SlideShare une entreprise Scribd logo
1  sur  15
Télécharger pour lire hors ligne
36. Itsenäisen Suomen
ongelmia
Taustaa: itsenäistyminen ja
sisällissota
Suomi oli itsenäistynyt epävakaissa ja
riitaisissa merkeissä (oikeisto vs.
vasemmisto)
Heti itsenäistymisen jälkeen Suomi ”ajautui”
veriseen sisällissotaan
Vihkotyö: kopioi miellekarttapohja vihkoosi ja etsi kirjasta
tietoa siihen (s.18 ->). Min. 3 tietoa per pampula.
36. Itsenäisen
Suomen ongelmia
Vankileirit
Kuningas vai
presidentti?
Kansakunnan
eheytys
Suhteet itään
Ahvenanmaan-
kysymys
Vankileirit:
• 40000 punaista vankileireillä -> huonot olot (taudit,
ruuan puute)
• Suomen Kommunistinen Puolue perustetaan
Moskovassa 1918
• SDP uuteen nousuun Tannerin johdolla
Suomesta tulee kuningaskunta:
• Itsenäisyysjulistuksen (1917) mukaan Suomi tasavalta
• Kuninkuushankesyyt: 1) Vahvan johtajan kaipuu 2) Monarkiaperinne
(Ruotsi / Venäjä)
• Kuningas Saksasta -> Hessenin prinssi Friedrich Karl (10/1918)
• Saksa hävisi IMS -> Karl luopui kruunusta (12/1918)
• Eduskunta valitsi K.J Ståhlberg 1. presidentiksi (25.7.1919)
Hessenin prinssi Friedrich
Karl (Väinö I) – Suomen
kuningas 67 päivää
K.J. Ståhlbergin (1919-
1925)
Kruunu Suomen ja Karjalan
kuninkaalle, Ahvenanmaan
herttualla, Lapinmaan
suuriruhtinaalle, Kalevan ja
Pohjolan isännälle
Kansakunnan eheytys:
• Punavankeja armahdettiin
• torpparivapautuslaki ja Lex Kallio (1922) ->
torppareille omaa maata viljeltäväksi
• Oppivelvollisuus (1921) -> koulutus kaikille lapsille
Mm. omien tilojen saaminen ja koulunkäynti rauhoittivat yhteiskuntaa.
Suomen suhteet itään:
• Suomalaisia vapaaehtoisia osallistui rajakahakoihin Itä-
Karjalassa (heimosodat)
• Tarton rauha Suomen ja Neuvosto-Venäjän vuonna 1920
AKS ajoi ”suomensukuisten heimojen
yhteenliittämistä” -> Suur-Suomi -aate
Suomi sai rauhanneuvotteluissa Petsamon maa-
alueen, mutta joutui luopumaan Repolan ja
Porajärven pitäjistä.
Taustaa: Mannerheimin miekkavala
Taustaa: retkiä mm. Viroon, Aunukseen, Inkeriin.
Viron vapaussota ainoita merkityksellisiä
taisteluita
Ahvenanmaan-kysymys:
= Ruotsin ja Suomen välillä käyty kiista
Ahvenanmaan omistuksesta (1918-1921)
• Kansainliitto ratkaisi asian Suomen hyväksi
• Alue demilitarisoitiin (aseista vapaa vyöhyke)
Ahvenanmaalla hyvä sijainti (kauppa / sota)
Nettipätkät
• http://www.yle.fi/elavaarkisto/?
s=s&g=4&ag=90&t=&a=6154 (Tarton
rauha)
Tiivistelmä
Suomen itsenäisyyden alku oli kivikkoinen. Itsenäisyysjulistus syntyi riitaisissa,
jonka jälkeen syttyi veriseen sisällissota. Lisäksi IMS loi epävakautta etenkin
talouteen.
Sisällissodan hävinneen osapuolen eli punaisten (torpparit, työväenliike) asema
oli pitkään tukala. Päätekijät olivat teloitettu, loikanneet Neuvostoliittoon tai
suljettu vankileireille (40000). Kuitenkin jo seuraavissa vaaleissa SDP saa
merkittävän äänimäärän. Kansaa myös eheytetään lakiuudistuksilla (Lex
Kallio ja torpparivapautuslaki), jotka mahdollistavat torppareille oman
pientilan perustamisen.
Sisällissodan sodan luoma kaaos ja monarkiaperinne sai oikeiston ajamaan
Suomeen vahvaa kuningasta. Saksalainen Hessenin prinssi Friedrich Karl
valittiin tehtävään, mutta hanke kariutui Saksan tappioon IMS:ssa.
Tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi valittiin K. J. Ståhlberg (1919-
1925).
Suhteet naapurivaltioihin olivat myös kireät. Neuvosto-Venäjän kanssa kitkaa
aiheuttivat suomalaisten heimosotaretket. Tilanne rauhoittui Tarton rauhan
(1920) myötä, jolloin rajat vahvistettiin. Ruotsin kanssa kiistaa oli
Ahvenanmaan omistuksesta (Ahvenanmaan-kysymys). Lopulta
Kansainliitto päätti sen kuuluvan Suomelle. Ahvenanmaa julistettiin aseista
vapaaksi vyöhykkeeksi.
Taustaa: Viron-retken komentajat
Ekström ja Kalm
Vihkotyö: kirjoita seuraavat
kysymykset vihkoon
• 1) Mikä oli vasemmiston asema
sisällissodan jälkeen?
• 2) Miksi Suomeen tuli hetkellisesti
kuningas?
• 3) Miten kansakuntaa eheytettiin sodan
jälkeen?
• 4) Ahvenanmaan-kysymys?
vastustivat
Monarkiaa
• suurin osa
maanviljelijöistä ja
työväestöstä
• puolueista Maalaisliitto ja
osa nuorsuomalaisista
• sosiaalidemokraatit, joita
tynkäeduskunnassa oli
vain yksi.
kannattivat
• pääosa yläluokasta,
virkamiehistä,
sivistyneistöstä ja
ruotsinkielisistä
• puolueista
vanhasuomalaiset,
Ruotsalainen
kansanpuolue ja osa
nuorsuomalaisista.

