Ce diaporama a bien été signalé.
Nous utilisons votre profil LinkedIn et vos données d’activité pour vous proposer des publicités personnalisées et pertinentes. Vous pouvez changer vos préférences de publicités à tout moment.

Digitalisaation katekismus

1 777 vues

Publié le

Tieken kevätkokoksessa pidetty alustus.

  • Soyez le premier à commenter

Digitalisaation katekismus

  1. 1. Digitalisaatio – mitä se on? Jyrki J.J. Kasvi Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE TIEKEn kevätkokous 28.4.2015
  2. 2. Any sufficiently advanced technology is indistinguishable from magic. - Arthur C. Clarke
  3. 3. Olemme matkalla kohti Tylypahka-yhteiskuntaa Teknologian ymmärtäminen välttämätöntä myös lainsäädännössä
  4. 4. Eikä kyse ole vain lasten digitaalisesta yleissivistyksestä
  5. 5. Todellisia muutostrendejä 28.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 5 Digitalisaatio räjäyttää tuottavuuden - Mooren laki alkaa purra - Useita disruptiivisia teknologioita yhtä aikaa - Robotit automatisoivat käsityön ja maatalouden - Tekoälyt automatisoivat henkisen työn - Esineiden Internet yhdistää kaiken kokonaisuudeksi - Maailmantalouden kortit jaetaan uudelleen - Yhteiskuntien rakenteet uusiksi Ikärakenne kääntää maailman - Teollisuusmaat ikääntyvät (paitsi USA) - Kehittyvien maiden suuret ikäluokat nuoria aikuisia Globalisaatio verkostoi maailman - Nousevat taloudet suurvalloiksi - Kiina palaa maailman keskukseksi - Työtä teetetään kehittyvissä maissa Ympäristö alkaa käydä kalliiksi - Luonnonvarojen hinta nousee - Päästöjen vähentäminen maksaa - Ilmastonmuutokseen sopeutumien Haasteet Mahdollisuus
  6. 6. 28.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 6 Image: Cyberdyne Tukiranka korvaa rollaattorin ja lisää liikkuvuutta Megatrendit nivoutuvat toisiinsa
  7. 7. Emme voi ohjata teknologian kehitystä mutta voimme vaikuttaa sen käyttöön ja seurauksiin  IC-tekniikan kehitys kiihtyy Mooren lain tahdissa  Tietotekniikan suorituskyky kaksinkertaistuu kahden vuoden välein  Samoin IC-tekniikkaa hyödyntävien teknologioiden kehitys (geenitekniikka, synteettinen biologia, nanotekniikka, neurotekniikka, …)  IC-tekniikan merkitys yhteiskunnalle kasvaa  Useita radikaaleja teknologioita (tekoälyt, big data, IoT, robotisaatio, …)  Muu infrastruktuuri riippuvainen ICT-infrastruktuurin toiminnasta  Teknologian mahdollistamat uudet liiketoimintamallit mullistavat talouden rakenteet – Uber, AirBnB, FindMySong, PayPal, Kickstarter ym. vasta alkua  Hankimme tietojärjestelmiä mutta emme hyödynnä niitä  Suomen osaaminen ja ICT-infra huippuluokkaa, mutta esim. Suomen kouluissa käytetään IC-tekniikkaa vähiten Euroopassa.
  8. 8. … kyllä, vähiten Euroopassa 28.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 8 Survey of Schools: ICT in Education
  9. 9. Kiihtyvä digitalisaatio muuttaa työelämän Media-ala kohtasi murroksen ensimmäisten joukossa... …yhdessä pankkien, arvopaperikaupan, maanviljelyksen ja metsätalouden kanssa
  10. 10. Image: Energid Technologies 28.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 10 Maatalous: Joit aamukahvissasi robotin lypsämää maitoa. Image: Lely
  11. 11. CC 3.0 SA BY Heikki Valve 1970-luvulla Suomessa oli noin 100.000 metsuria, nyt 3.500.
  12. 12. Image: Energid Technologies 28.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 12 Pankkipalvelut automatisoitiin jo 1990-luvulla. CC BY-SA 3.0 Adrian Grycuk
  13. 13. 28.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 13 Mihin tarvitaan kassoja ja myyjiä, kun asiakkaat ovat verkossa?
  14. 14. 28.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 14 Mihin tarvitaan varastomiestä, kun vain robotti tietää missä mikin on? Image: Cimcorp
  15. 15. 28.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 15 Ahtaajan työ on robottilukkien käskyttämistä. Image: Kuehne + Nagel International AG
  16. 16. 28.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 16 Image: Lockheed Kun rekat osaavat ajaa itseään, niiden rattiin ei kannata tuhlata ihmistä!
