Suhtautukaa ennustajiin aina ripauksella suolaa
”Computers in the future may weigh no more than 1.5 tons.”
Popular Mechanics magazine on development of science, 1949.
“I can assure you that data processing is a fad that won’t last out the year.”
Editor of Prentice Hall business books, 1957
”There is no reason for any individual to have a computer in their home.”
Ken Olson, President of DEC, World Future Society Convention, 1977
"You aren't going to turn passive consumers into active trollers on the Internet."
Stephen Weiswasser, senior VP, ABC television, 1989
“Next Christmas the iPod will be dead, finished, gone, kaput.”
Sir Alan Sugar, 2005
”Internet romahtaa vuonna 2006”
prof. Hannu H. Kari, 2004
“By 2015 one third of US fighting
strength will be composed of robots”
US Department of Defense, 2006
Todellisia muutostrendejä
6.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 4
Digitalisaatio räjäyttää
tuottavuuden
- Mooren laki alkaa purra
- Useita disruptiivisia
teknologioita yhtä aikaa
- Robotit automatisoivat käsityön
ja maatalouden
- Tekoälyt automatisoivat
henkisen työn
- Esineiden Internet yhdistää
kaiken kokonaisuudeksi
- Maailmantalouden kortit jaetaan
uudelleen
- Yhteiskuntien rakenteet uusiksi
Ikärakenne kääntää maailman
- Teollisuusmaat ikääntyvät (paitsi USA)
- Kehittyvien maiden suuret ikäluokat
nuoria aikuisia
Globalisaatio verkostoi maailman
- Nousevat taloudet suurvalloiksi
- Kiina palaa maailman keskukseksi
- Työtä teetetään kehittyvissä maissa
Ympäristö alkaa käydä kalliiksi
- Luonnonvarojen hinta nousee
- Päästöjen vähentäminen maksaa
- Ilmastonmuutokseen sopeutumien
Haasteet Mahdollisuus
6.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 5
Image: Cyberdyne
Megatrendit nivoutuvat toisiinsa – tukiranka korvaa rollaattorit.
Suomen huoltosuhde romahtaa
Tilastokeskus
People under 15 and over 65 years of age per 100 working age people
0-14 yr olds Over 65 yr olds
Suuret ikäluokat
syntyvät
Suuret ikäluokat
eläkkeelle
Elinajanennuste
piteneeOlet tässä
Suomalaisen työn tuottavuuden on noustava
Vähintään samaa tahtia kuin suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle.
6.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 7
Mitä (työn) tuottavuus on?
Työn tuottavuus
Tuotoksen määrä
Työn määrä
= €/tunti
Työn tuottavuutta voidaan siis parantaa joko lisäämällä työn tuotoksen arvoa
tai vähentämällä työn määrää
Jos työn määrän vähentäminen laskee työn tuotoksen arvoa, tuottavuus pysyy
ennallaan
Taantumassa kansantalouden kokonaisarvo on laskenut eli suomalaisen työn
tuottavuus on laskenut.
Miksi työn tuottavuus on niin tärkeää?
Kansantuote Työn määrä Työn tuottavuus= €
Suomen kansantalous supistuu, koska sekä suomalaisen työn määrä että
suomalaisen työn tuottavuus laskevat. Verotettavaa on entistä vähemmän.
Väestön ikääntyminen ja työttömyys nostavat yhteiskunnan hyvinvointivastuita
Joko hyvinvointivastuita on leikattava, veroja korotettava, työn määrää
nostettava tai työn tuottavuutta radikaalisti nostettava.
Nopean eläköitymisen vuoksi työn määrän pysyvä nostaminen vaikeaa.
x
Miten tuottavuutta parannetaan?
Investoimalla työvälineisiin, osaamiseen tai
toimintaprosesseihin
Tuottavuuden parantaminen maksaa aina!
Tuottavuuden nostaminen ei aina paranna kannattavuutta
Esimerkiksi tuottavuutta nostava metsätyökone voi olla niin kallis,
ettei siihen kannata investoida, vaan jatkaa moottorisahalla.
Työn siirtäminen paikasta toiseen ei paranna tuottavuutta
Tuottavuusohjelmia toteutetaan usein ulkoistamalla tehtäviä
Osaoptimointi heikentää koko organisaation tuottavuutta
Toimintaprosessien muutos voi sivuvaikutuksena laskea työn
tulosten laatua, vaikka tuottavuus paranisi
6.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 10
Mitä se on?
