2. Yleistä Raviurheilussa eli raveissa on kyse hevosilla ravia ajaen käytävistä nopeuskilpailuista, joissa on rahapalkinnot. On myös ratsastettuja monté-lähtöjä. Vedonlyönti kuuluu olennaisena osana raviurheiluun: ravilähdöistä voi yleensä pelata Totoa. Raviurheilua ei kuitenkaan pidä sekoittaa laukkaurheiluun. Ravit ovat melko puhtaasti nopeuskilpailuita, joissa myös juoksutaktiikalla on tärkeä osuus. Askellajin tulisi säilyä ravina, ja tietty määrä laukkaa tai peitsiä johtaa hylkäykseen. Laukkaamista koskevat säännöt vaihtelevat maakohtaisesti jonkin verran. Yhdysvalloissa järjestetään peitsikilpailuja, ja ravikilpailut ovat vähemmistönä.
3. Raviurheilun historia Niin ajettujen kuin ratsastettujenkin hevosten nopeudessa on kilpailtu ympäri maailmaa läpi kesyhevosen historian. Nykyaikainen lämminveriraviurheilu sai alkunsa 1700-luvulla Yhdysvalloissa, missä raviurheilu on laukkaurheilun ohella edelleen suosittua. Ensimmäiset ravikilpailut ajettiin luonnonniityillä, joilta siirryttiin pikkuhiljaa hiekkaradoille. Suomalainen raviurheilu lienee saanut alkunsa perinteisestä kilpailemisesta ajohevosten nopeudessa erityisesti kirkkomatkoilla. Ensimmäiset radat tehtiin talvisin jäälle. Kuninkuusravit järjestettiin Suomessa ensimmäistä kertaa vuonna 1924. Suomenhevosta selkeästi nopeammat lämminveriravurit tulivat Suomeen vasta toisen maailmansodan jälkeen, ja lämminveriraviurheilu käynnistyi meillä 1950–1960-lukujen vaihteessa.
4. Raviurheilu suomessa Suomi kuuluu Euroopan viiden suurimman raviurheilumaan joukkoon. Raviurheilu on yksi Suomen suosituimmista urheilulajeista: kilpailuja seuraa raviradoilla vuosittain noin 800 000 katsojaa. Lisäksi raveja seurataan etäpelipisteistä ja Internetistä. Raveja järjestetään Suomessa joulua lukuun ottamatta päivittäin. Vuodessa kilpailuja on noin 560. Ammattimaisia ravivalmentajia Suomessa on noin 150. Suomalaisen raviurheilun ja hevoskasvatuksen valtakunnallinen keskusjärjestö on Suomen Hippos ry. Totopelien järjestämisestä vastaa Suomen Hippoksen tytäryhtiö Fintoto Oy. Pelien kokonaisvaihto on yli 200 miljoonaa euroa vuodessa.
5. Lähdöt Raviradat Nykyiset raviradat ovat tarkkaan suunniteltuja, hoidettuja ja hyvin kaarroitettuja, jotta hevoset voivat juosta niin nopeasti kuin mahdollista rasittaen jalkojaan mahdollisimman vähän. Suomessa yleisin radan pituus on 1000 metriä. Juostavat matkat ovat useimmiten 1609 m ja 2100 m. Myös 2600 m, 3100 m ja jopa yli 4 000 m kilpailuja järjestetään jonkin verran. Eripituisten matkojen lisäksi raveissa on erillisiä lähtöjä muun muassa eri-ikäisille hevosille sekä tammoille ja oreille. Suomen luultavasti tunnetuin suurkilpailu on Kuninkuusravit. Koelähdöt on tarkoitettu kokemattomille, nuorille ravureille. Koelähdössä todetaan hevosen kilpailukypsyys ts. ravivarmuus, nopeus ja ratakäyttäytyminen. Hevoselta vaaditaan vähintään yksi onnistunut koelähtö, ennen kuin sillä voidaan osallistua varsinaisiin kilpalähtöihin. Ennätysjuoksuja varten järjestetään joskus erityislähtöjä. Ylä-savon raviradat sijaitsevat Vieremällä ja Kuopiossa
6. Merkittäviä ravitapahtumia Esimerkiksi: - Kuninkuusravit, suomenhevosten vuosittainen päätapahtuma. - Finlandia-ajo, lämminveristen kilpailu. - Derby, nelivuotiaiden lämminveristen ja viisivuotiaiden suomenhevosten täkein kotimainen kilpailu. Vuoden 2010 Kuninkuusravit voitti Oulussa A.T. Eko, jota ajoi Eero Hakkarainen.(vas.) Hevosen omistaa Einari ja Juha Vidgren.(oik.)