  17. 17. 28.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 17 Robottilaivan merimiehen työpöytä on laivausyhtiön toimistossa. Image: Rolls Royce
  18. 18. Digitaalinen vallankumous vasta alkamassa  1600-luvun lopulla keksitty höyrykone mullisti talouden ja yhteiskunnan rakenteet 1800-luvun alussa  Koulutus, työmarkkinat, politiikka, talous, perhe, …  Esimerkiksi koulut toimivat edelleen teollisen pradigman mukaan  Jopa elämä etenee kuin tuotantolinjalla: koulu → työelämä → eläke  1940-luvulla keksitty digitaalitekniikka mullistaa nyt meidän yhteiskuntamme ja taloutemme rakenteet  Millainen on 2030-luvun koti, koulu, työpaikka, perhe, ammattiyhdistys, …  Nyt koulunsa aloittava lapsi on työelämässä vielä 2070-luvulla  ETLA: Joka kolmas ammatti korvautuu 20 vuodessa tekoälyllä tai roboteilla, loput muuttuvat, ja uusia syntyy tilalle  Oppimisen, työn ja eläkkeen rajapinnat murtuvat! 28.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 18
  19. 19. Digitalisaatio on kitkerää lääkettä Vaalitenteissä ei kertaakaan kysytty, mitä se tarkoittaa käytännässä.
  20. 20. 10 todennäköisimmin katoavaa ammattia 1. Puhelin- ja asiakaspalvelukeskusten myyjät (8 713) 2. Tallentajat (326) 3. Valokuvatuotteiden valmistuksen prosessityöntekijät (216) 4. Huolitsijat, tulli- ja laivanselvittäjät (2 985) 5. Kirjanpidon ja laskentatoimen asiantuntijat (25 036) 6. Pakkaus-, pullotus- ja etiköintikoneiden hoitajat (5 456) 7. Luokittelijat ja laaduntarkkailijat (pl. ruoat ja juomat) (2 342) 8. Asianajosihteerit (885) 9. Mallit (70) 10. Palkanlaskijat (4 964) Pajarinen M. & Rouvinen P. (2014) Computerization Threatens One Third of Finnish Employment. Algoritmit Prosessit Automaatio Prosessit Prosessit Automaatio Automaatio Tekoäly Prosessit
  21. 21. 10 todennäköisimmin säilyvää ammattia  Ylihoitajat ja osastonhoitajat (5 666)  Lukion ja peruskoulun yläluokkien opettajat (23 280)  Terveydenhuollon johtajat (975)  Opetusalan johtajat (4 021)  Psykologit (4 548)  Sosiaalihuollon johtajat (2 280)  Kuulontutkijat ja puheterapeutit (1 170)  Opetusmenetelmien erityisasiantuntijat (6 072)  Hotellinjohtajat (436)  Ravitsemusalan erityisasiantuntijat (413) 28.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 21 Pajarinen M. & Rouvinen P. (2014) Computerization Threatens One Third of Finnish Employment. Omenahotelli?
  22. 22. Image: Zenrobotics 28.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 22 Digitalisaatio myös luo uusia ammatteja esim. kiertotalouteen.
  23. 23. Digitalisaatio tarkoittaa työn tuottavuusloikkaa Työn luova tuho
  24. 24. Miksi digitalisaatio on välttämätöntä?  Suomen talouskasvun perusta, työn määrä ja työn tuottavuus ovat kääntyneet laskuun!  Kansantalous = työn määrä x työn tuottavuus  Kansantalouden pieneneminen tarkoittaa elintason laskua  Vaikka työikäisten määrä laskee 20 vuotta, suomalaisten määrä ei laske!  Suomalaisilla on kolme vaihtoehtoa 1. Lisätään työn määrää mm eläkeikää nostamalla, opintoja aikaistamalla, arkipyhistä luopumalla ja maahanmuutolla 2. tai lasketaan elintasoa laskemalla palkkoja ja leikkaamalla julkisia palveluita 3. tai nostetaan työn tuottavuutta investoimalla uusiin (digitaalisiin) toimintatapoihin, osaamiseen ja työvälineisiin 28.4.2015
  25. 25. Kansallinen tuottavuusparadoksi 28.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 25  Tuottavuustrendi laskeva 1990-luvulta alkaen, vaikka samaan aikaan investoitu miljardeja ic-tekniikkaan Nokia
  26. 26. Samaan aikaan Suomen huoltosuhde romahtamassa Tilastokeskus People under 15 and over 65 years of age per 100 working age people 0-14 yr olds Over 65 yr olds Suuret ikäluokat syntyvät Suuret ikäluokat eläkkeelle Elinajanennuste piteneeOlet tässä
  27. 27. Mitä se tuottavuusloikka on käytännössä? AddozOy  Esim. investointi älydosetteihin vähentäisi annosteluvirheitä ja tehohoidon tarvetta sekä parantaisi potilaiden elämänlaatua  Ongelma: Älydosetit kustantaa kunta, tehohoidosta lähettää laskun sairaanhoitopiiri  Lääkkeet annostellaan dosetteihin käsityönä (miksi?)
