Publicité
Publicité

Contenu connexe

Similaire à Digitaalinen tuottavuusparadoksi - IC-teknologia ei tee muutosta, ihmiset tekevät(20)

Publicité
Publicité

Digitaalinen tuottavuusparadoksi - IC-teknologia ei tee muutosta, ihmiset tekevät

  1. Digitaalinen tuottavuusparadoksi – IC-teknologia ei tee muutosta, ihmiset tekevät Jyrki J.J. Kasvi Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE Haaga-Helia 30.3.2015
  2. Suhtautukaa ennustajiin aina ripauksella suolaa  ”Computers in the future may weigh no more than 1.5 tons.”  Popular Mechanics magazine on development of science, 1949.  “I can assure you that data processing is a fad that won’t last out the year.”  Editor of Prentice Hall business books, 1957  ”There is no reason for any individual to have a computer in their home.”  Ken Olson, President of DEC, World Future Society Convention, 1977  "You aren't going to turn passive consumers into active trollers on the Internet."  Stephen Weiswasser, senior VP, ABC television, 1989  “Next Christmas the iPod will be dead, finished, gone, kaput.”  Sir Alan Sugar, 2005  ”Internet romahtaa vuonna 2006”  prof. Hannu H. Kari, 2004  “By 2015 one third of US fighting strength will be composed of robots”  US Department of Defense, 2006
  3. Talouskriisit tulevat ja menevät. Todelliset muutostrendit muuttavat tulevaisuutta.
  4. Todellisia muutostrendejä 6.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 4 Digitalisaatio räjäyttää tuottavuuden - Mooren laki alkaa purra - Useita disruptiivisia teknologioita yhtä aikaa - Robotit automatisoivat käsityön ja maatalouden - Tekoälyt automatisoivat henkisen työn - Esineiden Internet yhdistää kaiken kokonaisuudeksi - Maailmantalouden kortit jaetaan uudelleen - Yhteiskuntien rakenteet uusiksi Ikärakenne kääntää maailman - Teollisuusmaat ikääntyvät (paitsi USA) - Kehittyvien maiden suuret ikäluokat nuoria aikuisia Globalisaatio verkostoi maailman - Nousevat taloudet suurvalloiksi - Kiina palaa maailman keskukseksi - Työtä teetetään kehittyvissä maissa Ympäristö alkaa käydä kalliiksi - Luonnonvarojen hinta nousee - Päästöjen vähentäminen maksaa - Ilmastonmuutokseen sopeutumien Haasteet Mahdollisuus
  5. 6.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 5 Image: Cyberdyne Megatrendit nivoutuvat toisiinsa – tukiranka korvaa rollaattorit.
  6. Suomen huoltosuhde romahtaa Tilastokeskus People under 15 and over 65 years of age per 100 working age people 0-14 yr olds Over 65 yr olds Suuret ikäluokat syntyvät Suuret ikäluokat eläkkeelle Elinajanennuste piteneeOlet tässä
  7. Suomalaisen työn tuottavuuden on noustava Vähintään samaa tahtia kuin suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. 6.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 7
  8. Mitä (työn) tuottavuus on? Työn tuottavuus Tuotoksen määrä Työn määrä = €/tunti  Työn tuottavuutta voidaan siis parantaa joko lisäämällä työn tuotoksen arvoa tai vähentämällä työn määrää  Jos työn määrän vähentäminen laskee työn tuotoksen arvoa, tuottavuus pysyy ennallaan  Taantumassa kansantalouden kokonaisarvo on laskenut eli suomalaisen työn tuottavuus on laskenut.
  9. Miksi työn tuottavuus on niin tärkeää? Kansantuote Työn määrä Työn tuottavuus= €  Suomen kansantalous supistuu, koska sekä suomalaisen työn määrä että suomalaisen työn tuottavuus laskevat. Verotettavaa on entistä vähemmän.  Väestön ikääntyminen ja työttömyys nostavat yhteiskunnan hyvinvointivastuita  Joko hyvinvointivastuita on leikattava, veroja korotettava, työn määrää nostettava tai työn tuottavuutta radikaalisti nostettava.  Nopean eläköitymisen vuoksi työn määrän pysyvä nostaminen vaikeaa. x
  10. Miten tuottavuutta parannetaan?  Investoimalla työvälineisiin, osaamiseen tai toimintaprosesseihin  Tuottavuuden parantaminen maksaa aina!  Tuottavuuden nostaminen ei aina paranna kannattavuutta  Esimerkiksi tuottavuutta nostava metsätyökone voi olla niin kallis, ettei siihen kannata investoida, vaan jatkaa moottorisahalla.  Työn siirtäminen paikasta toiseen ei paranna tuottavuutta  Tuottavuusohjelmia toteutetaan usein ulkoistamalla tehtäviä  Osaoptimointi heikentää koko organisaation tuottavuutta  Toimintaprosessien muutos voi sivuvaikutuksena laskea työn tulosten laatua, vaikka tuottavuus paranisi 6.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 10
  11. Mitä se on? AddozOy  Esim. investointi älydosetteihin vähentäisi annosteluvirheitä ja tehohoidon tarvetta sekä parantaisi potilaiden elämänlaatua  Ongelma: Älydosetit kustantaa kunta, tehohoidosta lähettää laskun sairaanhoitopiiri  Lääkkeet annostellaan dosetteihin käsityönä (miksi?)