AddozOy
Esim. investointi älydosetteihin vähentäisi annosteluvirheitä ja
tehohoidon tarvetta sekä parantaisi potilaiden elämänlaatua
Ongelma:
Älydosetit
kustantaa kunta,
tehohoidosta
lähettää laskun
sairaanhoitopiiri
Lääkkeet
annostellaan
dosetteihin
käsityönä (miksi?)
Teknologia ja tietotyön tuottavuus
esim. työmenetelmädokumentit
• Valokuvien ottaminen
• Ohjeiden kirjoittaminen
ja tulostaminen ja
valokuvien kehittäminen
• Tekstien ja kuvien leik-
kaaminen ja liimaaminen
paperidokumenteiksi.
• Paperidokumenttien
monistus värikopio-
koneella
• Paperidokumenttien
jakelu työpisteisiin.
• Valokuvien ottaminen
digitaalikameralla
• Ohjeiden kirjoittaminen
ja digitoitujen kuvien
sijoittaminen tekstin
lomaan
• Ohjeiden tulostaminen
• Paperidokumenttien
jakelu työpisteisiin
• Valokuvien ottaminen
digitaalikameralla
• Ohjeiden kirjoittaminen
ja digitoitujen kuvien
sijoittaminen oikeille
paikoilleen
• Multimediadokumenttien
sijoittaminen palvelin-
tietokoneelle
1990-luvun alku ~ 1995 1999
235 min. 125 min. 91 min.
Julkisen sektorin Baumolin tauti
Yksityisellä sektorilla työn tuottavuus on moninkertaistunut
1970-luvun jälkeen
Investoinnit tietotekniikkaan ja työprosesseihin
Nyt myös yksityisen sektorin tuottavuuskehitys seisahtunut
Tuottavuuden nousun hedelmät on jaettu pääoman,
työntekijöiden ja kuluttajien kesken
Investoitu tuotantoon, jaettu osinkoina, nostettu palkkoina, alennettu
hintoina
Julkisella sektorilla työn tuottavuus ei ole noussut
Palkkoja on nostettu, jotta työvoima ei pakenisi yksityiselle sektorille
Yhdellä veroeurolla on saatu vuosi vuodelta vähemmän
Yksityisen sektorin tuottavuusnousu lisäsi myös veroeurojen määrää,
mutta nyt se on loppunut
6.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 13
Tuottavuusparadoksi
Teollisuudessa investoitiin 1980 voimakkaasti tietotekniikkaan
Monessa yrityksessä tuottavuus teorian vastaisesti laski
Joissakin yrityksissä tuottavuus kuitenkin nousi nopeasti
Ratkaisevaa ei ollut tietotekniikka vaan tietotekniikan avulla
toteutettu toimintaprosessien muutos
Vanhojen prosessien tietokoneistaminen laski
tuottavuutta!
Tietotekniikka poistaa toiminnasta joustavuuden
ja hidastaa toimintatapojen kehittämistä.
Julkisella sektorilla ollaan nyt samassa tilanteessa
Vrt pankkien, kansaeläkelaitoksen ja verottajan
tuottavuuskehitystä
6.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 14
Kansallinen tuottavuusparadoksi
6.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 15
Tuottavuustrendi laskeva 1990-luvulta alkaen, vaikka samaan
aikaan investoitu miljardeja ic-tekniikkaan
Nokia
Kun kehitetään tietojärjestelmiä eikä toimintaa
Esimerkiksi laskun sähköinen käsittely eräässä kuntayhtymässä
Lasku tulee tilaajalle
Sisäpostina keskushallintoon
Skannataan
Sähköpostina takaisin
Asiatarkastus
Sähköpostina esimiehelle
Hyväksyntä
Sähköpostina keskushallintoon
Maksetaan (usein myöhässä viivästyskorkojen kera)
Laskun maksaminen saisi kestää vain viisi päivää
Kukaan ei voi olla sairas, matkalla, koulutuksessa, tehdä töitä
Käytännössä laskut käsitellään öisin ja viikonloppuisin
Tietojärjestelmä lukitsee toimintaprosessin, ihmiset eivät voi enää joustaa
6.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 16
Tietojärjestelmäinvestoinnin tulee nostaa tuottavuutta
(case sosiaalitoimisto)
Esim. näin: asiakkaan mahdollisuus seurata oman toimeentulo-
tuki-hakemuksen käsittelyä verkossa vapautti sosiaalityöntekijät
puhelintiedusteluihin vastaamisesta sosiaalityöhön
Mutta EI näin: Toimeentulotuen hakija tulostaa sähköisen
lomakkeen, täyttää sen ja tuo sosiaalitoimistoon; Sosiaaliohjaaja
skannaa lomakkeen ja lähettää sen sähköpostina maksatukseen;
Maksatuksessa lomake tulostetaan, ja tiedot syötetään käsin
maksatusjärjestelmään. (tosi tarina)
6.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 17
CC 3.0 SA BY Heikki Valve
1970-luvulla Suomessa oli noin 100.000 metsuria, nyt 3.500.