  28. 28. Kun kehitetään tietojärjestelmiä eikä prosesseja  Esimerkiksi laskun sähköinen käsittely eräässä kuntayhtymässä  Lasku tulee tilaajalle  Sisäpostina keskushallintoon  Skannataan  Sähköpostina takaisin  Asiatarkastus  Sähköpostina esimiehelle  Hyväksyntä  Sähköpostina keskushallintoon  Maksetaan (usein myöhässä viivästyskorkojen kera)  Laskun maksaminen saisi kestää vain viisi päivää  Kukaan ei voi olla sairas, matkalla, koulutuksessa, tehdä töitä  Käytännössä laskut käsitellään öisin ja viikonloppuisin  Tietojärjestelmä lukitsee toimintaprosessin, ihmiset eivät voi enää joustaa 28.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 28 Sittemmin tätä prosessia on jo hieman oiottu.
  29. 29. Digitalisaatio case sosiaalitoimisto  Esim. näin: asiakkaan mahdollisuus seurata oman toimeentulo- tuki-hakemuksen käsittelyä verkossa vapautti sosiaalityöntekijät puhelintiedusteluihin vastaamisesta sosiaalityöhön  Mutta EI näin: Toimeentulotuen hakija tulostaa sähköisen lomakkeen, täyttää sen ja tuo sosiaalitoimistoon; Sosiaaliohjaaja skannaa lomakkeen ja lähettää sen sähköpostina maksatukseen; Maksatuksessa lomake tulostetaan, ja tiedot syötetään käsin maksatusjärjestelmään. (tosi tarina) 28.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 29
  30. 30. Henkisten työtehtävien digitalisaatio  Rutiinipäätökset siirtymässä algoritmeille  Esim. lainapäätökset, arvopaperikauppa ja vakuutushakemusten käsittely  Julkinen sektori Verohallintoa lukuun ottamatta jälkijunassa  Tekoälyt oppivat selkeärajaisia asiantuntijatehtäviä  Lääkäri, juristi, toimittaja, poliitikko, …  Monimutkaisen päätösprosessin perusteiden arviointi voi olla mahdotonta  Ihmisen rooliksi jää luovuus, sopeutuminen ja ihminen  Kysymysten asettaja, tulkitsija, valvoja  Luovien ratkaisujen kehittäjä uusiin tilanteisiin  Miksei esimerkiksi sosiaalietuuspäätöksiä ole automatisoitu?  Vaikuttaisi epäilyttävästi perustulolta  Löydettävä uutta työtä tuhansille etuuspäätöksien tekijöille. 28.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 30
  31. 31. 28.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 31 Mihin tarvitaan pörssimeklaria, kun algoritmit käyvät arvopaperikauppaa? CC BY 2.0 Rafael Matsunaga - Flickr
  32. 32. 28.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 32 Mihin tarvitaan lääkäriä, kun Watson tekee keuhkosyövän hoitopäätökset? Tai juristia, kun Ross osaa ulkoa lainsäädännön ja ennakkotapaukset? Image: IBM
  33. 33. Hauska on vasta alkamassa  Digitalisaatio kiihtyy  Tekoälyt ja robotit arkipäiväistyvät  Ihmisen ja koneen suhde tiivistyy  Elintoimintojen seuranta ja biohakkerointi  Ajatusten välittäminen aivoista toiseen  3d-tulostimet kodinkoneiksi  Korvaa tuotantoa, logistiikkaa ja kauppaa  Muotoilun (ja muotoilupiratismin) merkitys kasvaa  Esineiden (teollinen, kaiken) internet  Yhä useampi esine ja laite kotona ja ulkona voidaan tunnistaa (rfid) ja liittää verkkoon (ipv6)  Visio: Suomen jokainen metsäpalsta puu verkossa  Älykäs sähköverkko  Hajautettu verkostoitunut sähköjärjestelmä 28.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 33 Google
  34. 34. 28.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 34 73 euroa maksava Vessyl-muki analysoi sisältämänsä juoman ja välittää tiedot appsille, joka kokoaa ja analysoi tiedot käyttäjän ruokavaliosta.