  12. Teknologia ja tietotyön tuottavuus esim. työmenetelmädokumentit • Valokuvien ottaminen • Ohjeiden kirjoittaminen ja tulostaminen ja valokuvien kehittäminen • Tekstien ja kuvien leik- kaaminen ja liimaaminen paperidokumenteiksi. • Paperidokumenttien monistus värikopio- koneella • Paperidokumenttien jakelu työpisteisiin. • Valokuvien ottaminen digitaalikameralla • Ohjeiden kirjoittaminen ja digitoitujen kuvien sijoittaminen tekstin lomaan • Ohjeiden tulostaminen • Paperidokumenttien jakelu työpisteisiin • Valokuvien ottaminen digitaalikameralla • Ohjeiden kirjoittaminen ja digitoitujen kuvien sijoittaminen oikeille paikoilleen • Multimediadokumenttien sijoittaminen palvelin- tietokoneelle 1990-luvun alku ~ 1995 1999 235 min. 125 min. 91 min.
  13. Julkisen sektorin Baumolin tauti  Yksityisellä sektorilla työn tuottavuus on moninkertaistunut 1970-luvun jälkeen  Investoinnit tietotekniikkaan ja työprosesseihin  Nyt myös yksityisen sektorin tuottavuuskehitys seisahtunut  Tuottavuuden nousun hedelmät on jaettu pääoman, työntekijöiden ja kuluttajien kesken  Investoitu tuotantoon, jaettu osinkoina, nostettu palkkoina, alennettu hintoina  Julkisella sektorilla työn tuottavuus ei ole noussut  Palkkoja on nostettu, jotta työvoima ei pakenisi yksityiselle sektorille  Yhdellä veroeurolla on saatu vuosi vuodelta vähemmän  Yksityisen sektorin tuottavuusnousu lisäsi myös veroeurojen määrää, mutta nyt se on loppunut 6.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 13
  14. Tuottavuusparadoksi  Teollisuudessa investoitiin 1980 voimakkaasti tietotekniikkaan  Monessa yrityksessä tuottavuus teorian vastaisesti laski  Joissakin yrityksissä tuottavuus kuitenkin nousi nopeasti  Ratkaisevaa ei ollut tietotekniikka vaan tietotekniikan avulla toteutettu toimintaprosessien muutos  Vanhojen prosessien tietokoneistaminen laski tuottavuutta!  Tietotekniikka poistaa toiminnasta joustavuuden ja hidastaa toimintatapojen kehittämistä.  Julkisella sektorilla ollaan nyt samassa tilanteessa  Vrt pankkien, kansaeläkelaitoksen ja verottajan tuottavuuskehitystä 6.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 14
  15. Kansallinen tuottavuusparadoksi 6.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 15  Tuottavuustrendi laskeva 1990-luvulta alkaen, vaikka samaan aikaan investoitu miljardeja ic-tekniikkaan Nokia
  16. Kun kehitetään tietojärjestelmiä eikä toimintaa  Esimerkiksi laskun sähköinen käsittely eräässä kuntayhtymässä  Lasku tulee tilaajalle  Sisäpostina keskushallintoon  Skannataan  Sähköpostina takaisin  Asiatarkastus  Sähköpostina esimiehelle  Hyväksyntä  Sähköpostina keskushallintoon  Maksetaan (usein myöhässä viivästyskorkojen kera)  Laskun maksaminen saisi kestää vain viisi päivää  Kukaan ei voi olla sairas, matkalla, koulutuksessa, tehdä töitä  Käytännössä laskut käsitellään öisin ja viikonloppuisin  Tietojärjestelmä lukitsee toimintaprosessin, ihmiset eivät voi enää joustaa 6.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 16
  17. Tietojärjestelmäinvestoinnin tulee nostaa tuottavuutta (case sosiaalitoimisto)  Esim. näin: asiakkaan mahdollisuus seurata oman toimeentulo- tuki-hakemuksen käsittelyä verkossa vapautti sosiaalityöntekijät puhelintiedusteluihin vastaamisesta sosiaalityöhön  Mutta EI näin: Toimeentulotuen hakija tulostaa sähköisen lomakkeen, täyttää sen ja tuo sosiaalitoimistoon; Sosiaaliohjaaja skannaa lomakkeen ja lähettää sen sähköpostina maksatukseen; Maksatuksessa lomake tulostetaan, ja tiedot syötetään käsin maksatusjärjestelmään. (tosi tarina) 6.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 17
  18. Digitalisaatio muuttaa kaiken Media-ala kohtasi murroksen ensimmäisten joukossa... …yhdessä pankkien, arvopaperikaupan, maanviljelyksen ja metsätalouden kanssa
  19. Median perinteinen liiketoimintamalli Creative work Publishing industry Consumer Content Products Money Money Support
  20. Creative work Support sevices Consumer Service providers Network operators Mediateollisuus nyt 6.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 20 Content MoneyMoney FindMySong Services Fandom & merchandise Spotify Netflix Kindle Soundcloud YouTube Blogs Crowdfunding Kickstarter Content Logic Pro
  21. 6.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 21 CC 2.0 BY Paul Downey
  22. Image: Energid Technologies 6.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 22 Maatalous: Joit aamukahvissasi robotin lypsämää maitoa. Image: Lely