Contenu connexe

Tendances

36 itsenäistyneen suomen ongelmia
36 itsenäistyneen suomen ongelmia36 itsenäistyneen suomen ongelmia
36 itsenäistyneen suomen ongelmiaMikko Siitonen
 
5.elämää sääty yhteiskunnassa
5.elämää sääty yhteiskunnassa5.elämää sääty yhteiskunnassa
5.elämää sääty yhteiskunnassaJanuss
 
Ii Maailmansodan Seurauksia Euroopassa
Ii Maailmansodan Seurauksia EuroopassaIi Maailmansodan Seurauksia Euroopassa
Ii Maailmansodan Seurauksia EuroopassaJaakko Väisänen
 
31 32 poliisi ja tuomioistuimet
31 32 poliisi ja tuomioistuimet31 32 poliisi ja tuomioistuimet
31 32 poliisi ja tuomioistuimetslidesharexi
 
61 63. neuvostoliiton loppu
61 63. neuvostoliiton loppu61 63. neuvostoliiton loppu
61 63. neuvostoliiton loppuslidesharexi
 
11 pankit ja sijoittaminen
11 pankit ja sijoittaminen11 pankit ja sijoittaminen
11 pankit ja sijoittaminenMikko Siitonen
 
22 & 55. Japani säilyttää vapautensa
22 & 55. Japani säilyttää vapautensa22 & 55. Japani säilyttää vapautensa
22 & 55. Japani säilyttää vapautensaslidesharexi
 
Kansallissosialismi ja natsien valtaannousu
Kansallissosialismi ja natsien valtaannousuKansallissosialismi ja natsien valtaannousu
Kansallissosialismi ja natsien valtaannousuMikko Siitonen
 
21 &55. Kiina kohtaa länsimaat & Kiinasta tulee mahtitekijä
21 &55. Kiina kohtaa länsimaat & Kiinasta tulee mahtitekijä21 &55. Kiina kohtaa länsimaat & Kiinasta tulee mahtitekijä
21 &55. Kiina kohtaa länsimaat & Kiinasta tulee mahtitekijäslidesharexi
 
16. yhdysvalloista tulee teollisuusmahti
16. yhdysvalloista tulee teollisuusmahti16. yhdysvalloista tulee teollisuusmahti
16. yhdysvalloista tulee teollisuusmahtislidesharexi
 
Kertausta: Toisen maailmansodan päälinjat
Kertausta: Toisen maailmansodan päälinjatKertausta: Toisen maailmansodan päälinjat
Kertausta: Toisen maailmansodan päälinjatMarjo Sassali
 
Elämää natsi saksassa
Elämää natsi saksassaElämää natsi saksassa
Elämää natsi saksassaMikko Siitonen
 
