 as </li></ul></ul><ul><li>Valvontakomissio poistui maasta 1947 </li></ul><ul><li>Talouden nopea elpyminen </li></ul><ul><ul><li>Sotakorvausteollisuus käynnistyi. </li></ul></ul><ul><ul><li>Yhdysvaltojen dollarilainoja saatiin Suomeen 1945 vaalien jälkeen, mikä lisäsi uskoa Suomen demokratiaan. </li></ul></ul><ul><li>YYA-sopimus : erilainen sisältö kuin kansandemokratioilla. </li></ul><ul><ul><li>Suomen luottokelpoisuus läntisillä markkinoilla lisääntyi. </li></ul></ul><ul><ul><li>Suomi jäi itäblokin ulkopuolelle. </li></ul></ul>

222. <ul><li>Sosiaalidemokraatit aloittivat ammattiyhdistysvaaleissa 1947 Jo riittää -kampanjan kommunisteja vastaan. Sama teema jatkui vuoden 1948 eduskuntavaaleissa. </li></ul><ul><li>” Jo riittää hinnankorotukset, valhelupaukset, mielipideterrori ja pakkodemokratia, vain järjestys turvaa tulevaisuuden” , vakuuttivat puolueen elokuvateattereiden mainokset, julisteet ja tarrat. </li></ul>

223. Millainen oli kylmän sodan alun ulkopolitiikka? <ul><li>Paasikivi : pitkä kokemus Neuvostoliiton/Venäjän politiikasta </li></ul><ul><ul><li>Suomen edustajana talvisodan alla Moskovassa, välirauhan aikana Moskovan lähettiläänä ja jatkosodan aikana Tukholman lähettiläänä, jolloin hän hoiti rauhanneuvotteluja Aleksandra Kollontain kanssa. </li></ul></ul><ul><ul><li>Paasikivi puhui sujuvaa venäjää </li></ul></ul><ul><ul><li>Hän oli harvoja neuvottelijoita, jotka pääsivät neuvottelemaan itse Stalinin kanssa </li></ul></ul><ul><li>myöntyväisyyspolitiikan kannattaja sortovuosina </li></ul><ul><li>Otti SKDL:n mukaan halitukseen ja sitoi kommunistit siten parlamentaariseen yhteistyöhön sekä sai heidän luottamuksensa </li></ul>Uusi politiikka henkilöityi pääministeri ja presidentti Paasikiveen. Millä tekijöillä on selitettävissä Paasikiven nauttima luottamus? Tehtävä 8 s. 146

224. Miksi Suomesta ei tullut kansandemokratiaa?( s. 160) <ul><li>YYA-sopimus riitti NL:lle </li></ul><ul><li>Paasikiven rooli keskeinen: luottamus </li></ul><ul><li>Talvisodan maine </li></ul><ul><li>Yhteiskunnan yhtenäisyys </li></ul><ul><li>SKP:n heikentyminen 1948 vaaleissa </li></ul>

225. Miten kylmä sota heijastui Suomeen? Kekkosen kauden Suomi <ul><li>Suomettuminen </li></ul><ul><li>1960-luvun alussa luotu käsite </li></ul><ul><li>= Suomen kaltaiseksi tulemista suhteessa NL </li></ul><ul><li>negatiivinen tulkinta ; </li></ul><ul><li>NL saneli ja vaikutti Suomen ulko- ja sisäpolitiikkaan </li></ul><ul><li>- posit. tulkinta; taloudellinen ja poliittinen menestys( Kekkosen näkemys) </li></ul>

226. Kekkosesta sanottua !!! KGB:n agentti yksinval tias hajoita ja hallitse johtamistyyli Suomen pelastaja kylmän sodan aikakaudella perässä hiihtäjiä paljon Puolueettomuuspolitiikka taloudellinen ja poliittinen menestys Kekkonen elää!! (vitsi)

227. Millainen Kekkosen presidenttikausi oli ( 1956 – 1981) Tutki s. 164 - 171 Kekkonen 1956 - 1981 Yöpakkaset 1958 Nootti- Kriisi 1961 EEC 1973 ETYK 1975 <ul><li>NL : L-Saksan liittyminen </li></ul><ul><li>Lännen leiriin </li></ul><ul><li>58-vaalit; SKDL ei halli </li></ul><ul><li>tukseen </li></ul><ul><li>NL. Suurlähettiläs kotiin, </li></ul><ul><li>kauppa jumissa </li></ul><ul><li>ratkaisu: Kekkosen ja </li></ul><ul><li>Hrutsevin tapaaminen </li></ul>Euroopan talousyhteisö sopimus tuli tärkeäksi -> neuvottelut NL:n kanssa 72 -NL vastusti liittymistä, samoin kommunistit ja jotkut SDP:stä -vaikea Saksa-kysymys <ul><li>Neuvostoliitolta </li></ul><ul><li>Suomelle nootti(YYA)- > </li></ul><ul><li>neuvotteluja yhteisestä </li></ul><ul><li>puolustautumisesta </li></ul><ul><li>Saksaa vastaan. </li></ul><ul><li>-NL ;i Saksan uhkan kasvu -> </li></ul><ul><li>Berliinin muuri </li></ul><ul><li>laukesi neuvotteluissa ; </li></ul><ul><li>Kekkosen ansio? </li></ul><ul><li>selitykset nootille: </li></ul><ul><li>a)NL sis. syyt </li></ul><ul><li>b) Suomen pr-vaalit </li></ul><ul><li>1962; varmisti Kekkosen </li></ul><ul><li>valinnan </li></ul>

Suomen historia 1809 1981

Vous êtes en train de lire un aperçu.

Consultez-les par la suite

Suomen historia 1809 1981

Plus De Contenu Connexe

Diaporamas pour vous (20)

Les utilisateurs ont également aimé (20)

Plus récents (6)

Suomen historia 1809 1981