  23. CC 3.0 SA BY Heikki Valve 1970-luvulla Suomessa oli noin 100.000 metsuria, nyt 3.500.
  24. Image: Energid Technologies 6.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 24 Pankkipalvelut automatisoitiin jo 1990-luvulla. CC BY-SA 3.0 Adrian Grycuk
  25. 6.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 25 Mihin tarvitaan kassoja ja myyjiä, kun asiakkaat siirtyvät verkkoon?
  26. Seuraavien kahden vuoden aikana ihmiskunnan käytössä oleva laskentateho kaksinkertaistuu. Neljässä vuodessa nelinkertaistuu, kuudessa vuodessa kahdeksankertaistuu, kahdeksassa vuodessa kuusitoistakertaistuu, ...
  27. Todellinen digitaalinen vallankumous on vasta alkamassa  1600-luvun lopulla keksitty höyrykone mullisti talouden ja yhteiskunnan rakenteet 1800-luvun alussa  Murros: koulutus, työmarkkinat, politiikka, talous, perhe, …  Esimerkiksi koulut toimivat edelleen teollisen pradigman mukaan  Jopa elämä etenee kuin tuotantolinjalla: lapsuus → koulu → työelämä → eläke  1940-luvulla keksitty digitaalitekniikka mullistaa nyt meidän yhteiskuntamme ja taloutemme rakenteet  Millainen on 2030-luvun koti, koulu, työpaikka, perhe, ammattiyhdistys, …  Mikä on esimerkiksi 2030-luvun koulujen digitaalinen paradigma?  ETLA: Joka kolmas ammatti korvautuu 20 vuodessa tekoälyllä tai roboteilla, loput muuttuvat, ja uusia syntyy tilalle  Oppimisen, työn ja eläkkeen rajapinnat murtuvat! 6.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 27
  28. 6.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 28 Mihin tarvitaan varastomiestä, kun vain robotti tietää missä mikin on? Image: Cimcorp
  29. 6.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 29 Ahtaajan työ on robottilukkien käskyttämistä. Image: Kuehne + Nagel International AG
  30. 6.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 30 Robottilaivan merimiehen työpöytä on laivausyhtiön toimistossa. Image: Rolls Royce
  31. 6.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 31 Image: Lockheed Kun rekat osaavat ajaa itseään, niiden rattiin ei kannata tuhlata ihmistä!