Image: Energid Technologies
6.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 24
Pankkipalvelut automatisoitiin jo 1990-luvulla.
CC BY-SA 3.0 Adrian Grycuk
Seuraavien kahden vuoden aikana ihmiskunnan
käytössä oleva laskentateho kaksinkertaistuu.
Neljässä vuodessa nelinkertaistuu, kuudessa vuodessa kahdeksankertaistuu,
kahdeksassa vuodessa kuusitoistakertaistuu, ...
Todellinen digitaalinen
vallankumous on vasta alkamassa
1600-luvun lopulla keksitty höyrykone
mullisti talouden ja yhteiskunnan rakenteet
1800-luvun alussa
Murros: koulutus, työmarkkinat, politiikka, talous, perhe, …
Esimerkiksi koulut toimivat edelleen teollisen pradigman mukaan
Jopa elämä etenee kuin tuotantolinjalla: lapsuus → koulu → työelämä → eläke
1940-luvulla keksitty digitaalitekniikka mullistaa nyt meidän
yhteiskuntamme ja taloutemme rakenteet
Millainen on 2030-luvun koti, koulu, työpaikka, perhe, ammattiyhdistys, …
Mikä on esimerkiksi 2030-luvun koulujen digitaalinen paradigma?
ETLA: Joka kolmas ammatti korvautuu 20 vuodessa tekoälyllä tai roboteilla,
loput muuttuvat, ja uusia syntyy tilalle
Oppimisen, työn ja eläkkeen rajapinnat murtuvat!
6.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 27
6.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 28
Mihin tarvitaan varastomiestä, kun vain robotti tietää missä mikin on?
Image: Cimcorp
6.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 29
Ahtaajan työ on robottilukkien käskyttämistä.
Image: Kuehne + Nagel International AG
6.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 30
Robottilaivan merimiehen työpöytä on laivausyhtiön toimistossa.
Image: Rolls Royce
6.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 31
Image: Lockheed
Kun rekat osaavat ajaa itseään, niiden rattiin ei kannata tuhlata ihmistä!
6.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 32
Mihin tarvitaan pörssimeklaria, kun algoritmit käyvät arvopaperikauppaa?
CC BY 2.0 Rafael Matsunaga - Flickr
6.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 33
Mihin tarvitaan lääkäriä, kun Watson tekee keuhkosyövän hoitopäätökset?
Image: IBM
Suomi: digitalisaation alisuorittaja
Suomella maailman parhaat edellytykset hyödyntää
digitaalitekniikkaa
Mutta digitaalitekniikan käyttäjinä suomalaiset sijalla viisi.
Heikkoutena etenkin julkisen sektorin tietotekniikan käyttö (12.)
Myös vaikutukset kansalaisten elämään vertailumaita vähäisemmät (12.)
Esimerkiksi: Suomen kouluissa on
Euroopan parhaisiin kuuluva ICT-varustus
… mutta Suomen kouluissa käytetään
tietotekniikkaa vähiten Euroopassa
6.4.2015
Lähde: Digibarometri 2015, www.digibarometri.fi
CC BY SA 3.0 Shritwod
… kyllä, vähiten Euroopassa
6.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 35
Survey of Schools: ICT in Education
Suomen luova tuho
Kiihtyvä digitaalinen vallankumous
jakaa maailmantalouden kortit
uudelleen.