  35. 35. 28.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 35
  36. 36. Esimerkkejä lähivuosien haasteista  Liikenteen automaatio  Vaikka turvallisuus paranisi, kuka vastuussa onnettomuuksista?  Kenen turvallisuutta tekoäly priorisoisi?  Tekoälyjen valtuudet ja vastuut  Tekoälyt toimivat jo lääkäreinä ja juristeina  Algoritmit julkisen vallan käyttäjinä – Aidosti automaattinen liikenteenvalvonta – Automaattinen sosiaalietuuksien myöntäminen  Yksityisyys ja tietoturva vs. big data ja esineiden internet (IoT)  Kun sänky tietää, miten nukut, muki tietää, mitä juot ja piilolinssi tietää, milloin olet syönyt  Kun kaikki ympärilläsi kerää ja analysoi sinusta tietoa 28.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 36
  37. 37. Digitalisaatio ei ole Suomessa poliittinen kysymys … toisin kuin esimerkiksi Virossa tai Ruotsissa
  38. 38. Suomen digitalisaation jarruja  ”Päätöksentekolama”  Omistajuuden, sitoutumisen ja johtajuuden puute  Strategioita ja ohjelmia riittää, mutta tekemistä vähemmän  Rohkeuden puute  Työn tuottavuutta nostetaan investoimalla, ei leikkaamalla  Teknologiaa on helpompi ostaa kuin muuttaa rakenteita ja toimintaprosesseja radikaalisti (kuten Verohallinto teki kauan sitten)  Keskittyminen teknologiaan  Palvelut, prosessit, toiminnallisuus ja vaikuttavuus ovat jääneet sivuosaan  Vanhojen järjestelmien taakka  Suljetut rajapinnat ja toimittajaloukut hidastavat toimintatapojen uudistamista  Siiloutuminen ja omalle reviirille keskittyminen  Hallintorajat ylittävät palvelut jäävät muiden tehtäväksi (esim suoratyo.fi) 28.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 38 Emme uskalla kääntää Suomea päälaelleen.
  39. 39. Suomi ei pelastu romuttamalla pankkiautomaatit ja lypsyrobotit … … ja jakamalla ihmisille pokasahat ja lypsyjakkarat 28.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 39
  40. 40. Suomen luova tuho  Kiihtyvä digitaalinen vallankumous jakaa maailmantalouden kortit uudelleen.  Ei ole itsestään selvää, että Suomi ja muut vanhat teollisuusmaat ovat uusia digitaalisia maita  Kaikilla yhteiskunnan ja talouden sektoreilla on edessä vähintään yhtä kipeä rakennemuutos kuin mediateollisuus on kokenut runsaassa vuosikymmenessä.  Tekniikan murrosta tärkeämpiä ovat uuden tekniikan mahdollistamat uudet (sähköiset) toimintaprosessit ja liiketoimintamallit.  Spotify, Kindle, FindMySong, Uber ja AirBnB ovat vasta alkua  Digitalisaatio on Suomen ainoa mahdollisuus pysyä pinnalla  Suomi ei nouse kuin automatisoimalla työtä aina kun mahdollista  Työntekijät on koulutettava ja kannustettava yhä uusiin ammatteihin
  41. 41. yhteensä. 28.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 41 Uusia haastajia V. 2012 Afrikan mobiiliraha- markkinat olivat 61,5 mrd euroa, suuremmat kuin Euroopan ja Pohjois- Amerikan yhteensä. Keniassa avataan rahti- lennokkireitti vuonna 2016.