11 teollistuminen alkaa englannista 2020
11 teollistuminen alkaa englannista 202011 teollistuminen alkaa englannista 2020
11 teollistuminen alkaa englannista 2020Mikko Siitonen
 
Ensimmäinen maailmansota uusi
Ensimmäinen maailmansota uusiEnsimmäinen maailmansota uusi
Ensimmäinen maailmansota uusiMikko Siitonen
 
41 43 kansallissosialistien nousu valtaan saksassa 2
41 43 kansallissosialistien nousu valtaan saksassa 241 43 kansallissosialistien nousu valtaan saksassa 2
41 43 kansallissosialistien nousu valtaan saksassa 2Mikko Siitonen
 

Tendances (20)

Kpl 20 puolueet 2017
Kpl 20 puolueet 2017Kpl 20 puolueet 2017
Kpl 20 puolueet 2017
 
Jatkosota
JatkosotaJatkosota
Jatkosota
 
36 itsenäistyneen suomen ongelmia
36 itsenäistyneen suomen ongelmia36 itsenäistyneen suomen ongelmia
36 itsenäistyneen suomen ongelmia
 
5.elämää sääty yhteiskunnassa
5.elämää sääty yhteiskunnassa5.elämää sääty yhteiskunnassa
5.elämää sääty yhteiskunnassa
 
Ii Maailmansodan Seurauksia Euroopassa
Ii Maailmansodan Seurauksia EuroopassaIi Maailmansodan Seurauksia Euroopassa
Ii Maailmansodan Seurauksia Euroopassa
 
31 32 poliisi ja tuomioistuimet
31 32 poliisi ja tuomioistuimet31 32 poliisi ja tuomioistuimet
31 32 poliisi ja tuomioistuimet
 
61 63. neuvostoliiton loppu
61 63. neuvostoliiton loppu61 63. neuvostoliiton loppu
61 63. neuvostoliiton loppu
 
11 pankit ja sijoittaminen
11 pankit ja sijoittaminen11 pankit ja sijoittaminen
11 pankit ja sijoittaminen
 
22 & 55. Japani säilyttää vapautensa
22 & 55. Japani säilyttää vapautensa22 & 55. Japani säilyttää vapautensa
22 & 55. Japani säilyttää vapautensa
 
Kansallissosialismi ja natsien valtaannousu
Kansallissosialismi ja natsien valtaannousuKansallissosialismi ja natsien valtaannousu
Kansallissosialismi ja natsien valtaannousu
 
Sortokaudet
SortokaudetSortokaudet
Sortokaudet
 
21 &55. Kiina kohtaa länsimaat & Kiinasta tulee mahtitekijä
21 &55. Kiina kohtaa länsimaat & Kiinasta tulee mahtitekijä21 &55. Kiina kohtaa länsimaat & Kiinasta tulee mahtitekijä
21 &55. Kiina kohtaa länsimaat & Kiinasta tulee mahtitekijä
 
16. yhdysvalloista tulee teollisuusmahti
16. yhdysvalloista tulee teollisuusmahti16. yhdysvalloista tulee teollisuusmahti
16. yhdysvalloista tulee teollisuusmahti
 
Kpl 52 Usa vs. NL
Kpl 52 Usa vs. NLKpl 52 Usa vs. NL
Kpl 52 Usa vs. NL
 
Kertausta: Toisen maailmansodan päälinjat
Kertausta: Toisen maailmansodan päälinjatKertausta: Toisen maailmansodan päälinjat
Kertausta: Toisen maailmansodan päälinjat
 
Elämää natsi saksassa
Elämää natsi saksassaElämää natsi saksassa
Elämää natsi saksassa
 
11 teollistuminen alkaa englannista 2020
11 teollistuminen alkaa englannista 202011 teollistuminen alkaa englannista 2020
11 teollistuminen alkaa englannista 2020
 
Ensimmäinen maailmansota uusi
Ensimmäinen maailmansota uusiEnsimmäinen maailmansota uusi
Ensimmäinen maailmansota uusi
 
41 43 kansallissosialistien nousu valtaan saksassa 2
41 43 kansallissosialistien nousu valtaan saksassa 241 43 kansallissosialistien nousu valtaan saksassa 2
41 43 kansallissosialistien nousu valtaan saksassa 2
 
38 hallitus
38 hallitus38 hallitus
38 hallitus
 

Similaire à 36. itsenäisen suomen ongelmia

22 24 sortokaudet 2020
22 24 sortokaudet 202022 24 sortokaudet 2020
22 24 sortokaudet 2020Mikko Siitonen
 
