1. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä

2. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Työurien pidentämisen keinot
ja mahdollisuudet työpaikoilla
Anneli Leppänen
Osaamiskeskuksen johtaja, Työn ja työorganisaatioiden kehittäminen
Pardia Elo-seminaari 26.8.2014

3. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Työuria on pidennettävä
alusta, lopusta ja keskeltä.
Mitä voidaan tehdä?
Suomessa on kehitetty ja
kehitetään paljon työkykyä
tukevia menetelmiä.
Käytetäänkö niitä? Onko
työkyvyn tukeminen
johdonmukaista?
26.8.2014 3Anneli Leppänen

4. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Uusia näyttöön perustuvia
menetelmiä työpaikoille
työuran muutosten hallintaan
Ryhmämenetelmät
• Asennetta työhön – nuorten työturvallisuusasenteiden
ja hyvinvoinnin parantamiseen
• Töissä vai eläkkeellä – työuran hallintaa ja
tavoitteellisuutta yli 55-vuotiaille ILMOITTAUDU
MUKAAN!
• Perhevapaalta työelämään – voimavaroja työuran ja
perhe-elämän yhdistämiseen (myös englanniksi From
family leave to work life)
• Työuran uurtaja® englanniksi - Towards Successful
Seniority tulossa syksyllä 2014!
26.8.2014 4Anneli Leppänen

5. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Työuran alussa
• Tuetaan työhön pääsyä
• Tuetaan turvallista työskentelyä
26.8.2014 5Anneli Leppänen

6. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Asennetta työhön –
työturvallisuutta ja hyvinvointia
nuorille
• Tausta
• Nuorille (alle 25-vuotiaat) sattuu enemmän työtapaturmia kuin
vanhemmille ikäluokille. Kokemattomuus, kyky tunnistaa ja
arvioida työhön liittyviä haitta- ja vaaratekijöitä sekä asenteet
vaikuttavat nuorten työturvallisuuteen.
• Tavoitteena vahvistaa taitoja, jotka tukevat
• Työhön ja työympäristöön liittyvien haitta- ja vaaratekijöiden
tunnistamista
• Vaarojen torjuntaa ja tapaturmien ennaltaehkäisyä
• Työturvallisuutta heikentävien ongelmien ratkaisemista
• Mikä tuote?
• Nuorille suunnattu valmennusohjelma (12 tuntia)
• Voidaan toteuttaa oppilaitoksissa tai työpaikoilla
• Julkaistaan kesällä 2015
26.8.2014 6Anneli Leppänen

7. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Työuran aikana voidaan
• Kehittää työtä, työyhteisöä ja
organisaatiota
• Kehittää ammattitaitoa
• Tukea terveyttä, koettua työkykyä ja
työhyvinvointia
• Tukea työn ja muun elämän
yhteensovittamista
26.8.2014 7Anneli Leppänen

8. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Osaaminen on keskeinen voimavara
26.8.2014 Anneli Leppänen 8

9. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Osaamisen kehittymistä on
tutkittu TTL:ssä yli 20 vuotta
Keskeisiä tuloksia:
• Työn käsitteellinen hallinta parani 10-20%
• Paljon kehittämisehdotuksia työhön ja työskentelyyn
• Organisaation sisäiset kehittäjät omaksuivat
menetelmän
• Osaaminen on yhteydessä työtyytyväisyyteen
• Osaamisen parantuminen vähentää stressiä
• Taloudellisesti tuloksellista (Esim. Seppänen 2003,
Leppänen ym. 2008)
26.8.2014 Anneli Leppänen 9

10. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Mitä organisaatioissa voidaan
tehdä työhön liittyvän osaamisen
kehittymisen tukemiseksi?
26.8.2014 Anneli Leppänen 10

11. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
1. Luodaan osaamista tukeva
organisaatiokulttuuri
• osaamista ja sen kehittymistä arvostava ja
asiaa jatkuvasti esillä pitävä organisaatio.
Linjajohdon yhteinen vastuu
• organisaatiossa henkilöstön
kehittämisstrategia ja sitä toteutetaan
taitavasti
• valmentava johtaminen käyttöön
• tiedon jakamisen ja roolien oivaltaminen
sekä uusien toimintamuotojen kehittäminen
työryhmissä
26.8.2014 Anneli Leppänen 11

12. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
2. Arvioidaan osaamista ja sen
kehittämistä
• Tehdään osaamiskartoitukset
• osana ilmapiirikartoituksia esim. (ParTy)
arvioidaan organisaation valmiudet
osaamisen tukemiseen
• suunnitellaan kehittämistoimet ja
toimintatavat sekä arvioidaan niiden
vaikutuksia
26.8.2014 Anneli Leppänen 12

13. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Käsitteellisen hallinnan
arviointi
• Käsitteellisen hallinnan mittarit – kehitettiin noin 25 vuotta
sitten Työterveyslaitoksella (Leppänen & Auvinen 1988)
Ovat tyypiltään job knowledge -testejä. Viimeiset
käsitteellisen hallinnan testit tehty Kiinaan ja USA:han.
• Käsitteellisen hallinnan testien sisältö perustuu työn
analyysiin.
• Tehty paperi-, metalli- ja elintarviketeollisuuteen,
öljynjalostukseen, lehtipainoon, keittiö- ja siivoustyöhön,
anestesialääkärin työhön ja ydinvoiman kunnossapitoon.
Käytössä suomalaisissa organisaatioissa koulutustarpeen ja
koulutuksen vaikutusten arvioinnissa.
• Työn ydintoimintojen analyysit tai "low fidelity simulations"
(esim. häiriötilanteen analyysi ja ratkaiseminen). Liittyvät
käsitteellisen hallinnan mittaamiseen. Tällaisia arviointeja
tehty myös kansainvälisesti.
26.8.2014 Anneli Leppänen 13

14. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
3. Arvioidaan organisaation
kyky tukea osaamisen
kehittymistä
ESIMERKIKSI
• "Onnistu osaamisen uudistajana" Hasu ym. 2010
(löytyy verkosta)
• Kyselyjä esim. ydinvoima-alan organisaatioissa
organisaatioiden kyvystä tukea osaamisen
kehittymistä
26.8.2014 Anneli Leppänen 14

15. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
4. Kehitetään työtä ja siihen liittyvää
osaamista määrätietoisesti ja
arvioidaan kehittämistyön
tuloksellisuutta säännöllisesti
26.8.2014 Anneli Leppänen 15

16. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Miksi työn kehittäminen on
tärkeää?
• Työ ja toimintaympäristö kehittyvät koko ajan
• Työn kehittäminen voi olla myös TIETOISTA
TOIMINTAA
• Työn kehittäminen on innovaatioiden osa
• Osaamisansa on vaarallinen
• Ei erillisiä kehittämistekoja vaan jatkuva,
johdettu ja hallittu prosessi
• Lisää tietoa:
• Schaupp, M. ym.: Yhteinen muutos –työhyvinvointia työtä
kehittämällä. Työterveyslaitos 2013
• Ramstad, E. & Alasoini T.: Työelämän tutkimusavusteinen
kehittäminen Suomessa Tykes, Raportteja 53. Helsinki 2007
(löytyy netistä)
26.8.2014 Anneli Leppänen 16

17. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Tuetaan työhönpaluuta pitkän
poissaolon jälkeen
26.8.2014 17Anneli Leppänen

18. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Perhevapaalta työelämään
Tausta
• Perhevapaa merkitsee vanhemman työuralla katkoa ja
perhevapaalta työelämään paluu saattaa olla vaikeaa
monesta syystä. Työelämän nopeat muutokset vaikeuttavat
paluuta entisestään.
• Harvalla työpaikalla on käytännöt perhevapaalta työelämään
palaajan perehdyttämiseen tai tukemiseen tai työn ja perhe-
elämän yhteensovittamisen tueksi haasteellisissa tilanteissa.
Mikä tuote?
• Syyskuussa 2014 valmistuu ryhmämenetelmä Perhevapaalta
työelämään (myös englanniksi). Menetelmää voidaan
käyttää esim. kuntien neuvoloiden ja varhaiskasvatuksen
yhteistyönä tai työpaikoilla omalle henkilöstölle.
• Menetelmäkoulutusta ja kehittämistukea on mahdollista
saada työpaikoille osallistumalla STM:n Työ ja perhe-elämä
–ohjelmassa, jossa järjestetään mm. ohjaajakoulutusta
maksutta.
26.8.2014 18Anneli Leppänen

19. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Myös pitkältä sairauslomalta paluu
onnistuu parhaiten tuettuna
(Ahola, K. Tue työkykyä, Työterveyslaitos 2011)
• Kaikki hyötyvät hyvin hoidetusta ja onnistuneesta
työhönpaluusta pitkän sairausloman jälkeen
• Esimiehellä on keskeinen rooli työhönpaluussa
• Suositellaan, että esimies pitää yhteyttä pitkällä
sairauslomalla olevaan työntekijään
• Oikea-aikainen ja asteittainen työhönpaluu tukee
toipumista
• Työhönpaluuta suositellaan jo ennen kuin työntekijä on
täysin oireeton
• Tieto mahdollisuuksista muokata työtä lyhentää
sairauspoissaolon kestoa
• Osasairauspäiväraha ja tuki työpaikkakuntoutukseen
rahoittavat asteittaista työhönpaluuta
26.8.2014 Anneli Leppänen 19

20. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Töissä vai eläkkeellä – työn
imua uran seniorivaiheeseen
Tausta
• Kokeneen työntekijän hyvinvointi ja tavoitteellisuus
vaikuttaa koko työyhteisön toimintaan
• Tavoitteena on lisätä vanhempien työntekijöiden työuran
hallintaa ja tavoitteellisuutta työuran loppuvaiheissa sekä
• Selkiyttää ja sitouttaa työntekijän päätöksiä työssä
jatkamisen tavoista ennen eläkkeelle siirtymistä
Mikä tuote?
• Käynnistyvässä tutkimus- ja kehittämishankkeessa
kehitetään näyttöön perustuva menetelmä (yhteensä 15
tuntia) työpaikkojen käyttöön
• Tutkimukseen voivat ilmoittautua mukaan kaikki
työpaikat, jotka ovat kiinnostuneita ikääntyvien
työntekijöiden työuran ja hallitun eläkesiirtymän
edistämisestä työpaikan hyväksi
26.8.2014 20Anneli Leppänen