  42. 42. Mobiilimaksut – ylivoimainen haaste Suomessa 28.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 42 TimoSImell
  43. 43. Tulevaisuuden valinnat tehdään nyt Joko me:  emme tee radikaaleja päätöksiä  Jäämme vanhoihin rakenteisiin  kirjoitamme ICT2020-strategian  Ja jätämme myös sen resursoimatta  emme riko hallintosiiloja  Kukaan ei ”omista” Suomen digitalisaatiota  keskitymme teknologiaan  annamme taloudellisten ja hallinnollisten intressien ohjata poliittisia ratkaisuja  Disruptiivisilla teknologioilla ei edunvalvojia Tai sitten me:  puramme vanhaa uuden tieltä  Kun yhä suurempi osa lisäarvosta syntyy käsin koskematta, verotuksen painopiste tuloverosta esim. arvonlisäveroon  Perustulo silppuelämän sosiaaliturvaa  Koulutuksen tavoitteena ei enää tutkinto vaan jatkuva osaamisen uudentaminen  kokeilemme, epäonnistumme, opimme ja kokeilemme uudelleen  Sekä julkisella että yksityisellä sektorilla  keskitymme toimintatapoihin  turvaamme kansalaisten yhdenvertaisuuden ja oikeudet
  44. 44. Visio suomalaisesta tietoyhteiskunnasta v. 2025  Kaikille on turvattu mahdollisuus käyttää sähköisiä palveluita  Tarvittaessa apuvälineiden ym. avulla (esteettömyys ja saavutettavuus)  Kaikilla on tietoyhteiskunnan kansalaisen perusvalmiudet (osaaminen)  Suomi kansalaisten ja yhteiskunnan kyberturvallisuuden esikuva  Tekninen osaaminen ja resursointi maailman huippua  Turvallisuusviranomaisten toimivaltuuksien, kansalaisoikeuksien ja valvojien valvonnan tasapaino ja luottamus  Kansalaiset hallitsevat itseään koskevia tietoja (mydata)  … ja tiedostavat tiedon merkityksen elämälleen (datatietoisuus)  Kansalaiset osallistuvat julkiseen keskusteluun ja päätöksentekoon  Osallistumisvälineiden kehittämisen lisäksi on avattu päätöksentekoprosessit ja päätöksenteon taustalla olevat tietovarannot ja laskentamallit (avoin data)
  45. 45. Visio suomalaisesta tietoyhteiskunnasta v. 2025  Digitaaliset toimintatavat ovat nostaneet radikaalisti julkishallinnon laatua, saatavuutta ja tuottavuutta  Palveluiden ja tulonsiirtojen leikkaamisen asemesta niitä on voitu uudistaa  Sekä sähköinen palvelurajapinta että rutiiniasioiden automatisoitu päätöksenteko ja palvelutuotanto  Julkishallinnon tietovarantoja hyödynnetään palvelutuotannossa ja päätöksenteossa reaaliaikaisesti (Big Data)  Real Time Economy → Real Time Policy  Suomen talous ja julkishallinto digitalisaation edelläkävijöitä  Tarvitsemme tuottavuusloikan elintasomme ja palveluidemme ylläpitämiseksi  Sähköinen tunnistaminen, mobiilimaksaminen, älykäs sähköverkko, verkkokauppa, tekoälyt, robotit, algoritmi, esineiden internet, …  Digitaaliset liiketoimintamallit uudistavat talouden rakenteita (jakamistalous, creative commons, joukkorahoitus, avoimet innovaatiot, …)
  46. 46. Vastareaktioita odotettavissa  1800-luvun alun kehruukoneet olivat 1. sukupolven teollisuusautomaatiota  Teollisuus ja työelämä muuttuivat myös silloin nopeammin kuin talous ja ihmiset ehtivät reagoida  Tuloksena väkivaltaisia ludiittikapinoita  Koneen rikkomisesta Englannissa kuolemantuomio  Yritysten ja valtioiden kilpajuoksussa kenelläkään ei ole varaa pysähtyä hengähtämään ja pohtimaan  Edelläkävijäyritykset ja -maat nauttivat sekä voitot että riskit  Miten osa digitaalisaation luomasta tuottavuuden kasvusta saadaan ohjattua uudelleenkoulutukseen, sosiaalitukiin ym. joilla pehmennetään murroksen vaikutuksia? 28.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 46
  47. 47. 30.9.2010 www.kasvi.org 47 Sukupuolten välinen digikuilu? Keskustelua U.S. Army Photo
  48. 48. TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry  TIEKE on v. 1981 perustettu tietoyhteiskunnan puolueeton ja riippumaton vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja.  TIEKEn toiminnan painopisteet ovat 1. Tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittäminen 2. Sähköisten toimintaprosessien edistäminen 3. Tietoyhteiskunnan tietopalvelut  TIEKEn toimintatapoja ovat hankkeet, foorumit, palvelut, seminaarit ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.  TIEKEn jäsenenä on yli 80 julkista ja yksityistä organisaatiota  Jäsenmaksu liikevaihdon perusteella 3 500 €, 1 700 € tai 800 €  TIEKEn liikevaihto on n. 1,3 milj. € vuodessa  TIEKEssä työskentelee 121henkilöä 2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 48

×