36 itsenäisen suomen ongelmia miellekartta ja ratkaisut
36 itsenäisen suomen ongelmia miellekartta ja ratkaisut36 itsenäisen suomen ongelmia miellekartta ja ratkaisut
36 itsenäisen suomen ongelmia miellekartta ja ratkaisutMikko Siitonen
 
3. porvoon valtiopäivät
3. porvoon valtiopäivät3. porvoon valtiopäivät
3. porvoon valtiopäivätJanuss
 
Maahanmuutto ja vähemmistöt
Maahanmuutto ja vähemmistötMaahanmuutto ja vähemmistöt
Maahanmuutto ja vähemmistötslidesharexi
 
39 demokratia vaarassa
39 demokratia vaarassa39 demokratia vaarassa
39 demokratia vaarassajiniem
 
39. demokratia vaarassa
39. demokratia vaarassa39. demokratia vaarassa
39. demokratia vaarassaJanuss
 
37 38. suomi vaurastuu & ikkunat auki eurooppaan
37 38. suomi vaurastuu & ikkunat auki eurooppaan37 38. suomi vaurastuu & ikkunat auki eurooppaan
37 38. suomi vaurastuu & ikkunat auki eurooppaanJanuss
 
35 suomen sisällissota dokumentit ppt
35 suomen sisällissota dokumentit ppt35 suomen sisällissota dokumentit ppt
35 suomen sisällissota dokumentit pptMikko Siitonen
 
Viron uudelleen itsenäistyminen
Viron uudelleen itsenäistyminenViron uudelleen itsenäistyminen
Viron uudelleen itsenäistyminenTero Paasu
 
Suomen historiaa taiteen näkökulmasta
Suomen historiaa taiteen näkökulmastaSuomen historiaa taiteen näkökulmasta
Suomen historiaa taiteen näkökulmastasunnycesilia
 

Similaire à 36. itsenäisen suomen ongelmia (18)

22 24 sortokaudet 2020
22 24 sortokaudet 202022 24 sortokaudet 2020
22 24 sortokaudet 2020
 
36 itsenäisen suomen ongelmia miellekartta ja ratkaisut
36 itsenäisen suomen ongelmia miellekartta ja ratkaisut36 itsenäisen suomen ongelmia miellekartta ja ratkaisut
36 itsenäisen suomen ongelmia miellekartta ja ratkaisut
 
3. porvoon valtiopäivät
3. porvoon valtiopäivät3. porvoon valtiopäivät
3. porvoon valtiopäivät
 
SisäLlissota(4)
SisäLlissota(4)SisäLlissota(4)
SisäLlissota(4)
 
Maahanmuutto ja vähemmistöt
Maahanmuutto ja vähemmistötMaahanmuutto ja vähemmistöt
Maahanmuutto ja vähemmistöt
 
39 demokratia vaarassa
39 demokratia vaarassa39 demokratia vaarassa
39 demokratia vaarassa
 
Monarkia Vai Tasavalta(4)
Monarkia Vai Tasavalta(4)Monarkia Vai Tasavalta(4)
Monarkia Vai Tasavalta(4)
 
Evakkotie
EvakkotieEvakkotie
Evakkotie
 
39. demokratia vaarassa
39. demokratia vaarassa39. demokratia vaarassa
39. demokratia vaarassa
 
Uudet Tuulet
Uudet TuuletUudet Tuulet
Uudet Tuulet
 
37 38. suomi vaurastuu & ikkunat auki eurooppaan
37 38. suomi vaurastuu & ikkunat auki eurooppaan37 38. suomi vaurastuu & ikkunat auki eurooppaan
37 38. suomi vaurastuu & ikkunat auki eurooppaan
 
35 suomen sisällissota dokumentit ppt
35 suomen sisällissota dokumentit ppt35 suomen sisällissota dokumentit ppt
35 suomen sisällissota dokumentit ppt
 
Viron uudelleen itsenäistyminen
Viron uudelleen itsenäistyminenViron uudelleen itsenäistyminen
Viron uudelleen itsenäistyminen
 
Itsenäinen suomi 100 vuotta, vantaan rotaryklubi 2017
Itsenäinen suomi 100 vuotta, vantaan rotaryklubi 2017Itsenäinen suomi 100 vuotta, vantaan rotaryklubi 2017
Itsenäinen suomi 100 vuotta, vantaan rotaryklubi 2017
 