  32. 6.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 32 Mihin tarvitaan pörssimeklaria, kun algoritmit käyvät arvopaperikauppaa? CC BY 2.0 Rafael Matsunaga - Flickr
  33. 6.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 33 Mihin tarvitaan lääkäriä, kun Watson tekee keuhkosyövän hoitopäätökset? Image: IBM
  34. Suomi: digitalisaation alisuorittaja  Suomella maailman parhaat edellytykset hyödyntää digitaalitekniikkaa  Mutta digitaalitekniikan käyttäjinä suomalaiset sijalla viisi.  Heikkoutena etenkin julkisen sektorin tietotekniikan käyttö (12.)  Myös vaikutukset kansalaisten elämään vertailumaita vähäisemmät (12.)  Esimerkiksi: Suomen kouluissa on Euroopan parhaisiin kuuluva ICT-varustus  … mutta Suomen kouluissa käytetään tietotekniikkaa vähiten Euroopassa 6.4.2015 Lähde: Digibarometri 2015, www.digibarometri.fi CC BY SA 3.0 Shritwod
  35. … kyllä, vähiten Euroopassa 6.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 35 Survey of Schools: ICT in Education
  36. Suomen luova tuho  Kiihtyvä digitaalinen vallankumous jakaa maailmantalouden kortit uudelleen.  Ei ole itsestään selvää, että Suomi ja muut vanhat teollisuusmaat ovat uusia digitaalisia maita  Kaikilla yhteiskunnan ja talouden sektoreilla on edessä vähintään yhtä kipeä rakennemuutos kuin mediateollisuus on kokenut runsaassa vuosikymmenessä.  Tekniikan murrosta tärkeämpiä ovat uuden tekniikan mahdollistamat uudet (sähköiset) toimintaprosessit ja liiketoimintamallit.  Spotify, Kindle, FindMySong, Uber ja AirBnB ovat vasta alkua  Digitalisaatio on Suomen ainoa mahdollisuus pysyä pinnalla  Suomi ei nouse kuin automatisoimalla työtä aina kun mahdollista  Työntekijät on koulutettava ja kannustettava yhä uusiin ammatteihin
  37. Esim. kun liikenne muuttuu palveluksi  Autonomiset henkilöautot markkinoille 2020-luvulla  Lainsäädäntö ja asenteet suurem- pia haasteita kuin teknologia  Autojen määrä laskee ja käyttöaste moninkertaistuu  Liikenneinvestoinnit tehdään vuosikymmeniksi  Liikenne-ennusteiden lähtökohtana edelleen, että ihmiset omistavat ja ajavat autoa itse, käyvät itse ostoksilla ja matkustavat päivittäin työpaikalle  Liikenneautomaatio, verkkokauppa ja etäläsnäolo muuttavat liikenteen rakennetta ja sitä kautta yhdyskuntarakennetta  Teitä ja kaistoja on varauduttava muuttamaan muuhun käyttöön  Tiet on suunniteltava paitsi ihmisten myös sensoreiden havaintokyvyn mukaan  Ohitusteiden automarketeille keksittävä uuta käyttöä  Pysäköintitilan tarve romahtaa, parkkihalleille keksittävä uutta käyttöä 6.4.2015 Google
  38. 6.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 38
  39. Suomi ei pelastu romuttamalla pankkiautomaatit ja lypsyrobotit … … ja jakamalla ihmisille pokasahat ja lypsyjakkarat 6.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 39
  40. yhteensä. 6.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 40 Uusia haastajia V. 2012 Afrikan mobiiliraha- markkinat olivat 61,5 mrd euroa, suuremmat kuin Euroopan ja Pohjois- Amerikan yhteensä. Keniassa avataan rahti- lennokkireitti vuonna 2016.
  41. Mobiilimaksut – ylivoimainen haaste Suomessa 6.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 41 TimoSImell
  42. Hupi on vasta alkamassa  Digitalisaatio kiihtyy  Tekoälyt ja robotit arkipäiväistyvät  Ihmisen ja koneen suhde tiivistyy  Elintoimintojen seuranta ja biohakkerointi  Ajatusten välittäminen aivoista toiseen  3d-tulostimet kodinkoneiksi  Korvaa tuotantoa, logistiikkaa ja kauppaa  Muotoilun (ja muotoilupiratismin) merkitys kasvaa  Esineiden (teollinen, kaiken) internet  Yhä useampi esine ja laite kotona ja ulkona voidaan tunnistaa (rfid) ja liittää verkkoon (ipv6)  Visio: Suomen jokainen metsäpalsta puu verkossa  Älykäs sähköverkko  Hajautettu verkostoitunut sähköjärjestelmä 6.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 42 Google
  43. 6.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 43 73 euroa maksava Vessyl-muki analysoi sisältämänsä juoman ja välittää tiedot appsille, joka kokoaa ja analysoi tiedot käyttäjän ruokavaliosta.
  44. 30.9.2010 www.kasvi.org 44 Sukupuolten välinen digikuilu? Keskustelua U.S. Army Photo
  45. TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry  TIEKE on v. 1981 perustettu tietoyhteiskunnan puolueeton ja riippumaton vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja.  TIEKEn toiminnan painopisteet ovat 1. Tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittäminen 2. Sähköisten toimintaprosessien edistäminen 3. Tietoyhteiskunnan tietopalvelut  TIEKEn toimintatapoja ovat hankkeet, foorumit, palvelut, seminaarit ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.  TIEKEn jäsenenä on yli 80 julkista ja yksityistä organisaatiota  Jäsenmaksu liikevaihdon perusteella 3 500 €, 1 700 € tai 800 €  TIEKEn liikevaihto on n. 1,3 milj. € vuodessa  TIEKEssä työskentelee 12 henkilöä 2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 45
Publicité