Ei ole itsestään selvää, että Suomi ja muut
vanhat teollisuusmaat ovat uusia digitaalisia maita
Kaikilla yhteiskunnan ja talouden sektoreilla on edessä vähintään
yhtä kipeä rakennemuutos kuin mediateollisuus on kokenut
runsaassa vuosikymmenessä.
Tekniikan murrosta tärkeämpiä ovat uuden tekniikan mahdollistamat uudet
(sähköiset) toimintaprosessit ja liiketoimintamallit.
Spotify, Kindle, FindMySong, Uber ja AirBnB ovat vasta alkua
Digitalisaatio on Suomen ainoa mahdollisuus pysyä pinnalla
Suomi ei nouse kuin automatisoimalla työtä aina kun mahdollista
Työntekijät on koulutettava ja kannustettava yhä uusiin ammatteihin
Esim. kun liikenne
muuttuu palveluksi
Autonomiset henkilöautot
markkinoille 2020-luvulla
Lainsäädäntö ja asenteet suurem-
pia haasteita kuin teknologia
Autojen määrä laskee ja käyttöaste moninkertaistuu
Liikenneinvestoinnit tehdään vuosikymmeniksi
Liikenne-ennusteiden lähtökohtana edelleen, että ihmiset omistavat ja ajavat
autoa itse, käyvät itse ostoksilla ja matkustavat päivittäin työpaikalle
Liikenneautomaatio, verkkokauppa ja etäläsnäolo muuttavat
liikenteen rakennetta ja sitä kautta yhdyskuntarakennetta
Teitä ja kaistoja on varauduttava muuttamaan muuhun käyttöön
Tiet on suunniteltava paitsi ihmisten myös sensoreiden havaintokyvyn mukaan
Ohitusteiden automarketeille keksittävä uuta käyttöä
Pysäköintitilan tarve romahtaa, parkkihalleille keksittävä uutta käyttöä
6.4.2015
Google
Suomi ei pelastu romuttamalla
pankkiautomaatit ja lypsyrobotit …
… ja jakamalla ihmisille pokasahat ja lypsyjakkarat
6.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 39
yhteensä.
6.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 40
Uusia haastajia
V. 2012 Afrikan mobiiliraha-
markkinat olivat 61,5 mrd
euroa, suuremmat kuin
Euroopan ja Pohjois-
Amerikan yhteensä.
Keniassa avataan rahti-
lennokkireitti vuonna 2016.
Hupi on vasta alkamassa
Digitalisaatio kiihtyy
Tekoälyt ja robotit arkipäiväistyvät
Ihmisen ja koneen suhde tiivistyy
Elintoimintojen seuranta ja biohakkerointi
Ajatusten välittäminen aivoista toiseen
3d-tulostimet kodinkoneiksi
Korvaa tuotantoa, logistiikkaa ja kauppaa
Muotoilun (ja muotoilupiratismin) merkitys kasvaa
Esineiden (teollinen, kaiken) internet
Yhä useampi esine ja laite kotona ja ulkona
voidaan tunnistaa (rfid) ja liittää verkkoon (ipv6)
Visio: Suomen jokainen metsäpalsta puu verkossa
Älykäs sähköverkko
Hajautettu verkostoitunut sähköjärjestelmä
6.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 42
Google
6.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 43
73 euroa maksava Vessyl-muki analysoi sisältämänsä
juoman ja välittää tiedot appsille, joka kokoaa ja analysoi tiedot käyttäjän ruokavaliosta.
TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry
TIEKE on v. 1981 perustettu tietoyhteiskunnan puolueeton ja
riippumaton vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja.
TIEKEn toiminnan painopisteet ovat
1. Tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittäminen
2. Sähköisten toimintaprosessien edistäminen
3. Tietoyhteiskunnan tietopalvelut
TIEKEn toimintatapoja ovat hankkeet, foorumit, palvelut,
seminaarit ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.
TIEKEn jäsenenä on yli 80 julkista ja yksityistä organisaatiota
Jäsenmaksu liikevaihdon perusteella 3 500 €, 1 700 € tai 800 €
TIEKEn liikevaihto on n. 1,3 milj. € vuodessa
TIEKEssä työskentelee 12 henkilöä
2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 45