Suomen historiaa taiteen näkökulmasta
Suomen historiaa taiteen näkökulmastaSuomen historiaa taiteen näkökulmasta
Suomen historiaa taiteen näkökulmasta
 
Talvisota pp
Talvisota ppTalvisota pp
Talvisota pp
 
Taistelu suomen asemasta
Taistelu suomen asemastaTaistelu suomen asemasta
Taistelu suomen asemasta
 
Suomen historia
Suomen historiaSuomen historia
Suomen historia
 

36. itsenäisen suomen ongelmia

  • 2. Taustaa: itsenäistyminen ja sisällissota Suomi oli itsenäistynyt epävakaissa ja riitaisissa merkeissä (oikeisto vs. vasemmisto) Heti itsenäistymisen jälkeen Suomi ”ajautui” veriseen sisällissotaan
  • 3. Vihkotyö: kopioi miellekarttapohja vihkoosi ja etsi kirjasta tietoa siihen (s.18 ->). Min. 3 tietoa per pampula. 36. Itsenäisen Suomen ongelmia Vankileirit Kuningas vai presidentti? Kansakunnan eheytys Suhteet itään Ahvenanmaan- kysymys
  • 4. Vankileirit: • 40000 punaista vankileireillä -> huonot olot (taudit, ruuan puute) • Suomen Kommunistinen Puolue perustetaan Moskovassa 1918 • SDP uuteen nousuun Tannerin johdolla
  • 5. Suomesta tulee kuningaskunta: • Itsenäisyysjulistuksen (1917) mukaan Suomi tasavalta • Kuninkuushankesyyt: 1) Vahvan johtajan kaipuu 2) Monarkiaperinne (Ruotsi / Venäjä) • Kuningas Saksasta -> Hessenin prinssi Friedrich Karl (10/1918) • Saksa hävisi IMS -> Karl luopui kruunusta (12/1918) • Eduskunta valitsi K.J Ståhlberg 1. presidentiksi (25.7.1919) Hessenin prinssi Friedrich Karl (Väinö I) – Suomen kuningas 67 päivää K.J. Ståhlbergin (1919- 1925) Kruunu Suomen ja Karjalan kuninkaalle, Ahvenanmaan herttualla, Lapinmaan suuriruhtinaalle, Kalevan ja Pohjolan isännälle
  • 6. Kansakunnan eheytys: • Punavankeja armahdettiin • torpparivapautuslaki ja Lex Kallio (1922) -> torppareille omaa maata viljeltäväksi • Oppivelvollisuus (1921) -> koulutus kaikille lapsille Mm. omien tilojen saaminen ja koulunkäynti rauhoittivat yhteiskuntaa.
  • 7. Suomen suhteet itään: • Suomalaisia vapaaehtoisia osallistui rajakahakoihin Itä- Karjalassa (heimosodat) • Tarton rauha Suomen ja Neuvosto-Venäjän vuonna 1920 AKS ajoi ”suomensukuisten heimojen yhteenliittämistä” -> Suur-Suomi -aate Suomi sai rauhanneuvotteluissa Petsamon maa- alueen, mutta joutui luopumaan Repolan ja Porajärven pitäjistä.
  • 9. Taustaa: retkiä mm. Viroon, Aunukseen, Inkeriin. Viron vapaussota ainoita merkityksellisiä taisteluita
  • 10. Ahvenanmaan-kysymys: = Ruotsin ja Suomen välillä käyty kiista Ahvenanmaan omistuksesta (1918-1921) • Kansainliitto ratkaisi asian Suomen hyväksi • Alue demilitarisoitiin (aseista vapaa vyöhyke) Ahvenanmaalla hyvä sijainti (kauppa / sota)
  • 12. Tiivistelmä Suomen itsenäisyyden alku oli kivikkoinen. Itsenäisyysjulistus syntyi riitaisissa, jonka jälkeen syttyi veriseen sisällissota. Lisäksi IMS loi epävakautta etenkin talouteen. Sisällissodan hävinneen osapuolen eli punaisten (torpparit, työväenliike) asema oli pitkään tukala. Päätekijät olivat teloitettu, loikanneet Neuvostoliittoon tai suljettu vankileireille (40000). Kuitenkin jo seuraavissa vaaleissa SDP saa merkittävän äänimäärän. Kansaa myös eheytetään lakiuudistuksilla (Lex Kallio ja torpparivapautuslaki), jotka mahdollistavat torppareille oman pientilan perustamisen. Sisällissodan sodan luoma kaaos ja monarkiaperinne sai oikeiston ajamaan Suomeen vahvaa kuningasta. Saksalainen Hessenin prinssi Friedrich Karl valittiin tehtävään, mutta hanke kariutui Saksan tappioon IMS:ssa. Tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi valittiin K. J. Ståhlberg (1919- 1925). Suhteet naapurivaltioihin olivat myös kireät. Neuvosto-Venäjän kanssa kitkaa aiheuttivat suomalaisten heimosotaretket. Tilanne rauhoittui Tarton rauhan (1920) myötä, jolloin rajat vahvistettiin. Ruotsin kanssa kiistaa oli Ahvenanmaan omistuksesta (Ahvenanmaan-kysymys). Lopulta Kansainliitto päätti sen kuuluvan Suomelle. Ahvenanmaa julistettiin aseista vapaaksi vyöhykkeeksi.
  • 14. Vihkotyö: kirjoita seuraavat kysymykset vihkoon • 1) Mikä oli vasemmiston asema sisällissodan jälkeen? • 2) Miksi Suomeen tuli hetkellisesti kuningas? • 3) Miten kansakuntaa eheytettiin sodan jälkeen? • 4) Ahvenanmaan-kysymys?
  • 15. vastustivat Monarkiaa • suurin osa maanviljelijöistä ja työväestöstä • puolueista Maalaisliitto ja osa nuorsuomalaisista • sosiaalidemokraatit, joita tynkäeduskunnassa oli vain yksi. kannattivat • pääosa yläluokasta, virkamiehistä, sivistyneistöstä ja ruotsinkielisistä • puolueista vanhasuomalaiset, Ruotsalainen kansanpuolue ja osa nuorsuomalaisista.

Notes de l'éditeur

  1. Jos Suomesta olisi tullut kuningaskunta, kuninkaanamme olisi tällä hetkellä 1970 syntynyt Phillipp von Hessen. Mannerheim sai 50 ääntä, Ståhlberg 143. Eric Ehrström Monarkiaa halusi ns. tynkäeduskunta. Eduskunnassa oli sisällissodan jälkeen jäljellä vain 84 edustajaa 200:sta, pääosa heistä oikeistoa edustavia kuningasvallan kannattajia. SDP sai 80 paikkaa (Väinö Tanner johdossa) . Mannerheimista tuli kesällä 1918 valtionhoitaja (väliaikainen valtiopäämies) hän määräsi uudet eduskuntavaalit kevääksi 1919
  2. Lex Kalliona eli "Kallion lakina" Suomessa tunnetaan maanlunastuslaki vuodelta 1922, jolla 1918 maansa lunastamaan päässeet maanvuokrajaat eli torpparit pystyivät hankkimaan itselleen lisämaita pientilojensa elinkelpoistamiseksi. Myös niillä maaseudulla asuvilla maattomilla, joilla ei ollut ollut torpan sopimusta, oli mahdollisuus saada edullisin ehdoin maata viljeltäväkseen. Suomen asetuskokoelmassa lain numero on 278/1922.
  3. Suomalaiset tekivät myös hyökkäysretken Itä-Karjalaan 1918 -1922. retkelle osallistui joitakin tuhansia miehiä Retki liittyi suurempaan kokonaisuuteen ”heimosodat” , johon liittyi Itä-Karjalaan suuntautuneita heimosotaretkiä Petsamoon tehtyjä sotaretkiä muita selkkauksia Suomen itärajalla suomalaisten vapaaehtoisten osallistumista Viron vapaussotaan. * Aatteellisena taustana oli ns. Suur-Suomi – aate, jonka mukaan Suomeen tulisi liittää kaikki suomensukuiset kansat (ns. heimoaate). Ideana oli hyväksikäyttää Venäjän heikkoutta (siellä sisällissota) ja liittää Suomeen useita Karjalan suomensukuisia alueita. Virossa haluttiin tukea Viron itsenäistymistä Puna-armeija kuitenkin torjui suomalaisten operaation Vain Virossa sota onnistui ja Viro itsenäistyi Suomen ja Neuvostoliiton suhteet normalisoitiin Tarton rauhassa 1920, jossa Suomen rajat tulivat laajimmiksi, mitä ne koskaan ovat olleet Suomalaiset olivat sitä mieltä että sisällissodan ja karjalan retken takia suomalaiset olivat olleet sodassa Neuvostoliiton kanssa Niinpä solmittiin Tartossa rauhansopimus 1920 Neuvosto-Venäjän heikkouden takia Suomelle tulivat hyvin edulliset rajat, mm. Petsamo